Odottelin kosintaa, mutta...

jiohhiuh

Eli meillä on puhuttu jo vuoden verran vakavasti naimisiinmenosta. Aihe on ollut vain juttelun tasolla, mutta rehellisesti sanottuna olen vuoden verran enemmän tai vähemmän odottanut kosintaa mieheltäni. Hääjuhlat olemme aikoneet pitää hyvin vaatimattomina. Mies kertoi jo alussa, ettei hän halua sormusta avioliiton symboliksi, koska ei muutenkaan käytä koruja, joten päädyttiin päätökseen, ettei sormuksia tule kummallekaan. Silti näkisin tärkeänä, että mies kosisi minua, mutta hohtohan siitä menee, jos itse joutuu miehelle sanomaan, että pyytäisi minua vaimokseen!

Kuitenkin, asiat ovat nyt edenneet siihen pisteeseen, että mies varasi viikonloppuna ajan maistraattiin kahden viikon päähän ja kaksi todistajaakin on hankkinut. Näinkö me siis menemme naimisiin? Olen mielestäni antanut paljon periksi asioissa, en esimerkiksi tule ikinä saamaan kirkkohäitä, pukeutumaan kermakakkuun, saamaan timanttisormusta nimettömään ja muuta sellaista, josta olen joskus haaveillut. Minulle silti riittäisi, että minua vain kosittaisiin. Joten onko tässä enää mitään tehtävissä kuin tyytyä kohtaloon, että naimisiin mennään hyvin vähin äänin ilman häämatkoja tai muita. Elämä jatkuu siis kahden viikon päästä täysin samanlaisena, olen vain rouva eikä siitä edes kukaan tiedä.

101

13120

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • omat tunteesi

      Odottelet kosintaa, vaikka olette miehen käsityksen mukaan jo sopineet naimisiinmenosta, kun maistraattiin on ajan varannut? Miksi ihmeessä? Miehen käsityksen mukaan ilmeisesti olette sopineet asiasta, mutta sinä odotat, että sinulta vielä kysytään erikseen, että "oletko oikein tosissasi puhunut vai vain lämpimiksesi"? Jos kosinta on sinulle noin tärkeää, sinun olisi pitänyt alusta lähtien tuoda se julki selkeästi. Ja kun se on tässä vaiheessa myöhäistä, niin sinulla on vaihtoehtoina mennä naimisiin ilman erillistä kosintaa tai sanoa miehelle, että mitäs jos hän kuitenkin vielä esittäisi sen kysymyksen.

      Ajatusmaailmasi tuntuu ankealta, olet jo "antanut paljon periksi asioissa", "enää mitään tehtävissä kuin tyytyä kohtaloon". Oletko ihan varma, ettei fiilistesi taustalla ole muuta epävarmuutta, ettet sittenkään oikeasti halua naimisiin ainakaan nyt ainakaan tämän miehen kanssa? Olet ilmeisesti itse tehnyt valintoja ja suostunut luopumaan prinsessaunelmista (usko pois, pitämällä pienet häät ja juhlistamalla niitä ihan kahden kesken voi saada todella ikimuistoisen päivän, nimim. kokemuksella). Mutta voit toki vielä muuttaa mielesi esim. sormuksen osalta. Jos mies ei halua sormusta itselleen, mutta sinä haluaisit itsellesi, miksi sitä ei hankita vain sinulle? Kyllä häämatkan voi tehdä, vaikkei olisi pitänyt isoja pippaloita. Varatkaa vaikka luksussviitti jostain hyvästä hotellista, jos pidempään reissuun ei juuri nyt ole resursseja.

      Selvitä nyt ensin omat tunteesi - aika nopeasti aikataulustanne päätellen. Onko sinulle tärkeämpää mennä naimisiin, vai mennä naimisiin tietyllä tavalla, vai haluatko perinteiseen morsiantapaan sekä että. Ja kerro miehelle oikeat tunteesi. Salailu, täyttymättömät toiveet ja pettymykset on huono tapa aloittaa avioliitto. Ettet vaan myöhemmin pamauttaisi kiukuspäin miehelle "mä luovuin kunnon häistäkin sun vuokses" vain siksi, ettei mies osaa laskostaa sukkiaan oikein? Onnea matkaan, teitpä miten hyvänsä.

      • aloittaja

        Niin, tiedän tuon, että olemme jo periaatteessa sopineet naimisiinmenosta. Sanoin aikoinaan miehelleni, että kirkkohäät on sellainen, josta voin joustaa (hän ei kuulu kirkkoon), mutta haluaisin kosinnan sormuksen.

        "Jos mies ei halua sormusta itselleen, mutta sinä haluaisit itsellesi, miksi sitä ei hankita vain sinulle?"
        Koska en halua kantaa yksin sormusta, mielestäni se on molemmat tai ei sitten kumpikaan.

        "Kyllä häämatkan voi tehdä, vaikkei olisi pitänyt isoja pippaloita. Varatkaa vaikka luksussviitti jostain hyvästä hotellista, jos pidempään reissuun ei juuri nyt ole resursseja."
        No ongelma on tähän sellainen, ettei mies halua. Emme ole ikinä matkustaneet 30 km päässä olevaa tuttavien mökkiä pidemmälle, koska hän ei vain yksinkertaisesti halua lähteä mihinkään, ei edes sinne lähihotellin sviittiin. Tätäkin on ehdotettu.

        "Onko sinulle tärkeämpää mennä naimisiin, vai mennä naimisiin tietyllä tavalla, vai haluatko perinteiseen morsiantapaan sekä että."
        Tärkeimpänä on mennä naimisiin, mutta haluaisin kokea kosinnan kerran elämässäni, mielestäni se on sellainen asia. Ja periaatteen vuoksi sormuksenkin.


      • aiemmin vastannut
        aloittaja kirjoitti:

        Niin, tiedän tuon, että olemme jo periaatteessa sopineet naimisiinmenosta. Sanoin aikoinaan miehelleni, että kirkkohäät on sellainen, josta voin joustaa (hän ei kuulu kirkkoon), mutta haluaisin kosinnan sormuksen.

        "Jos mies ei halua sormusta itselleen, mutta sinä haluaisit itsellesi, miksi sitä ei hankita vain sinulle?"
        Koska en halua kantaa yksin sormusta, mielestäni se on molemmat tai ei sitten kumpikaan.

        "Kyllä häämatkan voi tehdä, vaikkei olisi pitänyt isoja pippaloita. Varatkaa vaikka luksussviitti jostain hyvästä hotellista, jos pidempään reissuun ei juuri nyt ole resursseja."
        No ongelma on tähän sellainen, ettei mies halua. Emme ole ikinä matkustaneet 30 km päässä olevaa tuttavien mökkiä pidemmälle, koska hän ei vain yksinkertaisesti halua lähteä mihinkään, ei edes sinne lähihotellin sviittiin. Tätäkin on ehdotettu.

        "Onko sinulle tärkeämpää mennä naimisiin, vai mennä naimisiin tietyllä tavalla, vai haluatko perinteiseen morsiantapaan sekä että."
        Tärkeimpänä on mennä naimisiin, mutta haluaisin kokea kosinnan kerran elämässäni, mielestäni se on sellainen asia. Ja periaatteen vuoksi sormuksenkin.

        No, kosintaa et välttämättä tule saamaan ellet siihen anna miehelle nyt pikaisesti vinkkiä, ja kuten itsekin sanoit, vähän hassultahan se voi tuntua.

        "Koska en halua kantaa yksin sormusta, mielestäni se on molemmat tai ei sitten kumpikaan."

        Niin mutta jos ajattelet noin, et voi sanoa luopuneesi jostakin, kuten ekassa viestissä sormuksestakin sanoit. Et voi määrätä, että miehenkin on hankittava sormus, saatikka, että hän pitää sitä. Mutta on ihan hupsua kehitellä tuommoinen periaate ja sitten sanoa, että on joutunut luopumaan jostain. Mars sormuskaupoille, sanot vaan ukolle, että olet sen verran perinteinen nainen, että tykkäät helyistä ja oletkin päättänyt saada sormuksen (ukko voi kiinnostua hankkimaan sen itselleenkin ja saat ainakin omasi).

        "No ongelma on tähän sellainen, ettei mies halua. Emme ole ikinä matkustaneet..."

        Tuohon varmaan saat muutoksen, jos haluat etkä periaatteesta anna tässäkin periksi. En nyt tarkoita häämatkaa pelkästään, vaan matkustamista yleensäkin. Ei heti tarvitse kaukomaille lähteä, mutta kotimaassakin on paljon kohteita, joihin voi mennä. Kyllä minun mielestäni tasa-arvoisessa suhteessa mennään hiukan molempien ehdoilla eikä aina vain toisen.


      • diipabaada
        aiemmin vastannut kirjoitti:

        No, kosintaa et välttämättä tule saamaan ellet siihen anna miehelle nyt pikaisesti vinkkiä, ja kuten itsekin sanoit, vähän hassultahan se voi tuntua.

        "Koska en halua kantaa yksin sormusta, mielestäni se on molemmat tai ei sitten kumpikaan."

        Niin mutta jos ajattelet noin, et voi sanoa luopuneesi jostakin, kuten ekassa viestissä sormuksestakin sanoit. Et voi määrätä, että miehenkin on hankittava sormus, saatikka, että hän pitää sitä. Mutta on ihan hupsua kehitellä tuommoinen periaate ja sitten sanoa, että on joutunut luopumaan jostain. Mars sormuskaupoille, sanot vaan ukolle, että olet sen verran perinteinen nainen, että tykkäät helyistä ja oletkin päättänyt saada sormuksen (ukko voi kiinnostua hankkimaan sen itselleenkin ja saat ainakin omasi).

        "No ongelma on tähän sellainen, ettei mies halua. Emme ole ikinä matkustaneet..."

        Tuohon varmaan saat muutoksen, jos haluat etkä periaatteesta anna tässäkin periksi. En nyt tarkoita häämatkaa pelkästään, vaan matkustamista yleensäkin. Ei heti tarvitse kaukomaille lähteä, mutta kotimaassakin on paljon kohteita, joihin voi mennä. Kyllä minun mielestäni tasa-arvoisessa suhteessa mennään hiukan molempien ehdoilla eikä aina vain toisen.

        pakko tuoda vielä omiakin näkemyksiä tähän, vaikka vähän vahingossa eksyinkin koko aihealueelle...

        itseäni ainakin haittaisi suuresti, jos joskus tulevaisuudessa oma mieheni ei haluaisikaan sormusta ja minä haluaisin. ei se olisi kivaa, että vain toinen kantaa sitä "avioliiton symbolia" ja toinen ei. minusta se on yhteinen juttu, joten tavallaan ymmärrän kannan, ettei huvita itsellekään sitä sormusta hankkia, jos ei mieskään kerta suostu pitämään.

        ja vielä tuohon, että matkustamiseen saisi muutoksen. voin antaa tähän esimerkkinä isäni, joka ei ole matkustanut mihinkään koko elämänsä aikana. ehkä kerran käynyt 60 vuoden aikana venäjän rajan sisäpuolella, mutta siinä. ei varmasti lähde mihinkään! oikein ärsyttää isän nykyisen naisystävän puolesta, kun hän niin tykkäisi matkustaa ja toinen ei lähde kirveelläkään mihinkään. edellinen kirjoittaja on ihan oikeassa, että suhteessa mennään molempien ehdoilla, mutta jos yhtä "periaatteen mies" kuin isäni, niin hän ei varmasti jousta tuollaisissa asioissa yhtään.


      • 64.avioliitto

        Heität vaa läpällä että mennääX naimisii!!!


      • m 43
        aloittaja kirjoitti:

        Niin, tiedän tuon, että olemme jo periaatteessa sopineet naimisiinmenosta. Sanoin aikoinaan miehelleni, että kirkkohäät on sellainen, josta voin joustaa (hän ei kuulu kirkkoon), mutta haluaisin kosinnan sormuksen.

        "Jos mies ei halua sormusta itselleen, mutta sinä haluaisit itsellesi, miksi sitä ei hankita vain sinulle?"
        Koska en halua kantaa yksin sormusta, mielestäni se on molemmat tai ei sitten kumpikaan.

