Koittakaapa kääntää

tämä englanniksi:

"Viestintästrategia muodostuu niistä määrittelyistä, valinnoista ja tavoitteista, joita soveltamalla ja toteuttamalla yhteisö menestyy nyt ja tulevaisuudessa hyödyntämällä viestintäresurssiaan mahdollisimman hyvin."
191263
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

Hirveää kapulakieltä on tuo lauseesi suomeksikin. Eikä se siitä parane ainakaan seuraavalla tavalla käännettynä:

The communication strategy consists of definitions, selections and objectives, which, when applied and implemented, will make the community succesful now and in future, by utilizing its communication resources to the maximum.

Äänestä
  • The communication strategy consists of definitions, selections and objectives of the community, which will prosper now and in future when applying and implementing them and utilizing its communication resources as effectively as possible.

    Äänestä

  • Taisi Heikki Harma aikoinaan "suomentaa" Cat Stevensin tunnetuksi tekemeän kappaleen "Morning has broken" nimellä "Särkyneet aamut" :o)

    En tiedä oliko tuo käännösvirhe tahaton vai tekikö hän sen tietoisesti, veitikka silmäkulmassaan.

    Tuossa yhteydessä "break"-verbi tarkoittaa tietenkin 'koittaa'. Lieneekö tuo suomen sana puolestaan sukua "koi"-sanalle (aamun koi)?
    Luultavasti on.

    Äänestä

  • Topias kirjoitti:

    Taisi Heikki Harma aikoinaan "suomentaa" Cat Stevensin tunnetuksi tekemeän kappaleen "Morning has broken" nimellä "Särkyneet aamut" :o)

    En tiedä oliko tuo käännösvirhe tahaton vai tekikö hän sen tietoisesti, veitikka silmäkulmassaan.

    Tuossa yhteydessä "break"-verbi tarkoittaa tietenkin 'koittaa'. Lieneekö tuo suomen sana puolestaan sukua "koi"-sanalle (aamun koi)?
    Luultavasti on.

    Francis Scott Keyn (1779 - 1843) avainteoksiin kuulunee itseoikeutetusti seuraavanlainen Koiton laulu (Dawn's song):

    Oh, say can you see, by the dawn's early light,
    What so proudly we hailed at the twilight's last gleaming?
    Whose broad stripes and bright stars, through the perilous fight,
    O'er the ramparts we watched, were so gallantly streaming?
    And the rockets' red glare, the bombs bursting in air,
    Gave proof through the night that our flag was still there.
    O say, does that star-spangled banner yet wave
    O'er the land of the free and the home of the brave?

    [Oi te koitossa huomenen näättekö
    sen, mikä illalla ylpeyttä nostaen liehui,
    lipun juovat ja loiston sen tähtösien?
    Nehän intoa toi, sota julma kun riehui.
    Valot taiston ne näyttivät: Viirimme on
    yhä vartiopaikalla voittamaton!
    Tähtilippumme vieläkö nähdä nyt saan
    yllä vapauden maan, yllä urhojen maan?]

    Kun oikein koetan muistella, niin eikös jonkinlaisesta breikistä ja koituksesta ollut kysymys siinäkin juankoskelaisen mehumiehen ex-yhtyeen nimessä? Coitus Int.

    Jossain on sanottu: "Koettelee, vaan ei hylkää Herra." Jotkut hyväksikäytetyksi itsensä tuntevat naispoloiset taas väittävät päinvastakkaisesti, että herrat ne vain koettelevat (koettavat, josko koitus onnistuisi?) ja sitten hylkäävät.

    Äänestä

  • Juicy Moth kirjoitti:

    Francis Scott Keyn (1779 - 1843) avainteoksiin kuulunee itseoikeutetusti seuraavanlainen Koiton laulu (Dawn's song):

    Oh, say can you see, by the dawn's early light,
    What so proudly we hailed at the twilight's last gleaming?
    Whose broad stripes and bright stars, through the perilous fight,
    O'er the ramparts we watched, were so gallantly streaming?
    And the rockets' red glare, the bombs bursting in air,
    Gave proof through the night that our flag was still there.
    O say, does that star-spangled banner yet wave
    O'er the land of the free and the home of the brave?

