Miksi öljypoltinta ei voisi korvata öljy(diesel)agregaatilla, jonka hukkalämmön käyttäisi kiertoveden lämmittämiseen ja jonka antaman sähkötehon akkujen lataukseen ja edelleen talon valovirraksi. Tällöin ainakin sähkölasku jäisi tulematta (pienemmäksi).
Eikö dieselgeneraattori anna ainakin 40% mekaanisena tehon - eli saman kutakuinkin suoraan sähkötehona ja loput 60% lämpönäenergiana, jonka voisi ohjata kuumaksi kiertovedeksi talvella. Tuskin samalla öljymäärällä tavallinen öljynpoltin juurikaan suurempaa lämpöenergiaa antaa - tällöin sähkön siis saisikin vähän niinkuin kylkijäisenä. Mikä olisikaan sen hienompa kuin irroittaa talonsa valtakunnan verkosta ja ilmoittaa sähköyhtiölle "kiitti vaan, mulle riitti".
http://en.wikipedia.org/wiki/Diesel_engine#Power_and_fuel_economy
Generaattor käynnistyisi aina kun veden lämpö putoaisi tarpeeksi alas (tai akut ovat tyhjät). Jossain vaiheessa voisi vaihtaa maaöljyn biopohjaiseksi, jolloin planeerttakin pelastuisi.
http://en.wikipedia.org/wiki/Diesel_engine#Fuel_and_fluid_characteristics
Mitä järkeä on siis kytkeä taloa, jossa on öljysäiliö sähköverkkoon. Diesel-agregaatti vain öljypolttimen tilalle? Nykyäänhän ohjauselektroniikka on jo niin kehittynyttä, että viimeisenkin hyötypisaran puristaminen systeemistä ei olisi mikään ongelma. Asiaa on tutkittu mm. seuraavassa patentissa.
http://www.freepatentsonline.com/4503337.pdf
Eikö dieselgeneraattori anna ainakin 40% mekaanisena tehon - eli saman kutakuinkin suoraan sähkötehona ja loput 60% lämpönäenergiana, jonka voisi ohjata kuumaksi kiertovedeksi talvella. Tuskin samalla öljymäärällä tavallinen öljynpoltin juurikaan suurempaa lämpöenergiaa antaa - tällöin sähkön siis saisikin vähän niinkuin kylkijäisenä. Mikä olisikaan sen hienompa kuin irroittaa talonsa valtakunnan verkosta ja ilmoittaa sähköyhtiölle "kiitti vaan, mulle riitti".
http://en.wikipedia.org/wiki/Diesel_engine#Power_and_fuel_economy
Generaattor käynnistyisi aina kun veden lämpö putoaisi tarpeeksi alas (tai akut ovat tyhjät). Jossain vaiheessa voisi vaihtaa maaöljyn biopohjaiseksi, jolloin planeerttakin pelastuisi.
http://en.wikipedia.org/wiki/Diesel_engine#Fuel_and_fluid_characteristics
Mitä järkeä on siis kytkeä taloa, jossa on öljysäiliö sähköverkkoon. Diesel-agregaatti vain öljypolttimen tilalle? Nykyäänhän ohjauselektroniikka on jo niin kehittynyttä, että viimeisenkin hyötypisaran puristaminen systeemistä ei olisi mikään ongelma. Asiaa on tutkittu mm. seuraavassa patentissa.
http://www.freepatentsonline.com/4503337.pdf
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kesällä on vaikea hyödyntää sitä 60% ja muutenkin tarvittava sähkön määrä vaihtelee tunnittain, joten osan aikaa generaattori olisi talvellakin epätaloudellisessa käytössä.
Olen kyllä miettinyt tuota itsekkin esim. 400 Kw. generaattorilla sähköistäisi pienen kylän, ja hukkalämmöllä lämmittäisi melkoisen rivitalon ja kyläkoulun. Mutta kun kukaan ei sitä ole tehnyt, on homma ilmeisesti kuitenkin kannattamatonta.