        "Kyllä häämatkan voi tehdä, vaikkei olisi pitänyt isoja pippaloita. Varatkaa vaikka luksussviitti jostain hyvästä hotellista, jos pidempään reissuun ei juuri nyt ole resursseja."
        No ongelma on tähän sellainen, ettei mies halua. Emme ole ikinä matkustaneet 30 km päässä olevaa tuttavien mökkiä pidemmälle, koska hän ei vain yksinkertaisesti halua lähteä mihinkään, ei edes sinne lähihotellin sviittiin. Tätäkin on ehdotettu.

        "Onko sinulle tärkeämpää mennä naimisiin, vai mennä naimisiin tietyllä tavalla, vai haluatko perinteiseen morsiantapaan sekä että."
        Tärkeimpänä on mennä naimisiin, mutta haluaisin kokea kosinnan kerran elämässäni, mielestäni se on sellainen asia. Ja periaatteen vuoksi sormuksenkin.

        Minusta kutsu maistraattiin rekisteröitymään on kosinta. En usko, että ole enää suhteessa tulevaan puolisoon tosiaisiassa enää kihloissa olevat neiti, vaan tosiasiassa jo vuosia avosuhteessa elänyt avorouva. Kenelle oikein haluat näyttää tai näytellä olevasi edelleen morsian?


      • joustakaa molemmat.
        aloittaja kirjoitti:

        Niin, tiedän tuon, että olemme jo periaatteessa sopineet naimisiinmenosta. Sanoin aikoinaan miehelleni, että kirkkohäät on sellainen, josta voin joustaa (hän ei kuulu kirkkoon), mutta haluaisin kosinnan sormuksen.

        "Jos mies ei halua sormusta itselleen, mutta sinä haluaisit itsellesi, miksi sitä ei hankita vain sinulle?"
        Koska en halua kantaa yksin sormusta, mielestäni se on molemmat tai ei sitten kumpikaan.

        "Kyllä häämatkan voi tehdä, vaikkei olisi pitänyt isoja pippaloita. Varatkaa vaikka luksussviitti jostain hyvästä hotellista, jos pidempään reissuun ei juuri nyt ole resursseja."
        No ongelma on tähän sellainen, ettei mies halua. Emme ole ikinä matkustaneet 30 km päässä olevaa tuttavien mökkiä pidemmälle, koska hän ei vain yksinkertaisesti halua lähteä mihinkään, ei edes sinne lähihotellin sviittiin. Tätäkin on ehdotettu.

        "Onko sinulle tärkeämpää mennä naimisiin, vai mennä naimisiin tietyllä tavalla, vai haluatko perinteiseen morsiantapaan sekä että."
        Tärkeimpänä on mennä naimisiin, mutta haluaisin kokea kosinnan kerran elämässäni, mielestäni se on sellainen asia. Ja periaatteen vuoksi sormuksenkin.

        Mikäli ei jostain syystä ole kiva sormessa eihän sitä ole pakko kai pitää, mutta mikä estää silti sen hankkimisen? Kai mies voi sen verran joustaa, että suostuu sinulta sen lahjan ottamaan ja sen verran sinua myös rakastamaan, että suostuu sinulle sellaisen ostamaan (kun sitä haluat).


      • tt
        aloittaja kirjoitti:

        Niin, tiedän tuon, että olemme jo periaatteessa sopineet naimisiinmenosta. Sanoin aikoinaan miehelleni, että kirkkohäät on sellainen, josta voin joustaa (hän ei kuulu kirkkoon), mutta haluaisin kosinnan sormuksen.

        "Jos mies ei halua sormusta itselleen, mutta sinä haluaisit itsellesi, miksi sitä ei hankita vain sinulle?"
        Koska en halua kantaa yksin sormusta, mielestäni se on molemmat tai ei sitten kumpikaan.

        "Kyllä häämatkan voi tehdä, vaikkei olisi pitänyt isoja pippaloita. Varatkaa vaikka luksussviitti jostain hyvästä hotellista, jos pidempään reissuun ei juuri nyt ole resursseja."
        No ongelma on tähän sellainen, ettei mies halua. Emme ole ikinä matkustaneet 30 km päässä olevaa tuttavien mökkiä pidemmälle, koska hän ei vain yksinkertaisesti halua lähteä mihinkään, ei edes sinne lähihotellin sviittiin. Tätäkin on ehdotettu.

        "Onko sinulle tärkeämpää mennä naimisiin, vai mennä naimisiin tietyllä tavalla, vai haluatko perinteiseen morsiantapaan sekä että."
        Tärkeimpänä on mennä naimisiin, mutta haluaisin kokea kosinnan kerran elämässäni, mielestäni se on sellainen asia. Ja periaatteen vuoksi sormuksenkin.

        ni pääset siitäkin saiturista ja ettei eres kunnon rinsrenssa mekkova ja kukei eli röntei vois olt ja kermakakku kerroksinens ja kyl maar sinne maistraatti salii usseempiki mahtuu kaffet voi juara vaik koton pienel porukal vaa voi sit ol kerroskakku kuiteskii


      • aiemmin vastannut kirjoitti:

        No, kosintaa et välttämättä tule saamaan ellet siihen anna miehelle nyt pikaisesti vinkkiä, ja kuten itsekin sanoit, vähän hassultahan se voi tuntua.

        "Koska en halua kantaa yksin sormusta, mielestäni se on molemmat tai ei sitten kumpikaan."

        Niin mutta jos ajattelet noin, et voi sanoa luopuneesi jostakin, kuten ekassa viestissä sormuksestakin sanoit. Et voi määrätä, että miehenkin on hankittava sormus, saatikka, että hän pitää sitä. Mutta on ihan hupsua kehitellä tuommoinen periaate ja sitten sanoa, että on joutunut luopumaan jostain. Mars sormuskaupoille, sanot vaan ukolle, että olet sen verran perinteinen nainen, että tykkäät helyistä ja oletkin päättänyt saada sormuksen (ukko voi kiinnostua hankkimaan sen itselleenkin ja saat ainakin omasi).

        "No ongelma on tähän sellainen, ettei mies halua. Emme ole ikinä matkustaneet..."

        Tuohon varmaan saat muutoksen, jos haluat etkä periaatteesta anna tässäkin periksi. En nyt tarkoita häämatkaa pelkästään, vaan matkustamista yleensäkin. Ei heti tarvitse kaukomaille lähteä, mutta kotimaassakin on paljon kohteita, joihin voi mennä. Kyllä minun mielestäni tasa-arvoisessa suhteessa mennään hiukan molempien ehdoilla eikä aina vain toisen.

        kihlasormus molemmilla Suomessa.

        Esim. kirkkohäissä mies antaa naiselle sormuksen, nainen ei anna miehelle.

        Amerikkalaisissa ohjelmissa molemmat, mutta suomalaisessa vihkikaavassa vain nainen saa sormuksen.

        Mies ostaa sen tai ainakin mulle osti aikoinaan ja tietysti morsiuskimpun. Eronnut olen, joten nykyinen osti kihlasormukset. Miksi miehiä pitäisi taivutella sormuskaupoille. Asia on harvinaisen selvä, sillä miehiä on maailmassa kuin meren mutaa. Jos toinen jättää etkä halua elää ihanaa sinkkuelämää niin otat toisen. Niinpä mies kävelee kultasepänliikkeeseen ja maksaa sormukset tai on entinen.

        Ei hemmetti, totta kai sen pitää kosia. Sanot ettet tule maistraattiin, jos sua ei ole kosittu, mikäli se on sulle tärkeää.

        Vai onko niin että sinä haluat naimisiin ja mies on puhuttava ympäri ja suostuttava ehtoihin, jotta maistraattiin mennään?

        Mä oon läski ja ties mitä pahaa ja ei toivottavaa, enkä silti ole epätoivoinen. Ei sunkaan tarvi olla.


      • sormustin*
        premiata kirjoitti:

        kihlasormus molemmilla Suomessa.

        Esim. kirkkohäissä mies antaa naiselle sormuksen, nainen ei anna miehelle.

        Amerikkalaisissa ohjelmissa molemmat, mutta suomalaisessa vihkikaavassa vain nainen saa sormuksen.

        Mies ostaa sen tai ainakin mulle osti aikoinaan ja tietysti morsiuskimpun. Eronnut olen, joten nykyinen osti kihlasormukset. Miksi miehiä pitäisi taivutella sormuskaupoille. Asia on harvinaisen selvä, sillä miehiä on maailmassa kuin meren mutaa. Jos toinen jättää etkä halua elää ihanaa sinkkuelämää niin otat toisen. Niinpä mies kävelee kultasepänliikkeeseen ja maksaa sormukset tai on entinen.

        Ei hemmetti, totta kai sen pitää kosia. Sanot ettet tule maistraattiin, jos sua ei ole kosittu, mikäli se on sulle tärkeää.

        Vai onko niin että sinä haluat naimisiin ja mies on puhuttava ympäri ja suostuttava ehtoihin, jotta maistraattiin mennään?

        Mä oon läski ja ties mitä pahaa ja ei toivottavaa, enkä silti ole epätoivoinen. Ei sunkaan tarvi olla.

        Vähän on kommentoitava. Nimittäin nuo yleistyksesi eivät ole enää mitään ehdottomia juttuja Suomessa. Niin saattoi olla vielä joku aika sitten, mutta nykyään ihmiset uskaltavat valita ihan oman mielen mukaan sen, hankkivatko sormuksia ja kuinka monta ja missä tilanteessa ne pujotellaan. Ainakin aika monet jo uskaltavat, vaikka onhan palstoillakin niitä, jotka haluavat varmistella, että menee "kaavan mukaan". Sormushan ei nimittäin ole mikään pakollinen juttu ensinnäkään, joten veikkaan, että jos mieskin haluaa vihkisormuksen, niin ei kirkkovihkiminen siitä jää kiinni, etteikö sitä voisi hänelle pujottaa. Ja toisaalta, jos mies ei halua kihlasormustakaan, niin eipä sitä missään säädetä pakolliseksi. Että se amerikkalaisuuksista, on hyvä, että ihmiset alkavat uskaltaa tehdä ihan oman mielen mukaan. Kuten senkin, ettei sormuksen ostaminen ole pakollisesti miehen tehtävä, vaikka perinteisesti se sitä on.


      • sormustin* kirjoitti:

        Vähän on kommentoitava. Nimittäin nuo yleistyksesi eivät ole enää mitään ehdottomia juttuja Suomessa. Niin saattoi olla vielä joku aika sitten, mutta nykyään ihmiset uskaltavat valita ihan oman mielen mukaan sen, hankkivatko sormuksia ja kuinka monta ja missä tilanteessa ne pujotellaan. Ainakin aika monet jo uskaltavat, vaikka onhan palstoillakin niitä, jotka haluavat varmistella, että menee "kaavan mukaan". Sormushan ei nimittäin ole mikään pakollinen juttu ensinnäkään, joten veikkaan, että jos mieskin haluaa vihkisormuksen, niin ei kirkkovihkiminen siitä jää kiinni, etteikö sitä voisi hänelle pujottaa. Ja toisaalta, jos mies ei halua kihlasormustakaan, niin eipä sitä missään säädetä pakolliseksi. Että se amerikkalaisuuksista, on hyvä, että ihmiset alkavat uskaltaa tehdä ihan oman mielen mukaan. Kuten senkin, ettei sormuksen ostaminen ole pakollisesti miehen tehtävä, vaikka perinteisesti se sitä on.

        olen.....enkä tosiaankaan alentuisi itse itselleni vihkisormusta ostamaan.

        Miehen tehtävä on ostaa sormus....tai tehdä se.....jos rahaa ei ole niin sitten kultaa huuhtomaan.


      • jahkaajat
        aloittaja kirjoitti:

        Niin, tiedän tuon, että olemme jo periaatteessa sopineet naimisiinmenosta. Sanoin aikoinaan miehelleni, että kirkkohäät on sellainen, josta voin joustaa (hän ei kuulu kirkkoon), mutta haluaisin kosinnan sormuksen.

        "Jos mies ei halua sormusta itselleen, mutta sinä haluaisit itsellesi, miksi sitä ei hankita vain sinulle?"
        Koska en halua kantaa yksin sormusta, mielestäni se on molemmat tai ei sitten kumpikaan.