    [Oi te koitossa huomenen näättekö
    sen, mikä illalla ylpeyttä nostaen liehui,
    lipun juovat ja loiston sen tähtösien?
    Nehän intoa toi, sota julma kun riehui.
    Valot taiston ne näyttivät: Viirimme on
    yhä vartiopaikalla voittamaton!
    Tähtilippumme vieläkö nähdä nyt saan
    yllä vapauden maan, yllä urhojen maan?]

    Kun oikein koetan muistella, niin eikös jonkinlaisesta breikistä ja koituksesta ollut kysymys siinäkin juankoskelaisen mehumiehen ex-yhtyeen nimessä? Coitus Int.

    Jossain on sanottu: "Koettelee, vaan ei hylkää Herra." Jotkut hyväksikäytetyksi itsensä tuntevat naispoloiset taas väittävät päinvastakkaisesti, että herrat ne vain koettelevat (koettavat, josko koitus onnistuisi?) ja sitten hylkäävät.

    > lipun juovat ja loiston sen tähtösien?

    Kuinkas lipun voisi juoda? Tuskin edes syödä.

    http://www.usa-flag-site.org/song-lyrics/stars-and-stripes-forever.shtml

    Äänestä

  • Juicy Moth kirjoitti:

    Francis Scott Keyn (1779 - 1843) avainteoksiin kuulunee itseoikeutetusti seuraavanlainen Koiton laulu (Dawn's song):

    Oh, say can you see, by the dawn's early light,
    What so proudly we hailed at the twilight's last gleaming?
    Whose broad stripes and bright stars, through the perilous fight,
    O'er the ramparts we watched, were so gallantly streaming?
    And the rockets' red glare, the bombs bursting in air,
    Gave proof through the night that our flag was still there.
    O say, does that star-spangled banner yet wave
    O'er the land of the free and the home of the brave?

    [Oi te koitossa huomenen näättekö
    sen, mikä illalla ylpeyttä nostaen liehui,
    lipun juovat ja loiston sen tähtösien?
    Nehän intoa toi, sota julma kun riehui.
    Valot taiston ne näyttivät: Viirimme on
    yhä vartiopaikalla voittamaton!
    Tähtilippumme vieläkö nähdä nyt saan
    yllä vapauden maan, yllä urhojen maan?]

    Kun oikein koetan muistella, niin eikös jonkinlaisesta breikistä ja koituksesta ollut kysymys siinäkin juankoskelaisen mehumiehen ex-yhtyeen nimessä? Coitus Int.

    Jossain on sanottu: "Koettelee, vaan ei hylkää Herra." Jotkut hyväksikäytetyksi itsensä tuntevat naispoloiset taas väittävät päinvastakkaisesti, että herrat ne vain koettelevat (koettavat, josko koitus onnistuisi?) ja sitten hylkäävät.

    Tämä kuuluisi varmaan paremminkin ruoka-palstalle.

    Ja on tainnut olla esillä täälläkin joskus muinoin?...

    Mutta mitpä löytyy sanasta breakfast?

    No tietenkin siinä on tuo break 'särkeä, rikkoa'.

    Ja sitten on fast 'paasto'. Kun ihminen painuu levolle illalla, hän on syömättä aamuun saakka - hän tavallaan paastoaa.

    Mitä sitten tapahtuu kun hän herättyään laittaa murua rinnan alle: se mitä hän syö rikkoo tuon [yön yli kestäneen] paaston!

    Suomen paasto on samaa juurta kuin englannin fast - molemmat ovat peräisin indo-euroopalaisen kantakielen *past- -vartalosta!

    Sukulaiskieliä siten, suomi ja englanti...

    Äänestä

  • Topias kirjoitti:

    Tämä kuuluisi varmaan paremminkin ruoka-palstalle.

    Ja on tainnut olla esillä täälläkin joskus muinoin?...

    Mutta mitpä löytyy sanasta breakfast?

    No tietenkin siinä on tuo break 'särkeä, rikkoa'.

    Ja sitten on fast 'paasto'. Kun ihminen painuu levolle illalla, hän on syömättä aamuun saakka - hän tavallaan paastoaa.

    Mitä sitten tapahtuu kun hän herättyään laittaa murua rinnan alle: se mitä hän syö rikkoo tuon [yön yli kestäneen] paaston!

    Suomen paasto on samaa juurta kuin englannin fast - molemmat ovat peräisin indo-euroopalaisen kantakielen *past- -vartalosta!

    Sukulaiskieliä siten, suomi ja englanti...

