Exvaimo lyö lapsella

äippä itsekin

Kertokaa hyvät ihmiset mitä pitäisi tehdä tai ehkäpä enemmänkin, että kuinka suhtautua tilanteesee jossa nykyisen mieheni exä käyttää lasta halkona miestään vastaan? Ts. kun ei muuta keinoa enää ole millä hallita ja käyttää olematonta valtaa, niin sitten otetaan käyttöön lapsi. Lapsen isä toivoisi yhteistä aikaa lapsensa kanssa enemmän, mutta äiti ei suostu antamaan yhtään ylimääräistä päivää, jotta isä ja poika voisivat aikaa yhdessä viettää. Isä saa tavata lastaan vain ne päivät jotka hän raskaan taistelun tuloksena itselleen erotilanteessa sai.
Lapsi tulee isälleen säännöllisesti ja yhtä säännöllisesti äiti on pakannut hänen mukaansa liian vähän vaatteita ja nekin aina huonoimmasta päästä. Isä kuitenkin osallistuu kohtuullisen suurella summalla lapsen elättämiseen elatusmaksun muodossa, mutta jos lapsella haluaisi pitää asialliset vaatteet silloin päällä kun hän isänsä luona on, niin pitäisi kyllä käydä ostamassa kaupasta vielä erikseen. Jokaisen tapaamisen jälkeen äiti lähettelee viestiä, että milloin mikäkin sukka on jäänyt palautumatta jne.... Siis täysin lapsellista ja tyhmää käytöstä lapsen äidiltä. Ja myös lyhytnäköistä, koska lapsi kyllä tulee kaikki asiat vielä huomaamaan kun hieman kasvaa.
Lapsi pyytää jokainen kerta isän luona olleessaan, että haluaisi vielä jäädä ja olla isänsä luona yhtä monta yötä kuin äidin luona, mutta kun asiaa yrittää äidin kanssa puhua, niin tulos on turha.
Tiedän yhden ison syyn olevan siinä, että vaimo ei hyväksy minua ja olenkin sanonut, että jos hän haluaa olla ilkeä niin olkoon sitä minulle, mutta jättäköön isän ja pojan rauhaan. Mutta kuten arvata saatte, niin homman ei toimi niin.
Tässä hyvä esimerkki siitä, että miten äitiyttä voi käyttää väärin, mutta ehkpä hänkin vielä joskus saa ansionsa mukaisesti.

163

6740

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Fjadallakox

      Luuletko,ettet sinä nyt saa ansiosi mukaan?

      • äippä itsekin

        Ansioni mukaan - mistä syystä? Esim. siitäkö, että osallistun ja hoidan heidän yhteistä lastaan kuin omaani.
        Huolehdin, hoidan ja olen sylinä. Lapsen etu pitäisi olla kaikessa ensimmäisenä, eikä aikuisten välisten sotkujen saisi vaikuttaa lapsen elämään. Jos hänen vanhempansa ovat päätyneet eroon, niin ei siitä pidä lasta rankaista eikä ketään muutakaan.


      • Kummallista100

        Siellä ilmeisesti vastaajana toinen samanlainen katkera ex-muija joka ei muuta osaa niin käyttää lastaan välineenä. Alhaista.


      • Ihmettelenvaan

        että alkuperäinen kirjoittaja saakin ns. ansionsa mukaan (?) mutta saako hänen kuvailemassaan tilanteessa myös lapsi "ansionsa mukaan"? Olipa avioeron syy mikä tahansa, niin oikeuttaako se mielestäsi naisen koston ulottumaan myös lapseen, jos naisen mielestä hän itse on kärsinyt vääryyttä?


      • Vonderfeltx
        äippä itsekin kirjoitti:

        Ansioni mukaan - mistä syystä? Esim. siitäkö, että osallistun ja hoidan heidän yhteistä lastaan kuin omaani.
        Huolehdin, hoidan ja olen sylinä. Lapsen etu pitäisi olla kaikessa ensimmäisenä, eikä aikuisten välisten sotkujen saisi vaikuttaa lapsen elämään. Jos hänen vanhempansa ovat päätyneet eroon, niin ei siitä pidä lasta rankaista eikä ketään muutakaan.

        Voi että olet kultainen kun ihan hyvää hyvyyttäsi hyysäät ja olet sylinä vieraalle lapselle, saat varmasti taivaassa kruunun siitä hyvästä.
        Mutta paskanmarjat kuule; kaikesta paistaa läpi, miten super hyvä ihminen olet -
        tai - sitten et...


      • Tod. tod.tod näin
        Kummallista100 kirjoitti:

        Siellä ilmeisesti vastaajana toinen samanlainen katkera ex-muija joka ei muuta osaa niin käyttää lastaan välineenä. Alhaista.

        No onko sitten " ylhäistä " änkeä ehjän perheen sekaan ja hajottaa se?
        Eikä selitykseksi riitä mikään helppo-heikki-määritelmä katkerasta x muijasta koska
        se x muija voi olla tod.onnellinen - kaikesta huolimati, mutta ehkä on vaikeaa ymmärtää, miksi se puoliso jota on rakastanut niin paljon että ollaan hankittu yhteisiä lapsia - menee jonkun miehenkipeän luuskatuksen remmiin talutettavaksi JA hankkimaan luuskatuksen kanssa " yhteisiä" lapsia?
        Oletkos katkeruudeltasi, tätä jaksanut miettiä???


      • Onnellinen :)
        Tod. tod.tod näin kirjoitti:

        No onko sitten " ylhäistä " änkeä ehjän perheen sekaan ja hajottaa se?
        Eikä selitykseksi riitä mikään helppo-heikki-määritelmä katkerasta x muijasta koska
        se x muija voi olla tod.onnellinen - kaikesta huolimati, mutta ehkä on vaikeaa ymmärtää, miksi se puoliso jota on rakastanut niin paljon että ollaan hankittu yhteisiä lapsia - menee jonkun miehenkipeän luuskatuksen remmiin talutettavaksi JA hankkimaan luuskatuksen kanssa " yhteisiä" lapsia?
        Oletkos katkeruudeltasi, tätä jaksanut miettiä???

        Onko jollakin epäselvää tässä keskustelussa nyt se, että nyt kysytään sen lapsen puolesta tilannetta. Tänne näköjään vastailee ryhmä naisia jotka ovat tullee jätetyksi kuka mistäkin syystä.
        Kannattaisiko muistaa, että ero ei ole koksaan yhden syy. Jos käy niin, että tulee jätetyksi esim toisen naisen tai miehen vuoksi, niin kyllä katsoisin itse peiliin ja miettisin, että missä vika kun puoliso etsii uuden kumppanin. Tässä tapauksessa pariskunta on eronnut omia aikojaa ja mies jatkaa elämää sensijaan kun entinen vaimo roikkuu ja yrittää tehdä kiusaa sillä ainoalla asialla millä voi, eli lapsella.
        Mutta tuo - kaiketi teidän eräiden mielestä - exvaimo parka on oikeuttettu siihen, tietämättä yhtään, että mitä hän on aikanaan tehnyt ja miksi heidän liittonsa päätyi eroon.
        Nythän oli kysymys lapsesta ja hänen voinnistaan ja toiveistaan.
        En vain ymmärrä äitejä jotka ovat valmiita omalta lapselta kieltämään päivänselviä asioita ja pitävät itseään jotenkin parempana vanhempana kuin isä on.
        Missä on kirjoitettu ja määrätty, että äiti olisi jotenkin enemmän lapselle kuin isä.
        Hävetkää


      • tyttökulta
        Tod. tod.tod näin kirjoitti:

        No onko sitten " ylhäistä " änkeä ehjän perheen sekaan ja hajottaa se?
        Eikä selitykseksi riitä mikään helppo-heikki-määritelmä katkerasta x muijasta koska
        se x muija voi olla tod.onnellinen - kaikesta huolimati, mutta ehkä on vaikeaa ymmärtää, miksi se puoliso jota on rakastanut niin paljon että ollaan hankittu yhteisiä lapsia - menee jonkun miehenkipeän luuskatuksen remmiin talutettavaksi JA hankkimaan luuskatuksen kanssa " yhteisiä" lapsia?
        Oletkos katkeruudeltasi, tätä jaksanut miettiä???

        Minäpä luulen että ei voi. Joku on mennyt pileen parisuhteessa jo hyvän aikaa, jos ns. ehjän perheen voi joku ulkopuolinen hajottaa. Senhän sanoo järkikin.
        Ja jos tuo vaimo paran mies menee sen miehen kipeän mukaan, niin onko syy silloin yksin siinä kolmannessa osa-puolessa. Kuinka moni mies tai nainen kertoo olevansa naimisissa jos sortuu hakemaan syliä, kainaloa, seksiä ja hyvää oloa muualta kuin kotoa??
        Jos minut jätettäisiin toisen vuoksi, niin kyllä näkisin suurimman syyn itsessäni. Silloin en vain olisi osannut tehdä hänestä onnellista, että tulisin petetyksi tai jätetyksi.
        Liian moni vaimo uskoo olevansa niin korvaamaton kun pääsee naimsiin ja tekee pari lasta.
        Usein rupsahdetaan, kärsitään päänsärkyä, käytetään puuterin värisiä mummoalkkareita ja ollaan muutenkin suppeita... moniko mies sellaista naista voi todellisuudessa haluta.
        Epäilen ettei kovinkaan moni.


      • sälittäväää
        Vonderfeltx kirjoitti:

        Voi että olet kultainen kun ihan hyvää hyvyyttäsi hyysäät ja olet sylinä vieraalle lapselle, saat varmasti taivaassa kruunun siitä hyvästä.
        Mutta paskanmarjat kuule; kaikesta paistaa läpi, miten super hyvä ihminen olet -
        tai - sitten et...

        ... vaikuttaa sille... itse et ilmeisesti kykenisi pitämään huolta toisen lapsesta kuin omastasi.
        se kun ei vain oikeasti kaikilta onnistu. ja asenteesi kertoo, että sinä olet juuri sitä ryhmää joka ei koskaan kykenisi hoitamaan aidosti toisen lasta. mahdatkohan kyetä hoitamaan edes omaasi jos sinulla lapsia on.


      • Uskomatonta paskaa
        tyttökulta kirjoitti:

        Minäpä luulen että ei voi. Joku on mennyt pileen parisuhteessa jo hyvän aikaa, jos ns. ehjän perheen voi joku ulkopuolinen hajottaa. Senhän sanoo järkikin.
        Ja jos tuo vaimo paran mies menee sen miehen kipeän mukaan, niin onko syy silloin yksin siinä kolmannessa osa-puolessa. Kuinka moni mies tai nainen kertoo olevansa naimisissa jos sortuu hakemaan syliä, kainaloa, seksiä ja hyvää oloa muualta kuin kotoa??
        Jos minut jätettäisiin toisen vuoksi, niin kyllä näkisin suurimman syyn itsessäni. Silloin en vain olisi osannut tehdä hänestä onnellista, että tulisin petetyksi tai jätetyksi.
        Liian moni vaimo uskoo olevansa niin korvaamaton kun pääsee naimsiin ja tekee pari lasta.
        Usein rupsahdetaan, kärsitään päänsärkyä, käytetään puuterin värisiä mummoalkkareita ja ollaan muutenkin suppeita... moniko mies sellaista naista voi todellisuudessa haluta.
        Epäilen ettei kovinkaan moni.

        voi olla vastuussa aikuisen ihmisen onnesta. Jokainen tuottaa tunteensa ihan itse ja vika on vain oman pään sisällä, jos ei osaa olla onnellinen.


      • Kanoille
        Onnellinen :) kirjoitti:

        Onko jollakin epäselvää tässä keskustelussa nyt se, että nyt kysytään sen lapsen puolesta tilannetta. Tänne näköjään vastailee ryhmä naisia jotka ovat tullee jätetyksi kuka mistäkin syystä.
        Kannattaisiko muistaa, että ero ei ole koksaan yhden syy. Jos käy niin, että tulee jätetyksi esim toisen naisen tai miehen vuoksi, niin kyllä katsoisin itse peiliin ja miettisin, että missä vika kun puoliso etsii uuden kumppanin. Tässä tapauksessa pariskunta on eronnut omia aikojaa ja mies jatkaa elämää sensijaan kun entinen vaimo roikkuu ja yrittää tehdä kiusaa sillä ainoalla asialla millä voi, eli lapsella.
        Mutta tuo - kaiketi teidän eräiden mielestä - exvaimo parka on oikeuttettu siihen, tietämättä yhtään, että mitä hän on aikanaan tehnyt ja miksi heidän liittonsa päätyi eroon.
        Nythän oli kysymys lapsesta ja hänen voinnistaan ja toiveistaan.
        En vain ymmärrä äitejä jotka ovat valmiita omalta lapselta kieltämään päivänselviä asioita ja pitävät itseään jotenkin parempana vanhempana kuin isä on.
        Missä on kirjoitettu ja määrätty, että äiti olisi jotenkin enemmän lapselle kuin isä.
        Hävetkää

        jättäjän omat henkilökohtaiset ongelmat, jotka eivät tietenkään eroamalla muuksi muutu. Pettäjän ja jättäjän kannattaa todellakin katsoa peiliin, vaikka näky on kieltämättä aika karmea.


      • akkm.
        äippä itsekin kirjoitti:

        Ansioni mukaan - mistä syystä? Esim. siitäkö, että osallistun ja hoidan heidän yhteistä lastaan kuin omaani.
        Huolehdin, hoidan ja olen sylinä. Lapsen etu pitäisi olla kaikessa ensimmäisenä, eikä aikuisten välisten sotkujen saisi vaikuttaa lapsen elämään. Jos hänen vanhempansa ovat päätyneet eroon, niin ei siitä pidä lasta rankaista eikä ketään muutakaan.

        olla se eron syy, ja nyt kerrot kuinka sinä hoidat, ja sinä otat syliin, ja sinä joudut nämä asiat tekeen.sua harmittaa kun se lapsi teillä käy ja sinun hyvinvointisi kärsii.


      • yx vaan.
        tyttökulta kirjoitti:

        Minäpä luulen että ei voi. Joku on mennyt pileen parisuhteessa jo hyvän aikaa, jos ns. ehjän perheen voi joku ulkopuolinen hajottaa. Senhän sanoo järkikin.
        Ja jos tuo vaimo paran mies menee sen miehen kipeän mukaan, niin onko syy silloin yksin siinä kolmannessa osa-puolessa. Kuinka moni mies tai nainen kertoo olevansa naimisissa jos sortuu hakemaan syliä, kainaloa, seksiä ja hyvää oloa muualta kuin kotoa??
        Jos minut jätettäisiin toisen vuoksi, niin kyllä näkisin suurimman syyn itsessäni. Silloin en vain olisi osannut tehdä hänestä onnellista, että tulisin petetyksi tai jätetyksi.
        Liian moni vaimo uskoo olevansa niin korvaamaton kun pääsee naimsiin ja tekee pari lasta.
        Usein rupsahdetaan, kärsitään päänsärkyä, käytetään puuterin värisiä mummoalkkareita ja ollaan muutenkin suppeita... moniko mies sellaista naista voi todellisuudessa haluta.
        Epäilen ettei kovinkaan moni.

        aika pintaliitäjä, kaikki me vanhenemme,ja sairauksia voi tulla sinullekin eikä ne alusasut takaa sitä että toinen on tyytyväinen.
        Jos avioliitossa on ongelmia niin niitä ei pettämällä paranneta, jos puhuminen ei onnistu niin sitte erotaan ja molemmat miettii omaa osuuttaan siihen että meni pieleen .Molemmissa on vikoja ei vain toisessa.
        eheän voi myös särkeä, tilaisuus ja humala tekee "varkaan", ihminen on aina ollut heikko ja useimmiten tekee mitä vaan kunhan ei jää kiinni.
        Sinä se tavallinen taukki olet jos otat koko syyn ja vastuun niskoillesi jos puolisosi pettää, kyllä siinä puolisossakin on vikaa ei täydellisiä ihmisiä ole olemassakaan.


      • Sokrates...
        Onnellinen :) kirjoitti:

        Onko jollakin epäselvää tässä keskustelussa nyt se, että nyt kysytään sen lapsen puolesta tilannetta. Tänne näköjään vastailee ryhmä naisia jotka ovat tullee jätetyksi kuka mistäkin syystä.
        Kannattaisiko muistaa, että ero ei ole koksaan yhden syy. Jos käy niin, että tulee jätetyksi esim toisen naisen tai miehen vuoksi, niin kyllä katsoisin itse peiliin ja miettisin, että missä vika kun puoliso etsii uuden kumppanin. Tässä tapauksessa pariskunta on eronnut omia aikojaa ja mies jatkaa elämää sensijaan kun entinen vaimo roikkuu ja yrittää tehdä kiusaa sillä ainoalla asialla millä voi, eli lapsella.
        Mutta tuo - kaiketi teidän eräiden mielestä - exvaimo parka on oikeuttettu siihen, tietämättä yhtään, että mitä hän on aikanaan tehnyt ja miksi heidän liittonsa päätyi eroon.
        Nythän oli kysymys lapsesta ja hänen voinnistaan ja toiveistaan.
        En vain ymmärrä äitejä jotka ovat valmiita omalta lapselta kieltämään päivänselviä asioita ja pitävät itseään jotenkin parempana vanhempana kuin isä on.
        Missä on kirjoitettu ja määrätty, että äiti olisi jotenkin enemmän lapselle kuin isä.
        Hävetkää

        "Jos käy niin, että tulee jätetyksi esim toisen naisen tai miehen vuoksi, niin kyllä katsoisin itse peiliin ja miettisin, että missä vika "

        Pitäisikö APn myös katsoa peiliin ja miettiä, missä vika kun ex lyö lapsella?


      • Ei katkera erosta
        Vonderfeltx kirjoitti:

        Voi että olet kultainen kun ihan hyvää hyvyyttäsi hyysäät ja olet sylinä vieraalle lapselle, saat varmasti taivaassa kruunun siitä hyvästä.
        Mutta paskanmarjat kuule; kaikesta paistaa läpi, miten super hyvä ihminen olet -
        tai - sitten et...

        Taidat itse olla se äiti joka lasta käyttää vallan välineenä. Kommenttisi ovat sen verran typeriä ja katkeria ettei muuta voi ajatella. Jos ero on tullut on siihen syytä molemmissa. Ja jos toisella sujuu ei ole aikuisen käytöstä lyödä lapsella. Vai haluaako tällainen äiti lapsestaan tasapainottoman tappaja joita kouluissa vilisee?


      • Äiti itsekin
        Ei katkera erosta kirjoitti:

        Taidat itse olla se äiti joka lasta käyttää vallan välineenä. Kommenttisi ovat sen verran typeriä ja katkeria ettei muuta voi ajatella. Jos ero on tullut on siihen syytä molemmissa. Ja jos toisella sujuu ei ole aikuisen käytöstä lyödä lapsella. Vai haluaako tällainen äiti lapsestaan tasapainottoman tappaja joita kouluissa vilisee?

        Kukaan ei kirkasta kruunua saa mutta jokaisella on oikeus elämään. Ja mitkä on eron syyt ei kuulu muille ja toisten on turha pilkata ja arvostella toisti jos ei taustat ole selvillä. Katkerat kantturat olkoot hiljaa! Ite olen tullu jätetyksi mutta mitä sitten. Ain ei onnistu ei ees joka kerta.


      • Äiti, naimisissa

        Tuollaiset 'saat ansiosi mukaan' ja 'voi kuinka hyvä olet kun hyvyyttäsi hyysäät..' yms kommentit kannattaa jättää täysin huomioimatta. Kirjoittanut selvästi sellainen katkera ihminen jopka ei tajua että kun ero tulee pitää siirtyä eteenpäin elämässä.
        Jäänyt märehtimään menneitä ja koittaa omaa pahaa mieltään helpottaa loukkaamalla toisia.


      • eronnut äiti
        yx vaan. kirjoitti:

        aika pintaliitäjä, kaikki me vanhenemme,ja sairauksia voi tulla sinullekin eikä ne alusasut takaa sitä että toinen on tyytyväinen.
        Jos avioliitossa on ongelmia niin niitä ei pettämällä paranneta, jos puhuminen ei onnistu niin sitte erotaan ja molemmat miettii omaa osuuttaan siihen että meni pieleen .Molemmissa on vikoja ei vain toisessa.
        eheän voi myös särkeä, tilaisuus ja humala tekee "varkaan", ihminen on aina ollut heikko ja useimmiten tekee mitä vaan kunhan ei jää kiinni.
        Sinä se tavallinen taukki olet jos otat koko syyn ja vastuun niskoillesi jos puolisosi pettää, kyllä siinä puolisossakin on vikaa ei täydellisiä ihmisiä ole olemassakaan.

        Minkä ihmeen takia koko keskustelu kääntyi parisuhteen ongelmiin ja pettämiseen? Koko keskustelun YDIN oli se, että erotilanteessa ei pitäisi käyttää yhteistä lasta lyömäaseena. Vaikka kuka olisi pettänyt ketä, niin ei sen lapsen pidä siitä tilanteesta kärsiä menettämällä oikeuden isään tai äitiin.

        Nielkää se hiton katkeruutenne siinä tilanteessa kun lapsi on välissä. Jos pitää purkaa pahaa oloa toiselle, niin tehkää se ilman viatonta osapuolta. Helvetin narisistivanhemmat, kun ette tajua ettei teidän ongelmanne kuulu lapselle. Lapsen kuuluisi olla elämässänne tärkeämmällä sijalla, kuin parisuhdeongelmien!


      • se...
        tyttökulta kirjoitti:

        Minäpä luulen että ei voi. Joku on mennyt pileen parisuhteessa jo hyvän aikaa, jos ns. ehjän perheen voi joku ulkopuolinen hajottaa. Senhän sanoo järkikin.
        Ja jos tuo vaimo paran mies menee sen miehen kipeän mukaan, niin onko syy silloin yksin siinä kolmannessa osa-puolessa. Kuinka moni mies tai nainen kertoo olevansa naimisissa jos sortuu hakemaan syliä, kainaloa, seksiä ja hyvää oloa muualta kuin kotoa??
        Jos minut jätettäisiin toisen vuoksi, niin kyllä näkisin suurimman syyn itsessäni. Silloin en vain olisi osannut tehdä hänestä onnellista, että tulisin petetyksi tai jätetyksi.
        Liian moni vaimo uskoo olevansa niin korvaamaton kun pääsee naimsiin ja tekee pari lasta.
        Usein rupsahdetaan, kärsitään päänsärkyä, käytetään puuterin värisiä mummoalkkareita ja ollaan muutenkin suppeita... moniko mies sellaista naista voi todellisuudessa haluta.
        Epäilen ettei kovinkaan moni.

        alkkareiden väri anna oikeutta hypätä toisen kanssa peuhaamaan...kyllä tässä nyt on selvää että mies haki vain sexiseuraa ja toinen yrittääkin leikkiä äitiä joka ei todellakaan ole...ja onhan tuo saanut jopa tavata lastaan mitä vikisee vai pitäisikö hänen jatkaa elämää kuten ennenkin vaikka onkin jo toinen naikkonen kyseessä...ei ikinä toinen ei ole se äiti vain joku haamu naisesta...vaikka kuinka hyvä olisikin sängyssä ja muitakin kuin puuterinvärisiä stringejä...pitäisi vain häpeänään koko suhteen ja naikoon vaikka komerossa kunhan ei lastaan tuo tuollaisen eteen muka paremmin hoitamaan kuin oma äiti...ja hänkin on ollut aikoinaan juuri sopiva ainakin trälle ukolle sexiin...muustahan tuollainen ei taida ostakaan välittää...