        "Kyllä häämatkan voi tehdä, vaikkei olisi pitänyt isoja pippaloita. Varatkaa vaikka luksussviitti jostain hyvästä hotellista, jos pidempään reissuun ei juuri nyt ole resursseja."
        No ongelma on tähän sellainen, ettei mies halua. Emme ole ikinä matkustaneet 30 km päässä olevaa tuttavien mökkiä pidemmälle, koska hän ei vain yksinkertaisesti halua lähteä mihinkään, ei edes sinne lähihotellin sviittiin. Tätäkin on ehdotettu.

        "Onko sinulle tärkeämpää mennä naimisiin, vai mennä naimisiin tietyllä tavalla, vai haluatko perinteiseen morsiantapaan sekä että."
        Tärkeimpänä on mennä naimisiin, mutta haluaisin kokea kosinnan kerran elämässäni, mielestäni se on sellainen asia. Ja periaatteen vuoksi sormuksenkin.

        Olen pahoillani puolestasi..

        Täytyy kyllä sanoa että unohda se naimisiinmeno kokonaan. Jos et voi pitää puoliasi että saisit edes kosinnan ja häämatkan niin turha odottaa mitään ihmeellistä loppuelämältä. Jos mies ei halua matkoille, ei ostaa sormuksia edes sinun vuoksesi, saattaa olla tulevaisuudessa "pienempien" asioiden kanssa vielä hankalampaa..

        Kyllä pitäisi tasapuolisessa parisuhteessa olla helppoa puhua ja kertoa toiveistaan.. Mutta ymmärrän kyllä että rakkaus on niin suuri että voi luopua kaikesta.


      • epäromantikko
        aloittaja kirjoitti:

        Niin, tiedän tuon, että olemme jo periaatteessa sopineet naimisiinmenosta. Sanoin aikoinaan miehelleni, että kirkkohäät on sellainen, josta voin joustaa (hän ei kuulu kirkkoon), mutta haluaisin kosinnan sormuksen.

        "Jos mies ei halua sormusta itselleen, mutta sinä haluaisit itsellesi, miksi sitä ei hankita vain sinulle?"
        Koska en halua kantaa yksin sormusta, mielestäni se on molemmat tai ei sitten kumpikaan.

        "Kyllä häämatkan voi tehdä, vaikkei olisi pitänyt isoja pippaloita. Varatkaa vaikka luksussviitti jostain hyvästä hotellista, jos pidempään reissuun ei juuri nyt ole resursseja."
        No ongelma on tähän sellainen, ettei mies halua. Emme ole ikinä matkustaneet 30 km päässä olevaa tuttavien mökkiä pidemmälle, koska hän ei vain yksinkertaisesti halua lähteä mihinkään, ei edes sinne lähihotellin sviittiin. Tätäkin on ehdotettu.

        "Onko sinulle tärkeämpää mennä naimisiin, vai mennä naimisiin tietyllä tavalla, vai haluatko perinteiseen morsiantapaan sekä että."
        Tärkeimpänä on mennä naimisiin, mutta haluaisin kokea kosinnan kerran elämässäni, mielestäni se on sellainen asia. Ja periaatteen vuoksi sormuksenkin.

        >>Niin, tiedän tuon, että olemme jo periaatteessa sopineet naimisiinmenosta. Sanoin aikoinaan miehelleni, että kirkkohäät on sellainen, josta voin joustaa (hän ei kuulu kirkkoon), mutta haluaisin kosinnan sormuksen.

        No mutta miten te sitten olette sopineet naimisiinmenosta, jos ei sinua kuitenkaan mielestäsi ole kosittu? Miten asia tuli puheeksi, millaisia sanoja käytitte? Haluaisitko, että kosinta tapahtuisi kuin amerikkalaisissa elokuvissa, polvillaan ja tippa linssissä, mieluiten kalliissa ravintolassa? Onko mies ottanut asian esille mielestäsi liian arkisella tavalla? Vai mistä kiikastaa? Ehkäpä mies ei voi kuvitellakaan, että asiassa on vielä jotain epäselvää.

        Meillä kosinta meni niin, että juteltiin vain kaikenlaista mukavaa, ja siinä vaan samaan hengenvetoon jonkun muun jutun kanssa mies totesi, että "meidän muuten kannattaisi minusta mennä vihdoin naimisiin." Olin hiukan äimistynyt ja kysyin vielä varmuuden vuoksi, että oliko tuo kosinnaksi tarkoitettu? Oli kuulemma. Eihän se kauhean romanttista ollut, mutta kelpasi minulle ihan hyvin, ja hyvin on mennyt.


    • maustevoipatonki

      Sinä oletat nyt, että kosinta on naimisiinmenoon liittyvä rituaali samaan tapaan kuin esim vihkitoimitus.

      Näinhän ei ole. Kosinta on sitä, että toinen pyytää toista kanssaan naimisiin. Tämä tapahtuu, sillä täytyy tietää, suostuisiko toinen puolisoksi.

      No, sinä ilmeisesti olet suostunut. Joten miksi kosia?

      Mikäli sinusta olisi jotenkin asiallista, että mies pyytäisi sinua, niin sinun olisi pitänyt olla siinä pisteessä, että et suostu naimisiin.

      Ainoa, mitä voit vielä tehdä on lähtiessänne jäädä istumaan ja kysyä että "miksi lähtisin".

      Ja onneksi olkoon muuten! Miehesi vaikuttaa olevan varsinainen romantikko ;D...

      Meillä oli aivan ihanat häät. Suunniteltiin yhdessä. Sekä minulta, että vaimolta tuli ideoita. Teimme häistä ihan oman näköisemme, ja pyrimme pois kliseistä. Vihkiminen meillä luonnollisesti oli, kun olemme kristillisiä arvoja korostavia, mutta jos ei olisi ollut talvi, olisimme varmaan senkin hoitaneet luonnon helmassa.

      • T.G.J.

        ja tarkoittaa molemminpuolista aikomusta ja lupausta mennä naimisiin. Naimisiin mennään nimellä paperiin.

        Sitten on vielä lavasteita, kuten sormuksia, huntuja, urkumusiikkia, häävalsseja, mansikkakakkuja, ynnämuuta ynnämuuta, mutta ne ovat vain lavasteita. Niitä myydään kaupassa siinä kuin riisiäkin. Häät eivät ole avioliitto.


      • Kokemusta on...
        T.G.J. kirjoitti:

        ja tarkoittaa molemminpuolista aikomusta ja lupausta mennä naimisiin. Naimisiin mennään nimellä paperiin.

        Sitten on vielä lavasteita, kuten sormuksia, huntuja, urkumusiikkia, häävalsseja, mansikkakakkuja, ynnämuuta ynnämuuta, mutta ne ovat vain lavasteita. Niitä myydään kaupassa siinä kuin riisiäkin. Häät eivät ole avioliitto.

        Ja nuo lavasteet ja muu teatteri (isä taluttaa tyttärensä kirkonkäytävän puoliväliin, kirkon portailla kylvetään riisiä pulujen ruoaksi, hääkakku ja leikkuun yhteydessä tapahtuva jalan polkaisu, häävalssi, hääkarkit...) on vain hääväkeä varten. Että osapuolten vanhemmat ja sukulaiset voivat olla ylpeitä "meidän tyttärestään".

        Jos avioon aikova pari vain käy ruokatunnilla maistraatissa valehtelemassa "tahdon", saa jälkeenpäin kuulla jos jonkinlaista tyytymätöntä napinaa pitämättä jääneistä hääjuhlallisuuksista.

        Tulee väkisinkin mieleen kysymys, ketä tai keitä varten hääjuhlat pidetään. Vihkipari itseään varten vai sukulaisia ja tuttavia (ja mahdollisia kuokkavieraita) varten.


    • Anja Bermua

      Olen myös nainen ja oilinkin kiitettävän pitkäännaimisissa, mutta se mikä
      suhteessanne ratkaisee on että olette tai tulette onnellisiksi ja vaikeuksia kun
      tulee vilpittömästi pysyisitte ystävinä!Ei mikään kermakakkupuku tai
      hääseremoniat takaa sinulle onnelista parisuhdetta tulevan miehesi kanssa...
      Ja kyllä hän varmaan suostuu, että tänne nettiin ilmoitat tai laitatte lehteen
      että nyt olemme "Onnelllisesti Rouva Ja Mies se ja se"!!??Se on tärkeää,
      kun elämä on tässä ja nyt, että olisitte kokisitte "hurmahetkiä" yhdessä
      liitossanne, eikö niin, tuleva vaimo?

    • Voi että!

      Mies ei välitä sinun unelmistasi yhtään. Osta itsellesi sormus vaan ja kerro, että haaveilet silti unelmahäistä.

      • on.

        Teistä kahdesta fiksumpi,kun ei tuhlaa rahoja tyhjänpäiväisiin asioihin,kuten suuriin hääseremonioihin ja kalliisiin sormuksiin. Olet tyypillinen materialisti,jolle on tärkeintä miltä häät näyttää ja mitä saat lahjaksi,suhde itsessään on sinulle sivuseikka. Lopuksi ihan pienenä vinkkinä,jos siis haluat loistaa vihkisormuksella ettet paljasta tyhmyyttäsi ystävättäreillesi. Valitse sen timanttisormuksen sijasta rubiinisormus,koska rubiinit ovat huomattavasti harvinaisempia kuin timantit.


      • klokloklokloklo
        on. kirjoitti:

        Teistä kahdesta fiksumpi,kun ei tuhlaa rahoja tyhjänpäiväisiin asioihin,kuten suuriin hääseremonioihin ja kalliisiin sormuksiin. Olet tyypillinen materialisti,jolle on tärkeintä miltä häät näyttää ja mitä saat lahjaksi,suhde itsessään on sinulle sivuseikka. Lopuksi ihan pienenä vinkkinä,jos siis haluat loistaa vihkisormuksella ettet paljasta tyhmyyttäsi ystävättäreillesi. Valitse sen timanttisormuksen sijasta rubiinisormus,koska rubiinit ovat huomattavasti harvinaisempia kuin timantit.

        Luepas alkuperäisen viesti uudestaan. Hän haluaa vain kosinnan. Häät, juhlat, puvut ja sormukset hän on miehensä tuntien kätkenyt muistojen unholaan jo aikaa sitten. Sormukset kuule maksaa halvimmillaan 9,90 euroa. Minusta materialisti on tässä nyt joku aivan muu, kuin alkuperäinen kirjoittaja. Kyllä heidän suhteestaan on romantiikka jo täysin kuollut ja kuopattu.


    • attijaeppo

      Totean ihan ykskantaan, että mieti mikä on tärkeintä. Se, että olet juuri kyseisen miehen kanssa vai se, että saat haluamasi prinsessahäät, joita sitten esittelet kavereillesi. Eli onko tärkeintä rakkaus vai ulkoinen esittäminen?

      • mikä on tärkeintä

        Tiedän erään naisen, jolle tuntui naimisiinmenossa olevan tärkeintä juuri ne prinsessahäät, lähes satapäinen yleisö ja että kaikki hääleikkejä, häämenuuta ja kermakakkua myöten oli mietitty ja hiottu viimeistä piirtoa myöten. Mies olisi ilmeisesti mieluummin halunnut pienemmät häät. Eikä naista näyttänyt haittaavan että sai miehekseen juopon, jolle alkoholi on tärkeämpää kuin vaimonsa ja vaimoparka kärsii asiasta kovasti. Vaikka tokihan nainen asian tiesi jo ennen avioitumistaan. Mutta pääsihän näyttämään kaikille prinsessahäillään.


    • plöö

      Miksi et kerro noita asioita miehellesi mieluummin kun kirjotat niitä keskustelupalstoille?
      Jos haluat romanttiset häät, kosinnan ja kaiket muut hörppeet niin sano se miehellesi, puhukaa ja miettikää ja suunnitelkaa yhdessä, ei se mies mikään ajatustenlukija ole!
      Avioliitto on yhteinen päätös, tahdotko olla lopun ikääsi katkera miehellesi siitä ettet saanut sellasia häitä jotka halusit?
      Jos et, niin PUHU MIEHELLESI!

      • eroamassanyt

        Hei !
        Jos melkein kaikesta täytyy yhdensuuntaisesti joustaa, ei se lupaa hyvää.
        Kyllä sormus kuuluu avioliiton merkiksi.
        Muu on outoa!
        Juttele nyt miehesi kanssa ja siirtäkää sitä maistraatin keikkaa.
        Niitä aikojahan saa.
        TURHA KIIRE POIS JA P U H U K A A asiat selviksi!


