Maapalloon törmäsi lokakuun 8. päivänä arviolta kymmenmetrinen asteroidi, joka kuitenkin räjähti ja hajosi ilmassa eikä päässyt maahan asti. Törmäys tapahtui aamupäivällä klo 11 paikallista aikaa Indonesiassa Sulawesin saarella Bonen kaupungin kohdalla. Se havaittiin siellä voimakkaana räjähdyksenä joka tärisytti taloja. Vastaavia törmäyksiä tapahtuu kerran 2-12 vuodessa, tutkijat arvioivat.
Paikallisissa tiedotusvälineissä - ja YouTubessa - raportoitu tapaus on jäänyt länsimaisessa lehdistössä vaille suurempaa huomiota.
Ydinräjähdyksiä valvovissa mittalaitteissa tapahtuma havaittiin infraäänisignaalina. Kanadalaistutkijat Elizabeth Silber ja Peter Brown paikansivat äänilähteen runsaan viikon myöhemmin oikeaan kohtaan Indonesiaan. Sen voimakkuudeksi arvioitiin noin 50 kilotonnia TNT- räjähdysainetta mikä on kaksi-kolme kertaa voimakkaampi kuin toisen maailmansodan aikana pudotetut atomipommit.
Infraääni havaittiin 11 mittausasemalla, kauimmillaan 11 000 kilometrin päässä. Tapahtumapaikalla se kuului voimakkaana räjähdyksenä ja näkyi taivaalla kirkkaana tulipallona. Tulipallosta lähtevä pöly- ja savuvana leijui ilmassa pitkään. Siitä saatiin kuvia ja videokuvaa, joka on nähtävillä YouTubessa.
Kohdetta ei ollut havaittu ennen törmäystä mikä on hiukan yllättävää. Aurinkokunnassa liikkuu pienempiä ja suurempia kappaleita, joista jotkut pyyhältävät läheltä maapalloa. Suurempia kappaleita seurataan ja lasketaan niiden mahdollista törmäystä maapallon kanssa. Kivisen meteoriitin pitää olla alun perin vähintään 25 metrin kokoinen, jotta maahan asti pääsee palasia jotka voivat aiheuttaa myös näkyviä jälkiä.
Havaintoja saadaan koko ajan lisää ja tällä hetkellä NASAn NEO- listalla (near earth objects = maapallon lähellä olevat kohteet) on runsaat 6500 kappaletta. Pieniä, alle 30.metrisiä on noin 600 ja eniten on 300-1000 metrin kokoisia. NASAlla on luettelo tulevista lähiohituksista ja mukana on myös useita alle 30 metrisiä kappaleita. Siten Indonesiaan osunut kappalekin olisi voinut olla tiedossa, joskin se oli hiukan pieni havaittavaksi kauempaa.
Erittäin vaarallisiksi mahdollisen törmäyksen sattuessa luetaan yli kilometrin kokoiset NEO-kappaleet, joita tunnetaan nyt noin 800. Vaarallisimmalta näyttää Apophis-asteroidi, joka saapuu maapallon lähelle vuonna 2036. Se havaittiin vuonna 2004 ja aluksi törmäyksen todennäköisyydeksi laskettiin 1:45 000.
Uudemmissa laskuissa törmäyksen mahdollisuus on pienentynyt; ensin lukuun 1:250 000 josta se laskenut edelleen. Lokakuun alussa pidetyssä planeettatutkijoiden konferenssissa esiteltiin tutkimus, jonka mukaan Apophis ohittaa maapallon 32 430 kilometrin etäisyydeltä huhtikuussa 2036. Tietoliikennesatelliittien käyttämä ns. geostationaarinen rata on hieman kauempana.
Paikallisissa tiedotusvälineissä - ja YouTubessa - raportoitu tapaus on jäänyt länsimaisessa lehdistössä vaille suurempaa huomiota.
Ydinräjähdyksiä valvovissa mittalaitteissa tapahtuma havaittiin infraäänisignaalina. Kanadalaistutkijat Elizabeth Silber ja Peter Brown paikansivat äänilähteen runsaan viikon myöhemmin oikeaan kohtaan Indonesiaan. Sen voimakkuudeksi arvioitiin noin 50 kilotonnia TNT- räjähdysainetta mikä on kaksi-kolme kertaa voimakkaampi kuin toisen maailmansodan aikana pudotetut atomipommit.
Infraääni havaittiin 11 mittausasemalla, kauimmillaan 11 000 kilometrin päässä. Tapahtumapaikalla se kuului voimakkaana räjähdyksenä ja näkyi taivaalla kirkkaana tulipallona. Tulipallosta lähtevä pöly- ja savuvana leijui ilmassa pitkään. Siitä saatiin kuvia ja videokuvaa, joka on nähtävillä YouTubessa.