Rakentaminen ja ylläpito vaatii työtä, jolle pitäisi laskea hinta.
Osien hinta ei ole mahdoton.
Akuston vanheneminen saa sähkön hinnan moninkertaiseksi verrattuna verkkovirtaan.
Auton akku varastoi vajaan kilowattitunnin, kestää 500 varausta ja maksaa 60€.
Akun pilaantumisesta tulee lisähintaa vähintään 15cnt/kWh. Halvimmalla tekniikalla.
Kalliimmista akustoista ei löydy kilowattitunnin todellista hintaa. Eivät uskalla taata.
"Sähkön varastointiin" on olemassa myös paineilma-akku.
http://www.mdi.lu
Sivuilla on fysikaalisestikin mielenkiintoisia ilma-autoja, ja myös ilmavaravoima-asema.
Siinä ei paineilmasäiliöt happane niinkuin kemialliset akut. Hyötysuhdekin on kohtuullinen.
Lisäetuna voisi hyödyntää lämpötilaeroja. Lataus kuumentaa, käyttö pakastaa.
Polttomoottori toimii myös roskista saatavalla puukaasulla, pyrolyysireaktorilla.
Tuulivoimallakin voisi pumpata ilmaa säiliöihin.
Tulisi fysikaalinen kummallisuus: työ jäähdyttää ympäristöä,
Tuulivoimala vie ympäriltä energiaa, eli jäähdyttää.
Paineilmamoottori kylmenee käydessään. Epäsovinnaista.
Rohkealle kokeilijalle voi jäädä jopa taloudellista hyötyä.
jo parisen vuotta..
Eka ongelmani on edullisen paineilmasäiliön (10 bar / +10m3) löytäminen, jonka vois haudata vaikka maahan.
Ilmaa tuonne ajattelin jauhaa tuulella, vedellä sekä mietinässä puu&höyrykäyttöinen kompressori.
Tuohon kompressoriin tarvisin höyryveturi tyyppisen kattilan sekä n. 4-6 kpl pakokaasuahtimia, jotka oikein sarjaan- ja rinnan- kytkemällä pitäisi saada painetta riittävästi -> köyhänmiehen höyryturbiini ;-)
Loppujenlopuksi suurin ongelmani kuitenkin on sama kuin 99%:sti muillakin "pellepelottomilla", nimittäin käytettävissä olevien varojen ja ajan vähyys ("Pakollinen" päivätyö vie kaiken ajan).
Nykyiset litiumakustot, mitä kaavailevat sähköautoihin, maksavat jotakin 30 k€/kpl. Tämä hinta voi tulla vielä paljonkin alas kun sarjatuotantoon saadaan enemmän volyymiä ja akkuteknologiaa tutkitaan lisää, mutta kyllä siinä vielä kauan menee, ennen kuin tuollaisen akuston hinta saadaan autoon sopivan 200 bar painesäiliön tasolle. Seuraava isompi mullistus akkuteknologiassa lienee hiilinanoputkiin perustuvien superkondensaattorien ilmestyminen markkinoille, mutta tähän voi mennä vielä kymmeniä vuosia.
Sähköakuston lataaminen on erittäin hidasta normaalista pistorasiasta ja voimavirrallakin menee tunteja. Vaikka näille rakennettaisiin kunnolliset latauspisteet, niin täyteen lataaminen kestää silti kymmeniä minuutteja. Tuollaisen painesäiliön täyttää antamasi linkin mukaan 1,5 minuutissa ja pidän tätä varsin realistisena aikana.
Onhan paineilma-auto ominaisuuksiltaan paljon karsitumpi sähköautoon verrattuna (pienempi toimintasäde, huippunopeus, kuljetuskapasiteetti...), mutta sillä on myös suurempi ostajakunta, koska sen hinta saadaan paljon sähköautoa alemmaksi. Tuossapa auto, jonka pystyisi myymään suurelle osalle kiinalaisistakin.