      • ihmettelevä ihminen

        Surullista luettavaa jos mies ei tippaakaan välitä tai ole kiinnostunut tulevan vaimonsa mielipiteistä ja ajatuksista.

        Mistä te onnistutte näitä itsekeskeisiä sankareita kaivamaan? :) Ei tarvitse ajatuksia lukea, mutta on toivottavaa että päässä tapahtuu edes jotain.

        Ei kai tässä ole kyseessä prinsessahäät eikä kalliit timanttisormukset. Aloittaja tuntuisi tyytyvän pelkkään kysymykseen ja sormukseen sormessa.


    • ylooy

      Mielestäni osoittaa kypsyyttä mennä ennemmin naimisiin maistraatissa kuin taikauskolahkon palvontarakennuksessa. Elämme kuitenkin 2000-lukua, jossa ei ole sijaa mielikuvitushahmoille. Ja naimisiinmenohan on pelkkää mustaa valkoisella. Jos suhteenne edes riippuisi siitä, onko teidän nimenne yhdessä vai erikseen, olen pahoillani.

    • lala25

      Voi kun harmittaa sun puolesta! Jos ihminen "kerran" elämässään menee naimisiin ja haluaisi tulla kosituksi ja saada sormuksen sormeensa, niin onko siinä mitään pahaa? Ja eikö voisi tehdä kompromissin, miehelle joku muu symboli ja sinulle sormus. Ja jos ei matkustelu kiinnosta, pyydä joku kaveri menemään teille koristelemaan kodin. Vähän kynttilöitä, skumppa jäihin, kukkia makkariin, uudet ylelliset petivaatteet ja jääkaappiin jotain ihanaa evästä. Ja kuka estää sinua pukeutumasta kermakakkuun maistraattiin? Nyt vaan mielikuvitus kehiin ja saat omanlaisesi, ikimuistoiset häät. Ja jos mies on pöljä eikä ymmärrä näitä, niin anna olla, keskity tällä kertaa itseesi :-)

      Laura

    • -

      Se.

      • vanhapiika

        Minäkin olen odottanut että joku kosisi minua. Aikanaan kun kävin rippikoulun niin sanottiin ettö nyt pääset naimisiin. eipä vaan miestä ole näkynyt vaikka olen jo 60 vuotias.


    • *****

      Kun kenelläkään ei ole enempää kuin tämä yksi elämä, kannattaa pitää huolta, että se on juuri sellainen, kuin itse haluaa. Jos aloittaa avioliittonsa työntämällä omat toiveensa ja haaveensa taustalle, sama jatkuu hamaan eroon asti, jossain kuitenkin tulee raja vastaan. Jos miehellesi ei sinun toiveesi ole tärkeitä nyt, kun olette rakkautenne kukoistuksessa, eivät ne tule olemaan sitä myöhemminkään, kun alkuhuuma on haihtunut.

      • Pipsaus

        jos noin paljon olet joustanut,niin pidä kii et menette edes sin sviittiin tai ihan matkalle!
        Tasan ei käy onnenlahjat,mut onnessa sais käydä tasapuolisesti!


    • ei kannata mennä.Ovela veto tuhkamunamieheltä. Se haluaa vaan sun rahoja ja omaisuutta.

      • qrertetf

        Ovelampi veto maholehmältä.Miehellä taitaa olla rahaa joka tota horoa kiinnostaa.Mies ei halua siivellä elättiä.Avioehto miehen pitää tehdä,kuka täysjärkinen mies kovan raatamisen tuloksen jälkeen haluaa antaa omaisuutensa jollekkin avioon vínkuvalle vosulle.


      • little-miss-scare-all
        qrertetf kirjoitti:

        Ovelampi veto maholehmältä.Miehellä taitaa olla rahaa joka tota horoa kiinnostaa.Mies ei halua siivellä elättiä.Avioehto miehen pitää tehdä,kuka täysjärkinen mies kovan raatamisen tuloksen jälkeen haluaa antaa omaisuutensa jollekkin avioon vínkuvalle vosulle.

        ...tai kuka nainen tahtoo miehen joka ei huomioi tai muulla tavalla suostu minkäänlaisiin kompromisseihin? Vittupäitä nämä miehet täällä, en ihan ymmärrä miksi miehet eivät salli tunteita itselleen. Rahat ja tissit ilmeisesti riittävät. Hyvää loppupäivää.


    • jepujeejjee

      Minä kosin, oikein oli sormukset ja pelit ja tyttöystävä syötetty ravintolassa ensin hyvin ja oikein polvillaan lähin kyselemään josko vaimokseni tulisit, niin eihän hän sellaseen osannut suhtautua, rupes lähinnä nauramaan ja halus sen jälkeen mennä prismaan ostamaan jotain varmaan hyvin tärkeää.
      Muistakaapa tyttäret ei se ole miehellekkään ihan helppo juttu.., eihän sitä koskaan 100% tiedä mitä toinen sanoo, voi olla että loppuu juttu siihen tai sitten ei..
      Että sitä minä vaan että jos teitä kositaan niin näyttelisitte edes yllättynyttä jos haluatte suostua ja sen jälkeen vois vaikkapa rakastella alkuun tommonen paripäivää olis hyvä vakuus siitä että vastaus on kyllä..;)
      Nojoo, romantiikka on tainnut tässä maassa jäädä tehokkuuden ja viihdeteollisuuden jalkoihin mutta pääasia että vastaus oli kuitenkin minulle kyllä.

    • random_!

      tuli vähän sellainen olo tosta sun aloitusviestistä, että mies ei halua pitää sormusta, koska ei halua näyttää muille ihmisille olevansa naimisissa ja ei viitsi tuhlaa rahojansa sormuksiin. ja sitten se vielä että ette ole matkustaneet 30km pidemmälle: oikeasti järkytyin! sanoppa miehellesi ettämenet vaikka yksin viettämään luksuslomaa, jos hän ei tule mukaan. olet joustanut jo todella paljon päätöksissäsi, joten miksi hän ei sitten joudu joustamaan ollenkaan sinun? vaikuttaa oikeasti todella itsekkäältä mieheltä. älä todellakaan taivu hänen perjaateihinsa, vaan nyt asetat pöydälle omasi! ikinä et saa peruutettua tuota päätöstäsi, ikinä et tule sen jälkeen varmaan saamaan unelmien kirkkohäitäsi jne, ellet nyt taivu. viimeinen mahdollisuutesi! toivon oikeasti että heräät tuon miehen tossun alta ja alat ajattelemaan omilla aivollasi. tarkoitan tämän hyvällä ja toivon että onnistut! en vain ymmärrä miten kukaan nainen suostuu tuollaiseen alistamiseen.

    • Eevi_77

      Me ollaan oltu yhdessä yli kymmenen vuotta ja minä en JOISSAIN asioissa jousta yhtään. Kun heti alussa tajusin, että me todella olemme kuin luotuja toisillemme, en jäänyt odottelemaan mitään kosintaa. Kosin itse! Haluamani hääpuvunkin sain, kun luonnostelin sen itse ja ostin kankaat yms. ja teetätin koko höskän ompelijalla. Timanttisormuksen ostin ITSE. (Miksi miehen pitäisikään kaikki maksaa?). En ala toisia neuvomaan, jokainen tekee niinkuin haluaa.

      • työmiesh555

        nainen jolla on omaa rahaa. hienoa hienoa, minullakin oli omani. Mistä teitä oikein löytää?

        Ja aloittajalle mun mielestä on outoa, että ukkosi ei halua pitää sormusta se on perinne. Se on kultaa...kulta menee aina kaupaksi ja arvo tuppaa nousemaan.


      • hämillään...........

        Minun ongelmani on naisystäväni dominoiva kaveri.
        Hänen puheluihin ei saa olla vastaamatta eikä hän voi lopettaa puheluita kesken kuin valehtelemalla melkein tyyliin että lapseni pyörtyi pakko lopettaa.
        Tuntuu että hän olisi mustasukkainen minusta.
        Naisystäväni ja hänen kaverinsa seksuaalisesta suuntauksesta en ole varma enään.
        Mutta varma olen ettei hän pyydä naisystäväni kättä minulta.

        Asiaan liittyy myös neljäspyörä mustasukkainen entinen aviomies mies jolle ja jonka suvulle minun pitää olla näkymätönmies.
        Ei olemassa.
        Hänestä naisystäväni erosi jo vuosia sitten.

        Olenko tyhmä kun edelleen rakastan?


      • lmw
        työmiesh555 kirjoitti:

        nainen jolla on omaa rahaa. hienoa hienoa, minullakin oli omani. Mistä teitä oikein löytää?

        Ja aloittajalle mun mielestä on outoa, että ukkosi ei halua pitää sormusta se on perinne. Se on kultaa...kulta menee aina kaupaksi ja arvo tuppaa nousemaan.

        Ottakaa naiset huomioon ,ei kaikki voi pitää sormusta.Olen raksamies ,häät oli 87 ,sormus oli aivan hirveän näköinen jo puolenvuoden päästä.Mitään muuta syytä ei ole,eikä asiasta ole tarvinnut sen jälkeen puhua.


    • Pääsispä naimisiin

      kyllä siskolle voi osua kohdalle kauhean tyydyttävä kohtalo.

      Mies ei kosi, ei osta timanttisormusta, ei juhli kirkkohäitä tai täytä haaveita, mutta suostuu kuitenkin menemään naimisiin todistajien läsnäollessa vähin äänin.

      Karu proggis. Mut hei, ajattele, että sä sait parasta mitä sun varalle elämällä oli antaa. Moni ei saa ikinä nauttia edes tuollaisesta romantiikasta. Sulla on sentään aviomies kahden viikon kuluttua. On sekin jotain. Ihan hirveen kauheen paljon onnea teille molemmille kyyhkyläisille. Teidän kaltaiset ihmiset antaa muille toivoa!

      • ex-prinsessa

        Ystävä rakas, unohda ne kirkkohäät. Tärkeintä koko naimisiin menossa on se mies ja sinä ja se että haluatte olla yhdessä.

        Sain joskus aikoinaan isot prinsessa häät, niistä ei ole jäljellä kuin muisto vain, ei ole enää edes miestä...

        Jos joskus vielä löydän miehen jota rakastan riittää minulle pelkkä rakkaus, sormukset ei vielä takaa yhtään mitään, puhumattakaan häistä.

        Avioliitossa joutuu jatkossakin antaaan PALJON periksi...


    • Usko, toivo ja...

      Kunhan kestät kaksi viikkoa,niin huomaat,miten onnellinen olet. Häähumu kestää pahimmillaankin vain pari viikkoa,mutta rakkaus voi kestää koko elämän. Onnea ja iloa!

    • hellelele

      Apua! Ettekö te osaa siinä liitossa kertoa mitään? Eikö miehesi edes tiedä, että olet joskus unelmoinut kermakakkuhörhöhäistä? Tai että mielestäsi ennen avioliittoa miehen pitää kosia? Ei hyvää ennusta liitossakaan tuommoinen.

    • lintupunainen

      Tyttö kulta, kai saat sentään pukeutua sinne maistraattiin kauniisti vai pitääkö mennä työvaatteissa? Menettekö valokuvaamoon ikuistamaan liittonne sinetöimistä, vai käyttekö assan passikuva-autoomatissa, siis siinä joka on alle 30 kilometrin päässä.

      Toivotan teille molemmille oikein paljon onnea!

      • wau mikä liitto

        -niin sellasta, että en voi muuta kuin hekottaa tässä koneella ja sanoa että teidän liitolle vaan siunausta. -Ensinnäkin -kirkossa pidettävät häät ovat, halvemmat!!!!!!!!! toisekseen ja kun maistraatissa vihkii, matkat ym. maksaa! Jos miehesi /tuleva siis, voi vihkiytyä "rennosti" maistraatissa ei kristillisesti Sinun kanssa nainen niin olkoon. Ihmettelen vaan mihin pyritte sillä?

        Avioliitto on vihkiytyminen, ei liiton "solmiminen"

        SIKSI RITUAALIT. Huom ne ovat myöh. keksityt ja eri maissa erilaiset. Ja jos nainen ja mies menevät maistraatissa naimisiin noin vaan, onnea.

