Ratkaisin kolmen kappaleen ongelman mallintamalla kaksi ylös- ja yhden alaskvarkin. Ja siitähän syntyi dynaamisessa simulaatiossa massakappale protoni joka sai automaattisesti massan 1836 kertaa elektronin massa. Myös protonin kvarkit liikkuivat toisistaan etäisyydellä joka pitää yhtä mittausten kanssa protonin koosta. Ja kun mallinsin kaksi alaskvarkkia ja ylöskvarkin syntyi massakappale neutroni jonka massa oli 1839 kertaa elektronin massa, joka on vertailukohde massalla 1. Ja tämä neutroni hajosi mittausten kanssa sopusuhtaisessa ajassa protoniksi, elektroniksi ja neutriinoksi. Kun lisäsin malliini elektronin rataa kaartavan kentän niin että hajoavasta neutronista syntynyt protoni ja elektroni muodostivat vetyatomin sain neljän kappaleen systeemin joka sai mitatut arvot. Onko kolmen tai useamman kappaleen ongelma ratkaistu?
Kolmen kappaleen ongelma ratkaistu
Plankko
4338
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Kolmen kappaleen liikkeiden tarkka kuvailu voimakentissään
Mekaniikan yksinkertainen systeemi, jossa kolme kappaletta liikkuu hiemankin epätriviaalisti toisiensa sähköisissä tai missä muussa tahansa voimakentissä, on ratkaistavissa vain likimäärin tietokoneapproksimaatiolla, analyyttistä kaavaratkaisua ei ole lukuun ottamatta Karl Frithiof Sundmanin hitaasti suppenevaa sarjakehitelmää. Tämä, kuten muutkin perusteorioiden "analyyttinen ratkaisu puuttuu" -ongelmat (esimerkiksi hydrodynamiikan Navierin–Stokesin yhtälöt) ovat pohjimmiltaan matemaattisia ongelmia. Yleensä differentiaaliyhtälöt pystyy kirjoittamaan kuka tahansa fyysikko, mutta analyyttinen yleinen ratkaisu puuttuu. (Esimerkiksi juuri Navier-Stokeseja lasketaan ja niihin luotetaan samalla varmuudella kuin muihinkin peruslakeihin, vaikka matemaatikot tutkivat, onko niihin edes yleisesti olemassa kaikki yhtälöt tarkasti toteuttavaa ratkaisujoukkoa, vai ovatko luvut vain eräänlaisia sovitteita, jotka sopivat vain tietokoneen tarkkuuden rajoissa ratkaisuksi.)"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ratkaisemattomat_fysiikan_ongelmat
"..on ratkaistavissa vain likimäärin tietokoneapproksimaatiolla.."
No sitten kai eksakti mallinnukseni on väärä, vaikka se antaa hiukkasille ja voimille oikeat arvot ja voimakkuudet. On se kumma että yksikäsitteinen toimiva ja oikeat luvut antava deterministinen ratkaisu on väärä, vain koska kvanttimekaniikan todennäköisyystulkinta kieltää sen;) Taisivat olla kaikkitietäviä nämä epämääräisyysjäbät.
... tuon mallinnuksesi voisi lukea?
Tarjoa juttuasi arvovaltaiselle julkaisulle kuten Nature:lle. Kyllä ne kertovat pitääkö se paikkansa. Jos pitää elelet jonkun aikaa mukavasti jakelemalla haastatteluja lehdille ja tv:lle.