Ovatko mainostajat ja markkinoijat luonneet meille illuusion ihmisen elämästä? Esimerkiksi meillä pitäisi olla perhe, omakotitalo, koira ja auto. Automainoksissa perhe hymyilee iloisena autossa matkalla omakotitaloon. Pudota painoa ja ole menestyneempi ja kauniimpi. Lähde matkalle, siellä koet sitä ja tätä. Osta meiltä tämä tuote ja olet sitä ja tätä
Mainostajien luoma maailma
manipulointia
11297
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sosialismissakin oli mainostajansa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosialistinen_realismi
Kumpi aloitti?
Eikös se ole käsittääkseni mainostoimistojen ja markkinointistrtegioiden tehtävä ollut niin kauan kuin niitä on ollut.
Hienoa että oivalsit.
Kaikenlaista mainostajaa löytyy.
http://wilsonj.files.wordpress.com/2007/09/jehovas-witnesses.jpg
Kautta ihmiskunnan historian ihmiset ovat yrittäneet vaikuttaa toistensa mielikuviin. Esimerkiksi Egyptin pyramidit ja temppelit lienevät nekin tulkittavissa eräänlaisiksi mainoksiksi - muistutukseksi jumalten ja näiden maallisten edustajien olemassaolosta.
Tietysti mainostoimiston mainonta eroaa tästä tietyiltä osin. JOs egyptiläiset uskoivat jumaliinsa, ovat mainosten mielikuvat monelta osin tietoisesti luotuja. Ja edelleenkin - ihmiset eivät ainakaan kaikki niihin yhtä fanaattisesti usko. Mutta kyllähän ne vaikuttavat kokemuksiimme.
Toinen seikka on sitten se, että mainostajat osaltaan vetoavat ihmisessä itsessään piileviin haluihin. Automainoksen omakotitalossa asuva onnellinen perhe on jotain, joka vetoaa ihmisiin sinänsä - mainostaja vain liittää vaurauden ja hyvinvoinnin juuri autoon. Mikäli tämä korvattaisiin esimerkiksi eronneilla narkomaaneilla, ei mainos niin kovasti vetoaisi (paitsi protestihenkensä vuoksi, mutta tällöinkin peräti vääriin eli usein varattomiin ryhmiin).
Mainonnan valvonta onkin sitten ongelmallista. Esim. seksin käytöstä voidaan tehdä asetuksia. Mutta toisaalta rajoja on vaikea vetää. Eräässä automainoksessa vetävän näköinen nainen pujottaa punaisen avokkaan sukkahousun verhoamaan jalkaansa - tämä voi olla jalkafetissin näkökulmasta seksikkäintä ikinä. Pedofiili voi kokea etelän rantahietikolla leikkivät lapset kiihottavina jne. Jotain tällä saralla on toki tehtävä, mutta usein summamutikassa rajoja vedellen.
Sama koskee mainosten välittämiä ns. tosiasioita, jotka ovat usein liioiteltuja. On vain niin, että mainoksia ja mainostettavia tuotteita on aivan liikaa, jotta ehdittäisiin testata (tämä on myös kustannuskysymys) onko ravintolisällä X todella terveysvaikutus Y tms. Pahimpiin ylilyönteihin tulee toki puuttua, mutta kaikkeen on vaikea.
Niin, mainonta on osa elämäämme, eikä siitä päästäne eroon. Tärkeintä lienee opettaa jo nuorille lapsille ns. kriittistä medialukutaitoa. Ja jos mainos todella tehoaa, on syytä muistaa, että se vetoaa monesti ihmisessä jo piilevään tarpeeseen tai unelmaan. Ajatelkaamme klassista esimerkkiä hiekan myymisestä saharaan - tässä tuskin paraskaan mainos onnistuisi.
Tästähän on jopa kotiteollisuuskin laulanut ajat ei mitään uutta maan päällä oikeesti nytkö vastaa tajusit ja halusit tämän mullistavan ajatuksen kaikenkansan tietoon :).
Sinä puolestasi et ota sitä mahdollisuutta huomioon, että edellisen kirjoittajan ajatukset olisivat spontaaneja.
Pyörän voi keksiä aina uudelleen. Oivalluksena ja keksintönä, vaikka se tehdään uudelleen, se on aina yhtä nerokas ja arvostettava, kuin se alkuperäinen, niin kauan, kuin kyseessä ei ole kopio.
Niinkait joo..oikein yhtä nerokas ja arvostettava ja blaa,blaaah.
Käytähän tuota jeesustelua elämänohjeenasi ja hyvin menee.