        Olisitte menneet Vegasiin ja salassa naineet toisenne.-on siinäkin kun pitää ihan kilometrin säteellä liikkua "miehen takia". Ja onnee, raha ei kasva puussa eikä sukulaiset ja frendit "kaikki samassa talossa".

        p.s. kyl tekis mieli elää kirppuna päivä teidän huushollissa häitten jälkeen ja nähdä pitääkö teidän käskeä toisianne kärsimään. Vai onko sekin itsenäistä. HAH HAH.


      • Buldog76
        wau mikä liitto kirjoitti:

        -niin sellasta, että en voi muuta kuin hekottaa tässä koneella ja sanoa että teidän liitolle vaan siunausta. -Ensinnäkin -kirkossa pidettävät häät ovat, halvemmat!!!!!!!!! toisekseen ja kun maistraatissa vihkii, matkat ym. maksaa! Jos miehesi /tuleva siis, voi vihkiytyä "rennosti" maistraatissa ei kristillisesti Sinun kanssa nainen niin olkoon. Ihmettelen vaan mihin pyritte sillä?

        Avioliitto on vihkiytyminen, ei liiton "solmiminen"

        SIKSI RITUAALIT. Huom ne ovat myöh. keksityt ja eri maissa erilaiset. Ja jos nainen ja mies menevät maistraatissa naimisiin noin vaan, onnea.

        Olisitte menneet Vegasiin ja salassa naineet toisenne.-on siinäkin kun pitää ihan kilometrin säteellä liikkua "miehen takia". Ja onnee, raha ei kasva puussa eikä sukulaiset ja frendit "kaikki samassa talossa".

        p.s. kyl tekis mieli elää kirppuna päivä teidän huushollissa häitten jälkeen ja nähdä pitääkö teidän käskeä toisianne kärsimään. Vai onko sekin itsenäistä. HAH HAH.

        En ymmärrä miksi naimisiin pitää mennä ankeasti maistraatissa. Omalla kohdallani se tulee ainakin olemaan kunnon juhlan paikka, onhan se nyt perkele ainutlaatuinen tilaisuus elämässä. Ja vaikka en usko jumalaan tai muihin taivaskeijuihin, kirkolliset rituaalit ,valat ja lupaukset kuuluvat mielestäni asiaan. Ymmärrän kyllä että kaikki eivät moisille lämpene, mutta kyllä häämatkan ja kosinnan nyt pitäisi aikuulua repertuaariin, sillä kuka nyt haluaa tehdä elämänkumppanistaan aamupaskaan rinnastettavan arkitoimituksen.


    • sormus on

      Olettehan sopineet asiasta, miksi pitää erikseen kosia? Ja mikä ihme kirkko on että siitä edes kannattaa tinkiä, yhtä laillinen on maistraattikin. Kirkoissa pidetään valtavat häät, satoja sukulaisia, tuhansia euroja ja muutaman vuoden kuluttua - ero.

    • Charadee.

      Sinulla on kaksi viikkoa aikaa.

      Sano miehellesi, että haluat "sellaiset perinteisen näköiset häät".
      Käy vuokraamassa se morsiuspuku. Käy tilaamassa morsiuskimppu.

      Periaatteessa sinua on jo kosittu, koska olet ollut myöntyväinen siihen, että maistraattiin saa varata ajan. Ikävää, jos olisit halunnut löytää sormuksen shampanjalasista ja nähdä miehesi polvistuvan eteesi. Tai edes jotain kosinnan näköistä toimintaa.

      Sano tulevalle aviomiehellesi, että sinä HALUAT pitää sormusta. Ei miehen ole pakko pitää sormusta, jos sille on jokin este. Esimerkiksi jos avioituisin nykyisen poikaystäväni kanssa, hän ei pitäisi koskaan sormusta työnsä takia. Tokihan sellaisen voi hankkia ns. virallisia tilaisuuksia varten pidettäväksi. Sormuksella on suuri symbolinen merkitys. Ei välttämättä miehelle, mutta naiselle on. Ja ehkä myöskin muille ihmisille, niin tutuille kuin tuntemattomillekin. Miten voit väittää olevasi naimisissa, jos sinulla ei ole sormusta?

      Vietättekö hääjuhlaa? Hääkakkukahvit on helppo järjestää isommallekin porukalle. Ei bileiden tarvitse kestää koko viikonloppua....

      PUHU sen tulevan miehesi kanssa.

    • oma juttu

      Paljon on tullut prinsessahäiden puolesta ja vastaan kommentteja, molempia tasapuolisesti. Vastustajat kritisoivat, että tärkeintä on mies ja se itse naimisiin meneminen eikä mikään yksi juhlimispäivä. Ja puolestapuhujat taas, että jokaisella on oikeus prinsessaleikkiin ja hömpötyksiin ja sormuskin pitää olla, ei se mikään avioliitto muuten ole. Tuntuu, että ap:lle useimmat antaa sitten sen mukaan neuvoja, mitä mieltä itse ollaan prinsessahäistä.

      Se avioliitto onnistuu tai sitten ei, oli ne häät minkälaiset vaan. Ihmiset ovat erilaisia ja haluavat juhlia eri tavalla. Elämässähän aika harvassa on kumminkin sellaiset isot merkkipylväät. Nuorena on rippi- ja ylioppilasjuhlat. Seuraavat isot onkin ehkä sitten ne häät, ellei joku juhli valmistujaisia. Kihlajaisiakin jätetään entistä useammin juhlimatta sen kummemmin. Tavat ovat muuttuneet entisajoista ja nykyään voi todellakin elää vaikka avoparina menemättä koskaan naimisiin. Tai sitten voi pitää ne haluamanlaisensa häät. Onneksi nykyään ei ole pakko pitää perinteistä kiinni.

      Ymmärrän kyllä ap:ta, joka tahtoo tehdä merkkipäivästään ikimuistettavan. Sehän on vain yksi päivä, jolloin saa luvan kanssa juhlia. Sulle se merkitsee kunnon prinsessahäitä, toisille taas kahden keskistä hetkeä maistraatissa. Sun mies on ilmeisesti käytännön läheinen eikä välitä isoista hääjuhlista.

      Sen sanoisin, että miehet eivät ymmärrä vihjailuja...heh huomattu on tuosta omasta puoliskosta. Asiat täytyy sanoa suoraan: "kosinta tarkoittaa sitä, että polvistut eteeni ja kysyt ruusu hampaissa minua vaimokseni" tai "kosinta tarkoittaa, että ...jne." Etteköhän te jonkinlaiseen kompromissiin pääse, mutta asioista pitää puhua. Kerrot, että haluat kunnon kosinnan ja sitten kerrot mitä se sinun mielestäsi tarkoittaa. Mies kertoo sitten oman näkemyksensä. Sama sitten häiden osalta. Kummankin mielipiteet täytyy ottaa huomioon ja yrittää rakentaa kompromissi, joka käy molemmille. Jos joutuu kovastikin luopumaan itselleen tärkeistä asioista, niin kyllähän ne jäävät hampaan koloon. Ymmärsin ainakin, ettette ole kovin hirveästi asiasta kunnolla keskustelleet. Täytyy olla myös rohkeutta sanoa oma mielipiteensä eikä asettua marttyyriksi.

    • Ninulis

      Mulle olis unelmana just sellaiset häät kun miehes haluaa, koruttomasti maistraatissa...itse asiassa ainoat joita voisin edes kuvitella. Sormuskaan ei olisi välttämätön, mulla on niitä jo paljon.
      Mutta sun kohdalla tilanne toki eri. Pukeudu juhlallisesti maistraattiin, ei sinne tartte farkuis mennä. Osta sormus jos ei mies osta, ja ilman muuta lehteen ilmoitus naimisiinmenosta, siitähän sen muut näkee. Älä anna kaikessa periksi, myös miehen kuuluu joustaa.

      • lissukkakissu

        tuppaa oikeesti olemaan niin et mitä isommat/prameammat häät niin sitä lyhyempi liitto!!! ite halusin pienenä isot häät mut nyt toivon perheen ja lähimmät ystävät vaikka mökin rantaan ja upean mekon ja sormuksen. (mekosta en luovu vaikka ei mökillä kauaa pysyis puhtaanakaan =)) ) seuruselua takana pian jo 10 vuotta mut ei kosintaa... mä kosin puolitosissani miestäni karkauspäivänä mut vastaus oli -ostatko sormuksen vai hamekankaan-kysymykseen "mä en kuule sulle mitään osta!!" useimmat miehet on vaan sikoja, mun kaveria sentään kosittiin itetehdyllä runolla!!


    • Noooo......mitähän tohon nyt sanoisi....... itse oon odotellut kans turhaan kosintaa mun exältäni, mutta sillä
      on näemmä joka kuukaudelle oma muijansa, oli sillä sit lapsia sil muijal tai ei jo entuudestaan....ja se pahus
      salasi kaiken.......en ota sitä enää takas, nyt saa riittää valehtelu ja salailu ! pitäkööt muijansa ja sen lapsen
      sa ei kiinnosta kuten Kristiina Brask sanoo Kuivilla susta- biisissään.
      Mutta ei noin saa tehdä, että varaa ajan kysymättä toiselta lupaa ja mielipidettä ! Mikä kiire nyt sitten on ?
      Ja jos ei halua sormusta avioliiton merkiksi, se tarkoittaa sitä, että sormukseton osapuoli on valmis PETTÄMÄÄ
      N sua. Sitäkö haluat ? tuskin. Ota nyt ihmeessä puheeksi noi. Riita siitä syntyy, mutta ei sitäkään voi välttää.
      Koeta nyt jaksaa. Okei ?

      • hmhmhmmm

        Kosi sinä häntä.


      • onnentunne

        onkohan noin ankea mies sinulle se oikea ?

        Ei sormusta, ei edes juhlia ja matkaa ? Mies lienee kauhea tylsimys. Tuo matka nyt minusta ei ole niin tärkeä, mutta muut asiat.

        Pienetkin juhlat voivat olla kivat ja erityisesti minua hiertäisi tuo, ettei sormustakaan käyttäisi ! Pieniinkin juhliin voisi panostaa vaatteiden ja tarjoilun suhteen. Keksiä kaikkea persoonallista. Jäisi lämpöiset muistot. Itselläni on mahd. halpa kihlasormus, ostin ne muuten sekä minulle, että miehelleni itse. Mieheni pitää ylpeänä sormusta ja kertoo aina, miten kiva on katsoa, kun on molemmat "rengastettu" :-)


    • Marjatta-36

      Minä olen ollut samassa tilanteessa. Mieheni ei halunnut suuria juhlia tai kirkkohäitä. Minäkään en halunnut kirkkohäitä enkä muutoinkaan suuria juhlia koska sukumme ovat varsin pienet. Ainoastaan pienet kahvittelut perheen ja myöhemmin ystävien piirissä riittäisi meille maistraatin jälkeen. Asia oli meidän kohdalta selvä suhteemme alusta alkaen.

      Mutta mitä tapahtui ennen tuota maagista päivää. Mieheni teki juuri niinkuin sinunkin miehesi. "Kosinta" oli pelkkä ilmoitus vailla minkäänlaista romantiikkaa. Melkein kuin hän olisi kertonut että on käynyt pankissa maksamassa laskun!!! Ensimmäistä kertaa suhteemme aikana suutuin hänelle tosissani ja pidin hänelle kimakan puhuttelun ja sanoin että mitään sellaista päivää ei tule koskaan ellei hän opi käyttäytymään niinkuin miehen täytyy tässä asiassa käyttäytyä. Olin niin suutuksissani että häivyn kotiini jäähdyttelemään ja jätin hänet ajattelemaan asioita itsekseen.

      Hän perui kaiken ja vetäytyi selvästi yksinäisyyteen vaikka jo seuraavana päivänä palasin kotiimme. Hän varmastikin ajatteli että minä jätän hänet koska kävi useita kertoja parhaan kaverinsa luona ja oli kanssani vaitelias ja syrjäänvetäytyvä ja ei tehnyt aloitteita mihinkään. Minä päätin että minä en asiasta keskustele ennenkuin hän näyttää olevansa mies ja että olen hänelle tärkeä. Viikon päästä keskustelimme hänen aloitteestaan tunteistamme ja tästä asiasta ja päätimme että antaa häiden ainakin toistaiseksi olla.

      Puoli vuotta sen jälkeen hän kosi minua oikeasti ja hankki myös minulta salaa sormukset. Hääpäivän päätimme yhdessä. Juhlat olivat sellaiset kuin olimme kauan sitten sopineet, pienet ja perheen ja ystävien kesken, mutta tärkeintä oli että hän ei ottanut minua enää itsestäänselvyytenä.