      • äiti...
        Äiti, naimisissa kirjoitti:

        Tuollaiset 'saat ansiosi mukaan' ja 'voi kuinka hyvä olet kun hyvyyttäsi hyysäät..' yms kommentit kannattaa jättää täysin huomioimatta. Kirjoittanut selvästi sellainen katkera ihminen jopka ei tajua että kun ero tulee pitää siirtyä eteenpäin elämässä.
        Jäänyt märehtimään menneitä ja koittaa omaa pahaa mieltään helpottaa loukkaamalla toisia.

        suojelee lastaan eikä halua nähdä isänsä kaikkia uusia heiloja tai avionrikkojia tms. tehkööt omilla ajoillaan, muttei lapsen tarvitse olla näkemässä niitä tyhmiä muita muka parempia äitejä jotka ei ole muuten kuin muka sexissä parempia...niinpä ei siinä tarvitse olla katkera...


      • pyöveli

        äläs lässytä siel mitään paskaa missä jonossa olit kun aivoja jaettiin ai niin sähän oot nainen kjäh kjäh


      • Mirveli
        Tod. tod.tod näin kirjoitti:

        No onko sitten " ylhäistä " änkeä ehjän perheen sekaan ja hajottaa se?
        Eikä selitykseksi riitä mikään helppo-heikki-määritelmä katkerasta x muijasta koska
        se x muija voi olla tod.onnellinen - kaikesta huolimati, mutta ehkä on vaikeaa ymmärtää, miksi se puoliso jota on rakastanut niin paljon että ollaan hankittu yhteisiä lapsia - menee jonkun miehenkipeän luuskatuksen remmiin talutettavaksi JA hankkimaan luuskatuksen kanssa " yhteisiä" lapsia?
        Oletkos katkeruudeltasi, tätä jaksanut miettiä???

        Mitenkähän "ehjästä" perheestä on kyse, jos joku voi muka vain sivusta tulla ja särkeä sen? Ihan tuosta vaan. Vai tarkoitatko ehjällä sitä, että ollaan naimisissa, sama miten asiat perheen sisällä on, pääasia, että homma ulospäin näyttää toimivalta.

        Jos on kyseessä kaksi ihmistä, jotka rakastavat ja välittävät toisiaan, niin ei siihen väliin helposti ylimääräiset änkeä. Sellaiset "hän oli onnellisesti naimisissa, mutta joku tarkoituksella onnistuneesti silti vietteli hänet" tilanteita ei oikeassa elämässä kovinkaan usein tapahdu. Katsos kun tuollaisessa perheen hajottamisessa myös sen joka sitten eroaa ja hyppää toiseen sänkyyn on osasyyllinen. Ja vaikea kuvitella että hän täysin onnellisena tuosta vain häipyisi, vaihtelun vuoksi.

        "Mun asiat on pirun hyvin, on asunto ja kaunis rakastava vaimo ja lapsi, joita minäkin palavasti rakastan, mutta kokeilenpa vaihteeksi jotain muuta ja jätän perheeni."

        Ja jos ex-vaimo käyttää lasta vallankäytön välineenä, niin vaikea uskoa, että hän olisi ollut joku herran enkeli naimisissa olonsa aikanakaan. Vai onko hän muuttunut täydeksi kusipääksi vasta eron jälkeen/takia? Aika epätodennäköinen luonteenmuutos. Varsinainen viaton marttyyri, joka käyttää omaa lastaan kostonsa välikappaleena. Tosin kyseessä on aika lyhyen tähtäimen suunnitelma, koska tuo yleensä kostautuu viimeistään siinä vaiheessa, kun lapsi kasvaa ja huomaa miten hänen toinen vanhempansa jatkuvasti toista kohtaan käyttäytyy. Se on jo alkanut, jos lapsi itse toivoo näkevänsä isäänsä, mutta äiti vastustaa vain kusipäisyyttään.

        On sitten vanhana aikaa ihmetellä, miksei edes oma lapsi halua käydä tapaamassa ja olla missään tekemisissä.


      • eronnut äiti kirjoitti:

        Minkä ihmeen takia koko keskustelu kääntyi parisuhteen ongelmiin ja pettämiseen? Koko keskustelun YDIN oli se, että erotilanteessa ei pitäisi käyttää yhteistä lasta lyömäaseena. Vaikka kuka olisi pettänyt ketä, niin ei sen lapsen pidä siitä tilanteesta kärsiä menettämällä oikeuden isään tai äitiin.

        Nielkää se hiton katkeruutenne siinä tilanteessa kun lapsi on välissä. Jos pitää purkaa pahaa oloa toiselle, niin tehkää se ilman viatonta osapuolta. Helvetin narisistivanhemmat, kun ette tajua ettei teidän ongelmanne kuulu lapselle. Lapsen kuuluisi olla elämässänne tärkeämmällä sijalla, kuin parisuhdeongelmien!

        JUURI KUTEN KIRJOITAT! EI LISÄTTÄVÄÄ!


      • Nerokasta
        Uskomatonta paskaa kirjoitti:

        voi olla vastuussa aikuisen ihmisen onnesta. Jokainen tuottaa tunteensa ihan itse ja vika on vain oman pään sisällä, jos ei osaa olla onnellinen.

        Niin. Noin siis teillä Shangri-laassa. Joko ne jakoivat aamuiset pillerit?

        Kyllä parisuhteessa toisenkin osapuolen käytös myös sen toisen onnellisuuteen vaikuttaa, jos puhutaan normaalit tunteet omaavista ihmisistä. Jos mies/vaimo jatkuvasti vittuilee tai esim. kieltäytyy järjestään seksistä, vaikka toinen osapuoli haluaisikin (tämä onnistuu kyllä miehiltäkin), niin mitä sen toisen pitäisi tehdä? Purra hammasta ja kärsiä itsekseen vuosikausia ihan vain sen takia, että pidetään kulissit "onnellisesti" pystyssä? Tuollaisessakin seksittömyys tilanteessa on mielenkiintoista huomata, että aika monesti oletetaan, että se joka ei halua seksiä, määrittää normin. Sen toisen, seksiä haluavan pitäisi vain automaattisesti sopeutua siihen ja aloittaa tarvittaessa vaikka vuosikausien selibaatti tahtomattaan. Ja silti pysyä onnellisena.

        Mitäs se toinen osapuoli sitten vastavuoroisesti tekee, vai onko tarkoitus, että vain toinen osapuoli hoitaa meidän perheessä nämä uhrautumiset yhteisen hyvän takia?

        Pystytkö sinä elämään täydellisesti oman pääsi sisällä sellaisessa kuplassa, ettei sinun onnellisuuteesi ulkoiset tekijät vaikuta? Jos näin, niin olen yllättynyt, olet ilmeisesti saavutanut valaistumisen ja jonkinlaisen ylemmän hengellisyyden, jota eivät enää maalliset asiat, kuten ilo, suru tai kipu kosketa. Saako tuon transsin päälle milloin haluaa, vai onko se pysyvä olotila?


      • ihmettelevä...
        Nerokasta kirjoitti:

        Niin. Noin siis teillä Shangri-laassa. Joko ne jakoivat aamuiset pillerit?

        Kyllä parisuhteessa toisenkin osapuolen käytös myös sen toisen onnellisuuteen vaikuttaa, jos puhutaan normaalit tunteet omaavista ihmisistä. Jos mies/vaimo jatkuvasti vittuilee tai esim. kieltäytyy järjestään seksistä, vaikka toinen osapuoli haluaisikin (tämä onnistuu kyllä miehiltäkin), niin mitä sen toisen pitäisi tehdä? Purra hammasta ja kärsiä itsekseen vuosikausia ihan vain sen takia, että pidetään kulissit "onnellisesti" pystyssä? Tuollaisessakin seksittömyys tilanteessa on mielenkiintoista huomata, että aika monesti oletetaan, että se joka ei halua seksiä, määrittää normin. Sen toisen, seksiä haluavan pitäisi vain automaattisesti sopeutua siihen ja aloittaa tarvittaessa vaikka vuosikausien selibaatti tahtomattaan. Ja silti pysyä onnellisena.

        Mitäs se toinen osapuoli sitten vastavuoroisesti tekee, vai onko tarkoitus, että vain toinen osapuoli hoitaa meidän perheessä nämä uhrautumiset yhteisen hyvän takia?

        Pystytkö sinä elämään täydellisesti oman pääsi sisällä sellaisessa kuplassa, ettei sinun onnellisuuteesi ulkoiset tekijät vaikuta? Jos näin, niin olen yllättynyt, olet ilmeisesti saavutanut valaistumisen ja jonkinlaisen ylemmän hengellisyyden, jota eivät enää maalliset asiat, kuten ilo, suru tai kipu kosketa. Saako tuon transsin päälle milloin haluaa, vai onko se pysyvä olotila?

        teijän parisuhdeongelmat ja sexiongelmat liittyy kyseiseen aiheeseen olette ihan pöllöjä....Lapsen oikeuksistahan täällä puhutaan,,,


      • Lyöty
        Nerokasta kirjoitti:

        Niin. Noin siis teillä Shangri-laassa. Joko ne jakoivat aamuiset pillerit?

        Kyllä parisuhteessa toisenkin osapuolen käytös myös sen toisen onnellisuuteen vaikuttaa, jos puhutaan normaalit tunteet omaavista ihmisistä. Jos mies/vaimo jatkuvasti vittuilee tai esim. kieltäytyy järjestään seksistä, vaikka toinen osapuoli haluaisikin (tämä onnistuu kyllä miehiltäkin), niin mitä sen toisen pitäisi tehdä? Purra hammasta ja kärsiä itsekseen vuosikausia ihan vain sen takia, että pidetään kulissit "onnellisesti" pystyssä? Tuollaisessakin seksittömyys tilanteessa on mielenkiintoista huomata, että aika monesti oletetaan, että se joka ei halua seksiä, määrittää normin. Sen toisen, seksiä haluavan pitäisi vain automaattisesti sopeutua siihen ja aloittaa tarvittaessa vaikka vuosikausien selibaatti tahtomattaan. Ja silti pysyä onnellisena.

        Mitäs se toinen osapuoli sitten vastavuoroisesti tekee, vai onko tarkoitus, että vain toinen osapuoli hoitaa meidän perheessä nämä uhrautumiset yhteisen hyvän takia?

        Pystytkö sinä elämään täydellisesti oman pääsi sisällä sellaisessa kuplassa, ettei sinun onnellisuuteesi ulkoiset tekijät vaikuta? Jos näin, niin olen yllättynyt, olet ilmeisesti saavutanut valaistumisen ja jonkinlaisen ylemmän hengellisyyden, jota eivät enää maalliset asiat, kuten ilo, suru tai kipu kosketa. Saako tuon transsin päälle milloin haluaa, vai onko se pysyvä olotila?

        Niin, lapsen asioistahan tässä oli kyse. Mutta kyllähän nuo kaikki parisuhteen asiat tietysti vaikuttavat koko palettiin, perhe-elämään, lapsiin jne.. Syynsä kait siihenkin jos toinen ei halua seksiä. Vai haluaisko jos tulisi oikein kohdelluksi...


      • "pisara"
        akkm. kirjoitti:

        olla se eron syy, ja nyt kerrot kuinka sinä hoidat, ja sinä otat syliin, ja sinä joudut nämä asiat tekeen.sua harmittaa kun se lapsi teillä käy ja sinun hyvinvointisi kärsii.

        On kyllä erittäin ikävää luettavaa, jos lasta käytetään välikappaleena menneiden aikojen tuloksien ratkomisena. Ei ole lapsessa vika,jos vanhemmat eivät sovi saman katon alle.
        Toisesta pitäminen on tärkeää, vaan jos se puuttuu et voi pakottaa ketään olemaan kanssasi..
        Se pahempi lapselle rakkaudeton suhde,kuin koti, jossa kunnioitetaan toinen toistaan..Huomaan,että syyttely on monellakin mielessä....Olisikohan niin ,että jokainen menee itseensä ja tutkisi taustojansa.
        Lapsen on saatava turvallisuutta, niin äidistä kuin isästä, vaikkakaan eivät asu yhdessä. Ero kun tulee, se myös on peruuttamaton.Ei avioliitto voi uudesti syntyä ilman rakkautta! Syli on hyvä lapselle,kuin lapselle, jos se on luotettava ja turvallinen syli, olkoonkin syy eroon mikä tahansa.Yksin ei ristiriitoja tule.


      • M
        äiti... kirjoitti:

        suojelee lastaan eikä halua nähdä isänsä kaikkia uusia heiloja tai avionrikkojia tms. tehkööt omilla ajoillaan, muttei lapsen tarvitse olla näkemässä niitä tyhmiä muita muka parempia äitejä jotka ei ole muuten kuin muka sexissä parempia...niinpä ei siinä tarvitse olla katkera...

        Olen täysin samaa mieltä. Keskittyis isä lapseensa ja hoitais ne muut hommat omalla ajallaan. Tiedä moneenko "tapaukseen" lapsi joutuu vielä isänsä kautta tutustumaan jos isä on sen sorttinen. Ajattelee aivoillaan, siis jalkovälillään. Siinä ei lapsen tarpeita ajatella vaan omat TARPEET menee lapsen ohi.


      • "pisara"
        Tod. tod.tod näin kirjoitti:

        No onko sitten " ylhäistä " änkeä ehjän perheen sekaan ja hajottaa se?
        Eikä selitykseksi riitä mikään helppo-heikki-määritelmä katkerasta x muijasta koska
        se x muija voi olla tod.onnellinen - kaikesta huolimati, mutta ehkä on vaikeaa ymmärtää, miksi se puoliso jota on rakastanut niin paljon että ollaan hankittu yhteisiä lapsia - menee jonkun miehenkipeän luuskatuksen remmiin talutettavaksi JA hankkimaan luuskatuksen kanssa " yhteisiä" lapsia?
        Oletkos katkeruudeltasi, tätä jaksanut miettiä???

        Jos on ns. ehjä perhesuhde! Tollaista en ole nähnyt tapahtuvan, että joku sinne änkeää ja hajoittaa kodin! Tämä niitä katkeroidun naisen mielipiteitä, kun ei huomaa omia heikkouksiaan. Onko unohtunut lämmin sana joskus miehellesi.....Ei mikään ruokkimatta elä, rakkauskaan. Sanoisin ,että "luuskatus" on paljon parempi nainen miehelle. Mies huomasi ajoissa lähteä ja hakea sylin, joka osasi hänetkin tehdä onnelliseksi


      • Rakastava isä
        Onnellinen :) kirjoitti:

        Onko jollakin epäselvää tässä keskustelussa nyt se, että nyt kysytään sen lapsen puolesta tilannetta. Tänne näköjään vastailee ryhmä naisia jotka ovat tullee jätetyksi kuka mistäkin syystä.
        Kannattaisiko muistaa, että ero ei ole koksaan yhden syy. Jos käy niin, että tulee jätetyksi esim toisen naisen tai miehen vuoksi, niin kyllä katsoisin itse peiliin ja miettisin, että missä vika kun puoliso etsii uuden kumppanin. Tässä tapauksessa pariskunta on eronnut omia aikojaa ja mies jatkaa elämää sensijaan kun entinen vaimo roikkuu ja yrittää tehdä kiusaa sillä ainoalla asialla millä voi, eli lapsella.
        Mutta tuo - kaiketi teidän eräiden mielestä - exvaimo parka on oikeuttettu siihen, tietämättä yhtään, että mitä hän on aikanaan tehnyt ja miksi heidän liittonsa päätyi eroon.
        Nythän oli kysymys lapsesta ja hänen voinnistaan ja toiveistaan.
        En vain ymmärrä äitejä jotka ovat valmiita omalta lapselta kieltämään päivänselviä asioita ja pitävät itseään jotenkin parempana vanhempana kuin isä on.
        Missä on kirjoitettu ja määrätty, että äiti olisi jotenkin enemmän lapselle kuin isä.
        Hävetkää

        Olen samaa mieltä tämän kirjoittajan kanssa... Lapsella lyödään ja kovaa. Itse olen tälle lapselle isä(en siis kirjoittajan lapselle), ja lapseni äiti tekee kaikkensa etten saisi yhtään minuuttia ylimääräistä aikaa lapseni kanssa, jota sekä lapseni ja minä tottakai haluaisimme. Olen joulupukin joutunut peruuttamaan kun lapseni äiti ei antanut lasta jouluna sovitusti, elatusmaksut tuntuu olevan jonkinlaista tippiä...Jne... Ja teille moralisoijat tiedoksi, lapseni äiti on paha narsisti, jos ette tiedä mitä narsismi tarkoittaa, kannattaa lukea mitä se tarkoittaa ennenkuin antaa yhtään hyvää kommenttia asiaan. Voimia kaikille jotka joutuvat painimaan lapsensa elämän puolesta! Minä olen samassa veneessä. Lastenvalvojat eivät vastaa soittopyyntöihin vaikka olen huolissani lapseni hyvinvoinnista ja olisin parempi vanhempi,lapseni äiti on todistetusti lyönyt lasta pari kertaa,(luoja yksin tietää montako kertaa on oikeasti lyöty) ja nämä on sosiaaliviranomaisten tiedossa... Että tällaista tällä kertaa.Voin kertoa että joskus elämä on ollut helpompaa...


      • Nerokasta
        ihmettelevä... kirjoitti:

        teijän parisuhdeongelmat ja sexiongelmat liittyy kyseiseen aiheeseen olette ihan pöllöjä....Lapsen oikeuksistahan täällä puhutaan,,,

        Yksinkertaista, rakas Watson.

        Tuo oli vastaukseni uskomattoman paskan viestiin, jonka jonka mukaan "Ei kukaan toinen voi olla vastuussa aikuisen ihmisen onnesta."

        Minä väitän, että parisuhteen ja saman katon alla asumisen suhteen myös muut ihmiset voivat helpostikin vaikuttaa siihen, miten onnelliseksi henkilö oman olonsa tuntee. Hitto, laajennanpa väitteeni koskemaan jopa sitä, että esim. naapuri voi halutessaan vaikuttaa henkilön onnellisuuteen.

        Seksielämä oli vain esimerkkinä yhdestä merkittävästä aiheesta, joka monesti parisuhteissa aiheuttaa pinnan alaisia ongelmia. Itselläni se osa-alue ei ole onneksi ainakaan vielä tuottanut ongelmia ja olen nyt ihan tyytyväinen, kiitos vain, mutta mm. yllättävän monet kaverit ovat tuosta aiheesta avautuneet etenkin pienessä sievässä, kun estot ovat vähentyneet ja tulee paljastettua asioita, joita ei normaalisti kertoisi.

        Ja tämä taas on kytköksissä suoraan siihen miten ap. viestin kirjoittajalle on puskista huudeltu
        perheentuhoaja syytöksiä, ikäänkuin jutun mies olisi tahdoton nukke, jonka joku noita-akka on vain repäissyt pois "ehjästä" parisuhteesta, ja kaikki nykyiset ongelmat johtuvat vain siitä, ettei alkuperäistä perhettä haluttu väen väkisin pitää koossa. Eli miehen olisi vain pitänyt "osata olla onnellinen", ettei olisi tarvinnut erota.


      • zero nine
        "pisara" kirjoitti:

        Jos on ns. ehjä perhesuhde! Tollaista en ole nähnyt tapahtuvan, että joku sinne änkeää ja hajoittaa kodin! Tämä niitä katkeroidun naisen mielipiteitä, kun ei huomaa omia heikkouksiaan. Onko unohtunut lämmin sana joskus miehellesi.....Ei mikään ruokkimatta elä, rakkauskaan. Sanoisin ,että "luuskatus" on paljon parempi nainen miehelle. Mies huomasi ajoissa lähteä ja hakea sylin, joka osasi hänetkin tehdä onnelliseksi

        Aina se ei ihan noinkaan vaan mene, vaan änkeää...osaa käyttää hyväkseen. Ja kun salaisuus paljastuu, niin mitä siinä on sitten tehtävissä kun oma antaa lemput. Jatkaa valheidensa kanssa. Jos monien suhteiden jälkeen aina vaan etsii muuta, niin vika on kyllä itsessä ja ongelma omien korvien välissä, ei tule onnistumaan koskaan kenenkään kanssa kun ei ole kykenevä sitoutumaan...


      • Nerokasta
        Lyöty kirjoitti:

        Niin, lapsen asioistahan tässä oli kyse. Mutta kyllähän nuo kaikki parisuhteen asiat tietysti vaikuttavat koko palettiin, perhe-elämään, lapsiin jne.. Syynsä kait siihenkin jos toinen ei halua seksiä. Vai haluaisko jos tulisi oikein kohdelluksi...

        Siinä olisi vain hyvä, jos ihmiset osaisivat/uskaltaisivat puhua toisilleen. Miten toinen voi tietää miten toinen haluaa tulla kohdelluksi jos toinen ei tätä koskaan kerro tai muuten ilmaise?

        Tietenkin täydellisessä tilanteessa toinen osaa lukea puolisoaan kuin avointa kirjaa, mutta kuinka moni tähän oikeasti pystyy? Varmasti jos yhdessä vanhetaan homma helpottuu, kun vuosien aikana toisen mielipiteet ja mielenliikkeet tulee tutummiksi, mutta se tosiaan tarkoittaa että pitää vanheta yhdessä. Eli ei siis erota.

        Ei kai se ole ihme jos eroja tulee, jos toisen (käsittääkseni ja omien kokemusteni perusteella yleisemmin miehen) pitäisi pystyä lukemaan toisen ajatuksia automaattisesti. Ja jos luet väärin, tuloksena on mykkäkoulu, niinkin informatiivisella tuhahduksella, että "jos et tiedä mistä on kyse, en kyllä kerrokaan" tai "ei tässä mitään" vaikka naama yrittää matkia petolinnun persettä, eli jokin selvästi vaivaa. Sitten pitää vaan yrittää kelata, tai muuten urkkia missähän välissä tulikaan tehtyä väärin, tai sanottua väärä sana, josta toinen sitten yllättäen kiehahti.

