Olen keskinkertaisesti saksaa osaavana oppinut ääntämään r:n valtaväestön mukaisesti. Kuitenkin esim. kaikissa kuulemissani Brechtin esityksissä r tulee hyvin suomalaistyyppisenä, jopa hieman liioitellen, samoin vaikka oheisessa Zarah Leanderin kappaleessa (jos auttaisi ymmärtämään kysymystäni):
http://www.youtube.com/watch?v=m20La_Sg4Dc&feature=related
Berliinin seudulla matkaillessani olen joskus kuullut vanhojen ihmisten ääntävän r:n tuohon tyyliin, joskin vähemmllä tärinällä. Onko tuollainen ääntäminen vielä jossain elävä murrepiirre (ei juuri kuule) vai joku taiteellinen tehokeino?
http://www.youtube.com/watch?v=m20La_Sg4Dc&feature=related
Berliinin seudulla matkaillessani olen joskus kuullut vanhojen ihmisten ääntävän r:n tuohon tyyliin, joskin vähemmllä tärinällä. Onko tuollainen ääntäminen vielä jossain elävä murrepiirre (ei juuri kuule) vai joku taiteellinen tehokeino?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mitähän tarkoitat ”valtaväestöllä”? Ensin ajattelin, että supisuomalaisia, mutta ilmeisesti tarkoitat olettamaasi saksalaisten enemmistön ääntämystä. Veikkaan, että oletat sen olevan ”standardisaksan” eli normienmukaisen saksan yleiskielen mukaista tässä asiassa, ks. esim.
http://www.unilang.org/wiki/index.php/German_pronunciation:_R
Kannattaa kuitenkin muistaa, että ”standardikielet” ovat lähinnä julkisen kielenkäytön normeja, eikä juuri kukaan puhu niitä äidinkielenään. Ne eivät välttämättä edusta enemmistön kielenkäyttöä ainakaan vapaassa puheessa. Saksassa r:n ääntämys vaihtelee myös murteittain aika lailla. Ks. esim. keskustelua
http://forum.wordreference.com/showthread.php?t=484423
Lisäksi pitää muistaa, että Zarah Leander oli syntyjään ruotsalainen. Pidän ihan mahdollisena, että hän oli oppinut saksan ajattelematta koskaan, että saksan r oikeastaan poikkeaa aika lailla ruotsin (ja suomen) r:stä. Sekaannuksia ei juuri synny, koska /r/ on saksassa käytännössä foneemi eli ääntämyksen laaja vaihtelu (sekä äänneyhteyden mukaan standardisaksassa että murteittain) ei vaikuta ymmärrettävyyteen, kunhan kuulija on oppinut tunnistamaan erilaiset r-äänteet ”samaksi”.