      Pidä puolesi ja kerro että sinusta tuntuu siltä niinkuin hän jyräisi ylitsesi ja pitäisi sinua pelkkänä tapettina seinällään. Älä suostu rouvaksi ennenkuin hän oppii arvostamaan sinun tunteitasi ja kysymään miltä sinusta tuntuu. Hääpäivän voi järjestää myöhemmin ja jo sovitut päivät voi perua, eikä se ole häpeä jos hääpäivää siirretään.

    • hääkeiju

      Älä nyt noin anna ittees tossuttaa. Vielä on 2 viikkoa aikaa tehdä muutoksia suunnitelmiin. Jos miehes on nyt jo tollanen despootti, aattele millanen se sit on kun oot "rouva". Nyt oma ääni kuuluviin rauhan omaisissa merkeissä.

      Hyviä häitä toivotellen Minna

    • Susijukkanen

      Symbolit ovat tärkeitä! Ne ovat tärkeitä valtiollisella tasolla, ne ovat tärkeitä yritys- ja yhdistysmaailmassa, Kaikkialla missä halutaan erottautua, kokea kuuluvansa johonkin yhteisöön jne.
      Sormus on symboli jolla kuvataan em. asioita, kun se on vielä henkilökohtainen omaa identiteettiä kuvaava
      symboli, sen tärkeys korostuu. Sormus symbolisoi ja viestittää yhteenkuuluvuutta.

    • Kikkelis Kokkelis

      Polvillaan. Ei voi olla suostumatta!

    • katkarapuska

      siis olisit vaa lyöny sitä kaulimella päähän ja roudannu alttarille

    • serrku

      että nyt vittu ees vingut, kun kerran yleensäkin ees vaimoksi asti pääset. pidä kuule turpas kii ja ala akaksi!!

      anna mun kaikki kestää, on sulla pienet ongelmat

    • yksi vain

      Mun sympatiat on kyllä sun puolella, jotain haluamaasi sinäkin ansaistisit yhteisen rakkautenne juhlimispäivää varten! Älä luovu kaikesta mitä haluat, se katkeroittaa loppuenlopuksi. Ja mikä minulla pisti silmään on tuo 30 km säteellä elo, oletko oikeasti valmis siihen loppuelämäsi?

    • Chuwit

      Naisten mielestä tärkeintä nayttävät olevan kosinta, sormus ja häät. Eikö itse pääasia eli naimisiin meno riitä? Itse en myöskään suostuisi käyttämään sormusta enkä haluaisi kirkkohäitäkään. En tarvitse mitään renkaita sormeeni todisteeksi avioliitosta. Nainen saa tietysti päättää omasta sormuksestaan. Koko romantiikka on länsimaalaisten naisten keksimää hömpötystä. Useimmissa maissa avioliitto on enemmänkin yhteistyösopimus. Valitettavasti isot amerikkalaistyyliset häät ovat tulleet jo Kiinaan ja Japaniinkin. Kyse on siis vain siitä, että nainen haluaa olla prinsessa ja huomion keskipiste edes kerran elämässään.

      • ldsfjlads

        Elämä on jono muistoja. Pienimmät niistä - kuten allekirjoitustilaisuus maistraatissa - unohtuvat. Kannattaa tehdä juhla kaikesta mistä voitte. Jos häitä ei pidä tarpeellisena juhlistaa mitenkään, niin mitä sitten?


      • annaliisa28

        Tuo on ihan totta, ja itse naisena sen myönnän. Hyvin monen naisen sisällä asuu prinsessa, joka haluaa huomiota ja pukeutua kauniisti. Häät ovat oiva tilaisuus siihen. Osa naisista tietää jo teininä millaiset häät haluaa ja jos häistä (plus sormuksesta, kosinnasta ym.) ei tulekaan sellaiset kuin on kuvitellut, on se suuri pettymys. Olisin halunnut leikkiä päivän prinsessaa, mutta lopulta menimmekin maistraatissa naimisiin ja sen jälkeen kutsuimme ystävät kahville :) se oli ihanan stressitöntä ja muistelen päivää lämmöllä. Rakkaushan oli kuitenkin se tärkein asia koko päivässä.


      • raikastin
        annaliisa28 kirjoitti:

        Tuo on ihan totta, ja itse naisena sen myönnän. Hyvin monen naisen sisällä asuu prinsessa, joka haluaa huomiota ja pukeutua kauniisti. Häät ovat oiva tilaisuus siihen. Osa naisista tietää jo teininä millaiset häät haluaa ja jos häistä (plus sormuksesta, kosinnasta ym.) ei tulekaan sellaiset kuin on kuvitellut, on se suuri pettymys. Olisin halunnut leikkiä päivän prinsessaa, mutta lopulta menimmekin maistraatissa naimisiin ja sen jälkeen kutsuimme ystävät kahville :) se oli ihanan stressitöntä ja muistelen päivää lämmöllä. Rakkaushan oli kuitenkin se tärkein asia koko päivässä.

        Tärkeintähän tässä aloittajan viestissä ei ollut ne häät ja se prinsessana olo, vaan kosinta.

        En käsitä miksi kaikki vetävät tähän mukaan ne häät. Onko ihmisillä tosiaan noin kovin ymmärryksessä vikaa.

        Vaikka aloittaja puhuikin häistä, niin he olivat jo alkuun sopineet että kirkkohäitä ja suuria juhlia ei tule ja he olivat molemmat sen hyväksyneet, mutta nyt ukko lässäyttää koko suhteenkin kuin laskun maksamiseksi pankissa!

        Kyllä ukon täytyy osata kosia, vaikka mitään megaprinsessahäitä ei koskaan tulisikaan ja vaikka oltaisiin eletty samassa huushollissa parikymmentä vuotta.


    • avovaimo

      Ikävää, että vasta tässä vaiheessa selviää, että valitsit väärän miehen. Olisit etsinyt samanlaisen materialistin kuin itsekin olet. Miehellesi näyttäisi olevan tärkeintä, että te menette naimisiin ja näin lupaatte olla ikuisesti yhdessä. Jos se ei sinulle riitä, vaan pitää ne kermakakkupuvut ja timanttisormukset saada, niin unohda koko juttu. Timantit ovat kuitenkin vain tuhkaa (hiiltä, jos nyt tarkkoja ollaan).

      Kaikki eivät todellakaan nauti juhlista ja matkustelusta. Luulisi että aikuinen ihminen tajuaisi tämän, vai tunnetko miestäsi ollenkaan? Ehkä miehesi arvostaa enemmän arkipäivän luxusta, kuin hetken iloa juhlista tai matkasta. Matkasta säästetyt rahat voitte käyttää vaikka yhteiseen liikuntaharrastukseen.

      Vaikka itsekin olen nainen, en voi ymmärtää sinua. Avioliitolla ei mielestäni ole muuta virkaa, kuin se, että se vähentää paperisotaa esim. omaisuuden suhteen. Rakkauteen sillä ei ole vaikutusta.

      Sitä paitsi en ikimaailmassa ottaisi mitään jalometalleista ja timanteista valmistettuja koruja, niiden valmistaminen on todella haitallista niin ympäristölle kuin ihmisillekin. Timanttibisnes on todella likaista, joten rakkauden symboliksi en timanttisormusta ota.

      Jos itse menisin joskus naimisiin, tekisin sen maistraatissa ilman mitään typeriä krumeluureja. Ja sen jälkeenhän voisi käydä vaikka kaupassa, kun kerran kaupungilla oltaisiin.

    • kaikkea kanssa

      -Tilanteesi on aika surullinen. Ja olet kyllä saanut vaikka minkälaisia kommentteja. Olet JOSKUS haaveillut saavasi perinteiset kirkkohäät, mutta NYT sinulle riittäisi, että sinua edes kosittaisiin. Edes jotenkin.

      Mutta tuohon sormus-juttuun sanoisin mielipiteeni. Miksi ihmeessä teitte noin typerän kompromissin? Kai nyt vaimolla voi olla sormus, vaikka mies ei omaa haluaisikaan?! Yleensä, siis YLEENSÄ kihlasormukset on molemmilla ja vihittäessä vain morsian saa vihkisormuksen. Teiltä siis puuttuu kihlasormuksetkin, mutta kiusaava miehesi ei anna sinun ottaa vihkisormustakaan?

      Miten kuvittelet, että tuollainen mies suhtautuu jatkossa syntymäpäiviisi? Jouluihin? Tuleviin lapsiinne? Lastenne syntymään? Heidän syntymäpäiväjuhliinsa? Luuletko, että noin apaattinen, kiusaava, sinua alistava sika IKINÄ tulisi tueksesi synnytyssaliin? Ei tule. Sinne on varmaan liian pitkä matkakin?

      Uskomatonta, että äijä ei tulevaa vaimoansa niin paljoa rakasta, että haluaisi naisensa olevan hääpäivänä ONNELLINEN! Vaihda miestä, kun vielä voit. Ansaitset parempaa!

      • 1 plus 1 on 2

        Moni nyt vaan kokee tuonlaatuiset keinotekoiset juhlat kiusaannuttavina, kun kirkkokin yrittää sotkeutua kahden ihmisen elään, suvun ja muun hömpän lisäksi. Monet ei kuulu kirkkoon.

        Miksi ihminen, joka ei halua häitä ei haluaisi lapsen syntymään osallistua. En ymmärrä lainkaan..

        Samanlainen mies


    • Kuusikkoinen

      Jos sinun avomiehesi on tuollainen tallukka, ettei ymmärrä hyvän päälle, niin miten uskallat mennä hänen kanssaan naimisiin ja sitoutua kenties loppuiäksi noin mitättömällä mielikuvituksella varustettuun kaveriin. Itse kosin vaimoa mustikkaretkellä Inarin järven pienessä saaressa, polvillani ja kaiken runollisen taitoni käyttäen. Suostumuksen jälkeen rakastelimme niin antaumukserlla, että aallot hyytyivät järven selällä. Sittemmin olen muutaman kerran uudistanut kosintani sopivassa tilaisuudessa. Avioliitossa täytyy uudistua koko ajan, ettei se ala maistua puulta. Luulen, että yhtiselonne maistuu silytä jo nyt!

      • pettynyt1

        hirveä pelätin toi akka on kuitenkin,, ja toinen juttu on silloin on hyvä syy erota


    • nitkutrilla

      jokainen nainen ansaitsee kunnollisen kosinnan sekä häät. ite olen odottanut häitä vaikka maistraatissa ne joudutaan viettämään koska mieheni ei kuulu kirkkoon ja lisäksi on virolainen.mutta sit ja jos ja kun menemme naimisiin en yodellakaan vietä niitä hiljaisesti vaan koko tämä tuppukylä saa tietää että olemme menneet naimisiin. ja jollei se isännälle kelpaa niin voi voi, meni sit naimisiin väärän naisen kanssa.kermakakut ynnä muut krumeluurit on oltava jokaisen häissä ja jos ukko laittaa hanttiin niin sit laittaa, kerran sitä mennään naimisiin,tai no jotkut menee alvariinsa mut ei haittaa. älä anna periksi se on sellainen asia mitä pitää juhlia niin kuin enen härmässä. viikko ennen ja kuukausi jälken.

    • Tasa-Arvo

      täydellisen tasa-arvoisia kaikissa asioissa, niin miksi nainen ei voisi kosia, periaatteella kumpi ennen kerkeää?

      • Karalis

        Aika helvetin vätys mies jos ei ota naista millään tavalla huomioon tällaisessa asiassa (jos se on hänelle tärkeä).

        Faktahan on että tällaiset miehet naurettaisiin pöydän alle sivistyneissä teollisuusmaissa, joissa esim. aviomiehen perheen varakkaammat jäsenet saattavat lahjoittaa juhlamenoihin ja sormuksiin tuhansia, elleivät kymmeniätuhansia euroja/dollareita.

        Ei, itse en ole vankka avioliiton tai turhakkeiden, kuten timanttisormusten kannattaja. Kuitenkin on täysin naurettavaa että miehenä et halua mitenkään juhlistaa tapahtumaa joka on saattanut olla todella tärkeä omalle puolisollesi jo lapsesta asti.