        Itsellä on tuollaisesa kokemusta parinkin entisen tyttöystävän osalta. Parhaimmillaan esim. mukava illanvietto kaveriporukassa tyssähti yhtäkkiä tytön mökötykseen ja vastauksena kysymykseen: "Mikä nyt on?" Tuli: "Ei yhtään mikään", ja mökötys jatkui. Sitten illan jatkuessa sain onkimalla ja arvailemalla selville, että "ei mikään", johtui siitä, että olin sivulauseessa maininnut harkitsevani jossain vaiheessa opiskelupaikan vaihtoa ja muuttoa toiseen kaupunkiin (tässä vaiheessa oltiin tapailtu vasta melko vähän aikaa, eli tutustumista puolin ja toisin). Tästä tyttö kai ajatteli että olisin jättämässä häntä tms, vaikka mainitsin että muuttojuttu oli yksi mielessäni käynyt vaihtoehto, ja eihän muutto esim opiskelun takia automaattisesti eroa tarkoita. Riippuu miten asiat ja aikataulut saa järjestettyä, ja tilannehan voi muuttua sen toisenkin osapuolen kohdalta.

        Mulle ymmärrettävin olis ollut, että tuollaisesta häiritsevästä asiasta olisi heti suoraan puhuttu, eikä valittu kommunikaatiotavaksi kommunikaation katkaisemista.

        Ja vaikuttaa siltä, että tällaisia kommunikaatiosolmuja kuljetetaan myös ihan papin aamenen ohi avioliittoonkin. Sitten pyöräytetään lapsi ja myöhemmin ihmetellään kun erotaan, vaikka molemmat ovat pelanneet eri säännöillä alusta alkaen. Vai ei kai kukaan menis naimisiin ihmisen kanssa, jonka tietäis pystyvän vaikka minkälaisiin ilkeyksiin ongelmien (esim eron) ilmaantuessa.


      • huoh-
        eronnut äiti kirjoitti:

        Minkä ihmeen takia koko keskustelu kääntyi parisuhteen ongelmiin ja pettämiseen? Koko keskustelun YDIN oli se, että erotilanteessa ei pitäisi käyttää yhteistä lasta lyömäaseena. Vaikka kuka olisi pettänyt ketä, niin ei sen lapsen pidä siitä tilanteesta kärsiä menettämällä oikeuden isään tai äitiin.

        Nielkää se hiton katkeruutenne siinä tilanteessa kun lapsi on välissä. Jos pitää purkaa pahaa oloa toiselle, niin tehkää se ilman viatonta osapuolta. Helvetin narisistivanhemmat, kun ette tajua ettei teidän ongelmanne kuulu lapselle. Lapsen kuuluisi olla elämässänne tärkeämmällä sijalla, kuin parisuhdeongelmien!

        Johtuu varmaan siitä, että ensimmäiset viestit, jotka ap. kirjoittaja sai, syyllistivät hänet heti perheenrikkojana, vaikka kyse oli tosiaan lapsen asemasta eron jälkeen.


      • Tod. tod.tod näin kirjoitti:

        No onko sitten " ylhäistä " änkeä ehjän perheen sekaan ja hajottaa se?
        Eikä selitykseksi riitä mikään helppo-heikki-määritelmä katkerasta x muijasta koska
        se x muija voi olla tod.onnellinen - kaikesta huolimati, mutta ehkä on vaikeaa ymmärtää, miksi se puoliso jota on rakastanut niin paljon että ollaan hankittu yhteisiä lapsia - menee jonkun miehenkipeän luuskatuksen remmiin talutettavaksi JA hankkimaan luuskatuksen kanssa " yhteisiä" lapsia?
        Oletkos katkeruudeltasi, tätä jaksanut miettiä???

        mennä takasin kouluun ja opetella lukemaan Tod.tod.tod näin?? Mistä olet saanut sellaisen käsityksen että aloittaja on hajoittanut perheen?? Todella mukava mennä syyttelemään toista! -..- Ja olen samaa mieltä että eroon ja riitaan tarvitaan aina kaksi henkilöä niin kuin Onnelinen:) mainitsi.


      • eli olkaa hiljaa
        Onnellinen :) kirjoitti:

        Onko jollakin epäselvää tässä keskustelussa nyt se, että nyt kysytään sen lapsen puolesta tilannetta. Tänne näköjään vastailee ryhmä naisia jotka ovat tullee jätetyksi kuka mistäkin syystä.
        Kannattaisiko muistaa, että ero ei ole koksaan yhden syy. Jos käy niin, että tulee jätetyksi esim toisen naisen tai miehen vuoksi, niin kyllä katsoisin itse peiliin ja miettisin, että missä vika kun puoliso etsii uuden kumppanin. Tässä tapauksessa pariskunta on eronnut omia aikojaa ja mies jatkaa elämää sensijaan kun entinen vaimo roikkuu ja yrittää tehdä kiusaa sillä ainoalla asialla millä voi, eli lapsella.
        Mutta tuo - kaiketi teidän eräiden mielestä - exvaimo parka on oikeuttettu siihen, tietämättä yhtään, että mitä hän on aikanaan tehnyt ja miksi heidän liittonsa päätyi eroon.
        Nythän oli kysymys lapsesta ja hänen voinnistaan ja toiveistaan.
        En vain ymmärrä äitejä jotka ovat valmiita omalta lapselta kieltämään päivänselviä asioita ja pitävät itseään jotenkin parempana vanhempana kuin isä on.
        Missä on kirjoitettu ja määrätty, että äiti olisi jotenkin enemmän lapselle kuin isä.
        Hävetkää

        edellisen kanssa. ajatelkaa lasta! ei teitä oo pyydetty arvostelemaan kirjooittajaa. huonommin te tunnette kirjoittajan kuin kirjoittaja miehen ex vaimon..


      • onneksi et ole lähel
        äippä itsekin kirjoitti:

        Ansioni mukaan - mistä syystä? Esim. siitäkö, että osallistun ja hoidan heidän yhteistä lastaan kuin omaani.
        Huolehdin, hoidan ja olen sylinä. Lapsen etu pitäisi olla kaikessa ensimmäisenä, eikä aikuisten välisten sotkujen saisi vaikuttaa lapsen elämään. Jos hänen vanhempansa ovat päätyneet eroon, niin ei siitä pidä lasta rankaista eikä ketään muutakaan.

        Oikein haluat kostaa tuolle reppanalle lapselle ja asettaa hänet kiistanalaiseen tilaan.

        Toivottavasti totisesti saat ansiosi mukaan. Hölmöydelläsi ei ole rajoja.


      • ne naiset?????
        Nerokasta kirjoitti:

        Yksinkertaista, rakas Watson.

        Tuo oli vastaukseni uskomattoman paskan viestiin, jonka jonka mukaan "Ei kukaan toinen voi olla vastuussa aikuisen ihmisen onnesta."

        Minä väitän, että parisuhteen ja saman katon alla asumisen suhteen myös muut ihmiset voivat helpostikin vaikuttaa siihen, miten onnelliseksi henkilö oman olonsa tuntee. Hitto, laajennanpa väitteeni koskemaan jopa sitä, että esim. naapuri voi halutessaan vaikuttaa henkilön onnellisuuteen.

        Seksielämä oli vain esimerkkinä yhdestä merkittävästä aiheesta, joka monesti parisuhteissa aiheuttaa pinnan alaisia ongelmia. Itselläni se osa-alue ei ole onneksi ainakaan vielä tuottanut ongelmia ja olen nyt ihan tyytyväinen, kiitos vain, mutta mm. yllättävän monet kaverit ovat tuosta aiheesta avautuneet etenkin pienessä sievässä, kun estot ovat vähentyneet ja tulee paljastettua asioita, joita ei normaalisti kertoisi.

        Ja tämä taas on kytköksissä suoraan siihen miten ap. viestin kirjoittajalle on puskista huudeltu
        perheentuhoaja syytöksiä, ikäänkuin jutun mies olisi tahdoton nukke, jonka joku noita-akka on vain repäissyt pois "ehjästä" parisuhteesta, ja kaikki nykyiset ongelmat johtuvat vain siitä, ettei alkuperäistä perhettä haluttu väen väkisin pitää koossa. Eli miehen olisi vain pitänyt "osata olla onnellinen", ettei olisi tarvinnut erota.

        kun täällä on ihmeellistä jengiä, eka kysyy lapsesta ja isän oikeuksista, niin toiset alkaa selittään omista sexiasioistaan ja miehistään existä ja nykyisistä sekä tulevista.
        Eihän se eka näistä mittään kysynyt, no jokainen on oman onnensa seppä sanoo sananlasku.
        Jos nyt kuiteski pysyttäis asiassa, eritoten naiset.


      • jo avautu:D
        Lyöty kirjoitti:

        Niin, lapsen asioistahan tässä oli kyse. Mutta kyllähän nuo kaikki parisuhteen asiat tietysti vaikuttavat koko palettiin, perhe-elämään, lapsiin jne.. Syynsä kait siihenkin jos toinen ei halua seksiä. Vai haluaisko jos tulisi oikein kohdelluksi...

        juu eihän ilman sexiä lapsia synnykään heh,heh..


      • urpot
        M kirjoitti:

        Olen täysin samaa mieltä. Keskittyis isä lapseensa ja hoitais ne muut hommat omalla ajallaan. Tiedä moneenko "tapaukseen" lapsi joutuu vielä isänsä kautta tutustumaan jos isä on sen sorttinen. Ajattelee aivoillaan, siis jalkovälillään. Siinä ei lapsen tarpeita ajatella vaan omat TARPEET menee lapsen ohi.

        Siis eikö tällä äiti... ja M kirjoittajalla ole mitään käsitystä elämästä.
        Olette ilmesesti jääneet erossa yksin ja kukaan ei teitä huoli, kun tuntuu puuttuvan käsitys, että eron, kuten kuolemankin jälkeen yksin jääneen kannattaa jatkaa elämää jossakin vaiheessa.
        Olette ilmeisesti sitä mieltä, että parisuhde on pelkkää panemista ja sen voi hoitaa ihan koska vaan eikä miehen ja naisen väliseen elämään muuta kuulukaan. Teidän mielestä parisuhde on pelkkää jalkovälillä ajattelua!
        Aika suppea on maailmanne.


      • Anonyymi
        Kummallista100 kirjoitti:

        Siellä ilmeisesti vastaajana toinen samanlainen katkera ex-muija joka ei muuta osaa niin käyttää lastaan välineenä. Alhaista.

        Suomi on valitettavasti näitä pullollaan.

        Vieraannuttaminen tulisi kriminalisoida. Ennen kuin on liian myöhäistä.


      • Anonyymi
        tyttökulta kirjoitti:

        Minäpä luulen että ei voi. Joku on mennyt pileen parisuhteessa jo hyvän aikaa, jos ns. ehjän perheen voi joku ulkopuolinen hajottaa. Senhän sanoo järkikin.
        Ja jos tuo vaimo paran mies menee sen miehen kipeän mukaan, niin onko syy silloin yksin siinä kolmannessa osa-puolessa. Kuinka moni mies tai nainen kertoo olevansa naimisissa jos sortuu hakemaan syliä, kainaloa, seksiä ja hyvää oloa muualta kuin kotoa??
        Jos minut jätettäisiin toisen vuoksi, niin kyllä näkisin suurimman syyn itsessäni. Silloin en vain olisi osannut tehdä hänestä onnellista, että tulisin petetyksi tai jätetyksi.
        Liian moni vaimo uskoo olevansa niin korvaamaton kun pääsee naimsiin ja tekee pari lasta.
        Usein rupsahdetaan, kärsitään päänsärkyä, käytetään puuterin värisiä mummoalkkareita ja ollaan muutenkin suppeita... moniko mies sellaista naista voi todellisuudessa haluta.
        Epäilen ettei kovinkaan moni.

        Ai naisen arvo on ulkonäössä, pitää olla timmissä kunnossa laittaa ripsipidennykset, ankkahuulut, hampaiden valkaisu ja hiuspidenykset, niin ja ostaa sexivaatteita, että kelpaa, mutta mies saa röhnöttää pieruverkkareissa sohvalla.


      • Anonyymi
        tyttökulta kirjoitti:

        Minäpä luulen että ei voi. Joku on mennyt pileen parisuhteessa jo hyvän aikaa, jos ns. ehjän perheen voi joku ulkopuolinen hajottaa. Senhän sanoo järkikin.
        Ja jos tuo vaimo paran mies menee sen miehen kipeän mukaan, niin onko syy silloin yksin siinä kolmannessa osa-puolessa. Kuinka moni mies tai nainen kertoo olevansa naimisissa jos sortuu hakemaan syliä, kainaloa, seksiä ja hyvää oloa muualta kuin kotoa??
        Jos minut jätettäisiin toisen vuoksi, niin kyllä näkisin suurimman syyn itsessäni. Silloin en vain olisi osannut tehdä hänestä onnellista, että tulisin petetyksi tai jätetyksi.
        Liian moni vaimo uskoo olevansa niin korvaamaton kun pääsee naimsiin ja tekee pari lasta.
        Usein rupsahdetaan, kärsitään päänsärkyä, käytetään puuterin värisiä mummoalkkareita ja ollaan muutenkin suppeita... moniko mies sellaista naista voi todellisuudessa haluta.
        Epäilen ettei kovinkaan moni.

        😂😂😂 ai että puuterin väriset mummoalkkarit on syynä, kun mies juoksee vieraissa. Sälli mun nauraa. Mies käy vieraissa, koska se haluaa, vaikka muija kuinka hepeniä käyttäisi.


    • lapseton äitipuoli

      Ei kannata provosoitua vaikka provosoidaan.

      Minä olen ostanut mieheni tyttärelle vaatekaapillisen vaatteita, joita sitten voi vapaasti käyttää iskän luona ollessaan. Äidin pakkaamat vaatteet pidetään kassissa, jottei niitä vahingossa unohdeta, pestä väärin tai muuten väärin käytetä.

      Olennaista on, että lapsen EI pidä huomata, nyt eikä tulevaisuudessakaan, aikuisten kireitä välejä. Jos lapsi kerjää lisäöitä iskän luona, meidän aikuisten tehtävä on rauhallisesti selittää, että näin asioiden kuuluu olla ja onhan siellä äidin luona tarha ja kaveritkin. Eikö siis ole ihan kiva mennä taas sinne katsomaan, mitä niille kuuluu?

      Vaikka meillä onkin tytärtä iso ikävä aina hänen lähtiessään ja vaikka kaksi viikkoa on aikuisellekin pitkä aika seuraavaan kohtaamiseen, ei meidän kuulu siirtää pahaa mieltämme lapselle, joka on syytön tähän kaikkeen aikuisten väliseen vääntöön. Niinpä meidän tulee vain kertoa mukavia syitä siihen, miksi taas on kiva mennä äidin luo kotiin.

      Ero on aina vaikea paikka ja kaikenlaiset tunteet vellovat vielä pitkään mielessä, ja uusi parisuhde on aina myös tunneherkkä tilanne, vaikkei niin järjellä ajatellen enää pitäisi ollakaan. Siksipä meidän, jotka emme ole jännitteiden ytimessä (eli me uudet puolisot) tulee pyrkiä pysymään rauhallisina ja tasapainottavina voimina siinä välissä. Eikä vähiten juuri lasten vuoksi.

      • Tsemppiä sulle.

        Se ex-muija pelkää että aloittaja ja ex-mies saavat yhteisen lapsen. Aloittajalle sanoisin, että älä lähde pois, jos viihdyt. Eli älä anna katkeran exän pilata elämääsi.
        Kuulostat mukavalta ihmiseltä kun hoidat lasta kuin omaasi.
        Voin kertoa sivusta seuranneena että eräs entinen työkaverini vihasi entistä miestään 20 vuotta ja terrorisoi miestä lapsilla (siis jo aikuisilla) kaikin tavoin.

        Eli varaudu siihen että se nainen pysyy hankalana. En minä tiedä mikä tuohon auttaisi.

        Voimia sinulle!

        Lue tuolta avioero palstalta sen yhden naisen tilitys kun hänen ex-miehensä saa lapsen uuden naisen kanssa, joku Kaarina tai vastaava.


      • 23
        Tsemppiä sulle. kirjoitti:

        Se ex-muija pelkää että aloittaja ja ex-mies saavat yhteisen lapsen. Aloittajalle sanoisin, että älä lähde pois, jos viihdyt. Eli älä anna katkeran exän pilata elämääsi.
        Kuulostat mukavalta ihmiseltä kun hoidat lasta kuin omaasi.
        Voin kertoa sivusta seuranneena että eräs entinen työkaverini vihasi entistä miestään 20 vuotta ja terrorisoi miestä lapsilla (siis jo aikuisilla) kaikin tavoin.

        Eli varaudu siihen että se nainen pysyy hankalana. En minä tiedä mikä tuohon auttaisi.

        Voimia sinulle!

        Lue tuolta avioero palstalta sen yhden naisen tilitys kun hänen ex-miehensä saa lapsen uuden naisen kanssa, joku Kaarina tai vastaava.

        Niin, kaikki aikuiset eivät valitettavasti osaa asettaa itseään vanhemman asemaan. Olen katsonut vierestä perhettä jossa ongelmalapsen äiti käyttää lastaan aseenaan pettävää aviomiestään kohtaan. Lapselle raportoidaan isän suhteista, yöpaikoista yms.

        On se surullista nähdä kun vanhempi ei suojele omaa lastaan.


      • aaamen
        Tsemppiä sulle. kirjoitti:

        Se ex-muija pelkää että aloittaja ja ex-mies saavat yhteisen lapsen. Aloittajalle sanoisin, että älä lähde pois, jos viihdyt. Eli älä anna katkeran exän pilata elämääsi.
        Kuulostat mukavalta ihmiseltä kun hoidat lasta kuin omaasi.
        Voin kertoa sivusta seuranneena että eräs entinen työkaverini vihasi entistä miestään 20 vuotta ja terrorisoi miestä lapsilla (siis jo aikuisilla) kaikin tavoin.

        Eli varaudu siihen että se nainen pysyy hankalana. En minä tiedä mikä tuohon auttaisi.

        Voimia sinulle!

        Lue tuolta avioero palstalta sen yhden naisen tilitys kun hänen ex-miehensä saa lapsen uuden naisen kanssa, joku Kaarina tai vastaava.

        ..hallita miehen elämää ja ajatuksia näin paljon? Voiko itse tehdä asialle jotain.


      • edelliseltä
        aaamen kirjoitti:

        ..hallita miehen elämää ja ajatuksia näin paljon? Voiko itse tehdä asialle jotain.

        'hyvä kysymys


      • äippä itsekin
        Tsemppiä sulle. kirjoitti:

        Se ex-muija pelkää että aloittaja ja ex-mies saavat yhteisen lapsen. Aloittajalle sanoisin, että älä lähde pois, jos viihdyt. Eli älä anna katkeran exän pilata elämääsi.
        Kuulostat mukavalta ihmiseltä kun hoidat lasta kuin omaasi.
        Voin kertoa sivusta seuranneena että eräs entinen työkaverini vihasi entistä miestään 20 vuotta ja terrorisoi miestä lapsilla (siis jo aikuisilla) kaikin tavoin.

        Eli varaudu siihen että se nainen pysyy hankalana. En minä tiedä mikä tuohon auttaisi.

        Voimia sinulle!

        Lue tuolta avioero palstalta sen yhden naisen tilitys kun hänen ex-miehensä saa lapsen uuden naisen kanssa, joku Kaarina tai vastaava.

        Kiitos. Joukossa näköjään muutama joka ymmärtää lukemaansa.
        En lähde pois, koska viihdyn - ja hyvin viihdynkin. Tässä parisuhteessa ei ole tarkoitus tehdä yhteisiä lapsia vaan tehdä ja kokea hienoja asioita yhdessä - joskus kahdestaan ja joskus molempien lapset mukana.
        Olen jo alkanut taipua ajatukseen, että tuo exä tuskin rahoittuu ennen kuin löytää itselleen uuden miehen jota kohdella sitten taas vastaavasti kuin joka hänet jätti.
        Isän ja lapsen puolesta harmittaa. Mielestäni kun kellään ei ole oikeutta rajata sitä, että isä olisi vähemmän tärkeä lapselle kuin äiti. Mutta varmaan viisainta jättää tuo reppana omaan arvoonsa ja
        toivoa vain, että hänetkin joku vielä joskus huolisi.


      • äiti ihminen
        aaamen kirjoitti:

        ..hallita miehen elämää ja ajatuksia näin paljon? Voiko itse tehdä asialle jotain.

        ...mies yrittää parhaansa mukana säilyttää edes jonkinlaiset välit exän kanssa, jotta lapsen asioiden hoito onnistuisi edes joten kuten. Nainen on niin alhainen, että ellei saa olla sormeilemassa sitä vähää mihin voi enää vaikuttaa, hän tekee sen pienenkin yhdessä sovittavan asian vaikeaksi.
        Näin surkeasta tapauksesta on kyse.


      • uusi elämä
        äippä itsekin kirjoitti:

        Kiitos. Joukossa näköjään muutama joka ymmärtää lukemaansa.
        En lähde pois, koska viihdyn - ja hyvin viihdynkin. Tässä parisuhteessa ei ole tarkoitus tehdä yhteisiä lapsia vaan tehdä ja kokea hienoja asioita yhdessä - joskus kahdestaan ja joskus molempien lapset mukana.
        Olen jo alkanut taipua ajatukseen, että tuo exä tuskin rahoittuu ennen kuin löytää itselleen uuden miehen jota kohdella sitten taas vastaavasti kuin joka hänet jätti.
        Isän ja lapsen puolesta harmittaa. Mielestäni kun kellään ei ole oikeutta rajata sitä, että isä olisi vähemmän tärkeä lapselle kuin äiti. Mutta varmaan viisainta jättää tuo reppana omaan arvoonsa ja
        toivoa vain, että hänetkin joku vielä joskus huolisi.

        Ymmärsin vallan mainiosti viestisi ja ihmettilin muutamia kommentteja. Itse isänä kokenut suurinpiirtein samanlaisen kohtelun. Ihmeellisesti on suhtautuminen muuttunut kun ex on löytänyt uuden miehen.
        Koita jaksaa inhottavasta ex:stä huolimatta.


      • Äiti 33v,

        Meillä myös sama systeemi, että lapselle on omat vaatteet isällä ja omat meillä, ei tarvitse pakkailla mitään tai etsiä kadonneita sukkapareja tai mitä lie. Jos lapsi on yleensä viikonlopun niin pari vaihtovaatekertaa ja yöasu varmasti riittää.