    "Nimitys laskiainen on johdos verbistä laskea. Kyseessä on siis joko päivä, jolloin on alettu laskea paastopäiviä, tai jolloin on laskettu (eli päästetty) paasto alkamaan. Joskus on esitetty myös, että laskiaisen taustalla olisi ajatus paastoon laskeutumisesta, toisin sanoen paastoamisen aloittamisesta. Neljänkymmenen arkipäivän kuluttua laskiaistiistaista vietettävä pääsiäinen on todennäköisesti saanut nimensä verbistä päästä, päästä paastosta.
    Ennen paastoa – siis liha- ja maitoruoista luopumista – oli syötävä tuhdisti. Tähän viittaavat mm.:
    • lihatiistaa : makkaramaanta pirettiin maanantana ja sit lihatiistaa. Se oli lihaa, sik kun sillon syätiin, siansorkkii ja papusoppaa (Somero). Lihatiistai on tunnettu myös Somerniemellä ja Sammatissa.
    • lihavatiistai : laskiaisena eli lihavannatiistaina eli koparajuhlana keitethiin kropulihoja (Täräntö).
    • rasvatiistai ’laskiaistiistai’ (Viipuri, Nurmes, Iisalmi, Keitele, Haapavesi, Suomussalmi)
    • rasvalaskiainen ’laskiaistiistai’ (Kuhmo)"

    http://www.kotus.fi/aineistot/murre/tiesitkotaman/laskiainenpaasiainen.shtml

    Ruotsin laskiaista tarkoittavassa fastlag-sanassa kummittelee ilmeisesti sama englannin fast-sana (paasto). Laskiaistiistaita tarkoittanee myös sana fettisdag(en). Olisiko tuossa takana Fat Tuesday, ”rasvatiistai”.

    Saksaksi laskiainen (perinteinen karnevaalipäivä) on (der) Fasching.

    Äänestä

  • Laiskiainen kirjoitti:

    "Nimitys laskiainen on johdos verbistä laskea. Kyseessä on siis joko päivä, jolloin on alettu laskea paastopäiviä, tai jolloin on laskettu (eli päästetty) paasto alkamaan. Joskus on esitetty myös, että laskiaisen taustalla olisi ajatus paastoon laskeutumisesta, toisin sanoen paastoamisen aloittamisesta. Neljänkymmenen arkipäivän kuluttua laskiaistiistaista vietettävä pääsiäinen on todennäköisesti saanut nimensä verbistä päästä, päästä paastosta.
    Ennen paastoa – siis liha- ja maitoruoista luopumista – oli syötävä tuhdisti. Tähän viittaavat mm.:
    • lihatiistaa : makkaramaanta pirettiin maanantana ja sit lihatiistaa. Se oli lihaa, sik kun sillon syätiin, siansorkkii ja papusoppaa (Somero). Lihatiistai on tunnettu myös Somerniemellä ja Sammatissa.
    • lihavatiistai : laskiaisena eli lihavannatiistaina eli koparajuhlana keitethiin kropulihoja (Täräntö).
    • rasvatiistai ’laskiaistiistai’ (Viipuri, Nurmes, Iisalmi, Keitele, Haapavesi, Suomussalmi)
    • rasvalaskiainen ’laskiaistiistai’ (Kuhmo)"

    http://www.kotus.fi/aineistot/murre/tiesitkotaman/laskiainenpaasiainen.shtml

    Ruotsin laskiaista tarkoittavassa fastlag-sanassa kummittelee ilmeisesti sama englannin fast-sana (paasto). Laskiaistiistaita tarkoittanee myös sana fettisdag(en). Olisiko tuossa takana Fat Tuesday, ”rasvatiistai”.

    Saksaksi laskiainen (perinteinen karnevaalipäivä) on (der) Fasching.

    Lihansyönnin ilot esiintyvät paaston päättymistä merkitsevässä pääsiäinen-sanassa, joka on

    lihavõtte(püha) tai ülestõusmispüha

    Laskiainen on viroksi vastlapäev, joka näyttäisi olevan selvästi sukua ruotsin fastlag-sanalle.

    Kohta on aika hakea Alkosta maukkaita virolaisia lihavõtte-oluita! Kunpa ei tarvitsisi pelätä lihomista!