        Ja vielä kaiken kukkuraksi ei suostu kirkkohäihin kun ei kuulu kirkkoon. Itse en kuulu mihinkään uskontokuntaan ja agnostikko. Silti olemme sopineet, että häät järjestetään kirkossa papin toimesta siviilivihkiminen jonka jälkeen maistraattiin. Tämä siitä syystä että asia on tärkeä tulevan vaimoni perheelle.

        Ihmettelen, miten jaksat roikkua tuollaisen tylsimyksen mukana. Toisaalta, tuntematta henkilöä on vaikea arvostella, mutta kyseessä lienee aikamoinen vässykkä. Et taatusti tule saamaan häneltä koskaan mitään mukavia joululahjoja, kivoja urheiluvälineitä lapsille, ulkomaanlomia, kylpylämatkoja jne.. Koska ne kaikki ovat 'turhia' ja rahaa kuluttavia. Täysin naurettava mies.

        Miestenkin pitää osata vetää tietty raja johon tämä "tasa-arvo" keskustelu viedään tässä maassa. Miehen kuuluu ainakin joskus kestitä vaimoa/tyttöystävää ja piristää tätä esim. lahjoilla, VARSINKIN jos kyseessä häät/kosiminen. Ei pahitteeksi jos vaimokin joskus ostaa jotain kivaa.


    • Onnellinen pari

      Meillä kosinta tapahtui näin. Katselin itselleni uutta sormusta johon mies huomatessaan mitä tein kysäisi "voin minä sinulle toisenlaisenkin sormuksen ostaa". Johon minä että no osta vain. Sovittiin myöskin että ei tule kirkko tai muitakaan häitä. Jos rakastaa ja välittää ei siihen mitään siunauksia keneltäkään tarvitse. Kyllä riittää että keskenään sovitaan miten asiat on. Sinun miehesi on jo kosinut sinua kun kävi maistraatissa ajan varaamassa. Menemällä sinne hyväksyt kosinnan.

    • nappiC

      jos mies ei aio kosia. Vaikutat todella surulliselta koska olet luopunut häistä ja ja jopa sormuksestakin ! Miehesi selvästikkin yrittää pitää suo tossun alla. Nouse kapinaan. Sano miehelles et haluat kosinnan ja sormuksen. Jos ei miehelle sormusta laiteta niin sitten ainakin sulle. Todella outoa käytöstä mieheltä. Suhde vaatii molemmin puolista joustamista eikä vain yksisuuntaista. Itse ainakin haluan kunnon häät kun menen naimisiin, mutta kun menen naimisiin , haluan kosissan ja sormukset ja kirkossa vihkimisen ja niistä en aio luopua. Sano miehellesi vaikka näin: "Mehän olemme menossa naimisiin niin eikös tästä ole jäänyt välistä sellainen perinteinen asia mitä miehet yleensä tekee ?" jos mies ei suostu kosimaan ja/tai hankkimaan sormusta sulle niin en usko että teidän suhde on ihan tasasella pohjalla. kuunteleeko miehesi ollenkaan sinun toiveitasi ? Viestisi perusteella ei. Nyt kannattaisi puhua asiat selviksi ennen maistraattiin menoa. ja tuo on jo todella outoa että mies ei halua viedä suo 30 km säteellä minnekkään. Oletko valmis todellain elämään sellaisessa suhteessa että mies ei vie suo minnekkään matkoille. Jokainen nainen ansaitsee sen kosinnan jos aikoo mennä naimisiin. Ellei sitten itse halua kosia.


      ja tuossa viestissä on aika varmasti kirjotus virheitä yms. jja muuten nää ihmiset jotka tulee tänne haukkuu suo horoks yms , niillä itsellään varmaan ei ole aviomiestä tai sitten heitä ei ole kosittu ja tai että he ovat myöskin joutuneet luopumaan haaveistaan. Ja vielä se että tuo viesti sitten kuulostaa varmaan aikas oudolta mutta olen 14-vuotias niin kirjoitin sen nyt oman näkemykseni mukaan ja iästäni on turha tulla kenenkään valittamaan koska kirjoitin sen omalta näkemykseltäni.

    • joseppohine

      Jos olette vakavissanne puhuneet naimisiinmenosta jo pidemmän aikaa ja mies on kerta jo varannut ajan maistraattiin, niin ei siinä kosintaa oikeastaan enää tarvitse. Ajattele miehen logiikalla: olet antanut hänelle viestin, että haluat mennä hänen kanssaan naimisiin. Sen vuoksi hänelle tuskin tulee edes mieleenkään kosia sinua. Kaikki miehet eivät ole romanttisia ja mielestäni tuo maistraatin varaaminen ja todistajien hankkiminen on jo itsessään iso "rakkauden osoitus".

      Parasta olisi, jos ottaisit tuon kosinta asian puheeksi miehesi kanssa, sillä muuten hän tuskin kosii. Meneehän siitä se yllätyksellisyys pois, mutta tosiasia on se, että miehesi ei osaa lukea ajatuksiasi ja tietää jokaista toivettasi. Ja rakkaudessahan tärkeintä ei ole häämatkat, kermakakupuvut jne., vaikka ne kivoja juttuja olisikin. Ja joska tapauksessa elämäsi tulee jatkumaan samanlaisena, sinä tulet olemaan rouva ja thats it. Suuret häät eivät muuta elämää.

      • joseppohine

        Halusin vain vielä tarkentaa, etten tarkoittanut viestiäni mitenkään negatiiviseen sävyyn. Ymmärrän, että olet pettynyt tilanteeseen. Toivon kuitenkin, että asiat järjestyvät ja että häistänne tulee ihana kokemus. :) Kaikkea hyvää!


      • ymbym
        joseppohine kirjoitti:

        Halusin vain vielä tarkentaa, etten tarkoittanut viestiäni mitenkään negatiiviseen sävyyn. Ymmärrän, että olet pettynyt tilanteeseen. Toivon kuitenkin, että asiat järjestyvät ja että häistänne tulee ihana kokemus. :) Kaikkea hyvää!

        Kuinkahan moni täällä luki ton ensimmäisen kirjotuksen kokonaan?
        Hänhän oli luopunut jo ajatuksesta prinssahäistä ja kalliista timanttisormuksista. Ainut mitä hän halusi, oli kosinta.
        Miks ihmiset täällä rupee vittuilemaan materialistuudesta ja pinnallisuudesta jos ainut mitä kirjottaja halus, oli sanallinen kosinta.
        Toisaalta kun mies näyttää olevan kunnon romantiikantappaja ni hän varmaan luuli, että kun kerran olette yhdessä sopineet häistä, olet myös lupautunut hänen vaimokseen jolloin kosinta on turha rituaali.


    • Tonttu21

      Lääkäri voisi määrittää sinut hulluksi tai mielisairaaksi. Ei millään pahalla, mutta ei hyväläkään.

    • sormus on metallia

      Nähtyäni lähipiirissäni aivan liian monta suurta kallista hääjuhlaa jonka osapuolet sitten 1-3 vuoden kuluttua eroavat, kannatan pienimuotoista läheistä ja lämmintä juhlintaa ihan vain pienessä kaveripiirissä. Eikä siinä sormuksilla tai röyhelöillä ole paljon tekemistä. Itse olen pienimuotoisesti toiminut ja ollut tässä avioliitossa 38 vuotta, niin myötä- kuin vastamäessäkin... Sormus on vain metallirinkula, arki on elämää, kosinta on vain sanoja... Jos voit sanoa että tämän ihmisen kanssa yhdessä minä haluan vanhentua, siinä on kosintaa riittävästi!

      • Morsian 82

        Itse en ole valmis luovuttamaan heti kättelyssä, vaan haluan viettää isot häät. Ei niitä tarvitse katua, jos eroa ei tule. Päin vastoin, ne antavat ihania, kultaakin kalliimpia muistoja!


    • kerttunen

      Naisen kunnioittamista on sekin, että saa häät ja sormuksen, ne kun jotenkin kuuluvat asiaan eli niitä saa toivoa.

      Minun mieheni ei kosinut kunnolla ja se on aina jäänyt kaivertamaan, tuntuu että hän ei ansaitse minua kun noin helpolla sai suostumaan, jotenkin vain oletti että suostun.

      Minusta miehesi vaikuttaa aika ymmärtämättömältä. Tuollainen mies on mielestäni parempi kaverina kuin aviopuolisona.

      Jos nyt menet naimisiin, niin puhu kuitenkin etukäteen siitä, miten haluat asiat. Sopikaa, että järjestätte puolen vuoden kuluttua kesällä avioliiton siunaustilaisuus. Se on kuin häät, kirkossa ja mekko ja kaikki. Ja siunaus on kanssa tärkeä ja tulee hyvä mieli.

      • Armas_1

        Mä en oikein ymmärrä mikä helvetti ihmisiä vaivaa jos kerran on aamen sanottu mitä sitä siunailemaan vai onko se niin kauheeta...
        Mielestäni se itse suhde on se tärkein asia ja sitä ei varmasti papin aamenet paranna itse olen asunut saman naisen kanssa yli 30 v ja pappi odottaa vuoroaan edelleen, lasten takia minä liityin kirkkoon että saavat käydä rippikoulut (Avoni ei suostunut) en silti voi sanoa etteikö minulla olisi ollut suhteessa kaikki mitä uskoin saavanikin (niin myötä kuin vastoin käymisiä) minkä takia naimisiin menosta on tehty pelkkää teatteria....huh huh...


    • Kaisa-Leena2

      sellaiset häät, jotka oikeasti haluat! Muuten asia jää "kaivelemaan" iäksi.

      Itselläni oli sellaiset häät, jotka halusin, eli oli puvut, tanssit jne. Yhdessä asiassa annoin kaasolle periksi, ja sitä olen katunut, koska itse olisin halunnut toisin.

      Ne ovat sinun AINUTKERTAISET hääsi! Älä luovu unelmistasi.

      Lyktäkää vaikka häitä, että pystytte sästämään.

    • Ei ny niin kauan..

      Minun avo on odotellut jo 30v ja ei ole vielä hermostunut... kerran otti asian puheeksi niin heti tuli mieleen että auton jarrupalat piti vaihtaa joten hän odottelee edelleen.......autotalli on miehen turva satama.....
      No osa on kyllä leikkiä mutta 30v odotus ja kerran on vihjaillut......

      • mikko-sika

        Edellinen on paras kirjoitus. saat 10 pistettä ja papukaija merkin.


    • Miksi?

      Onko lähtökohtana se, että sinä olet joutunut antamaan periksi. Siinä voi itää pieni katkeruuden siemen. Jotenkin kiinnostaisi minkä ikäisiä olette. Hieman ihmetyttää, että nykyaikana on ihmisiä, jotka ei ole käyneet 30 km kauempana. Kuulostaa, että elämän halutaan pysyvän mahdollisimman liikkumattomana ja yllätyksettömänä. Mikäs siinä, jos se molemmille sopii. Sellaista muutoksen pelkoa/ riippuvaisuutta tässä aistii. Millaista muuten arkenne on. Työtä/ opiskelua/ muita ihmissuhteita? Jää epäselväksi miksi haluatte naimisiin. Eihän sitä tarvitse meille kertoa, mutta itsellenne olisi hyvä selvittää. Muuten käy niin, että joidenkin vuosien päästä alkaa todellinen selvitystyö.... Onnea!

    • Toinen elämä

      anna kaikessa periksi ja "tyydy kohtaloosi". Pidä haaveistasi ja unelmistasi kiinni! Ehkä tämä mies ei ole se joka on sinulle tarkoitettu.... Selvästikään arvomaailmanne eivät ole saman suuntaiset. Itse joskus kauan sitten annoin kaikessa periksi, ei kirkkohäitä jne. Aika pian selvisi ettei mitään muitakaan perinteitä kunnioitettu, niitä jotka olisivat olleet minulle tärkeitä.

      Tsemppiä joka tapauksessa sinulle ja onnea elämääsi, mihin ikinä sitten päädytkin! :)

    • morsian housupuvussa

      Ymmärrän kyllä pettymyksesi, mutta näen tarinassasi myös valoisan puolen. Miehesihän juuri soitti sinne maistraattiin ja hommasi ne todistajatkin. Hänhän olisi voinut halutessaan nakittaa tämän homman sinulle ja se ei varmastikaan olisi tehnyt oloasi yhtään paremmaksi.