      • isä minäkin
        uusi elämä kirjoitti:

        Ymmärsin vallan mainiosti viestisi ja ihmettilin muutamia kommentteja. Itse isänä kokenut suurinpiirtein samanlaisen kohtelun. Ihmeellisesti on suhtautuminen muuttunut kun ex on löytänyt uuden miehen.
        Koita jaksaa inhottavasta ex:stä huolimatta.

        Olen isänä myös kokenut lähes saman vaikeuden tavata lastani. Ylimääräisiä kertoja ei tipu. Kun x-vaimoni löysi uuden kumppanin, se alkoi dominoida minun ja tyttäreni tapaamisia. X-vaimo hykerteli vierssä. Erään kerran, viedessäni tytärtäni takaisin, hyökkäsi miesystävä minuun käsiksi. Tein rikosilmoituksen poliisille, mutta se ei johtanut sytteeseen. Tyttäreni ei sopeutunut asumaan uuden miehen ja hänen kolmen poikansa muodostamaan uusioperheeseen. Lopulta äidin oli kahden vuoden taistelujen jälkeen muutettava tyttäreni kanssa omaan asuntoon. Heidän seurustelunsa jatkuu, mutta tilanne tyttäreni kohdalla on nyt siedettävämpi. Kokemus oli hänelle kuitenkin rankka.


      • Tuippetkv

        Sinun vastausta oli ilo lukea - olisipa sinun kaltaisia samoin ajattelevia enemmän. Lapsen etu on tärkein.


      • äiti itsekkin
        isä minäkin kirjoitti:

        Olen isänä myös kokenut lähes saman vaikeuden tavata lastani. Ylimääräisiä kertoja ei tipu. Kun x-vaimoni löysi uuden kumppanin, se alkoi dominoida minun ja tyttäreni tapaamisia. X-vaimo hykerteli vierssä. Erään kerran, viedessäni tytärtäni takaisin, hyökkäsi miesystävä minuun käsiksi. Tein rikosilmoituksen poliisille, mutta se ei johtanut sytteeseen. Tyttäreni ei sopeutunut asumaan uuden miehen ja hänen kolmen poikansa muodostamaan uusioperheeseen. Lopulta äidin oli kahden vuoden taistelujen jälkeen muutettava tyttäreni kanssa omaan asuntoon. Heidän seurustelunsa jatkuu, mutta tilanne tyttäreni kohdalla on nyt siedettävämpi. Kokemus oli hänelle kuitenkin rankka.

        Itse erosin juuri, kun mieheni"terrorisoi"jatkuvasti poikaani joka nyt murkkuikäinen.Jo kaksi vuotta ollut järkyttävää pilkkaamista mm painosta ja ulkonäöstä,kyyläämistä kuinka monta kertaa käy jääkaapilla ja rumaa puhetta.Riidat joita tuli kokoajan lisää johtuivat lähinnä pojasta.Tottakai se aikaa myöten toi välillemme etäisyyttä ja koko ongelman ydin oli aina poika.Ei ole lapsen tai nuoren vika jos ei parisuhde toimi.Jos ei ongelmia saada aikuisten kesken ratkaistua.Pojalla oli muutama näpistys(2kpl)muutama alkoholikokeilu(3 kert)ja niitä pidettiin sitten hereillä ja hengissä kokoajan.Rippijuhlat olivat"palkinto"huonosta käytöksestä jne.Sitten mieheni kävi poikaan kiinni ja poika puolustautui ottamalla sormesta kiinni niin että sen nivelsiteet meni.Ja siitä hyvästä mies meni heitti pojan ulos, alaikäisen ja teki rikosilmoituksen pojasta.Nyt alkoi vääntö ja kääntö 5,5 vuotiaasta tytöstä, vaikka pakenimme kotoa.Tyttöä olen antanut kuitenkin tavata, koska suomessa on hulluja lakeja, tyttö ei ole ollut uhattuna !Lastensuojelu on neuvonut isää, että tytön asuinpaikka on hänen luonaan vaikka samalla lastensuojelu on tehnyt pojan tapauksesta rikosilmoituksen.Pidän äitinä luonnollisena että minulla on kaksi lasta ja pidän lapset yhdessä.Lastenvalvojalle on pitkät jonot ja joka päivä jännitän kuinkakohan tässä käy.Isä kertonut tytölle mm olevansa yksinäinen ilman tyttöä.(isä on aikuinen, jolla pitäisi olla omat ystävät)Kun tapaavat niin tyttön laittaa soittamaan ja kysymään voiko olla yötä isän kanssa, jne."Ruusuiset "ajat edessä, mutta yhtään pahaa sanaa en ole tytölle isästä sanonut.Isän luona yöpyy on noin kaksi tai kolme kertaa viikossa.Kai minut luokitellaan hirviö äidiksi.

        Kirjoittajalle toivon pitkää pinnaa ja ymmärrystä.Tapaamisiin voi hakea muutoksia mm lastenvalvojalta,ja jos se ei toteudu, niin käräjäoikeudelta.Vaatteista sen verran, että isän luona voisi olla joitakin mukavavia ja siistejä vaatteita joita ei äidin kotiin sitten laitetakkaan.
        Äiti rukka tuntuu purkavan omaa pahaa oloaan saivarteluihin ja pilkun fiilaamiseen, tärkeintä kuitenkin omista tunteista huolimatta pitäisi oikeasti olla lapsen etu ja oikeus kumpaakin vanhempaan :)


      • miettikää
        äippä itsekin kirjoitti:

        Kiitos. Joukossa näköjään muutama joka ymmärtää lukemaansa.
        En lähde pois, koska viihdyn - ja hyvin viihdynkin. Tässä parisuhteessa ei ole tarkoitus tehdä yhteisiä lapsia vaan tehdä ja kokea hienoja asioita yhdessä - joskus kahdestaan ja joskus molempien lapset mukana.
        Olen jo alkanut taipua ajatukseen, että tuo exä tuskin rahoittuu ennen kuin löytää itselleen uuden miehen jota kohdella sitten taas vastaavasti kuin joka hänet jätti.
        Isän ja lapsen puolesta harmittaa. Mielestäni kun kellään ei ole oikeutta rajata sitä, että isä olisi vähemmän tärkeä lapselle kuin äiti. Mutta varmaan viisainta jättää tuo reppana omaan arvoonsa ja
        toivoa vain, että hänetkin joku vielä joskus huolisi.

        Voimia teliile kaikille. Minä taistelen lasteni puolesta niin päin että isi pitäisis lapsia enemmmän. Koska näen miten nuo pienet lapsemme kärsivät tavallaan tilanteesta kun isi ei enää pidä niin paljoa kun aluksi. Isi haluaa omaa vapaa-aikaa. Ja jos ajatellaan kk näin, että siinä on 30 päivää ja lapset on 5-7 päivää isillä, niin tuleekohan isille mieleen se, että milloin se äiti vietää vapaa-aikaa?

        Todellakaan en omasta puolestani ole katkera, voisin toki nauttia lasteni seurasta 24/7, mutta kun he ikävöivät isiä ja yritän selittää asiat niin että ne vähiten satuttaisi. En tarvitse ns. vapaa-aikaa, eihän sitä olisi ollut jos olisimme voineet jatkaa yhteistä elämäämme aikoinaan.

        Toisaalta en voisi kuvitella että isi voi tehdä lapsilleen näin ja uskonkin taustalla olevan uuden vaimon. Mutta todisteita ei ole, kuulopuheita vain. Uusi vauva on ilmeisimmin tärkeämpi kuin nämä aiemmat, jotka ennen oli isille kaikki kaikessa.

        Valitettavasti taustalta vaan heijastaa se ettei se uusi onni ehkä olekaan sitä oikeaa, koska mietin asian niin, että itse olisin mennyt jo uusiin naimisiin ja olisi uusi vauva, niin elämänhän pitäisi hymyillä kaikella saralla eikä pitäisi olla aikaa tai edes pienintäkään mielenkiintoa yrittää tehdä sen edellisen puolison elämä hankalaksi. Voin toki olla kovasti väärässäkin, mutta omalla kohdallani elon onnellisessa parisuhteessa, niin en todellakaan jaksa miettiä mitä se exä mahtaa tehdä ja mitkä ovat hänen kuvionsa.

        Lasten takia olisi aika tervettä että edes suht hyvät välit pysyisi, koska loppupelissä he kärsivät kaikkein eniten. Ja sitten kun he ovat isoja niin sitä yhteistä, menetettyä aikaa on vaikea saada takaisin. Niin ja eikö sitä joskus ole sitä exääkin rakastanut koska on yhdessä oltu ja luotu maailmaan ihanimmat (omasta mielestä) lapset mitä voi kellään olla.

        AJATELKAA HYVÄT IHMISET NIITÄ PIENIÄ MATKAAJIA, ÄLKÄÄKÄ ITSEKKÄÄSTI KATSOKO VAIN OMAA NAPAA. KYLLÄ SE LAPSEN MIELI MUISTAA MITÄ ON TEHTY JA JÄTETTY TEKEMÄTTÄ.

        Tämä on aihe josta voisi kirjoittaa vaikka pienen romaanin, mutta koitan lopettaa nyt =)


    • Repivät kalkkunat

      vuorosi on sitten myöhemmin.

      • Haahhajahohoooo

        Kerropa MIES ? ? ? ?
        miksi olette niin helposti talutettavia - mynistänne????


      • äippä itsekin

        voin luvata, ettei ole.


      • Nainen 40
        Haahhajahohoooo kirjoitti:

        Kerropa MIES ? ? ? ?
        miksi olette niin helposti talutettavia - mynistänne????

        Tilanne on se, että usein me naiset kuvittelemme, että kaikki miehet ovat munista vietäviä...
        Syyt eroon ovat usein kyllä ihan muualla. Me naiset usein kuvittelemma olevamma jotenkin niin erinomaisia varsinkin hääkakun leikkaamisen jälkeen saati sen jälkeen kun on lapsi tai pari yhdessä väänneetty. Kyllä se vaan niin on, että jos mies jättää vaimon - oli syy toinen nainen eli ei, niin kyllä jätetyn kannattaisi ihan oikeasti miettiä, että mikä meni pieleen omalla kohdalla.
        Turha siinä vaiheessa on enää osoittaa vain miestä sormella tai toista naista. Yleensä se toinen nainen/ mies ei ole syy vaan seuraus jostakin mikä ei toiminut.


      • Naurettavaa*
        Nainen 40 kirjoitti:

        Tilanne on se, että usein me naiset kuvittelemme, että kaikki miehet ovat munista vietäviä...
        Syyt eroon ovat usein kyllä ihan muualla. Me naiset usein kuvittelemma olevamma jotenkin niin erinomaisia varsinkin hääkakun leikkaamisen jälkeen saati sen jälkeen kun on lapsi tai pari yhdessä väänneetty. Kyllä se vaan niin on, että jos mies jättää vaimon - oli syy toinen nainen eli ei, niin kyllä jätetyn kannattaisi ihan oikeasti miettiä, että mikä meni pieleen omalla kohdalla.
        Turha siinä vaiheessa on enää osoittaa vain miestä sormella tai toista naista. Yleensä se toinen nainen/ mies ei ole syy vaan seuraus jostakin mikä ei toiminut.

        katsoa peiliin, vaan kyllä sen pettäjä ja jättäjä on asiasta paljon enemmän vastuussa. Jotkut ihmiset eivät osaa säädellä itse tunteitaan eivätkä osaa ottaa vastuuta omasta onnestaan, vaan luulevata aina muiden ihmisten olevan vastuussa omasta onnestaan ja siksi avioliitonkin vaikeudet tuntuvat aina siitä toisesta johtuvilta. Omista huonoista fiiliksistä on ihan turha syyttää toisia: jos ei itse osaa avioliitossa tuoda esiin tunteitaan, ajatuksiaan ja tarpeitaan, on syy vain omassa itsessä. Kasvakaa vähitellen aikuisiksi!


      • Onnea vaan
        äippä itsekin kirjoitti:

        voin luvata, ettei ole.

        miehesi kuuluu siihen klaaniin, jossa vika on aina jossain muualla. Olet pian itse se hankala ex-vaimo.


      • viesti..
        Nainen 40 kirjoitti:

        Tilanne on se, että usein me naiset kuvittelemme, että kaikki miehet ovat munista vietäviä...
        Syyt eroon ovat usein kyllä ihan muualla. Me naiset usein kuvittelemma olevamma jotenkin niin erinomaisia varsinkin hääkakun leikkaamisen jälkeen saati sen jälkeen kun on lapsi tai pari yhdessä väänneetty. Kyllä se vaan niin on, että jos mies jättää vaimon - oli syy toinen nainen eli ei, niin kyllä jätetyn kannattaisi ihan oikeasti miettiä, että mikä meni pieleen omalla kohdalla.
        Turha siinä vaiheessa on enää osoittaa vain miestä sormella tai toista naista. Yleensä se toinen nainen/ mies ei ole syy vaan seuraus jostakin mikä ei toiminut.

        syyt ja seraukset sen mukaiset, molempain syytä miettiä mikä meni pieleen, ettei sama toistu seuraavissa suhteessa.
        Kun kaksi on yhessä niin ei toisessa voi olla yksin syy.


      • Yksi mies
        Naurettavaa* kirjoitti:

        katsoa peiliin, vaan kyllä sen pettäjä ja jättäjä on asiasta paljon enemmän vastuussa. Jotkut ihmiset eivät osaa säädellä itse tunteitaan eivätkä osaa ottaa vastuuta omasta onnestaan, vaan luulevata aina muiden ihmisten olevan vastuussa omasta onnestaan ja siksi avioliitonkin vaikeudet tuntuvat aina siitä toisesta johtuvilta. Omista huonoista fiiliksistä on ihan turha syyttää toisia: jos ei itse osaa avioliitossa tuoda esiin tunteitaan, ajatuksiaan ja tarpeitaan, on syy vain omassa itsessä. Kasvakaa vähitellen aikuisiksi!

        Jos toinen on alistava ja sortava ihminen, joka lyttää sinut aina tilaisuuden tullen kuin ohimennen, niin siinä on vaikea tunteitaan näyttää. Pelko alkaa täyttää mielen ja sielun. Että JOSKUS toinen voi olla vastuussa toisen tunteita, kuten nyt esimerkiksi pelko ja ahdistus.

        Älkää olko niin yksisilmäisiä!


      • Kynnysmattoko
        Yksi mies kirjoitti:

        Jos toinen on alistava ja sortava ihminen, joka lyttää sinut aina tilaisuuden tullen kuin ohimennen, niin siinä on vaikea tunteitaan näyttää. Pelko alkaa täyttää mielen ja sielun. Että JOSKUS toinen voi olla vastuussa toisen tunteita, kuten nyt esimerkiksi pelko ja ahdistus.

        Älkää olko niin yksisilmäisiä!

        Miksi ihmeessä asetut uhrin asemaan? Olet edelleen vain itse vastuussa omista tunteistasi ja käytöksestäsi parisuhteessa.


      • Järkeä peliin
        viesti.. kirjoitti:

        syyt ja seraukset sen mukaiset, molempain syytä miettiä mikä meni pieleen, ettei sama toistu seuraavissa suhteessa.
        Kun kaksi on yhessä niin ei toisessa voi olla yksin syy.

        ja jos toisella on esim. mielenterveysongelmia tai kovin raskaat lapsuudenkokemukset, niin kyllä syy voi silloin olla paljon enemmän toisessa osapuolessa.


      • hanki apua !
        Onnea vaan kirjoitti:

        miehesi kuuluu siihen klaaniin, jossa vika on aina jossain muualla. Olet pian itse se hankala ex-vaimo.

        ja laita asiat järjestykseen !!!! lopeta ruikuttaminen ja "uhrina" oleminen !!!!!!!!
        soita vaikka sille toivaselle


      • PeepiPeepi
        Järkeä peliin kirjoitti:

        ja jos toisella on esim. mielenterveysongelmia tai kovin raskaat lapsuudenkokemukset, niin kyllä syy voi silloin olla paljon enemmän toisessa osapuolessa.

        on molempien syytä?!?! Me jouduimme lähtemään, kun exä tuli yöllä kännissä kotiin ja hakkasi pesäpallomailalla tavaroita rikki... Lapset pelkäsivät?! Onks tässä minussa syy, kun nukuin rauhassa 3 kuukautiseni kanssa... Varmaan olenkin siinä vaiheessa käynyt bailaamassa, pettämässä tms... mitään väärää tehnyt?!?! Kyllä joskus hullu on vaan hullu!


      • misfitsrules
        Naurettavaa* kirjoitti:

        katsoa peiliin, vaan kyllä sen pettäjä ja jättäjä on asiasta paljon enemmän vastuussa. Jotkut ihmiset eivät osaa säädellä itse tunteitaan eivätkä osaa ottaa vastuuta omasta onnestaan, vaan luulevata aina muiden ihmisten olevan vastuussa omasta onnestaan ja siksi avioliitonkin vaikeudet tuntuvat aina siitä toisesta johtuvilta. Omista huonoista fiiliksistä on ihan turha syyttää toisia: jos ei itse osaa avioliitossa tuoda esiin tunteitaan, ajatuksiaan ja tarpeitaan, on syy vain omassa itsessä. Kasvakaa vähitellen aikuisiksi!

        peiliin itseäni jos tyttöystäväni jättäisi minut. rakastamme toisiamme ja menee hyvin mutta jos tyttöystäväni jättäisi minut niin miettisin toki että olenko itse edes hieman vastuussa. Asia ei tosiaankaan mene vaan näin: Mies hyljeksii naista ja käy huorissa. kuten nyt monet naiset niin ajattelevat. Vaan mies tai nainen hakee itselleen toista kumppania koska edellinen ei yksinkertaisesti ole sellainen mistä voisi kuvitella että tulisi olemaan juuri se oikea kumppani. No jos minä alkaisin vaikka käymään vähemmän treffeillä, olemaan työnarkomaani mutta silti muuten samanlainen tyttöäni kohtaan niin tietenkin tyttöystäväni toivoisi että asia menisi ennalleen, ja kun ei mene niin sitte ehtii vaan toisen kumppanin. (siis vain esimerkkinä. tottakai asioista puhuttaisiin ja silleen) Se on näin mustavalkoista ja ei ole mustavalkoista. Kaikki on kiinni siitä toisen ihmisen riippuvuudesta siihen kumppaniin. Ja itsekkin olen sitä mieltä että lasta ei saisi sotkea tuollaiseen, varsinkaan käyttää "aseena" exää vastaan koska siinä vaiheessa lapsi saattaa alkaa ajattelemaan että se olisi jotenkin hänen syytään. lapset nyt vaan on semmosia että ne ei vielä ymmärrä asioita oikein. Vika on AINA kummassakin. toki on niitä tilanteita missä toinen saattaa möhliä mutta siitä tulevana seurauksena myös toinen alkaa möhliä. Esim, nainen tai mies pussaa kännissä toista ihmistä. No tottakai siinä nousee häly mutta humala on aina humala. Ei siinä hallitse kunnolla tekojaan. En voi väittää ettenkö olisi ajatellut pettäväni tyttöystävääni ja varmasti hänkin on ajatellut samoin kun on ollut riitaa. Mutta niin vain ihmismieli toimii. Mutta se että mies lähtee lätkimään ja nainen vain syyttää sitä miestä on raukkamaista. Voisi miettiä miksi hän lähti lätkimään, olisiko kenties sen takia että aina nalkutan tai aloitan sen riidan.


      • YYA.
        PeepiPeepi kirjoitti:

        on molempien syytä?!?! Me jouduimme lähtemään, kun exä tuli yöllä kännissä kotiin ja hakkasi pesäpallomailalla tavaroita rikki... Lapset pelkäsivät?! Onks tässä minussa syy, kun nukuin rauhassa 3 kuukautiseni kanssa... Varmaan olenkin siinä vaiheessa käynyt bailaamassa, pettämässä tms... mitään väärää tehnyt?!?! Kyllä joskus hullu on vaan hullu!

        kaksi edellistä tapausta ovat ääritapauksia., selaanen normiliitto ja ero niin molempien on syytä katsoa peiliin. Jos kerran ollaan kimpassa niin liitto on jatkuvaa kompromissia puolin ja toisin.
        Tuolaanen YYA-sopimus on rakentava ja hyvä.


      • +++++++++
        PeepiPeepi kirjoitti:

        on molempien syytä?!?! Me jouduimme lähtemään, kun exä tuli yöllä kännissä kotiin ja hakkasi pesäpallomailalla tavaroita rikki... Lapset pelkäsivät?! Onks tässä minussa syy, kun nukuin rauhassa 3 kuukautiseni kanssa... Varmaan olenkin siinä vaiheessa käynyt bailaamassa, pettämässä tms... mitään väärää tehnyt?!?! Kyllä joskus hullu on vaan hullu!

        kuinka sinun exällä on avaimet sinun käppääsi????Sillon sinussa on vika jos ex käy riehumassa teillä. En minä ainakaan eron jälkeen olis missään tekemisissä noin idiootin kaa.


      • XSWW
        PeepiPeepi kirjoitti:

        on molempien syytä?!?! Me jouduimme lähtemään, kun exä tuli yöllä kännissä kotiin ja hakkasi pesäpallomailalla tavaroita rikki... Lapset pelkäsivät?! Onks tässä minussa syy, kun nukuin rauhassa 3 kuukautiseni kanssa... Varmaan olenkin siinä vaiheessa käynyt bailaamassa, pettämässä tms... mitään väärää tehnyt?!?! Kyllä joskus hullu on vaan hullu!

        Kenen vastuulla oli se, että aikoinaan ihastuit hulluun exääsi ?


      • siis meidän
        XSWW kirjoitti:

        Kenen vastuulla oli se, että aikoinaan ihastuit hulluun exääsi ?

        Mutta ei missään tapauksessa asianomaisen itsensä.


      • tekopyhä olet
        Naurettavaa* kirjoitti:

        katsoa peiliin, vaan kyllä sen pettäjä ja jättäjä on asiasta paljon enemmän vastuussa. Jotkut ihmiset eivät osaa säädellä itse tunteitaan eivätkä osaa ottaa vastuuta omasta onnestaan, vaan luulevata aina muiden ihmisten olevan vastuussa omasta onnestaan ja siksi avioliitonkin vaikeudet tuntuvat aina siitä toisesta johtuvilta. Omista huonoista fiiliksistä on ihan turha syyttää toisia: jos ei itse osaa avioliitossa tuoda esiin tunteitaan, ajatuksiaan ja tarpeitaan, on syy vain omassa itsessä. Kasvakaa vähitellen aikuisiksi!