Kohdetta ei ollut havaittu ennen törmäystä mikä on hiukan yllättävää. Aurinkokunnassa liikkuu pienempiä ja suurempia kappaleita, joista jotkut pyyhältävät läheltä maapalloa. Suurempia kappaleita seurataan ja lasketaan niiden mahdollista törmäystä maapallon kanssa. Kivisen meteoriitin pitää olla alun perin vähintään 25 metrin kokoinen, jotta maahan asti pääsee palasia jotka voivat aiheuttaa myös näkyviä jälkiä.
Havaintoja saadaan koko ajan lisää ja tällä hetkellä NASAn NEO- listalla (near earth objects = maapallon lähellä olevat kohteet) on runsaat 6500 kappaletta. Pieniä, alle 30.metrisiä on noin 600 ja eniten on 300-1000 metrin kokoisia. NASAlla on luettelo tulevista lähiohituksista ja mukana on myös useita alle 30 metrisiä kappaleita. Siten Indonesiaan osunut kappalekin olisi voinut olla tiedossa, joskin se oli hiukan pieni havaittavaksi kauempaa.
Erittäin vaarallisiksi mahdollisen törmäyksen sattuessa luetaan yli kilometrin kokoiset NEO-kappaleet, joita tunnetaan nyt noin 800. Vaarallisimmalta näyttää Apophis-asteroidi, joka saapuu maapallon lähelle vuonna 2036. Se havaittiin vuonna 2004 ja aluksi törmäyksen todennäköisyydeksi laskettiin 1:45 000.
Uudemmissa laskuissa törmäyksen mahdollisuus on pienentynyt; ensin lukuun 1:250 000 josta se laskenut edelleen. Lokakuun alussa pidetyssä planeettatutkijoiden konferenssissa esiteltiin tutkimus, jonka mukaan Apophis ohittaa maapallon 32 430 kilometrin etäisyydeltä huhtikuussa 2036. Tietoliikennesatelliittien käyttämä ns. geostationaarinen rata on hieman kauempana.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Eikö olisi kohtuullista ilmoittaa kokonaan lainatun tekstin lähde? Vielä parempi jättää viesti lähettämättä, jos kerran ei ole mitään omaa asiaa tai mielipidettä...
En näe lähettämistä sinänsä ongelmana, ainahan voi jättää lukematta jos asia ei kiinnosta, mutta tuollaisesta tekstistä syntyy se vaikutelma että kyse on nimimerkin omasta tekstistä ja sellainen käsitys pitäisi oikaista sekä ilmoittaa tekstin lähde.
että sillä lailla.
Tätä asiaa on täällä palstalla jo juteltu.
Viedokin oli jossain siitä.
Pieni outo olio, jonka nopeus maan suhteen on nolla: Vinfinity 0.00 km/s
kokoa on seitsemän metriä
Vaikuttais lähinnä jonkin avaruusraketin osalta
2010 KQ
kakkosena listalla
http://neo.jpl.nasa.gov/risk/
... ja painoa 510 tonnia? Ei taida olla avaruusromua, ei ainakaan ihmisen jäljiltä. ; )
Erikoista tuossa murkulassa on se, että Maahan osuessaan se saattaisi tumpsahtaa maan pinnalle lähes vahingoittumattomana sen suhteellisen nopeuden ollessa niin mitättömän pienen. Se ei missään vaiheessa ehtisi pudotessaan kiihtyä mitenkään raivoisaan vauhtiin. Toisaalta Maa saattaisi siepata siitä itselleen uuden satelliitin. Tuo voisi olla mielenkiintoinen tutkimuskohde paikan päällä. : )
"Se ei missään vaiheessa ehtisi pudotessaan kiihtyä mitenkään raivoisaan vauhtiin"
Tässä lienet väärässä:
"Vinfinity - Relative velocity at atmospheric entry neglecting the acceleration caused by the Earth's gravity field"
...eli nopeus ilman Maan gravitaation aiheuttamaa kiihtyvyyttä. Kappaleen rata on siis suurin piirtein sama kuin Maan eli nopeusero on tällä hetkellä lähes nolla, mutta jos se putoaa Maahan, se kiihtyy suurin piirtein Maan pakonopeuteen. Liekö (entinen) Maan troijalainen jota jokin on häirinnyt.
Onkohan tuo joku maan troijalainen jota jokin on häirinnyt sen nverran että se tulee maan lähelle.
"Maapalloon törmäsi lokakuun 8. päivänä arviolta kymmenmetrinen asteroidi, joka kuitenkin räjähti ja hajosi". Kysyn nyt ihan sattumalta, että miten niin törmäsi , jos se kuitenkin räjähti!
Jospa se räjähti juuri siksi kun törmäsi ilmakehään. Maapallon ilmakehäkin kuuluu maapalloon.
Ensin sanot että törmäsi maapalloon ja sitten kuitenkin sanoit ettei päässyt maahan asti. Ilmakehään se on voinut törmätä ja räjähtää.
Edelleenkin, Maan ilmakehä on osa Maapalloa...