      Vaikka olet joutunut luopumaan omista unelmistasi ja selkeästä kosinnasta, olette kuitenkin menossa naimisiin ja tämä on miehellesi mitä todennäköisimmin kovan luokan juttu. Näistä häistä nyt tulee enemmän miehesi näköiset, kuin sinunkin näköiset, mutta mikset koittaisi ottaa siitä irti kaikkea mahdollista. Mikä sinua estää esim. pukeutumasta siihen kermakakkuun?

      Sinua ei varmaankaan yhtään lohduta, jos kerron, että minäkin menin aikanaan naimisiin hyvin vaatimattomin menoin. Minäkin olin haaveillut kirkkohäistä ja "päivästä prinsessana", mutta niin vaan kävi, että meidät vihittiin mieheni kanssa samaan aikaan kun vanhin lapsemme kastettiin. Tästä vihkimisestä ei tiennyt kukaan etukäteen ja kuulutuksiakaan ei julkistettu. Samaan aikaan moni ystävistämme meni naimisiin komein kirkonmenoin ja hääjuhlia saimme viettää mahtavissa kartanoissa ja jopa linnoissa. Mutta nyt kun aikaa on kulunut pian 15 vuotta, niin me taidammekin mieheni kanssa olla melkein ainoat ystäväpiirissämme, jotka ovat vielä naimisissa :-))

      Kaikkea hyvää sinulle! Toivottavasti löydätte miehenne kanssa kultaisen keskitien.

    • koita kestää vaa.

      Heh heh, voi voi sinua kun noin olet pettynyt, että oikeen julkisesti itket asiaa. Olethan sen itse antanut periksi jo kirjoituksesi perusteella, että haluat myös vaatimattoman vihkitilaisuuden, koska olet suostunut miehesi tahtoon. Tyydy nyt vaan kohtaloosi.
      miehet ovat hyvin yksinkertaisia kapistuksia. Sana ei tarkoittaa ei, eikä niinkuin naisten ajatusmaailmassa se takoittaa kyllä, ehkä, kenties ja ei ehkä, muttei koskaan ei.
      Jos ole sanonut ette halua isoja juttuja niin niinhän tulet saamaan mitä ole tilannut.
      Ja eikö tuo ole muutenkin teidän kahden sopimus, miksi siinä pitää pukeutua prinsessaksi? Vai kenties juuri siksi, että seuraavat 40 vuotta saa olla piruna perheessä. Jos ei näin voi tehdä, onkin käyttäydyttävä kauniisti loppuelämä.
      Ja jos te kerran olette vuoden jo puhuneet asiasta, niin miehesi mitä todennäköisimmin olettaa että asia on selkeä sinun kohdalta, että kaikki hörhötykset on jo menneen talven lumia.

    • mfiks

      Jos asia ottaa aivoon, niin kerrot siitä miehellesi. Sitten painutte korukauppaan hankkimaan sormuksen. Jos raha on ongelma, niin aika edullisestikin löytyy semmosia vähän vähemmän jaloilla kivillä varustettuja kivoja sormuksia, myyjä auttaa kun kertoo rehdisti budjetin. Ja vaikka nyt ei kirkkoa ookaan, niin voi sitä naimisiin mennä ja sitten pitää vaikka kunnon bileet kavereiden kanssa vähän näyttävimmillä puitteilla naimisiinmenon kunniaksi vaikka eivät varsinaiset jäykät hääjuhlat ehkä oliskaan. Nykyään on muotia myös tatuoida sormus.

      Sit jos mies ei suostu, eikä sun perustelujen ja tunteiden selittämisen jälkeen vieläkään halua edes tehdä tätä sun mieliksi, niin täytyyhän sun sitten miettiä miten pahasti tää sattuu, pääseekö siitä yli ja niin edelleen.

      Eiköhän se kuitenkin suostu? Ja muista vaatia avioehto!

      • tää juttu

        Ei tässä ole mistään kermakakuista tai häähössötyksistä kyse, vaan siitä, että kahdella ihmisellä on samasta asiasta erilaiset toiveet ja ajatukset. Ja asia hoidetaan puhtaasti toisen toiveiden mukaisesti. Se on oikeasti iso ongelma jatkoa ajatellen.

        Elämässä kun tulee eteen aika paljon asioita, joissa joutuu tinkimään periaatteistaan. Yhteiselo on kompromiessien tekoa, toisen huomioimista ja välillä omista tarpeista taipumista. Ap on kyllä jo taippunut oman osuutensa häiden suhteen. Mutta miten on mies tullut vastaan? Pelkästään suostumalla naimisiin vai?

        Mikä tai millainen on se uros, jonka saaminen miehekseen riittää? Ota nyt ap itseäsi niskasta kiinni. Sinua arvostetaan ja kunnoitetaan tasan tarkkaan niin paljoin kuin vaadit. Nyt olet jo hyvää vauhtia luisumassa kynnysmatoksi. Ja jos miehesi ei sinun tahtoasi halua kunnioittaa, haluatko sitten ylipäätään sellaisen elämänkumppanin? Paljon on mietittävää. Kehoittaisin pistämään jarrut pohjaan ja pysähtymään vielä hetkeksi. Myöhemmin on paljon kivempi mennä naimisiin kun molemmat taipuvat yhdessä, kuin erota katkerana. Sillä siihen pisteeseen tienne vie.


    • Tiukka täti

      Ei oo todellista! Jos haluaa sitoutua toiseen ihmiseen (oletettavasti) lopuksi elämäkseen, niin sekö ei sitten onnistu jos mies ei kosi? Onko se mies jotenkin olennaisesti merkittävämmässä asemassa näitä asioita päätettäessä? Tosi elämässä homman voi hoitaa ihan sopimalla vaan. Sinä et naisena (?) ole huonompi osapuoli ottamaan asiaa puheeksi.

      Se on sitten eri juttu, jos odottelet (herttasarjojen liiasta lukemisesta aivot pehmenneenä) turhaan töydellisen romanttista kosintaa...sitähän se mies ei suorita jos et häntä riittävästi kiinnosta tai jos vaan ei tajuu, että se on sulle maailman tärkein asia. Mutta mikäli tosiaan näin on, niin ehkä et ole vielä ihan kypsä avioliittoonkaan. Avioliitto on vakava asia, se on kaukana romanttisista haihatuksista. Avioliiton liima on tahto pysyä yhdessä, kyky joustaa ja antaa anteeksi...pitkä avioliitto (omakohtaista kokemusta) on lujaa kumppanuutta ja sisarellista rakkautta. Sen on kestettävä silloinkin kun romantiikkaa ei näy missään.

      • juhannushäät

        Ensinnäkin se ei hyvää lupaa, että toisen pitää luopua omista unelmistaan ja toiveistaan... Ei tule pidemmän päälle toimimaan, vaan harmittaa myöhemmin jos luopuu ja katkeroituu!

        Tässä ketjussa on paljon puhuttu siitä miten naiset haluat isot kirkkohäät kaikkine prinsessajuttuineen, mutta meilläpä myös mies näitä toivoo..että saa isot ja molempien näköiset häät, että saa "kaikelle kansalle" näyttää millaisen prinsessan saa ihan ikiomakseen!

        Molempien toiveet otetaan huomioon mahdollisimman hyvin nyt, kun häitä suunnitellaan ja myös muuten elämässä=) Siinä kaiken ydin!


      • Tsiirsalu
        juhannushäät kirjoitti:

        Ensinnäkin se ei hyvää lupaa, että toisen pitää luopua omista unelmistaan ja toiveistaan... Ei tule pidemmän päälle toimimaan, vaan harmittaa myöhemmin jos luopuu ja katkeroituu!

        Tässä ketjussa on paljon puhuttu siitä miten naiset haluat isot kirkkohäät kaikkine prinsessajuttuineen, mutta meilläpä myös mies näitä toivoo..että saa isot ja molempien näköiset häät, että saa "kaikelle kansalle" näyttää millaisen prinsessan saa ihan ikiomakseen!

        Molempien toiveet otetaan huomioon mahdollisimman hyvin nyt, kun häitä suunnitellaan ja myös muuten elämässä=) Siinä kaiken ydin!

        Aloittajan mies vaikuttaa könsikkäältä. Ei liikahda tuumaakaan - mitä nyt 30 kilsan päähän tuttavien mökille.

        Ei sormusta sormeen, ei kirkkohäitä, mitä nyt hiljaisuudessa.

        Jos itse miehenä toimisin noin, viestittäisin sillä "et sinä minulle mitään merkitse, mutta kun parempaa ei ole, voin ottaa sinut sängynlämmittimeksi". Näin siis minä asian tulkitsen, toivottavasti tuleva aviomiehesi ajattelee eri tavoin.


    • elomorsian10

      Meillä ei myös "virallista" kosintaa tullut koskaan, kun sovimme naimisiin menosta yhdessä. Itse olisin tietenkin halunnut ruusu-hampaissa kosinnan Pariisissa Eifeltornin alla, mutta ei tuo vaikuta lopputulokseen ollenkaan. Tahdoin kuitenkin kerran elämässäni kuulla sen, kun minua pyydetään vaimoksi ja sanoin miehelle että en aijo laittaa sormusta sormeen ennen sitä. :D Mies sitten keittiössä pyysi minua vaimokseen ja pujotti sormuksen sormeeni. En usko että mies olisi tajunnut "kosia", kun kerta oltiin jo yhdessä sovittu naimisiin menosta. Itsekin pidän kosintaa turhana kun kerta kihloissa jo ollaan, mutta halusin kuulla nuo sanat, vaikka sitten vähän pakotettuna. :) Pakko sanoa, että tuo kuulosti todella ihanalta. Kyse ei siis ole siitä, että olisin pakottanut miehen kihloihin kanssani. :)

      Kihlasormuksen myös halusin ja tahdon myös toisen sormuksen. Minulle on aivan sama pitääkö mies omaansa vai ei, kun ei se sormus sitä avioliittoa tee. Häät myös järjestetään ja vaikka oltaisiin "vain" maistraatissa pistäydytty, niin olisin ostanut itselleni hääpuvun siitäkin huolimatta.

    • ensaaa

      emme häitä varten. Miehesi hoitaa käytännössä asiat kotiin. Ei päästä muita sorkkimaan väliin.

    • Ensimmäisentoisen

      Kuinka käv? Saitko sormuksen ja kosinnan?

      Itselläni on tyhmä olo. Miesystäväni varmaan täysin huvinpäiten kysäisi tässä pari viikkoa sitten, että käytetäänkö me sitten niitä vanhoja sormuksia (hänellä oli kuulemma otettuna talteen exänsä hylkäämät sormukset). Otin sen silloin tosiaan itsekin leikkinä ja sanoin, että ei kai nyt sellaisia sormuksia uusiokäytetä, jotka ovat eroon johtaneen liiton jäämistöä. Jälkeenpäin kuitenkin aloin miettiä, että ehkä hän ihan nuukuuttaan olisi halunnutkin selvitä asiasta edullisesti. Miehet eivät taida oikein ymmärtää tämän sormusasian symboliikkaa...

      • Supernaattori

        ...oli tuo sun kaverisi. Eihän edes leikilläänkysellä noin. Kukaan nainen ei taitaisi sanoa miehelle, että edelliseltä äijältäni jäi sormus, otatko sitten sen, kun mennään kihloihin tai vihille :(


      • ....

        Pari on eronnut. Mies ei kestänyt enää lapsellista naistaan.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

      tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
      Ikävä
      126
      3108
    2. Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä

      "Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht
      Maailman menoa
      267
      1265
    3. Melkein lähetin viestin.

      Onneksi tulin järkiini. Mukavaa kesää
      Ikävä
      101
      1251
    4. Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa

      Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.
      Ikävä
      65
      1056
    5. Nainen voi rakastaa

      Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt
      Ikävä
      79
      1051
    6. Kalateltta fiasko

      Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr
      Kuhmo
      12
      1010
    7. Rakastan sinua

      Olen tiennyt sen pitkään mutta nyt ymmärsin että se ei menekään ohi
      Ikävä
      30
      956
    8. IS Viikonloppu 20.-21.7.2024

      Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku
      Sanaristikot
      52
      947
    9. Ikävöimäsi henkilön ikä

      Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie
      Ikävä
      42
      914
    10. Liikenne onnettomuus

      Annas kun arvaan -Nuoriso -Ajokortti poikkeusluvalla -Ylinopeus
      Orimattila
      44
      826
    Aihe