        Kyllä sehän on "aikuiseksi kasvamista", että erotilanteessa kostaa kaiken oman parisuhteensa paskan rakkaalle lapselleen. Viedään lapselta oikeus isään ihan vain siksi, että isä on omasta mielestä kusipää. Samalla kertaa suosittelen viemään lapsen viikkorahan, lauantain karkkipussin ja kieltämällä yhteyden kavereihin. Ja jos oikein TOSI aikuinen haluat olla, niin laita ihmeessä lapsesi kotiarestiin pimeään huoneeseen isänsä tekojen takia.


      • uskon...
        viesti.. kirjoitti:

        syyt ja seraukset sen mukaiset, molempain syytä miettiä mikä meni pieleen, ettei sama toistu seuraavissa suhteessa.
        Kun kaksi on yhessä niin ei toisessa voi olla yksin syy.

        että voi olla jos toinen ratkaisee asiat vain hyppäämällä toisen sänkyyn...eikä edes yritä vaan vaatii toiselta tyhmiä stringejä ja korkokenkiä vaikka toisella olisi paljon upeampia tarjottavia henkisyyttä, syvällisyyttä, keskustelutaitoisuutta, ystävyyttä...mutta miehille ei riitä täytyy olla implantteja ja stringejä...koko ajan luen suomi24 näitä avioliitossa olevien mies toiveita...uskomattoman tyhmiä miehiä...


    • ISÄ

      Kun aikuiset riitelee ja eroaa, jää lapsi usein äidille. Se että Äiti käyttää lasta Isää kohtaan lyömä aseena, on julmaa ja tuomittavaa, sillä lapselle Äiti aiheuttaa henkistä kärsimystä usein enemmän, kuin Isälle. Kumma ettei ilkeitä Äitejä saada vastuuseen lapselle tuottamastaan henkisestä kärsimyksestä ja väkivallasta! Terveisin saman kokenut etävanhempi.

      • hävetkää...

        ISÄT käytätte lapsia muka omina pelinappuloina...eräskin isä huorasi avion aikana 3 vuotta ja vei lopulta äidiltä 6 lasta ja omaisuuden ja identiteetin ja teki hänestä rikollisen kun itse tilasi tuotteita toisten nimissä ja voitti vielä valehtelemalla oikudelle ja sosiaaliviranomaisille jotka täysin sokeina uskoivat kaikki hänen valheet jopa lasten äidin pahoinpitely olikin muka tämän äidin tekemä...ja haastanut 24 x oikeuteen ja aina maksattaa lasten äidillä kun tietää että voittaa...vaikka hänellä on sen huoraämmänsä kanssa suhde ei osaa elää omaa elämäänsä eikä anna lasten edelleenkään tavata äitiään ja äiti oli koko ajan töissä ja opiskeli hyvin arvosanoin mutta kun hän ei saa nujerrettua häntä enää mutten niin haastaa oikeuteen koko ajan...kuka tälläiseen puuttuu??? teillä isät on hirveä omistamisen tarve kun teidän kuuluisi kärsiä omina kipeinään jos olette eronneet eikä lapsia riistää syyttömiltä äideiltä!


      • Anonyymi

        Suomessa maan tapa. Liian yleistä, systeemin mahdollistaessa osan tälläisestä toiminnasta naiselle.

        Toivottavasti vieraannuttaminen kriminalisoidaan tulevaisuudessa, liian monta hukattua vuosikymmentä eikä mikään ole muuttunut.


    • erizkah

      Tapauksen taustoja sen enempää tuntematta uskallan sanoa, että mun mielestä teet itelles turhaa hallaa olemalla suhteessa miehen kanssa jolla on "kuviot solmussa" lapsensa äidin kanssa. Kyllä Suomestakin luulis löytyvän niitä komeita, hyvätuloisia ja kaikinpuolin kunnollisia lapseettomia miehiä, joilla ei ole ex-muijaa ja lapsensa äitiä pallona jalassa. Jos noiden kahden suhteessa onkin ollu karikkoista ja vaikeita aikoja enemmän kun helppoja ja kivoja hetkiä, niin lapsi ei ainakaan helpota tilannetta mutta ehkä se lapsi on väsätty "korjaan parisuhdetta ja lähentään kumppaneita", eli ihan vääristä syistä. Itteeni ainakin kauhistuttais olla äitipuolena jonkun äijän mukuloille, kuullut liikaa kauhutarinoita existä jotka tyrannisoi elämää. Herää myös kysymys, voiko tollasessa tilanteessa olla aidosti onnellinen ja nauttia suhteen autuudesta ja puolison ihanuudesta kun taustalla on kapuloita rattaisiin lyövä ex- muija? Mitäs sitten kun ja jos teille tulee ero? Lapsi joutuu taas kokemaan eron tuskan ja aistii negatiivisen ilmapiirin aikuisten välillä. Säästä lasta moiselta showlta ja anna miehen mennä menojaan. Se, että hoidat "toisen" lasta kuin omaas on toki hyvä juttu, mutta lapsi ei ole sun omas joten älä liikaa yritä kiintyä siihen ja olla liian äidillinen. Loppupeleissä sulla on aika vähän sanavaltaa mihinkään lapsen asioihin liittyvään, kun lapsen OIKEAT vanhemmat neuvottelee / riitelee keskenään lapsen "parhaasta".

      • Etähuoltajaisä

        Melko monet keskustelijat näyttävät tietävän, että kaytännössä äiti lähes aina erossa saa lapsien lähihuoltajuuden. Mutta moni ei ymmärrä juuri tämän seikan lisäävän erojen määrää tänä taloudellisesti epävakaana aikana ! Jos tasapuolisuus vallitsisi moni ero jäisi toteuteumatta ja se jos mikä olisi lasten etu !

        Mutta asiaan ei edes haluta muutosta ? Sen kertoo jo lakimuutos 84/2009 , jolla tosiasiassa vietiin syrjittyjen kansanosien haasteoikeus edes prosessoida kokemiaan viranomaisvääryyksiä !

        Jos Suomen "ihmisoikeus"-ihmiset Brax ja Halonen ovat tuota mieltä miten asiaan voidaan edes olettaa saatavan muutosta lähivuosina ? Vuonna 2002 Halonen allekirjoitti isyyslain, jossa edes aviomiehellä ei ollut haasteoikeutta aviolapseen nähden tietyissä tilanteissa ! Laki kumottiin 2005 "oikeusministerin" vaihdon yhteydessä, mutta jälkipyykki jätettiin pesemättä vaalien läheisyyden takia !

        Asiaa ei siis noiden historiallisten tapausten takia ole "lupa" puida julkisesti ? Ja 2008 eduksuntakin oli mukana säätämässä lain Eräiden naisjärjestöjen valtionavusta !

        Katkeroituneilla ja syrjityillä lapsilla ja miehillä ei juuri ole oikeuksia "oikeusvaltio" Suomessa !


      • Jep jep

        Joku ehdotti että jätä mies? Montako sataa tuhatta etsii kumppania sitä löytämättä? Kyllä asia niin on että kun löytää, kannattaa pitää vähän kiinni, sillä ihastuminen/rakastuminen ei helpolla synny. Ei mikään suhde ole ongelmaton, eli edellinen kommentti on just tätä, että pienenkin ongelman syntyessä partneri vaihtoon?
        Onnea vaan vanhapiika-prinsessa, joka helposti löytää ne hyvätuloiset komeat lapsettomat miehet ja ongelman syntyessä vaihtaa parempaan..:)


      • Minna..

        Sinun näkökulmasi raukkauteen on todella rationaalinen. Et siis voi rakastaa miestä, jolla on olemassa lapsi? Jos voit, et ainakaan usko rakkauteen, koska suosittelet sen hylkäämistä lapsen perusteella! Lapsi ei varmaankaan ole ainoa "järkikriteeri" sinulle puolisonvalinnassa? Voisin uskoa, että sinä olet juuri se "akateemista, atleettista, kulttuurellista ja myös hyvin toimeentulevaa" etsivää sorttia.

        Sinua tämän enemäpää tuntematta sanon suoraan, etten ikinä haluaisi tuntea sinua. Elämä ilman tunteita ja rakkautta on kuin metsä ilman sadetta - se kuihtuu, kuolee ja varisee kasaan.


      • Puhut!!
        Minna.. kirjoitti:

        Sinun näkökulmasi raukkauteen on todella rationaalinen. Et siis voi rakastaa miestä, jolla on olemassa lapsi? Jos voit, et ainakaan usko rakkauteen, koska suosittelet sen hylkäämistä lapsen perusteella! Lapsi ei varmaankaan ole ainoa "järkikriteeri" sinulle puolisonvalinnassa? Voisin uskoa, että sinä olet juuri se "akateemista, atleettista, kulttuurellista ja myös hyvin toimeentulevaa" etsivää sorttia.

        Sinua tämän enemäpää tuntematta sanon suoraan, etten ikinä haluaisi tuntea sinua. Elämä ilman tunteita ja rakkautta on kuin metsä ilman sadetta - se kuihtuu, kuolee ja varisee kasaan.

        totta täysin! Itse rakastuin mieheen vaikka hänellä oli kolme lasta aikaisemmasta avioliitosta. Aluksi luulin että ei se liitto vois mitenkään toimia tuolla kuviolla. Nyt 5v takana yhteistä ihanaa elämää. En ole koskaan ollut näin onnellinen ja yhteys miehen lapsiinkin on ajan mittaan löytynyt.

        Rakkaus ei katso toisen lapsia eikä mitään muutakaan vastaavaa. Lapset ovat osa elämää!!


    • Kohti uusia pettymyk

      Noita sulle tulleita vastauksia kun lukee ei voi kun sääliä niiden kirjoittajia. Ovat tainneet tulla jätetyiksi ja ihan kun olisivat ainuita. Sääli ettei ihminen maksimoi katkeruutensa ja vielä puolustaa sellaisia jotka käyttävät lasta vallan välineenä. Eivät ole tulleet ajatelleksi lapsia. Tsemppiä teille toivotan ja kyllä se suttura vielä järkiinsä tulee! Onnea eteenpäin!

    • Se palkitaan

      Ajattele lapsen etua, älä omaasi. Älä tee mitään typerää. Aikuistuttuaan lapsi arvioi kyllä ihan itse kuka halusi hänelle hyvää ja kuka teki haittaa hänen ihmissuhteilleen.

      Minkä nyt jäät paitsi lapsesta, saat sen korkojen kanssa takaisin myöhemmin.

    • Pop5/dc

      Tämä ei ehkä ole se oikea paikka pyytää neuvoa. Kuten alusta jo huomataan, saat lähinnä asiattomia kommentteja eikä kunnon neuvoja. Yritä pärjäillä!

      • poika parka

        Näinhän valtaosa äideistä toimii eron jälkeen- viisveisataan lapsen edusta tai oikeuksista, päätavoite on vaan tehdä mahdollisimman paljon haittaa ex-miehelleen. Ja tämä kaikki usein ns. "lastensuojelu"viranomais- tanttojen myötämielisellä avustuksella.
        Itse sain viimeksi lapseni luokseni pelkissä alusvaatteissa- olin edelliskerralla ostanut hänelle mm. uuden toppahaalarin.
        Jos veisin lapsen äidilleen takaisin samoissa vaatteissa kun hänet minulle tuotiin, niin jo olisi todistajia vino pino toteamassa että isä ei laita edes päällysvaatteita pojalleen.
        Äiti ei myöskään toimi käräjäoikeuden päätöksen mukaisesti, vaan jättää aika-ajoin tuomatta lapsen minulle, syyksi on jälkikäteen ilmoittanut mm. lomamatkan tai matkan sukulaistensa luo.
        Käräjäoikeuskaan ei ole antanut äidille sanktioita, koska hän on todella uskottava valehtelemaan- ja koska hän on nainen-nainenhan on lapselle aina se paras huoltaja- ainakin sosiaaliviranomaisten ja oikeusjärjestelmän mukaan.
        Äidin todistetut mielenterveys- ja huumeongelmatkaan eivät tätä myyttiä ole nujertaneet.


    • vieläkö jaksaisi

      Tiedän tunteen. Itsellä samalla lailla paitsi että kiusan tekee ex-mies pojalla. Eipä ole suostunut tekemään tapaamissopimusta, vaikka monta kertaa on yritetty. Tapaamisista aina joutuu jännityksellä keskustelemaan. Nyt poika pelkää etä isä ei enää päästä lasta äidille. Asianajaja hoitaa tällä hetkellä asiaa, tosin pitkän ajan tähtäimellä. itse olen tullut siihen ajatukseen, että isällä on paha mieli siitä kun lapsella on niin hyvä olla äidillä.

    • äitekans

      Kirjoituksestasi ei käynyt ilmi kuinka vanha lapsi on kyseessä. Uskoisin tilanteen kuitenkin parantuvan siinä vaiheessa kun lapsella tarpeeksi ikää sanoa itse äidille haluavansa viettää enemmän aikaa isän luona. Mitä vaatteisiin tulee niin ostakaa lapselle isän luo omat vaatteet joita hän käyttää siellä ja koskemattomana palautatte kassin pojan mukana takaisin.
      Sinun on ehkä parasta (vaikka kuinka ottaa päähän) pysytellä ns. taka-alalla kun ex-vaimo ja mies keskustelevat lasta koskevista asioista.
      Nää on näitä tilanteita kun meidän aikuisten on vaan nieleskeltävä lapsen edun parhaaksi.
      Oma ex-mieheni ei halua/kykene pitämään mitään yhteyttä lapsiin.

      • tapauksessa.

        Pitäisi toisen olla fiksumpi,eikä provosoitua toisen niin yrittäessä. Näin kun menetellään,silloin toinenkin ymmärtää menetelleensä väärin.


    • rias

      ex vaimo on toden näkösesti mustasukkainen, itsellä on sama tilanne päällä ja tää on tosi rasittavaa. Lasta ei saa käyttää vanhempien riidan välikätenä , siinä tulee vastaan lasten suojelu. meillä uhkaa huostaan otto, Alkaa kans olla vitsit vähissä

    • v-mäisiä..

      kanoja. Miestä yritetään lyödä lasten kautta/avulla eikä välitetä vittujakaan, kuinka ne kärsivät tilanteesta. Ehdoton pääasia on se, että nainen pääsee toteuttamaan itseään ja purkamaan katkeruuttaan mieheensä. Tämä pätee sekä avioliiton aikana, että sen jälkeen. Naisen itsekkyys on rajatonta, eikä siinä lasten itkut ja kärsimykset paljoa paina. Sitten vielä ihmetellään suureen ääneen, kun mies ei jaksa palvoakaan omaa pikku prinsessaansa!

    • ..........

      Kurja tilanne.. Pystyisikö asiasta puhumaan esim.sosiaalityöntekijän kanssa? Kysyisi, josko olisi mahdollista saada enemmän päiviä olla lapsen kanssa, kun lapsikin kerta haluaisi tätä ja kaikki sovitut tapaamiset menneet aina niinkuin pitänytkin. Jos vanhemmilla edelleen yhteishuoltajuus, luulen että onnistuisi :)

      Ja vaatteista.. Itse tekisin ehkä niin, että vaikka mukaan tulee laukullinen pojan tavaroita, niin laukkua ei edes avattaisi (ellei sielä jtn mitä poika haluaa) ja 'toiseen kotiin' hommattaisiin ihan omia vaatteita ja kaikkea tarpeellista. Sitten, jos lapsen äiti soittelee tavaroiden perään, voi sanoa ettei niitä ole kuules edes käytetty, ko on niin huonoi vaatteit. Voisipa käydä jopa niin, että äiti alkaisi itsekin hommailla siistimpiä kuteita ja muuta, siis sellaisia joita ainakin kehtaisi käyttää :)

    • yhteishuoltaja

      Sen ymmärrän, että ärsyttää jos pakkaa vaatteet mukaan ja niistä vaan osa palautuu takaisin, silloin on järkevääkin pakata ne halvimmat vaatteet jottei niin haittaa jos hukkuu. Ja miksei lapsen isä voisi ostaa sinne omat vaatekerrat mukaan niin kenenkään ei tarvitsisi pakata mitään.

      Sitä en äidin toiminnassa taas ymmärrä, että miksei voi yhtään joustaa tapaamisoikeus asiassa. Jos lapsi kerran haluaa olla isällään. Tiedän kyllä niitäkin tapauksia joissa lapsi itkee jo ekana iltana, että haluaa äidin luo mutta jos kerran viihtyy niin kai sitä voisi joustaa. Itse ainakin joustan. Se on lapselle kuitenkin niin tärkeää, että on tiiviit välit isäänsä vaikkei samassa perheessä enää asutakaan.

    • uuteen nousuun

      meillä lapset asuu minun eli isän luona ja lasten äiti on tapaava osapuoli!lasten äiti ei osallistu mitenkään lastensa elämään muuten kuin tapaamis viikonlopuilla ja osan siitäkin äiti sysää lapset vanhemmilleen.elarit tuli sossusta mut nykyisin kelasta.Ja vieläkin hänkin jaksaa valittaa joka asiasta ja on lisäksi hyvin ilkeä uudelle vaimolleni ja lapsille,milloin haukutaan isää milloin äitipuolta

      • samanlainen..

        Hei!
        Olen itsekin uusperheen äiti ja mieheni lapseni käyvät meillä silloín tällöin kun heidän äitinsä päästää..
        Kiusaa yrittää tehdä niillä vaikka väittää ihan jotain muuta. On jopa yrittäny tiedostetusti tai tiedostamattaan saada lapset meitä vastaan. Olen ollut se toinen nainen, myönnän.,enkä kehu sillä yhtään. mutta tätä päivää eletään nyt ja lasten etu pitää olla ykkössijalla tänäpäivänäkin.
        Tässä kävi niin että mies luovutti ja perääntyi ja antaa lasten tulla silloin kun ne itse haluavat. Ei jaksa enää ees tapella siitä koska tulevat vai tulevatko ollenkaan.
        Yleisesti ottaen välit mun ja exän välilä ovat hyvät, ehkä hän kuitenkin nielee sanansa kun tietää että takaisin tulee vielä pahemmin. Osaan olla myös hiljaa, enkä puutu turhaan heidän lasten kasvatukseen. Se ei minulle oikeastaan kuulu, tai kuuluu, mutta en jokavälissä todellakaan tuputa neuvojani. Se vasta rasittavaa olisi :-)
        Mutta siis se pointti tässä jutussa oli että se eksä tulee kiusaan teitä niin kauan kunnes lapsi on isompi ja osaa itte lähteä sieltä kotoaan isänsä luo. Ei lapset ole tyhmiä, toivottavasti äiti sais nieltyä kiukkunsa.. paras asia olisi että se eukko löytäis uuden rakkauden joka pistäis sen ruotuun. Ei siinä välttämättä muu auta. Sitä miekin tässä odottelen että mieheni eksä uskaltais ottaa uuden niin sais vähä muuta elämääkin kuin vain lapset. oLisi lastenkin kannalta hienoa että heillä olisi kunnon miehen malli koko ajan läsnä.
        Ja tähän ei tartte sitten kenenkään provoviestejä laittaa, koska kukaan ei tiedä taustoja enkä jaksa niitä tähän nytte jaaritella. :-)
        Voimia sinulle ja kiitos lapsen puolesta että olet läsnä hänen elämässään.
        Ei mene montaa vuotta kun hän on tarpeeksi iso vaikka muuttamaan luoksenne. Asiat kääntyvät tätä äitiä vastaan joka tapauksessa kun lapsi kasvaa ja tajuaa mitä ympärillä oikeasti on tapahtunut.
        Pysy miehesi rinnalla ja koita kestää. Yhdessä kestätte varmasti.


    • simmottii

      Tässä taas oikein malli esimerkki siitä, kun on niin ainutkertainen itse että minussa ei oo mitään vikaa.

      Ensin on todettava että syyt siihen että on tullut kaksi porukka lienee heidän asiansa.
      1.Meissä äideissä on se paha vika että omimme lapsemme ja kun näin tapahtuu jää mies ulkopuolelle.
      2.Meissä naisissa on se paha vika että haluamme niin epätoivoisesti lasta että mies jää sivu seikaksi.

      Mutta sen jälkeen kun lapsi on saanut alkunsa on kamalaa katsoa sivusta kun lapsella leikitään. Jossain on dominoiva äiti joka määrää kaikesta ja siinä sivussa opettaa lapsensa dominoimaan myös isää. Ja siinä sitten loppujen lopuksi tullaa siihen tilanteeseen että kohta kaikki huushollissa dominoi toisiaan ja kun tulee ero niin kuka maksaa ja kuka kärsii.

      Miettikääs ny vähäsen tätä juttua. Mistä sitten johtuu nuo kieroon kasvaneet lapset? Lapsella on pohjimmiltaan terve oikeudenmukaisuus varsinkin jos siihen lasta ohjataan.

      Joten sanon nyt näin lyhyesti tähän että lapsen kanssa pitää leikkiä mutta lapsella ei saa leikkiä.

    • tuttujuttu

      on todella rumaa hommaa, mihin moni ns."äitiparka" kykenee, käyttäessään lapsia pelinappuloina.
      ja saa siihen vielä kaltaistensa sossutanttojen täyden tuen. se on ihmeellistä, miten se yhteinen sävel löytyy, kun pitää lasten isää kyykyttää erilaisin yhteiskunnan suomin mahdollisuuksin...
      onneksi lapsista tulee aikuisia, ja tajuavat kyllä kuka on rehellinen kuka ei.

      • tuttu...

        juttu että isä dominoi...ja sekin taivahan tosi jos et ole saanut 20 v nähdä ei he tule enää aikuisenakaan näkemään tosiasioita...joten se on niin laiha lohtu...se on saatava kasvattaa silloin kun ne lapset on pieniä ja ilman niitä sexinperässä vonkuvia vosuja...silloin he ei voi väittää olevansa muka parempia kun näkevät muka nekin asiat paremmin kun edellisessä aviossa tehdyt lapsetkin on tehty kutenm hän haluaa nähdä...


    • Isän uusi

      Tuo on niin väärin ! Exä luulee tekevänsä kiusaa lapsen isälle, mutta asia on just päinvastoin...lapsi kärsii kaikista eniten.
      Itse olen ollut vastaavassa tilanteessa kanssasi, mutta lapset olivat jo isompia ( 13 ja 15 v)
      Mieheni yritti aikansa ja aina hänen exänsä määräsi, että näette vain kolmistaan. Siis ei minun läsnäollessani. Lopulta mieheni päätti, ettei ota enää yhteyttä..sanoi...pojat ottavat itse sitten kun voivat päättää omista asioistaan. Näin kävikin. Tosin meni monta vuotta hukkaan. Isällä ei ollut edes minkäänlaisia sovittuja tapaamisoikeuksia lapsiinsa.
      Kerroin toiselle pojalle sitten aikanaan, että en ollut rikkonut häeidän vanhempiensa avioliittoa. He olivat olleet virallisessa erossa ja ½ vuotta, ennen kuin me tapasimme. Ymmärrän, että sinua harmittaa moinen.
      Luulenkin, että äidillä on pelko, että lapsi hyväksyy sinut paremmin, kuin oikean äitinsä, vaikka tekeekin sen lapsensa kustannuksella.
      Teille voimia jaksaa taistella !