"Tuskin samalla öljymäärällä tavallinen öljynpoltin juurikaan suurempaa lämpöenergiaa antaa ..."
Mainoksissa puhutaan öljykattiloilla yli 95% hyötysuhteesta, joka voitaneen suomentaa hyötösuhteeksi, koska kyse ei ole lämpövoimakoneesta jne.
Siis varsin hyvin em. aggregaatin kokonaishyötösuhde voisi jäädä öljykattilaa pienemmäksi. Sähköliittymän vetämisen kalleus voisi toki eräissä tilanteissa tehdä kotidieselvoimalasta taloudellisesti kannattavan.
Nyt kannattaa sitten miettiä, miksei noita ole, kun on sentään aggregaatteja on joka kaupassa? Veikkaisin, että meluongelma on merkittävä syy. Siinä tilassa, missä öljypoltin toimii häiritsemättä, dieselvoimala pitäisi koko talonväen hereillä. Ja ulkorakennukseen sijoitettaessa perustamiskustannukset kasvavat ja kokonaishyötösuhde alenee.
On tietenkin sekin syy, että näin pohjoisessa kuin me suomalaiset ei asu juuri kuin toinen mokoma ihmisiä. Eikä näin pienelle porukalle oikein kannata alkaa kehittämään mitään tuollaisia laitteita, kun sen hankkijoita sitten olisi korkeintaan yksi tuhannesta. Nehän ilmalämpöpumputkin ovat tulleet yleisiksi ehkä siksi, kun niitä on tehty jäähdytystarkoituksiin ja siitä on sitten ollut lyhyt harppaus. Ainakin dieselvoimalan hankinta- ja asennuskustannukset olisivat helposti kymmenkertaiset ilmalämpölaitteeseen nähden, jos nyt sitten olisi omavaraisempikin.
Sen kun kytket.
Nooh. eikö ole hienoa että on tälläinen mahdollisuus jonka forttumikin tiedostaa.
Sähkön hinta seuraa juuri samasta syystä öljyn kanssa käsi kädessä.
Useman talon yhteisölle se on varteenotettava vaihtoehto ja näyttipä maatalousmessuilla jo loevan hakkella toimivat lämpökeskus jossa kaasuttamalla tuotettiin myös sähköä joten todella hienoa että on näitä sähkönhinnan nousua rajoittavia tsydeemejä.
Ideaasi täytyy vastustaa muutosvastarinnan periaatteen mukaisesti sillä kun ehdota että voisko niin standardi vastaus on että EI VOI.
Kaava menee tyylillä että on ongelma ja ongelmaan ratkaisu joten perustele se paperilla. /-
Siitä ei ole montakaan vuotta, kun luin Wärtsilän rakentamasta systeemistä, jossa dieselin väännöt oli muutettu sähköksi, ja hukkalämmöt käytettiin lämmitykseen. Kerrottiin että Wärtsilä oli tehnyt tällä kaksoissysteemillään hyötysuhteen maailmanennätyksen, lähes 50 %.
Pistäkääpä siitä vaikka 10 prosenttiyksikköä eli 20 % paremmaksi, niin voitte vapaasti valita seuraavan autonne, tai vaikka useampia kerralla.
käsittäkseni liki 100% pitäs saada ulos, kun lämpökin otetaan hyötykäyttöön? Vai minne tuosta se toinen 50% hukkuu, tuskin ääneen?
Kyse on ollut "kaupallisesta", ei max. "teknillisestä" hyötysuhteesta. Kyllä siitäkin systeemistä saadaan 100 % syötetystä energiasta "ulos", ei tosin läheskään kaikkea sellaisessa muodossa, jota tilaaja haluaa, ja jonka mukaan siis hyötysuhdekin ilmoitetaan