Pistemiehen pyynnöstä lyhennelty versio aloittamastani keskustelusta http://keskustelu.suomi24.fi/node/8616938. Lisää aiheeseen liittyvää tietoa löytyy kirjastoista ja netistä.
Kadonneet yhteiskunnat romahtivat metsien hävittämisen, viljelyskelpoisen maaperän köyhtymisen joko eroosion tai suoloittumisen myötä (liittyy metsien häviämiseen), vedensaannin vaikeuduttua (liittyy joiltain osin metsien hävittämiseen) ja luonnonvarojen kestämättömän kulutuksen vuoksi. Kaikki nämä seikat olivat enimmäkseen ihmisen aikaansaannosta ja viittaavat ylikansoittumiseen. Lisäksi joissain tapauksissa ilmaston muutos johti ruuan vähenemiseen ja sitä myötä romahdukseen. Lisäksi ympäristövaurioita aiheutti ei-kotoperäisten vahingollisten lajien leviäminen uusille elinalueille, esim. citykanit. Voidaan joukkoon ironisesti lisätä myös ihminen. Nykyajan ongelmia aiheuttavat ympäristön saastuminen, joka vaikuttaa ruuantuotantoon, ja ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos, olipa kyse sitten globaalista tai paikallisesta ilmiöstä.
Kuitenkin varsinainen syy yhteiskuntien romahdukseen oli, että he eivät ymmärtäneet tekojensa seurauksia tai eivät osanneet vastata haasteisiin, joita muuttunut ympäristö heille asetti. Me taas tiedämme mitä olemme tehneet menneisyydessä, mitä teemme nyt ja osaamme ennustaa jossain määrin myös tulevaisuutta ja mitkä ovat tekojemme seuraukset. Tämän tulevat tietämään myös jälkipolvemme.
Lastemme vuoksi Kööpenhaminan ilmastokokouksessa täytyy saada ihmiskunnan kelkka käännettyä, sillä mitä myöhempään käännöstä viivytellään, sitä vaikeampi sitä on kääntää ja sitä jyrkempi käännöksestä tulee. Jos se sitten maksaa nyt 200 euroa per nuppi per vuosi, niin sitten se maksaa, paska juttu. Jokainen öljy-yhtiön, hallituksen tai ympäristöjärjestön edustaja voi vahvistaa, että ympäristövaurioiden korjaaminen on monin verroin kalliimpaa kuin niiden estäminen.
Jos se ketään helpottaa, niin minäkään en ole ilmaston tai historian tutkija. Satuinpahan vain kiinnostumaan aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta.
Ja vielä muistutukseksi: tältä pallolta ei lähdetä minnekään. Paitsi saappaat edellä.
Kadonneet yhteiskunnat romahtivat metsien hävittämisen, viljelyskelpoisen maaperän köyhtymisen joko eroosion tai suoloittumisen myötä (liittyy metsien häviämiseen), vedensaannin vaikeuduttua (liittyy joiltain osin metsien hävittämiseen) ja luonnonvarojen kestämättömän kulutuksen vuoksi. Kaikki nämä seikat olivat enimmäkseen ihmisen aikaansaannosta ja viittaavat ylikansoittumiseen. Lisäksi joissain tapauksissa ilmaston muutos johti ruuan vähenemiseen ja sitä myötä romahdukseen. Lisäksi ympäristövaurioita aiheutti ei-kotoperäisten vahingollisten lajien leviäminen uusille elinalueille, esim. citykanit. Voidaan joukkoon ironisesti lisätä myös ihminen. Nykyajan ongelmia aiheuttavat ympäristön saastuminen, joka vaikuttaa ruuantuotantoon, ja ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos, olipa kyse sitten globaalista tai paikallisesta ilmiöstä.
Kuitenkin varsinainen syy yhteiskuntien romahdukseen oli, että he eivät ymmärtäneet tekojensa seurauksia tai eivät osanneet vastata haasteisiin, joita muuttunut ympäristö heille asetti. Me taas tiedämme mitä olemme tehneet menneisyydessä, mitä teemme nyt ja osaamme ennustaa jossain määrin myös tulevaisuutta ja mitkä ovat tekojemme seuraukset. Tämän tulevat tietämään myös jälkipolvemme.
Lastemme vuoksi Kööpenhaminan ilmastokokouksessa täytyy saada ihmiskunnan kelkka käännettyä, sillä mitä myöhempään käännöstä viivytellään, sitä vaikeampi sitä on kääntää ja sitä jyrkempi käännöksestä tulee. Jos se sitten maksaa nyt 200 euroa per nuppi per vuosi, niin sitten se maksaa, paska juttu. Jokainen öljy-yhtiön, hallituksen tai ympäristöjärjestön edustaja voi vahvistaa, että ympäristövaurioiden korjaaminen on monin verroin kalliimpaa kuin niiden estäminen.
Jos se ketään helpottaa, niin minäkään en ole ilmaston tai historian tutkija. Satuinpahan vain kiinnostumaan aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta.
Ja vielä muistutukseksi: tältä pallolta ei lähdetä minnekään. Paitsi saappaat edellä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Minun mielestä nämä globaalit ilmastokokoukset ovat lähinnä poliittisia näytelmiä, jossa Eurooppa on saanut narrin roolin.
Todelliset kansainväliset ympäristöteot tehdään lähinnä YK:n väestönkasvuun, (ympäristö)koulutukseen ym. liittyvien järjestöjen toimesta.
Sikäli mikäli rahoja ilmastovouhotuksen jälkeen on enään jaettavaa.
Itse olen ylpeä Euroopan ponnisteluista ja saavutuksista ympäristönsuojelussa yhteisessä hyvinvoinnissa, vaikka se käykin tavallisen palkansaajan ja lapsiperheen kukkarolle. Eipähän ole meidän kaupungit Rio de Janeiron, Pekingin tai Lagosin kaltaisia likaviemäreitä. Yhteiskunnan huono-osaisiakin on, mutta erot ovat kuitenkin huomattavasti pienemmät kuin em. kaupungeissa. Euroopan valtiotkin ovat suhteellisen vakaita.
Köpiksen ilmastokokouksen ei pitäsi keskittyä vain ilmastoasioihin vaan mielestäni neljään globaaliin asiaan:
1. Ympäristön saastumisen rajoittaminen (ilmasto, maaperä, vesistöt, ympäristöystävällisten energiamuotojen tehokkaampi käyttöönotto)
2. Metsien kestävään käyttö (avohakkuiden täyskielto)
3. Ympäristön kestävään käyttöön pohjautuva kulutus (tuotteiden koko elinkaaren aikana aiheuttamien ympäristörasituksien minimoiminen)
4. Väestönkasvun rajoittaminen syntyvyyttä säännöstelemällä (esim. kierukat, kondomit, ehkäisypillerit yms.)
Kaikki nämä vaativat rahaa, koulutusta ja yleisen tiedon lisäämistä ja kaikki kohtaavat vastarintaa kulttuurisista, taloudellisista ja uskonnollisista syistä. Ne muurit on vain pystyttävä murtamaan.
Se mitkä näistä asioista tullaan Köpiksessä käsittelemään ja millaisia päätöksiä niistä saadaan, se jää nähtäväksi.