      • Isän uusi

        Kaikki eivät todellakaan ymmärrä lukemaansa. Eihän tuossa käsittääkseni ollut kyse kenekään ottamisesta/jättämisestä, vaan lapsen ja isän yhteisistä oikeuksista. Exä tekee kiusaa kaikin keinoin.
        Pitäkää oikeuksistanne kiinni älkääkä antako exien häiritä perheonneanne. Kivaa syksyä teille !


      • kaikki hyvin

        miehesi se ääliö oli ,tuliko se poikain mutsi aina valvomaan ettet ollu kotona kun pojat tuli????
        Oli tyhmää katkaista välejä teini-ikäisiin poikiin, noin isot pojat ei kuuntele mutsiaan ja anna manipuloida itteensä, niillä on jo omaa järkeä ja muutenkin jo kaverit tärkeempiä kun vanhemmat.
        Tuon ikäiset käy faijallaan sillon kun huvittaa.
        Minulla on 14- 15v pojat ja heillä vapaa kulku molempien kotiin ja avaimet kummallekin ja, olemme molemmat uusissa naimisissa ja homma pelaa tosi hyvin, ja pojat on hyväksytty molemmissa ja uusien puolisoiden lapset ovat kavereita meidän lasten kanssa ja sanovat olevansa sisaruksia keskenään.
        Tietty asumme aika lähellä toisiamme ja pojat kulkee ite mopoautolla.


    • professionaal

      mitä ne asiat sinulle kuuluu, anna pojan vanhempien hoitaa oman soppansa.
      Sinulla ei ole osaa eikä arpaa siihen poikaan. Mitä enemmän keittäjiä niin sotkuisemmaksi menee...
      Lastensuojelu on paikka johon tämä siippasi voi valittaa asiasta, ja siellä on varmaan sovittu tapaamiset ja elarit.

    • äitikki

      Aivan kuin minun tarinani, erona vain että mun lapsi oli sijoitettuna. Kun tapaamiset tulivat, "siat" alkoivat käyttää rakkainta ihmistäni, lastani lyömäaseenaan.
      Lapsi käytti oman tasonsa mukaisia ilmauksia: "karataan piiloon, äiti ja matkustetaan vaan junalla johonkin, mistä NE ei löydä".

      Nämä tuntuivat puukoniskuina sydämessäni ja lopulta kun taistelin oikeudessa lapseni kotiin, tuska helpotti siltä osin.
      Ymmärrän Sinua, jos se yhtään lohduttaa!

      Voisitko vain pitää poikaa luonasi ilman äidin venkoiluja? Ei kai hän poliisien kanssa kehtaisi sentään tulla hakemaan? Isä on varsinkin poikalapselle hyvin tärkeä ja ellei poika vielä ole koulussa, voisit vedota tähän seikkaan lapsen äidin kanssa.
      Äiti vaikuttaa kyllä lapselliselta käytökseltään? Eikö hän ymmärrä molempien vanhempien (siis BIOLOGISTEN) merkitystä lapsen varttumiselle?

      Yritä vielä keskustelua. Vetoa lapsen tarpeisiin ja tunteisiin! Jos peli jatkuu tällaisena, niin oma poikasi "viheltää" sen poikki viimeistään murkkuiässä. Silloin punnitaan ketä lapsi rakastaa eniten ja kenen luona hän haluaa asua!
      Voimia ja lämmin halaus Sinulle!

      • äiti 33v.

        Jos lapsesi oli sijoitettuna niin eiköhän se sika löydy ihan sillä kun katsot peiliin. Lapsia ei kovin kevyin perustein kuitenkaan sijoiteta. Yleensä siellä on päihteet tms. taustalla. Aika harhaista alkaa syytellä sijoitusperhettä jos on sotkenut asiansa niin ettei voi omaa lastaan edes huoltaa.

        Peili käteen.


    • mies54

      Asia on yksinkertaisesti niin että suomalaisella naisella on oltava joku jota pomottaa. Jos avioeron jälkeen ei löydy uutta miestä tai avioeron syy(pettäjäkaveri) jättää, niin ainoaksi kohteeksi jää ex-mies. Jos on vielä käynyt niin että ex-mies löytää uuden onnen vaikkapa vuosien kuluttua, tämä on naiselle sietämätön tilanne. Silloin otetaan lapsi käyttöön ja hänen avullaan miestä kiusataan kaikin tavoin. Itse olen kokenut miehenä vastaavan tilanteen ja vaikka uudella vaimolla (johon tutustuin 5v eron jälkeen) ei ollut eron kanssa mitään tekemistä, ex-vaimo häiriköi häntäkin. Osoittaa todella epäkypsää käytöstä huoritella ihmistä, jota ei koskaan ole tavannut tai edes nähnyt. Joku voi ihmetellä kuinka sellaisen naisen kanssa on voinut olla naimisissa, mutta eivät nämä luonteen pohjavirrat näy normaalielämässä, vaan vasta ero saa ne pintaan. Voin melkeinpä ennustaa että lapsella kiusaaminen loppuu vasta kun lapsi päättää itse omista menoistaan tai tulee täysi-ikäiseksi.

    • vesa_1

      tuota rumbaa oon vetänyt 15 vuotta. nyt lapset 17 ja 15. joten mulla enää heidän äitinsä kanssa kolme vuotta jäljellä elinkautisesta, sit se lusittu hänen kanssaan. lapset ollu mulle aina tärkeitä ja pitänyt heihin yhteyttä koko ajan. mutta tämä nainen....... joskus olis tehny mieli oikeasti mennä käymään..... mutta onneksi järki voitti. jos haluat jutella asiasta mitä olen kokenut ja ehkä sitä kautta jotain neuvoja laita valuksi viestiä osoitteeseeni. [email protected]. palataan jos kiinnostaa. Vesa.

    • hädissään

      miehini exä on käyttänyt lapsia peli nappuloina ja koston väli kappaleina jo 7 vuoden ajan,olemme asian tiimoilta olleet jopa lastensuojelu viranomaisiin yhteydessä ja palavereissa,koska sossuun yms äiti valittaa ettei jaksa lasten kanssa ja tarvitsee milloin mitäkin tukea lomamatkoista vapaa viikonloppuihin mutta isälle ei voi lapsia antaa ylimääräistä.

      meillä sama juttu paitsi että lapset ovat joutuneet aina pakkaamaan omat kassinsa koska äiti ei halua olla siinä touhussa mukana,usein onkin sitten ollut tärkeimmät eli lääkkeet unohtunut pakkaamatta,joita pitäisi säännöllisesti ottaa joka päivä.

      Esimerkiksi yksi kerta sovimme ja moneen kertaan varmistimme äidiltä että voimme ottaa lapset loma reissulle mukaan ihan suomeen,oli mukava mökki loma tiedossa,äiti myöntyi mutta paria päivää ennen lähtöä peruikin koko homman että hänellä on lapsille parempaa tekemistä,joten koko reissu peruuntui myös meiltä,myöhemmin kysyin lapsilta tästä tärkeästä menosta niin he sanoivat että olivat olleet vin kotona.

      sosiaali toimi on kokoajan ollut äidin puolellla mikä ihmetyttää kovasti koska esim siisteys asunnossa on siko lätin luokkaa mutta siihenkin lastensuojelu vaan tokaisi että ihmisillä on erinäisiä siisteys käsityksiä.

      Ilmeisesti lasten suojelu kokee äidin olevan se suurin lapsi koko perheessä jota pitää tukea ja auttaa koska lapset eivät sitä ole saaneet.

      toinen lapsista kärsii tällä hetkellä psyykkisistä ongelmista ihan sairaalassa,ei tietoa koska pääsee ns. ohmisten ilmoille ja toinen sitten onkin jo usemman vuoden hoitanut kodin sekä kaupassa käynnit,lemmikit ja koulunkäyntinsä.

      emme tiedä mitä asialle voisi tehdä koska kauan on sossua vastaan tapeltu ja ikinä ei mitään tapahdu,vaikuttaneeko mahdollinen pieni paikka kunta asiaan että pidetään vaikka väkisin tilastot kauniina.

      pystyykö esim pyytämään toisen kaupungin / kunnan sossulta lausunnon ihan puolueettomalta pohjalta vai mikä enää auttaa,missä on lapsen etu ja oikeudet????

      Miksi tietyissä tapauksissa äiti on sellaibnen instituutio jota suojellaan lasten terveyden ja mielen terveyden kustannuksella????

    • Eräs äiti

      ja tämä sinun versiosi asiasta. Syytät ja mollaat äitiä, mutta mitä sinä olet tehnyt ? Mitä koitat peitellä ? Lapsen äiti on selvästikin katkera ja loukkaantunut jostakin mitä sinä kenties olet tehnyt. Ehkä sinä olit se, joka petti ja jätti perheensä tai kohtelit muuten kaltoin. Toivon mukaan olet ymmärtänyt olla hommaamatta lapsen elämään mitään äitipuolta jos tilanne kerran on jo noinkin paha. Jos taas olet joku kolmas osapuoli asiassa eli kirjoitat jonkun tuntemasi perheen tapauksesta niin mielestäni voisit olla ihan hiljaa: et oikeasti voi asiaa tietää.

    • kysyvä ei eksy

      Miksi tapaamisrajat...Sinäkö vaadit,itsekäs omakehusi paljastaa ilkeyden olevan tahollasi,eikä päinvastoin.

    • vielä täyttää 18

      Saatte tavata niin kuin on sovittu, jos ei suostu ylimääräseen niin se valta hänellä on, jos vaatteet ei miellytä kukaan ei kiellä sinua ostamasta sellaisia kuin miellyttää.

      Minä en saa tavata lainkaan, näytetään kuin koiraa mutta luokse ei saa. Äidin valta on täysin mielipuolista, voi sanella isää kohtaan mitä haluaa. Selän takana puhutaan mitä kulloinkin

    • mulqist

      pidä olla pelinappula, lapsen oikeus on molempiin vanhempiin, tasapuolisesti, siitähän tuo laki lähtee, itse olen kyllä niin onnekas että poika on luonani viikko / viikko. apua asiaan voi hakea varmaan aika monelta taholta, keskustelua yms, ammatti auttajia on olemassa, asioilla on aina kaksi puolta, oikea ja väärä, riitelevätkö nyt vanhemmat vai asiat? sanon vanhemmaksi myös sitä uutta, joka on hyväksynyt puolisonsa lapsen omakseen.

    • eroammassa nyt

      Päädyimme mieheni kanssa eroon ja nyt on harkinta-aikaa jäljellä vielä 5kk.Asumme erillään ja tyttö asuu mun eli äidin luona.
      Meillä ei eromme tullut kummallekaan yllätyksenä vaan kasvoimme eroon.Ehkä olimme olleet vain ystäviä koko yhteisen ajan - olimme 12 v.yhdessä. Emme hetkeäkään ajattele kumpikaan että alkaisimme pitää lasta aseena toista vanhempaa kohtaan. Se on todella väärin! Näyttää siltä että tällä naisella joka käyttää lasta miestä kohtaan aseena on käsittelemättömiä tunteita todella paljon. Hän kokee katkeruutta ja ei osaa käsitellä asiaa.Hänen pitäisi ajatella nyt itseään ja todella katsoa sinne peiliin. Näkyykö peilissä se ihminen joka hän todella haluaa olla.
      Antaa lapselle tilaa olla kummankin vanhemman kanssa. Itsellänikin saattaa tulla uusi kumppani jossain vaiheessa elämään,mutta en riistä isyyttä pois sen myötä. Kyllä lapseni isä saa tavata tyttöään ja me sovimmekin tapaamiset lapsen ehdoilla,emme tehneet mitään tarkkaa kirjallista sopimusta lastenvalvojanl luona.Elatuksesta ja huoltajuudesta sovittiin ja lapsen virallisesta osoitteesta.Aikuisten ihmisten pitäisi osata erota asiallisesti ja käsitellä ne asiat jo ennen erovaihetta hyvin,niin silloin on paljon helpompaa ottaa vastaan eron tuomat ongelmat ja haasteet vastaan ja tuommoisia katkeruuden tuomia purkauksisia ei todennäköisesti synny. Tsemppiä kaikille eroa harkitseville ja eronneille. Ero on osa elämää ja sen tuomaa muutosta. Se ei ole lopullinen tuomio vaan ihmisen kasvunpaikka.

      • miettikää

        En halua masentaa sinua, toivon että teillä menee kaikki hyvin. Mutta meillä oli kanssa yhteinen sopimus elatusmaksusta, asumisjärjestelyistä, luonaolopäivistä, ym mikä lapsiin liittyi. Mutta kun tuli uusi tyttöystävä/ vaimo, niin tilanne muuttui pikkuhiljaa tähän missä nyt olemme. Luotin tuolloin exääni, kun yhdessä sovittiin, ja molemmat sitoutuivat noudattamaan asioita. Tätä autuutta kesti n. puoli vuotta. Sain sopimuksemme mukaisen elatusmaksun kerran, hän vetoaa nyt siihen että se ei ole virallinen kun se ei ole lastenvalvojan tekemä, tapaamisia on harvemmin, ym.

        Eli kaikesta huolimatta kannattaisi varmaan sopia asiat virallisesti =) voihan sen silti tehdä yhteistyössä ja nätisti =)


    • leski..

      äiti on köyhä työtön niin hänellä ei yksikertaisesti ole varaa merkkivaatteisiin.
      Jos sinä häpeät niitä vaatteita niin osta hyvä ihminen sille lapselle juuri sellaisia vaatteita, kun tahdot ja ne lapselle kelpaa.
      Lastensuojelussahan on paperit tehty tapaamisista ja monasti jos niitä aletaan rukkaamaan niin riitaa tulee, monet miehet ottavat elareista heti pois, jos lapsi on hiukankin ylimääräistä isällään.
      Sitä valtaa käytät sinäkin, puuttumalla lapsen asioihin, jotka ei sinulle kuulu olleskaan ei ihme ,jos lapsen äiti on sinulle kiukkuinen , kun sähläät siinä mukana.
      Sinä nostat nyt itsesi korkeammalle ja paremmaksi, kun lapsen äiti ja kuiteskin äiti kantaa arkivastuun lapsesta. Koitas pysyä sivussa ja anna lapsen vanhempain hoitaa heille kuuluvat asiat.

    • kosto elää

      kyllä suomi ottaa kaiken maailman äpäröitä avosylin vastaan!hyvä että rajalle ehtivät.ja perässä tulee vanhemmat,vaarit,mummot ja kaupan päälle sukulaisetkin!nyt sitten ihmetellään kun suomalaiset lapset voi huonosti!!!äidit pitää lapsiaan eron jälkeen lyömäaseena lapsen isää vastaan.se kun on todettu oikein hyväksi keinoksi.

    • Onnellinen tänään

      Miettikää kaksi kertaa ennen kuin käytätte lapsianne iskukapulana. He eivät ole syypä vanhempien eroon, vaikka he usein tuntevat syyllisyyttä, muistakaa se, älkää lisäkö heidän taakkaansa. Eikö tämä maailma ole lapsien kannalta jo tarpeeksi kova ilman että vanhemmat vielä käyttävät lapsiaan hyväkseen omassa katkeruudessaan. Olen itse eronnut kun lapset olivat pieniä, mieheni oli häntäheikki eikä yksi nainen hänelle riittänyt, tottakai se tuntui pahalta ja kesti aikaa ennen kuin toivuin, exmieheni toinenkin avioliitto kariutui samasta syystä, mutta lapsiani en koskaan käyttänyt lyöntiaseena häntä kohtaan, hän on kuitenkin heidän isänsä ja heillä oli oikeus tavata ja tutustua häneen omilla ehdoillaan. Tässä kovassa maailmassa lapset tarvitsevat kaiken tuen ja turvallisuuden jota heille vaan voi antaa, äiti ja isä ovat perusturvaverkko joka lapsella on. Te äidit jotka olette katkeria ja käytätte lapsianne lyöntiaseena, te teette kaikkein eniten pahaa lapsillenne, hakekaa apua itsellenne ennen kuin joudutte hakemaan apua lapsillenne. Mitä enemmän lapsilla on rakkaita ympärillään, sitä vahvemmiksi he tulevat. Äidit, ihan itsenne ja lapsienne takia miettikää mitä teette. Ei elämä lopu avioeroon, mutta katkeruus on ihmisen pahin vihollinen ja se jos joku syö sisintä. Olkaa onnellisia että teillä on lapsia. Ja vaikka joudutte riitelemään hampaiden pesusta ja sänkyyn menosta ja aamulla taas raahaamaan heidät tarhaan, niin teillä on se onni että saatte joka ilta antaa heille iltapusun ennen nukkumaanmenoa. Se ei ole kaikille suotu. Älkää antako katkeruuden syödä elämäänne, vaikka se joskus on raskasta, ja yksinäisyys ei ole herkkua. Itsenne ja lastenne takia toivon teille kaikille voimia, usko huomiseen ja äidit rakastakaa itseänne, te olette hemmetin hyviä. Kuin toivuin avioerostani, niin se oli aika luksusta saada viikonloppuja itselleni ja omille puuhilleni, ja silloin lapset olivat jo rakentaneet kodin exmiehenikin luona, ja tiesin että heillä oli hyvä olla siellä ja heitä haluttiin sinne. Voimia teille.

    • kaamos

      Ottaako hän jaloista kiinni saitä ja kyö sitten???
      Vai miten?

    • äitiminäkin

      Lapsen isä toivoisi yhteistä aikaa lapsensa kanssa enemmän, mutta äiti ei suostu antamaan yhtään ylimääräistä päivää, jotta isä ja poika voisivat aikaa yhdessä viettää. Isä saa tavata lastaan vain ne päivät jotka hän raskaan taistelun tuloksena itselleen erotilanteessa sai.
      - Tapaamissopimus on tehty juuri sen takia, että siinä määritellään etävanhemman tapaamisoikeus. Jos mies oli huono neuvottelija, niin voi voi. Äiti oli parempi neuvottelija.

      Lapsi tulee isälleen säännöllisesti ja yhtä säännöllisesti äiti on pakannut hänen mukaansa liian vähän vaatteita ja nekin aina huonoimmasta päästä. Isä kuitenkin osallistuu kohtuullisen suurella summalla lapsen elättämiseen elatusmaksun muodossa, mutta jos lapsella haluaisi pitää asialliset vaatteet silloin päällä kun hän isänsä luona on, niin pitäisi kyllä käydä ostamassa kaupasta vielä erikseen.
      -Niin, äidillä on oikeus käyttää elarit miten tahtoo. Sen sijaan, että isä ja sinä kiukuttelette tästä, kannattaa yrittää vaikuttaa lainsäätäjiin.

      Jokaisen tapaamisen jälkeen äiti lähettelee viestiä, että milloin mikäkin sukka on jäänyt palautumatta jne.... Siis täysin lapsellista ja tyhmää käytöstä lapsen äidiltä. Ja myös lyhytnäköistä, koska lapsi kyllä tulee kaikki asiat vielä huomaamaan kun hieman kasvaa.
      -Tässähän jo vastasit lapsenkin puolesta. Miksi te kuuntelette tuollaista jargoniaa? Niin kauan kuin näin teette, se todennäköisesti jatkuu.

      Lapsi pyytää jokainen kerta isän luona olleessaan, että haluaisi vielä jäädä ja olla isänsä luona yhtä monta yötä kuin äidin luona, mutta kun asiaa yrittää äidin kanssa puhua, niin tulos on turha.
      - Se tapaamissopimus, se tapaamissopimus...

      Tiedän yhden ison syyn olevan siinä, että vaimo ei hyväksy minua ja olenkin sanonut, että jos hän haluaa olla ilkeä niin olkoon sitä minulle, mutta jättäköön isän ja pojan rauhaan. Mutta kuten arvata saatte, niin homman ei toimi niin.
      - Ei sinun kannata sanoa yhtään mitään. Lapsen etu lienee, että sinä pysyt ulkopuolisena hiljaa ja takavasemmalla.

      Tässä hyvä esimerkki siitä, että miten äitiyttä voi käyttää väärin, mutta ehkpä hänkin vielä joskus saa ansionsa mukaisesti.
      -Miten niin äitiyttä käytetty väärin? Ei tuolla missään lukenut, että äiti olisi huono äiti. Ehkä hänen ansionsa on olla lapsen kanssa niin paljon kuin mahdollista.

    • Huugoliina

      Pitäisi olla kuin muslimimaissa, ei akoille pitäisi antaa valtaa. Raamattukin sanoo tuosta hyvin selkeästi, että naisen tulisi kunnioittaa miestä ja että mies on perheen pää ...ja nainen vaietkoon seurakunnassa..etc. Ei tämä nykyinen systeemi tuota kuin onnettomia eronneita perheitä, ja kierre jatkuu. Ei se vaihtamalla parane. Vanhemmiten noita eronneita naisia on palstat täysi hakemassa miehiä, mutta eivät nuo monelle kelpaa. Ei mies varmasti kehtaa edes heti sanoa naiselle, että paras kun palaat syntysijoille, sillä kyllä nuo eronneet naiset ovat niin katkeria ja omahyväisiä. Ei noita kunnon mies huoli - ehkä renttu voisi jonkin kerran tavata kuten sanottua, kohteliaisuudesta naissukupuolta kohtaan.

      • lapsen asialla

        On se kosto varmasti ihan yhtä katkeraa niin miehillä, kuin naisillakin. Tietysti yleisesti se katkerampi osapuoli on jätetty osapuoli. Tai jos ero syntyy nk. yhteisymmärryksessä, on useimmiten se sosiaalis-taloudellisesti heikommin menestyvä osapuoli juuri se katkera. Oli miten oli, mutta lasta ei pidä käyttää aseena vanhempien riidassa. Lapsi on aina syytön osapuoli vanhempien eroon. Lapsen joutuminen välikappaleeksi aiheuttaa lapselle traumoja, syyllisyyden tunnetta ja ongelmia tulevina vuosina.

        Aikuiset muksikoot vaikka toisiaan halolla päähän heinäpellolla, mutta jättäkää nyt hyvät vanhemmat ne omat rakkaat lapsenne riitojen ulkopuolelle.


