Psykologia on tiedettä, sen erottaa filosofiasta sen empiirinen luonne. Psykologiassa tehdään tutkimuksia harvoin vain koehenkilöiden haastatteluilla niiden epämääräisyyden ja subjektiivisuuden sekä senkin vuoksi, että haastatteluissa arvio jätetään haastateltavien kykyjen varaan. Psykan perusjutut tiedostamattomista puolustusreaktioista alkaen tekevät eivät pelkästään mahdolliseksi vaan todennäköiseksi, että haastateltavan esittämä versio tapahtuneesta on epätosi.
Niinpä on käytössä fysikaaliset mittaukset, aivokäyrät ynnä muut. Mutta koska tämä tieteellisyys on nostettu ehkä liiankin suureen arvoon, unohtuu että psykologia on myös kaikkea sitä EI-EMPIIRISTÄ.
Kun arvioit omaa käyttäytymistäsi, mielenliikkeitäsi, olotilaasi ja fiilisten vaihtelua, harjoitat psykologiaa. Dostojevskin millintarkat psykologiset kuvaukset suurissa kirjoissaan, kuten Rikoksessa ja rangaistuksessa, eivät ole empiirisiä mittaustuloksia, mutta ne ovat upeaa psykologiaa.
Joku voi sanoa, että ei-empiirinen on mutua. Niinhän se onkin. Mutta me tarkkailemme ympäristöämme ja se miltä *meistä tuntuu* ajatusten pohjalta analysoituna on mutua, ja sen varassa me useimmiten ajattelemme. Siispä teemme psykologiaa silloinkin kun emme toimi sen empiirisellä puolella, vaan kansanomaisella ja kaikista ihmiskohtaisimmalla tasolla.
Niinpä on käytössä fysikaaliset mittaukset, aivokäyrät ynnä muut. Mutta koska tämä tieteellisyys on nostettu ehkä liiankin suureen arvoon, unohtuu että psykologia on myös kaikkea sitä EI-EMPIIRISTÄ.
Kun arvioit omaa käyttäytymistäsi, mielenliikkeitäsi, olotilaasi ja fiilisten vaihtelua, harjoitat psykologiaa. Dostojevskin millintarkat psykologiset kuvaukset suurissa kirjoissaan, kuten Rikoksessa ja rangaistuksessa, eivät ole empiirisiä mittaustuloksia, mutta ne ovat upeaa psykologiaa.
Joku voi sanoa, että ei-empiirinen on mutua. Niinhän se onkin. Mutta me tarkkailemme ympäristöämme ja se miltä *meistä tuntuu* ajatusten pohjalta analysoituna on mutua, ja sen varassa me useimmiten ajattelemme. Siispä teemme psykologiaa silloinkin kun emme toimi sen empiirisellä puolella, vaan kansanomaisella ja kaikista ihmiskohtaisimmalla tasolla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eikös Nietzsche filosofian psykologioinnissaan tietoteoriaa kyseenalaistanut sillä, että pohjimmiltaan mielipiteemme määrää jokin muu kuin itsetietoinen ilmaisumme... Ja, että tietoisuus ennemminkin tahtoo tämän kieltää...