Eikö mainonnan eettisyyden tärkein mittari ole kuitenkin mittasuhteet. Hälyttävintä on monikansallinen hurmio. Esim. koska Madonna haluaa vaikuttaa suoraan suomalaisiin yksilöihin, niin meidän pitäisi vastata siihen alueellisella kriittisellä keskustelulla. Keskustelua pitäisi olla eri tasoilla: EU, Pohjoismaat, Suomi, maakunnat, perheet. Lapset ja nuoret haluavat altistua Madonnan vaikutuksille suoraan, koska ilmeisesti kokevat sen aitona ja kokevat että kykenevät riittävään suhteellisuuden tajuun.
Toinen seikka on sitten se, että mainostajat osaltaan vetoavat ihmisessä itsessään piileviin haluihin. Automainoksen omakotitalossa asuva onnellinen perhe on jotain, joka vetoaa ihmisiin sinänsä - mainostaja vain liittää vaurauden ja hyvinvoinnin juuri autoon. Mikäli tämä korvattaisiin esimerkiksi eronneilla
Tuossa lainauksessa oli puhutteva juttu, ihmisen tarpeet - ihmisen piilevät tarpeet. Tarpeiden lisäksi pelissä on myös ajttelu ja tunteet.
Viime kädessä on kysymys päätöksistä ja valinnoista, joihin mainonta vaikuttaa
Suurin osa päivittäistä päätöksistähän tehdään niitä sen kummemmmin ajattelematta.. selkäytimellä, esim mitä syön aamiaisella. Mutta esim taloudelliset päätökset menevät ajattelun ja tunneprosessin kautta. Taitava myyjä osaa ohjata meidän ajatteluamme myyntitilanteessa niin, että pystymme hyväksymään tai perustelemaan itsellemme, että tätä tilaisuutta emme voi jättää käyttämättä(vetoaa ahneuteen) tai tilanne on turvallinen(emme pelkää päättää). Ku tämän päälle syntyy vielä positiivinen etukäteiskokemuskokemus(ennekuin kauppaa on päätetty) niin kaikki menee kuin automaatisesti. Meidät on manipuloitu ja olemme myytyjä. Lopuksi selitämme kaikki loogisesti ja järkevästi. Usein perustelemme lähieläville päätöstä mitä kummallisimmin selityksin, kun emme uskalla myöntää että todellisuudessa teimme petoksen itseämme ja perusarvojamme kohtaan.
Päätöksiä tai paremminkin valintoja tehdessämme petämme itseämme toistuvasti.... ja sitten niitä selitellään !!!
Näin ajatelee aslakki
Kyse on juuri keinotekoisen tarpeen luomisessa. Ei ihminen välttämättä tarvitse kaikkea hienoa tavaraa ja uusimpia vimpaimia ja vempeleitä. Näillä mainoksilla tähdätään juuri rahan tuottamiseen mainostajalle.
Kun jotakin uutta ilmaantuu, vanhat ihmiset pitävät sitä usein tarpeettomana. Tietystä näkökulmasta katsottuna he ovat oikeassa. Ihmiset ovat pärjänneet ennen ilmankin kyseisiä tuotteita tai palveluja.
Ihminen viettää muutenkin liikaa aikaa tekniikan parissa. Jotkut tuijottavat atk-päätettä töissä päivät pitkät, kotona vapaa-ajan tyhjiötä täyttää tietokone, televisio, pleikkari tai muut ruutu-tuotteet. Niin hyödyllisiä vempaimia kuin nämä ovatkin, silti ne aiheuttavat tiettyä unisuutta ja koomaa. Ihmiset unohtavat yksinkertaiset ilot ja sosiaalisuuden, vaikka niiden kanssa on ennenkin eletty.
Veikkaisin, että tylsistyneisyyttä ja turtuneisuutta esiintyy mediamaailmassa paljon aikaisempaa enemmän, ja mainostajat hyödyntävät tätä luoden illuusion, että tietyt tuotteet tai palvelut parantavat mielialaa. On tylsää tai epätäydellistä elämää elää ilman niitä. Tosiasiassa kuluttaja joutuu noidankehään: Mitä enemmän hän kuluttaa, sitä enemmän hän tarvitsee keinotekoisia tarpeita tyydyttämään tyhjiön, joka ruokkii itse itseään.
tyhmät ihmiset uskoo kaiken, eli ns. nykyään normaalit ihmiset, mutta älykäs tietää kokemuksesta -> tuntemuksista ja muiden esimerkeistä, mikä tuo onnen oikeasti.