      • muuta...

        kuin ottamaan muslimieukko ja olet onnellinen ja varmaankin se nainenkin kun saa tuoillaista kieltä käyttävän miehen....:))


    • Mutta helpoimmalla taitaa päästää kun mies vaan maksaa sen elatusmaksun ja ostaa pojalle vaatteita joita hän saa/voi käyttää isänsä luona sitten kun tulee lähtöpäivä niin lapsi pesulle ennen lähtöä ja äiteen ostamat lumput niskaan.

      Sama lelujen suhteen isä ostaa pojalleen lelut leikittäväksi hänen luona joita ei sitten viedä äidin luo.

      Niinkuin otsikossa jo sanoin mutta näin toimien olemalla pojalleen isä niin tilanne on varmasti hyvä ei vaan saa katkeroitua siihen että lapsella kiristetään.

      Ei heidän tarvitse olla ylimpiä ystäviä vaan pystyä vain puhumaan asioista niin että asiat menisivät parhain päin pojan kasvatuksen suhteen

    • Jellona

      Asioissa on aina kaksi puolta , odota hetki niin ex-vaimo tottuu ajatukseen uudesta äitipuolesta, sitten kaikki sujuu helpommin.
      ja onko erosta on varmaan 6kk mennyt, ja isällä jo uusi suhde , arvasinko lähelle:)

      • Oukkei

        Omalla miehelläni on lapsi exän kanssa. Ja edelleen, vaikka hänellä on uusi mies, jaksaa "määräillä" elämästämme. Ja niin se varmaankin tulee jatkumaan lopun elämämme. Itse hän lähti toisen miehen takia, vaikkei sitä myönnäkkään. Lapsen manipulointi on hienovaraista, mutta jatkuvaa. Myös lapsi on alkanut valehdella molemmissa kodeissaan ja on vasta 8v. Valehtelun kontrollointi on aika vaikeaa, kun välit ovat vähän niin ja näin. Olen todella huolissani lapsesta, mutta ilmeisesti odotamme siihen hälyyttävään valheeseen. Ei se vaan ole helppoa, tämä uusioperhe-elämä. Aikuiset tekevät siitä vaikeaa. Kiinnostaisi tietää, mitä lapset ajattelevat aikuisina näistä aikuisten kiistelyistä.


    • silmä silmästä

      joo ei oo harvinaista, tässä se naisten lokiikka oikein paistaa . tehään lapselle oikein paha mieli ja puhutaan paskaa isästä lapselle, navetan taakse ja nappi niskaan se paska puoli siin on et elinkautinen rapsahtaa. eikä taas saa olla pojan kaa .

      • näin meillä

        Meillä kyllä käytetään niitä vaatteita mitä pojan mukana tulee, tosin meilläkin on kyllä parempia vaatteita varastossa. Koska ikinä ei ole varmaa, että vaatteet olisivat edes puhtaita kun tänne tulevat pojan mukana.Välillä ei ole edes sukkia mukana :( Samaten lelut ja kaikki muutkin tavat on meillä omanlaisia ja poika on tottunut niihin, eli tietää miten meillä toimitaan. mulle on ihan sama miten sitten äitinsä kanssa toimii. Ja vaatteet laitetaan aina ihan kiusallaan likaisina exän luokse, marmattaa sitten aikansa likasista vaatteista ja kinuaa lisää rahaa, kun tuhlaa elatusrahat omiin vaatteisiinsa ym... säälittävä tapaus . ja me hymyillään :)


    • Ainut oikea äiti

      Ex-mies tekee samoin. Tosin itse keitti sopan ja nyt ei noudata sopimusta. Eikö sopimus tehdä noudatettavaksi, niin ei pitäisi olla mitään epäselvää asioiden suhteen. Huolehtii vain, että toimii sen mukaisesti, ei siinä lapselta erikseen mitään kysellä jos ei pakotetakkaan (riippuen vähän lapsen iästä). Eikös lapsi tule sinunkin tapauksessa tapaamaan isäänsä? Isänhän se pitäisi sitten hoitaa, helliä ja huolehtia lapsesta, ei sinun. Isän tehtävähän se on antaa aikaansa lapselleen ja olla tämän kanssa kahden jos kerran haluaa olla lapsensa kanssa ja tavata.Vai eikö pysty olemaan? Käyttääkö simua hyväkseen, on tarvinnut "ex:n korvikkeen" viihdyttämään lastaan? Eikö tapaamisen tarkoitus ole, että isän ja lapsen suhde säilyy, sinä olet siinä ulkopuolinen. Lapsen vanhemmat ovat hänelle rakkaimmat. Ethän itse ole mustasukkainen ja yritä mieleistellä lapselle, että sillä tavalla säilyttäisit paikkasi isänsä elämässä? Siinä tapauksessa itse käyttäisit lasta välikappaleena. Voihan olla, että vanhempien välillä on selvittämättömiä asioita ja todennäköisesti onkin jos tilanne on tuollainen. Oletko edes kaikesta tietoinen, voihan olla, että sinullekin on valehdeltu ja petetty. Jotain salaistahan tollaisessa tuntuisi olevan...

      • karman karaisema

        Kyllä tämä asia nyt pitäisi olla täysin selvä että parisuhde on aikansa elänyt kirkollinen muinaisjäänne.
        Naimisiin meno ja lasten teko ehdottomasti luvanvaraiseksi siihen kykeneville ihmisille.
        Tällä nyky-yhteiskunnan lisääntymismallilla ei moni lapsi selväjärkisenä aikuiseksi selviä.


      • kaikenkokenut

        Luulisi lastaan rakastavan äidin antavan aikaa myös lapselle olla isänsä kanssa,vai olenko ymmärtänyt asian väärin,miksi pitää se vähäinenkin aika joka isälle harvoin suodaan,tehdä hankalaksi tai jopa mahdottomaksi...


      • memmu33

        pelkää lastensa tajuavan joku päivä kuinka paljon mukavampi heidän äitipuolensa on ja kuinka paljon muvampaa on olla isän ja hänen kanssa kuin sinun. Älä huoli, kyllä se päivä koittaa, viimeistään 12 vuotiaina kuullaan lapsia siinä kumman vanhemman luona he haluavat asua.


      • Lol123

        tällä ketjun aloittajalla on myös omia lapsia! miksi ihmeessä hän mielistelisi lasta säilyttääkseen paikkansa miehensä elämässä. eikö tämä mies ole valinnut elämän tämän ihmisen kanssa, miten se lapseen liittyy?! sinunkin, monen muun tavoin tässä ketjussa, on ilmeisesti pakko ymmärtää kaikki väärin ja koittaa jotain naurettavaa läpinäkyvää lukiopsykologiaa... uuuu, mitä jos meille kaikille on vähän joskus valehdeltu!!! :D :D :D URRRRPO!


    • HohHoi ja voi

      Onko niin vaikeaa mennä vaatekauppaan ja ostaa lapselle vaatteita.Vai oletteko noin avuttomia että ihmettelette mitä tehdä????Itselläni ollut poika yhteishuoltajuudessa 4.5 vuotta ja haen säännöllisesti pojalle vaatteita.Vaikka olenkin mies niin osaan minä mennä vaatekauppaan vaatteita ostaa.

      Ja turha vedota että isä maksaa elatusmaksuu.Se nyt maksaa ja sille ei voi mitään muutako hakemalla oikeuden päätös kumota vanha sopimus.Vähemmällä rutinalla pääsee kun menee h&m tai johonkin halpahalliin.Ja vaihtakaa lapsen kaikki vaatteet kun se tulee teille ja varatkaa vaikka kassi äidin luota tulleilta vaatteille ja vaihtakaa takaisin kun lähtee äidin luo.Herranjumala että olemattomilla asioilla saadaan asioita pilalle kun voisi senkin ajan olla pojan kanssa.

      • vain on

        ostaa samat kuteet kahteen kertaan vain sen takia, että jokin mielenvikainen kana haluaa vähän toteuttaa itseään ja olla paskamainen. Jos elatuksesta maksaa, pitäisi vaatteet löytyä vastapuolen ostamina.
        Sen vähän olen elämästä oppinut, että vittumaiselle ihmiselle EI kannata olla mieliksi. Se vaan keksii uuden tavan olla vittumainen, jos annat jossain periksi, ja lopputulos on sama, paitsi että sinua vituttaa vielä enemmän.


      • vaatturi
        vain on kirjoitti:

        ostaa samat kuteet kahteen kertaan vain sen takia, että jokin mielenvikainen kana haluaa vähän toteuttaa itseään ja olla paskamainen. Jos elatuksesta maksaa, pitäisi vaatteet löytyä vastapuolen ostamina.
        Sen vähän olen elämästä oppinut, että vittumaiselle ihmiselle EI kannata olla mieliksi. Se vaan keksii uuden tavan olla vittumainen, jos annat jossain periksi, ja lopputulos on sama, paitsi että sinua vituttaa vielä enemmän.

        lapselle ne vaatteet tulee ei sille vittumaiselle kanalle, ainakin varhaisteinit hihkiusivat onnesta kun saavat paljon merkkivaatteita. Eikä niitä vaatteita anneta sinne vastapuolen kotiin, vaan ne vanhat lumput.


    • YH-äippä 40

      Naisen käytös on kyllä lapsellista ja hyvin lähikatseista toimintaa eli se ei tule johtamaan mihinkään hyvään.Näitä tapauksia on varmasti paljon.Keinojen ollessa vähäiset, tartutaan siihen mikä koskettaa toista syviten ja valitettavasti usein tässä vaiheessa lapset ovat sijaiskärsijinä :(
      Valitettavasti kun ero tulee niin useinkaan ei huomioida lapsia ja heidän tunteitaan vaan ajatellaan, että "minullehan se väärin teki!" ja valmistaudutaan kostamaan keinoja kaihtamatta.
      JA VIELÄ AIKUISIKSI ITSEÄMME KUTSUMME!
      Jos nyt kuitenkin hakemalla hakee tästäkin positiivisia puolia niin onhan siinä se pointti, että isä sentään saa nähdä lastaan ja HALUAA tehdä niin.On myös sellaisia isiä, jotka perustavat uuden perheen ja unohtavat lapsensa.Miltähän näistä lapsista mahtaa tuntua?

    • onneksieronnut

      Jos miehellä/naisella on ennen eroa jo valmiiksi löydetty uusi puoliso, niin jätetty muuttuu hirviöksi. Hän käyttää tuskaansa myös lapsiaan. Näin arvelen.

      Olen itsekin eronnut nainen, omasta halustani, kun tuntui, ettei yhteiselosta tullut mitään onnellisuutta enään. Kummassakaan ei ollut mitään objektiivisesti ajateltavaa vikaa. Kummallakaan ei ollut ylimääräistä suhdetta tuolloin, tiedän. Sovimme lopulta avioerostamme ja lastemme toimeentulosta. Yhdelle alaikäiselle järjestimme kummankin luona oman huoneen. Sovimme keskenämme huoltamisen, kuin myös maksut.

      Kaikki on sujunut mieluisasti! Mahdumme hyvin sukujuhliin mukavasti jutustellen sekä ex-mieheni, kuin hänen nykyinen kihlattunsakin. Lapseni ovat joskus lausuneet ääneen: hyvä, kun erositte. Nyt te ootte kavereita, mutta aiemmin viimeisinä vuosina varsin riitaisia.

      On tuskaista lukea näistä lapsiriidoista...vanhemmat eivät ole kasvaneet vanhemmiksi! Valitettavasti!

    • Perheestään ylpeä

      Asiat voivat olla näinkin päin :( Minä ja nykyinen mieheni haluaisimme, että lasten isä tapaisi lapsiaan enemmän, ainakin säännöllisesti. Kovaan ääneen isä aikoinaan vaati tapaamisoikeuksia, mutta sitten ei kuitenkaan tapaa edes silloin kuin sopimuksen mukaan pitäisi. - Milloin ei ole rahaa, milloin ei aikaa ja milloin mikäkin tekosyy. Isä on narsisti, joka aina ajattelee itseään ja omaa parastaan. Hänen on vaikeaa ottaa vastuuta lapsista, oli jo suhteemme aikana.

      Olemme sanoneet, että tapaamissopimuksella ei ole väliä, hän saa tavata lapsia silloin kun haluaa eli sopimuksen ulkopuolella. Olettaen että lapset itse haluavat lähteä tapaamisiin ja tavata isäänsä. Mutta ei. Isä ei soita viikoittain, ei edes kuukausittain lapsilleen ja sitten kun soittaa, niin puhelut loppuvat kuin seinään siinä vaiheessa kun lapset alkavat kertoa omia kuulumisiaan. Vähitellen olemme tulleet siihen pisteeseen, että lapset eivät enää itsekään halua tapaamisiin. Kesälläkin tulivat kumpikin kesken tapaamisen kotiin. Ymmärrän lapsia, kyllähän tuollainen ihminen alkaa tuntua vieraalta ja etäiseltä.

      Olen surullinen ja välillä vihainenkin lasten puolesta. Ex ei itsekeskeisyydessään ymmärrä, miten paljon hän menettää. Onneksi nykyinen mieheni on ottanut kaikki lapsemme, niin minun ent suhteesta kuin yhteisen lapsemme, siipiensä suojaan. Mieheni on monelta suunnalta saanut erittäin kannustavaa ja kehuvaa palautetta siitä, kuinka upea Isä hän on. Ja niinhän se, että isä on se, joka lasta kasvattaa ja rakastaa, olkoon hän biologinen tai ei.

    • suuauki

      omasta tapauksestani, joka on vasta puolitoista viikkoa tuore eli mies otti ja lähti toisen naisen matkaan ja jäi sille tielleen, ravintolasta.
      Siis puolitoista viikkoa!
      Nyt siellä suunnitellaan yhteistä tulevaisuutta, meidän velkaisen talomme myymistä ja tulevaisuutta yleensäkin.
      Eihän sellaista olisi tapahtunut, jos meillä olisi kaikki ollut suhteessa hyvin, mutta mitään tuollaista en unissanikaan olisi osannut odottaa.

      Oma perhe vaihtui (neljä lasta ja minä) mukavaan isäpuolena olon yhdelle murkkuikäiselle, joka kuulemma vielä asuu kotona, muitakin lapsia on, mutta jo isompia.

      Nyt sitten pitäisi alkaa suunnitella omaa tulevaisuutta, kun ei kunnolla ole alkushokista selvinnyt (huomatkaa aika!!) ja kaikki pitävät miestä aivan hulluna, eihän noin lyhyessä ajassa voi tutustua toiseen ihmiseen niin hyvin, että on valmis jättämään kaiken, mutta näköjään voi.

      Ainoa, millä mitenkään voi saada toista vähänkään ymmärtämään sitä tuskaa mikä itsellä myllertää sisällä, on juuri lapset.
      Viimeiseksi haluaisin lasten kärsivän, mutta toisaalta, kun olen niin surullinen ja toisaalta raivoissani, on turha ihan heti odottaa kovinkaan järkevää käytöstä.
      Ehkä sitten, kun tapahtumasta on kulunut enemmän aikaa, kaikki tasoittuu, mutta nyt sanon suoraan, että kun kerran lennossa vaihdoit perheesi, pidä hyvänäsi, meitä et näe, ja lapsia et ainakaan kunnes itse olen siihen valmis.
      Niin paljon minua satutti se temppu.

      • Tieto44

        Onko käynty mielessä, ennen kuin alat lapsiasi halkona käyttämään, että miten lapsesi tulevat kärsimään pelinappulana olosta?? Olkoon katkeruutesi ja tuskasi kuinka suuri tahansa, niin älä alennu noin alhaiseen kostovälineeseen. Menetät sen vähäisenkin arvostuksesi exäsi silmissä ja jossakin vaiheessa myös lapsesi tulevat miettimään, että millä oikeudella teit itsestäsi paremman ihmisen kuin heidän isänsä on.
        Jos olisin sinä, niin paras kosto miehellesi oli jatkaa nokka pystyssä eteenpäin. Itke itkusi ja yritä päästä jaloillesi ihan millä tahansa keinolla, mutta elä tuhlaa voimiasi kostoon. Se yleensä kääntyy vain itseäsi vastaan. Älä ala reppanaksi vaan rakenna oma ja parempi elämä ilman miestäsi. Kyllä se eron tuskan hänellekin eteen vielä tulee kun suurin huuma haihtuu ja arki astuu uuteenkin suhteeseen.
        Silloin sinä olet jo jaloillasi kun hän alkaa vasta ymmärtää mitä on tapahtunut.
        Eron tuskaa ei kukaan pakoon pääse, joten anna ajan hoitaa sen asia ja jätä lapsesi koston välikappaleena rauhaan. Se olisi tyhmintä mitä voisit tehdä jos alat heillä lyömään.


      • loppu hyvin....
        Tieto44 kirjoitti:

        Onko käynty mielessä, ennen kuin alat lapsiasi halkona käyttämään, että miten lapsesi tulevat kärsimään pelinappulana olosta?? Olkoon katkeruutesi ja tuskasi kuinka suuri tahansa, niin älä alennu noin alhaiseen kostovälineeseen. Menetät sen vähäisenkin arvostuksesi exäsi silmissä ja jossakin vaiheessa myös lapsesi tulevat miettimään, että millä oikeudella teit itsestäsi paremman ihmisen kuin heidän isänsä on.
        Jos olisin sinä, niin paras kosto miehellesi oli jatkaa nokka pystyssä eteenpäin. Itke itkusi ja yritä päästä jaloillesi ihan millä tahansa keinolla, mutta elä tuhlaa voimiasi kostoon. Se yleensä kääntyy vain itseäsi vastaan. Älä ala reppanaksi vaan rakenna oma ja parempi elämä ilman miestäsi. Kyllä se eron tuskan hänellekin eteen vielä tulee kun suurin huuma haihtuu ja arki astuu uuteenkin suhteeseen.
        Silloin sinä olet jo jaloillasi kun hän alkaa vasta ymmärtää mitä on tapahtunut.
        Eron tuskaa ei kukaan pakoon pääse, joten anna ajan hoitaa sen asia ja jätä lapsesi koston välikappaleena rauhaan. Se olisi tyhmintä mitä voisit tehdä jos alat heillä lyömään.

        niin hullu, kun ex ukkoni rysän päältä narahti, lähdin ja poikain kanssa sovittiin siis 15 ja 16v että he jäävät isän kanssa. pojat tykkäsivät jäädä, mutta ,mutta ex ei halunutkaan poikia,eikä myöskään uusi nainen, koska hänen lapset jo maailmalla.
        No asiat saatiin lopulta sovittua ja pojat saivat sitte jäädä isälleen ja minä muutin toiselle paikkakunnalle koska siellä oli mulle enempi työtä. Pojat kävivät sitte minnuu tapaamassa jokatoinen vl.
        No se exän onni ei kauaa kestänyt se nainen ei kestänyt poikia jotka ovat aina olleet omapäisiä ja laittaneet hanttiin monessa asiassa. Nyt pojat aikuisia ja heillä hyvät välit tyttöystävineen meihin kumpaiseen ja meidän uusien kumppanien kanssa. Molemmat sitte lopulta löydettiin ne oikeat.


    • rockball

      otan osaa...itsellä sama tilanne...tuntuu että kirveellä olis töitä...

    • aika auttaa

      huomenta
      aivan kaamea tilanne. exä vaimo on mustis vieläkin ukostaa ei oo päässyt irti. ja sen exä vaimon pitäämennä terapiaa. kauheaaa tuollainen tarvii apua mutta ei osaa itse hakee. ja kiusaa näin sitten.on todella viha päällä tätämiestä kohtaa. toivotaan että asiat selkiää. voimaa jaksamisia kaikille. halikaa lapsia ne tärkeimmät. jaei sais nähdä näitä riitoja ne lapset.voimii.t. kuura

      • äijä38

        naiset on HULLUJA!!!


      • katkera kenties ??

        Näin juuri kuten nimim. "suu auki" kirjoitti : "meitä et näe, ja lapsia et ainakaan kunnes itse"...
        Eli kostetaan exän temput lapsille, ei anneta tavata.
        Aivan tyypillistä suomalaisen naisen toimintaa, vihoissaan lyödään lapsilla, ja poljetaan samalla lasten oikeutta molempiin vanhempiinsa.


      • hoito...
        äijä38 kirjoitti:

        naiset on HULLUJA!!!

        akat ihan idiootteja, selvistäkin asioista ne tekee niin monimutkaisia, että siinä mies jo sekoo.
        Olen teini-ikäiselle pojalleni sanonut että kiertää kaukaa skitsot akat.
        mulla ainakin palaa käämit monien akkojen kanssa.


    • merja-merja

      sullakin musua äänessä ja ylipäätään tuossa sävyssä
      on ihmisiä jotka hallitsee omansa ja on ihmisiä jotka pyrkivät hallitsemaan toisen elämää.

      Erossa päätimme tai oikeammin annoimme lapsen päättää kumman luo jää asumaan
      itse olin muuttamassa toiselle paikkakunnalle ja lapsi jäi isälle sittemmin isä on hakenut yksinoikeutta lapseen mutta, tämä hylättiin
      kuitenkin nyt eronneena olen ja vietän aikaani lapsen kanssa yhä vain enemmän koska isä on siirtynyt viettämään päiviään kuin öitäänkin tämän ystäväni luokse
      kaikella tapaa hän isä on vaikeuttanut tätä tilannetta
      ja itse joudun matkaamaan pitkiä välimatkoja lähes päivittäin
      ja aina sieltä kaapista puuttuu jotain mitä sinne sitten pitäisi viedä
      mutta, järki käteen tilanteissa
      itse voi päättää onko hyppäävä koira vai ei
      ja kaikella tapaa en vaihtaisi tätä tän hetkistä elämää enään entiseen.

    • eronnutmies

      Olen itse eronnut isä. Myös minun tapauksessani ex koitti käyttää lapsia oman tahtonsa läpiviemiseen. Itse en keksinyt tämän kierteen katkaisemiseksi muuta keinoa, kuin sen, että pidämme ehdottomasti kiinni sovituista asioista. Tottakai tämän seurauksena näin lapsiani vähemmän, mutta tiesin myös että ex ei heistä "lyöntikapulaa" minua vastaan saisi. Kaikkensa hän yritti, mutta pysyin tiukkana ja lapsille kerroin asiallisesti, että erossa ei rakkaus lapsia kohtaan lopu, vaikka näemmekin harvemmin.

      Helppoa se ei ole, mutta uskon lasten edun mukaisesti olevan heille parempi, etteivät ole vanhempiensa eron välikappaleita. Ero on lapsille muutoinkin jo kova paikka.

      Toivon sydämestäni, että saatte asiat kuntoon. Se saattaa viedä parikin vuotta, mutta usko pois, kyllä se ex-rouva siellä tasaantuu ja jossain vaiheessa haluaa ex-miehesi ottavan lapsia enemmän, koska nythän teillä on kahdestaan paljon enemmän aikaa ;) Näin se minullakin kävi. Joskus pitää vaan mennä tunnetilojen ohi ja miettiä asioita pidemmällä tähtäimellä, sekä antaa ajan kulua.