    Äänestä

  • Laiskiainen kirjoitti:

    "Nimitys laskiainen on johdos verbistä laskea. Kyseessä on siis joko päivä, jolloin on alettu laskea paastopäiviä, tai jolloin on laskettu (eli päästetty) paasto alkamaan. Joskus on esitetty myös, että laskiaisen taustalla olisi ajatus paastoon laskeutumisesta, toisin sanoen paastoamisen aloittamisesta. Neljänkymmenen arkipäivän kuluttua laskiaistiistaista vietettävä pääsiäinen on todennäköisesti saanut nimensä verbistä päästä, päästä paastosta.
    Ennen paastoa – siis liha- ja maitoruoista luopumista – oli syötävä tuhdisti. Tähän viittaavat mm.:
    • lihatiistaa : makkaramaanta pirettiin maanantana ja sit lihatiistaa. Se oli lihaa, sik kun sillon syätiin, siansorkkii ja papusoppaa (Somero). Lihatiistai on tunnettu myös Somerniemellä ja Sammatissa.
    • lihavatiistai : laskiaisena eli lihavannatiistaina eli koparajuhlana keitethiin kropulihoja (Täräntö).
    • rasvatiistai ’laskiaistiistai’ (Viipuri, Nurmes, Iisalmi, Keitele, Haapavesi, Suomussalmi)
    • rasvalaskiainen ’laskiaistiistai’ (Kuhmo)"

    http://www.kotus.fi/aineistot/murre/tiesitkotaman/laskiainenpaasiainen.shtml

    Ruotsin laskiaista tarkoittavassa fastlag-sanassa kummittelee ilmeisesti sama englannin fast-sana (paasto). Laskiaistiistaita tarkoittanee myös sana fettisdag(en). Olisiko tuossa takana Fat Tuesday, ”rasvatiistai”.

    Saksaksi laskiainen (perinteinen karnevaalipäivä) on (der) Fasching.

    Pääsiäinen on viroksi lihavôtted tai lihavôttepühad. Eikö sen voisi suoraan suomentaa "lihansyöntipyhäksi" eli saa pitkästä aikaa syödä jälleen lihaa.

    Mistä on mahtanut tulla viron kieleen tuo "lihavôtted" ja onko suomennokseni oikea?

    Äänestä

  • Laiskiainen kirjoitti:

    Lihansyönnin ilot esiintyvät paaston päättymistä merkitsevässä pääsiäinen-sanassa, joka on

    lihavõtte(püha) tai ülestõusmispüha

    Laskiainen on viroksi vastlapäev, joka näyttäisi olevan selvästi sukua ruotsin fastlag-sanalle.

    Kohta on aika hakea Alkosta maukkaita virolaisia lihavõtte-oluita! Kunpa ei tarvitsisi pelätä lihomista!

    Mikäpä sitten on tuo "paasto" englanniksi?

    --
    >Kohta on aika hakea Alkosta maukkaita virolaisia >lihavõtte-oluita!
    Niin varmasti!

    >Kunpa ei tarvitsisi pelätä lihomista!
    Onneksipa minun ei tarvitse: olen jo valmiiksi sen verran tuhdissa kunnossa...

    Äänestä

  • arvuuttaja kirjoitti:

    Mikäpä sitten on tuo "paasto" englanniksi?

    --
    >Kohta on aika hakea Alkosta maukkaita virolaisia >lihavõtte-oluita!
    Niin varmasti!

    >Kunpa ei tarvitsisi pelätä lihomista!
    Onneksipa minun ei tarvitse: olen jo valmiiksi sen verran tuhdissa kunnossa...

    Fast/fasting on jo mainittu. Lääketieteellisenä hoitomuotona käytetty paastoaminen lienee peinotherapy. Uskonnolliselle paastonajalle lienee puolestaan olemassa synonyymi lent. Vielä on niinkin intohimoiselta kuulostava sana kuin paastonajan sunnuntai = Passion Sunday.

    Adjektiivilla fast on merkityksiä varsin runsaasti.
    http://www.wordreference.com/english/definition.asp?en=fast

    Viroksi paasto on paast.

    Ruokapalstalla muuan tyyppi uhkasi pari viikkoa sitten ruveta osa-aikavegaaniksi! Olisikohan se jonkinlaista puolipaastoilua?