      • äippä itsekin

        ... teille jotka olette ymmärtäneet alkuperäisen kysymykseni ja siihen asiallisesti vastanneet. Empä tiennyt kysmystä esittäessä miten kuumaan aiheeseen osunkaan. Näyttää syntyneen aika lajaa keskustelu, joka ei nyt tähän alkuperäiseen juttuun ihan kaikilta osin kuulunut, mutta ovatpa saaneet monet katkerat ihmispolot tuulettaa päätään tänne kirjoitelleessaan :)
        Hienoa huomata, että moni vastaa asiallisesti - niin miehet kuin naisetkin - ja ongelmamme ei todellakaan ole ainutlaatuinen, vaan saman kaltaisten juttujen kanssa painii moni.
        Hienoja neuvoja ja tsemppaavia kirjoituksiakin mukana on ollut onneksi sen verran monta, että niiden kirjoittajille haluan todellakin lähettää kauniin kiitoksen ja hyvän syksyn ja talven jatkon toivotuksen.
        Pitäkää itsenne ihmisenä jatkossakin :)


      • Anonyymi
        äippä itsekin kirjoitti:

        ... teille jotka olette ymmärtäneet alkuperäisen kysymykseni ja siihen asiallisesti vastanneet. Empä tiennyt kysmystä esittäessä miten kuumaan aiheeseen osunkaan. Näyttää syntyneen aika lajaa keskustelu, joka ei nyt tähän alkuperäiseen juttuun ihan kaikilta osin kuulunut, mutta ovatpa saaneet monet katkerat ihmispolot tuulettaa päätään tänne kirjoitelleessaan :)
        Hienoa huomata, että moni vastaa asiallisesti - niin miehet kuin naisetkin - ja ongelmamme ei todellakaan ole ainutlaatuinen, vaan saman kaltaisten juttujen kanssa painii moni.
        Hienoja neuvoja ja tsemppaavia kirjoituksiakin mukana on ollut onneksi sen verran monta, että niiden kirjoittajille haluan todellakin lähettää kauniin kiitoksen ja hyvän syksyn ja talven jatkon toivotuksen.
        Pitäkää itsenne ihmisenä jatkossakin :)

        Aika yksinkertaista ajatella ratkaisevasi ongelman, jonka syntymiseen olet ollut syynä itse. Järki hoi älä jätä.


    • Elviina ja bonuslaps

      Täällä olen myös "sivusta katsojan roolissa" kun äiti kostaa ex-puolisolleen siten ettei anna lapsen ja isän tavata. Kaksi vuotta on heidän erostaan kulunut ja tuon kahden vuoden ajan äiti on säännöllisesti tehnyt lapsen isän elämästä helvettiä keksimällä milloin mitäkin syitä ettei lapsi saisi isänsä luona käydä. Tämä tarina päätyy nyt parin kuukauden kuluttua oikeuden istuntoon, johon lapsen isä on kerännyt aineiston liittyen mm. aiheisiin että lapsella on oikeus molempiin vanhempiin eikä välttämättä ole tämän lapsen edun mukaista asua äitinsä luona koska tämä tahallaan tekee hallaa jatkuvasti isä-lapsisuhteelle ja manipuloi lasta jatkuvasti inhoamaan isäänsä. Todisteita tästä on iso mapillinen, myös sosiaaliviranomaisilla. Lapsi on niin pieni että äitinsä kasvattaa sitä siihen että isä on inhokki.. onneksi lapsi on kuitenkin totuuden torvi ja osaa jo kertoa mielipiteensä isästään ja tämän kanssa vietetystä ajasta. Ja myös siitä mitä kotona äiti opettaa.. (äiti anna isälle soittaa jos mä haluan..) Ja tämä isäaika on aivan liian vähän (3pv kuussa!!!!) ja siitäkin äitinsä tinkii aina omiin syihinsä vedoten päivän pois helposti. No, isähän ei suostu lapsestaan luopumaan joten oikeuteen siis menee.

      Itse en voi käsittää miten joku voi niin törkeästi lastaan käyttää koston välineenä. Pikkuseikat tässä asiassa ovat suorastaan törkeät enkä uskoisi ellen olisi itse ollut näkemässä. Lapsen puolesta tuntuu todella pahalta, aikuiset riidelkööt mutta ei se saa olla lapsen hyvinvoinnista pois. Olen itsekin pienen lapsen äiti joten tavallaan ymmärrä äitien halun suojella lastaan kaikelta mahdolliselta mutta jos omalta isältään pitää suojella, isältä joka nyt on oikeasti lapselleen takuulla paras mahdollinen ja huolehtivaisin isä eikä takuulla aiheuttaisi lapselleen mitään pahaa (toisin kuin tämä äiti väittää, pelkää mm. heitteille jättöä?!!!!!!) niin ei kyllä ole tervettä meininkiä.

      Sen sanon että pitää isän vaan olla tiukkana ja pitää omia puoliaan. Suomalaisessa sosiaalitoimessa on se vika että äitiä kuunnellaan vaikka se puhuisi mitä skeidaa tahansa ja isästä tehdään se paha heti jos on esim. ero tullut. Onneksi nyt on löytynyt asianajaja joka ymmärtää myös asian niin päin että lasta voi käyttää koston välineenä ja kuten tässä tapauksessa toiminta on jo lain vastaista kun estetään syyttä suotta isän ja lapsen tapaamiset.

      Eikun vaan nettiin tutkimaan asioita sieltä mm. löytyy tietoa lapsen oikeuksista molempiin vanhempiin jnejne. Isän ei auta kun pitää puolensa kukaan muu sitä ei suomen oikeusvaltiossa tee!!

      • Anonyymi

        Minua kuvottaa aina, kun ajattelen että lapseni on huorakakkosen lähellä. Tunnen ihan pohjatonta vihaa tuota huoraa kohtaan, joka tuli ja tuhosi perheeni. Ihan sama mitä sanot, halveksin kaikkea mitä olet ja vihaan sinua miten paljon olen saanut kärsiä takiasi, eikä se kärsimys lopu koskaan. Mieheni oli heikko mieli, tiedän että tulee pettämään sinuakin. Olisin voinut sietää pettämisenkin, mutta en käsittelemättä asiaa, mutta siihen miehestä ei ollut. Sellaisen miehen sait ja varallisuuteeni rikoit. Eipä käynyt sen puoleen hyvin teillekään, mutta minä olisin halunnut antaa se kaiken lapsilleni perinnöksi. Sinä luultavasti yrität nussia senkin lapseltamme, olet kuulemma kova matkustelemaan ja ylellisyyden perään.


    • merituulimarina

      Harmillista kuulla tuollaisesta taistelusta.
      Itselläni myös taistelutanner takana. Mutta vaikeana osapuolena oli mies.
      Meille tuli ero kun otin aikalisän ja menin lapsemme kanssa omien vanhempieni luokse miettimään mitä meidän "umpikuja" tilanteessamme voidaan tehdä, jotta siitä selvittäisiin ehjänä ja yhteistä matkaa jatkaen, kun kumpikin oli omalta osaltaan polttanut itsensä loppuun. Mies ei antanut minulle mietintärauhaa eikä jaksanut odottaa minua kotiin, vaan vei minulta väkisin riistämällä kotiavaimet kädestäni ja teki minusta ja lapsestamme siis salamaniskusta kodittomia ilmaan minkään laista selitystä tai varautumisaikaa pakata tavarat ja lähteä asunnosta pois. (tiedän että se oli häneltä laiton teko mutta lapsen ja oman turvallisuuteni vuoksi en lähtenyt viemään asiaa pidemmälle) mies kuitenkin sanoi että tavarat saavat olla hänen luonaan siihen asti että löydän meille jonkun asunnon (tottakai kun hän itse ei juurikaan omistanut mitään asuntomme kalustoista). Suurimman osan tavaroistani sitten hain kovalla kiireellä pois seuraavan viikonlopun aikana(poliisit taka-alalla, etukäteen sovittuna tulemaan paikalle, jos tilanne sen vaatii) mutta, pienempiä määriä tavaroita asuntoon vielä jäi ja niistä mies laittikin minulle yhtäkkinäisesti viestin jossa kertoi laittavansa tavarat roskasäkissä pihalle jos minä en niitä hänen laatimaansa kellonaikaan hae. (Niinpä nekin sain juuri ja juuri haettua ennen kuin tavarat todella olivat pihalla.)
      Toisen kiusanteon hän aiheutti ottamalla minulta lapsemme autonturvaistuimen pois, lapsemme ollessa hänellä, ilmoittaen minulle että minulla on oltava uusi turvaistuin kun haen lapsemme takaisin itselleni (siis parin päivän aikana) Onnekseni pystyin ensi-iskussa turvautumaan veljeni vanhemman lapsen vanhaan autonistuimeen ja sain aikaa kerätä rahaa omaa uutta istuinta varten. (Kaiken huippu tässä oli se ettei miehellä ollut silloin edes autoa.)
      Kolmas metkutus liittyykin sitten jo elatustukeen ja asumiseen. Teimme erottuamme lastenvalvojan luona lapsesta huoltajuussopimuksen ja valitsimme yhteishuoltajuuden. (en halunnut erottaa lasta isästään, ja tiesin että taistelu yksinhuoltajuudesta olisi vain lisännyt omaa henkilökohtaista ero helvettiäni.) Menin miestäni vastaan elatussopimuksessa, kun tiesin hänen joutuvan nirriin jo pelkän asuntovelan takia ja sanoin tyhmänä tietyn %/kk minimistä riittävän hänen osaltaan. Ensimmäisen erän hän maksoi moitteettomasti jonka jälkeen rahoja ei kuulunutkaan edes huomautuksistani huolimatta, ja hän myönsi kaatavansa tahallaan homman minun niskaani. Sanoin miehelleni hakevani rahat ulosottojen kautta sosiaalitoimen puolelta ja mies näpäytti takaisin että jos sen teen hän ei allekirjoita paperia jonka juuri oli saanut postista, (maistraatin paperi lapsen muuttooikeudesta samaan oisoitteeseen äidin kanssa) itse en ollut vielä ehtinyt saamaan omaa kappalettani tällaisesta paperista enkä edes osannut kuvitella sellaista tulevan joten purskahdin epätoivossa itkuun, (miten olinkaan tyhmyyttäni kokoajan ollut kiltti miehelleni ja koittanut saada asiat selvitettyä lapsemme tulevaisuuden ja hyvinvoinnin takia. ) Hetken mietittyäni tajusin että maistraatissa ei ollut tietoa tekemästämme huoltajuussopimuksesta ja niinpä menin näyttämään sopimuksemme sinne sanoen että, jos tällä sopimuksella että, lapsi asuu pääsääntöisesti äidillään ei ole mitään merkitystä on heidän turha odottaa lapsen isältä suostumusta lapsen muuttoon minun osoitteeseeni. Virkailija katsoi hetken paperia ja sanoi paperin kumoavan isän allekirjoituksen tarvimisen, koska tämän huoltajuussopimuksen kirjoittaessaan isä on jo hyväksynyt lapsen asumisen äidin luona (asun minä sitten lapseni kanssa ihan missä vain suomen pikku kolkassa). Seuraavalla kerralla miehen palauttaessaan lasta minulle sanoin että ulosottoon meni maksut ettei hän sitten sitä ihmettele, ja kerrankin pääsin astumaan hänen varpailleen hänen sanoessaan ettei hän laita nimeään sitten siihen maistraatin paperiin ja poika muuttaa siten takaisin hänen luokseen, minä vain ilkeästi nauroin ja sanoin ettei hänen allekirjoitustaan enää tarvita.
      Kaikki metkaukset olivat miehelle todennäköisesti oman pahanolon muuttamista hyväksi oloksi ja mustasukkaisuutta uudesta kumppanistani, ex-mieheni ei vain koskaan osannut ottaa huomioon sitä että kaikki metkailut joilla hän koitti tuottaa minulle pahaa oloa ja tuskaa, tekivät pahaa oloa hänen omalle rakkaalle lapselleen.

      Miehesi ex-vaimolla ei taida olla vielä uutta suhdetta? toivon teille erittäin paljon voimia arjen tohinoissa. Taistelu on tyhmää toivottavasti lapsen äiti joskus ymmärtää että satuttaa taistelussa vain omaa lastaan. Ja kunnioitukseni sinulle kun niin hienosti jaksat tukea kumppaniasi ja otat avosylin vastaan lapsen, hänen katalasta äidistään huolimatta. :)

    • Äitipuoli

      katselin kuinka ystävättäreni teki samaa lasten ollessa pieniä eli ei laittanut vaatteita mukaan esim. toppapukuja ja talvijalkineita, saati toisinaan lapset tulivat isän luokse aivan ilman vaatetusta. Loppujen lopuksi isä kävi ostamassa lapsille vaatteet, joita ei sitten viety äidin luokse.

      Jos lapsi on kykeneväinen itse ilmaisemaan tahtonsa (ei siis kovin pieni lapsi) ottakaa yhteys lastenvalvojaan, jotta hän rupeaa viemään lapsen toivetta eteenpäin.

      Itse yläkoululaisen äitipuolena, meillä ei onneksi ollut mitään näitä ongelmia, koska lapsi pystyi ja uskalsi sanoa, että haluaa asua isän kanssa. Omituista on, ettei äiti osta lapselle mitään vaikka olemme sopineet, ettei hänen tarvitse maksaa elatusmaksuja. Lapsi ei ole siis saanut mitään äidiltään, ei edes syntymäpäivälahjaa saati sukkaparia. Olen kurkkuani myöten täynnä asiaa, sillä mieheni ei halua riitaa exänsä kanssa. Kun lapsi käy äidin luona, hän vie menessään limut ja naksut, koska äiti koskaan osta mitään. Viikorahan hän saa meiltä, ei sitäkään ole tullut äidiltä. Että silleen ne ihanat äidit !!

    • 120 kg rautaa

      No nyt sen tiedät mitä koulussa ei kerrottu naisista. Niiden mukana ei tule käyttöohjeita. Ja lapsilla lyödään aina. Parhaiten menettelet, kun et ala tasa-arvoiseen keskusteluun asiasta. Ja myönnät, että naisten toiminta on epärationaalista. Ja mietit mitä miehenä voisit harrastaa ja aloitat vaikka nyrkkeilyharrastuksen (säkkiin tai toiseen boksariin). Muuta keinoa ei kannata kokeilla. Myös sosiaalitätejä kannattaa välttää.

      Ei tasa-arvo illuusiolle. Kyllä ihmisoikeuksille.

    • Sielunelämää

      Tämäkin on vain sinun näkökantasi asiaan... Meillä on niin, että satun olemaan tuo ex-vaimo. Olen joutunut samojen syytösten kohteeksi aikanaan. Tilanne muuttui niin, että lasten isä jätti aina itselleen vaatteet, jotka olin heille käyttövaatteikseen laittanut. Ostin siis kahteen paikkaan vaatteet. Isä ei kotiinsa lapsilleen vaatteita ostanut, koska kuulemme elatusmaksun pitää ne kattaa...??? Kuitenkaan ei maksa minulle edes vähimmäismäärää lapsistaan. Sinä uusi vaimoehdokas katsot asiaa kovin suppeasti. Sinun on helppo syyttää entistä kaikesta. Oletko koskaan katsonut asioiden molempia puolia?
      Itse en enää vaatteita mukaan pakkaa, koska ne eivät sieltä takaisin tule. Tai vastaan tulee vaatteita jotka isä on nuukuksissaan ostanut...kolme numeroa liian suuria ja venyneitä muiden vanhoja, jotka toisten lapset ovat lahjoittaneet.
      Meillä asiat sujuivat niin kauan hyvin kunnes sinä astuit kuvioihin. Ex-mieheni käytös on muuttunut totaalisesti. Hänellä ei ole omia mielipiteitä, ei omaa ajattelua ja sinä sitten vielä haluat puuttua kaikkeen, mikä liittyy lastemme kasvatukseen. Mitä jos hoitaisit omiesi kasvatuksen ja minä ja entinen mieheni meidän lapset. Niin kova pala kuin se sinulle purtavaksi onkin!!

    • riesa...

      kitiset , ole tyytyväinen et se tenava on vaan sen minimiajan teillä, teillä on vapautta enempi, saatte mennä ja tehä mitä tykkäätte, anna miehesi ex-muijan hoitaa kun siitä kerran tykkää.

    • oppositio

      olet jo varmaan tehny ihan tarpeeksi, jos siirtyisit sivuun ja annat isän ja äidin hoitaa niille kuuluvat jutut.
      Tämä on vain sinun näkemys asioista , olis kiva tietää mitä pojan vanhemmat ajattelevat ja eritoten pojan äiti.
      Kaikilla asioilla on puolensa ja puolensa.

    • Anonyymi

      Oliko pakko rikkoa lapsiperhe, nyt haukut lasten äitiä, ei kuulu sulle , mune vaikka hotelliin kun lapet on isällään.

    • Anonyymi

      Lastensuojelu virasto on jokaista varten.Emme me tällä osaa muta oikein neuvoa. Jokaisella oma mielipide.Miksi ette ota aikaa sosalivirasto asiasta,lapsen edun mukaisesti?Kun kommunikointi ei suju? Sosialivirasto on kaikkia ihmisiä varten: Kaikista asioista heille voi tilata aika ja puhua.Pitäkää omat vaateet isän luona äidin luona omat. Matka vaateet erikseen.Ne mitkä on ydin koti,eli oletetavasti äidin kodissa?Laki tulojen mukaa märää elatusmakut, ei uusien vaimojen tai kumppaneiden puolesta tahi mielipide kateutta mitä: EX vaimo saa rahaa kersasta? Onko se elatusmaksu sinulta pois?

    • Anonyymi

      Oliko pakko mennä hajottamaan perhe. Olet hyvin syyllisinen tuohon, että noin on käynyt. Uskoitko päivälehtien tarinat hyvästä erosta ja lasten onnesta siinä sivussa. Tervetuloa todelliseen elämään. Erooerheissä elää päivien loppuun katkeruus, mitä mikään mahti ei voita. Ainoastaan vanhemmat olisivat voineet sen kumota. mutta sinun olemassa olisi on tehnyt vihasta lopullisen. Nauti nyt vihan hedelmistä ja katso miten siihen koko perhe kaatuu. Onnittelee itseäsi omasta osuudestasi, kielletyllä rakkaudella on kova hinta. Sillä on tuhottu monia perheitä mennen tullen.

    • Anonyymi

      En käsitä miehiä jotka pakottaa lapsiaansa näkemään sutturan, miten hän saattaa niin tehdä. Jos isä lapsiaan rakastaisi ei toisi sutturoita lasten ja eksän elämään. En vaan jaksa ymmärtää. Sutturat valittaa täällä elämän kovaa khtaloa, eikä ymmärrä että on ise sen aiheuttanut rikkomalla toisten pehreen. Häopeisi muttei edes sitä osaa.

      Me tehtiin selväksi lasten kanssa aikanaan että sutturat ei kuulu meidän elämään millään muotoa. Mies ei saanut tuoda naikkosia meidän perheeseen eikä viedä pakotetusti lapsia katselemaan sutturoitaan. Ei ole niin koskaan tehnytkään, sen verran viksu on mies. Emme saata lapsille tehdä sitä, että joku täysin vieras suttura pilaa elämäämme enempi mitä on jo nyt tehnyt.
      Nyt on lapset aikjuisia ja nauramme jo moisille sutturoille, ja olemme onnekaita kun eivät ole ksokaan nähneet sutturoita, olisivat aivan varmasti menneet pilalle mun lapset. Hirveetä edes moista jaatella. Huh huh, olemme paljolta säästyneet kun sutturat on pidetty meidän elämästä poissa. Ei paljon lapset isääkään halua nähdä, ja lasten lapset ei ole koskaan ns vaaria koskaan nähneet. Ymmärrän täysin lasteni mielen, semmoienn ei ole isä joka hvyäksyy sutturat elämäänsä ja tuhoaa oman perheen. Onko sellainen isä, ei ole.

    • Anonyymi

      Lopeta se toisten asioiden penkominen, hoida vain omat asiasi, nuo jutut ei kuulu sinulle.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Onks sulle väliä, jos jokin kaivattusissa

      ei ole täydellistä? Esim. venytysmerkit, arvet, selluliitti, epäsymmetriset rinnat, vinot hampaat jne?
      Ikävä
      85
      4550
    2. Ei sinussa ollut miestä

      Selvittämään asioita vaan kipitit karkuun kuin pikkupoika.
      Ikävä
      127
      3958
    3. Shokkiyllätys! 31-vuotias Hai asuu vielä "kotona" - Anna-vaimon asenne ihmetyttää: "No ei tämä..."

      Hmmm, mitenhän sitä suhtautuisi, jos aviomies/aviovaimo asuisi edelleen lapsuudenperheensä kanssa? Tuore Ensitreffit-vai
      Ensitreffit alttarilla
      33
      2521
    4. Eikö Marin ollut oikeassa kokoomuksen ja persujen toiminnasta

      Ennen vaaleja Marin kertoi mitä kokoomus tulisi hallituksessa tekemään ja tietysti persut suostuu kaikkeen, mitä kokoomu
      Maailman menoa
      197
      1535
    5. Wiisaat Lappajärvellä iät.

      Nyt nimiä listaan menneistä ja nykyisistä Wiisaista Lappajärveläisistä. Itseäkin voi tuoda esille kaikessa Wiisaudessa.
      Lappajärvi
      12
      1286
    6. Missä Steffe hiihtää?

      Missä reppuli luuraa? Ei ole Seiskassa mitään sekoiluja ollut pariin viikkoon? Onko jo liian kylmä skulata tennistä ulko
      Kotimaiset julkkisjuorut
      22
      1243
    7. Olet elämäni rakkaus

      On ollut monia ihastumisia ja syviäkin tunteita eri naisia kohtaan, mutta sinä olet niistä kaikista ihmeellisin. Olet el
      Ikävä
      36
      1198
    8. Ratkaiseva tekijä kiinnostuksen heräämisessä

      Mikä tekee deittikumppanista kiinnostavan? Mitä piirrettä arvostat / et arvosta?
      Sinkut
      62
      1193
    9. Milloin nainen, milloin?

      Katselet ja tiedän, että myös mieli tekee. Voisit laittaa rohkeasti viestin. Tiedät, että odotan. Ehkä aika ei ole vielä
      Ikävä
      61
      1153
    10. Olen menettänyt yöunet kokonaan

      Nytkin vain tunnin nukkunut. En tiedä johtuuko se sinusta vai tästä palstasta. Olis mukava nähdä oikeasti eikä arvuutel
      Tunteet
      17
      1065
    Aihe