    Äänestä

  • Laiskiainen kirjoitti:

    Fast/fasting on jo mainittu. Lääketieteellisenä hoitomuotona käytetty paastoaminen lienee peinotherapy. Uskonnolliselle paastonajalle lienee puolestaan olemassa synonyymi lent. Vielä on niinkin intohimoiselta kuulostava sana kuin paastonajan sunnuntai = Passion Sunday.

    Adjektiivilla fast on merkityksiä varsin runsaasti.
    http://www.wordreference.com/english/definition.asp?en=fast

    Viroksi paasto on paast.

    Ruokapalstalla muuan tyyppi uhkasi pari viikkoa sitten ruveta osa-aikavegaaniksi! Olisikohan se jonkinlaista puolipaastoilua?

    Henk.koht. hyrysysyni rekisteriotteessa on oudolta vaikuttava merkintä "vähäpäästöinen". Bensakuiteista päätellen peli on paremminkin vähäpaastoinen.

    Auto on juuri samanlainen kuin kuskinsakin: ylipainoinen, laiska, juoppo, hiljainen ja mahdottoman mukava!

    Äänestä


  • jep kirjoitti:

    Pääsiäinen on viroksi lihavôtted tai lihavôttepühad. Eikö sen voisi suoraan suomentaa "lihansyöntipyhäksi" eli saa pitkästä aikaa syödä jälleen lihaa.

    Mistä on mahtanut tulla viron kieleen tuo "lihavôtted" ja onko suomennokseni oikea?

    "lihavôtted" kuulosta melkeinpä enempi "lihavoimiselta": pulskistumiselta tai mässäilyltä? Ihan korvakuulolta arvaisin. Eli lihoa voi muullakin ruualla kuin lihalla.

    Äänestä

  • jop kirjoitti:

    "lihavôtted" kuulosta melkeinpä enempi "lihavoimiselta": pulskistumiselta tai mässäilyltä? Ihan korvakuulolta arvaisin. Eli lihoa voi muullakin ruualla kuin lihalla.

    Suppean sanakirjani viro-suomi-osiosta ei löydy sanoja "võtte" eikä "võtted".

    võtt = nouto (ATK)

    võtta = johtaa, noutaa, opastaa (viedä), otella, ottaa, saattaa (viedä), seurata (viedä) tai viedä

    * * *

    toisinpäin:

    lihoa = lihavaks minna, lihuda, paistetada (turvota), paksuks minna

    lihavointi (tekstin) = rasvane trükk, teksti trükkimine rasvase kirjaga

    Äänestä

  • Laiskiainen kirjoitti:

    Suppean sanakirjani viro-suomi-osiosta ei löydy sanoja "võtte" eikä "võtted".

    võtt = nouto (ATK)

    võtta = johtaa, noutaa, opastaa (viedä), otella, ottaa, saattaa (viedä), seurata (viedä) tai viedä

    * * *

    toisinpäin:

    lihoa = lihavaks minna, lihuda, paistetada (turvota), paksuks minna

    lihavointi (tekstin) = rasvane trükk, teksti trükkimine rasvase kirjaga

    Hyvä juttu tietää!

    Äänestä

  • Laiskiainen kirjoitti:

    Suppean sanakirjani viro-suomi-osiosta ei löydy sanoja "võtte" eikä "võtted".

    võtt = nouto (ATK)

    võtta = johtaa, noutaa, opastaa (viedä), otella, ottaa, saattaa (viedä), seurata (viedä) tai viedä

    * * *

    toisinpäin:

    lihoa = lihavaks minna, lihuda, paistetada (turvota), paksuks minna

    lihavointi (tekstin) = rasvane trükk, teksti trükkimine rasvase kirjaga

    "Nooruse eliksiir, 3 x päevas sisse võtta.
    Pikaealisust on varsti võimalik apteegist osta. Asuge raha koguma!"

    Nyt pitkäikäisyyttä voi ostaa apteekista. Artikkeli Postimees-lehdessä. Teretulemast Postimehe koduleheküljele...

    http://arter.postimees.ee/leht/01/09/08e/lugu12.htm

    Äänestä

"Communication is important. It has to be planned well."

Äänestä

xD.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tytti kirjoitti:

tämä englanniksi:

"Viestintästrategia muodostuu niistä määrittelyistä, valinnoista ja tavoitteista, joita soveltamalla ja toteuttamalla yhteisö menestyy nyt ja tulevaisuudessa hyödyntämällä viestintäresurssiaan mahdollisimman hyvin."

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu