Sytytän erikoisvahvan laserin ja valaisen sillä kuuhun
Siirrän sen sadasosasekunnissa marssiin !
Eli matkaan meni sadasosasekunti ja matkahan oli ?
Eli helposti ylittyi valon-nopeus
Repikää siitä
Siirrän sen sadasosasekunnissa marssiin !
Eli matkaan meni sadasosasekunti ja matkahan oli ?
Eli helposti ylittyi valon-nopeus
Repikää siitä
Vastaukset 49
Vanhimmat
Marsin välillä säde kulkee vain valonnopeudella. Jos kuviteltaisiin kuun ja Marsin olevan samalla etäisyydellä, jolloin säde olisi jo riittävän kaukana, ei silti valonnopeuden ylittymistä tapahtuisi. Kaikki liike kun tapahtuu maasta käsin. Kuun ja Marsin välillä ei liiku mitään.
Täplä liikkuu kovempaa kuin valon-nopeus, eikös niin !
ei siirry. Fotonien liike on maasta kuuhun ja se tapahtuu valon nopeudella. Kuun ja Marsinkin välillä "täppäkin" kulkisi vain valon nopeudella, mutta vaikka ymmärrän mitä tarkoitat, niin ylivalonnopeutta esimerkissäsi ei ole.
Esimerkki olisi parempi, jos valitsisit vastakkaisilta suunnilta yhtä kaukana olevat kohteet. Esim 1 valovuosi.
Lampun kääntö 1/2 sekkaa ja täppä on ekakohteessa vuoden päästä ja toisessa vuoden ja 1/2 sekan päästä vaikka väli kohteilla on 2 valovuotta. Kohteiden 1 ja 2 välillä ei vaan kulje yhtään mitään.
Aika hieno päättelyketju.
Teet alkuoletuksen, että valon nopeus on ääretön. (laserin uudelleen suuntaus kestää 0,01s ja valo on perillä kohteessa 0,01s uudelleensuuntauksen aloittamisen jälkeen --> nopeus ääretön)
Tämän jälkeen todistat, että jos valon nopeus on ääretön, niin sen on oltava yli c:n. No shit Sherlock!
Minkäköhän takia alkoi naurattamaan :D
Iloinen mieli korvaa puuttuvan älyn!
..voisi kuvitella fotoniruiskuksi. Vähän kuin vesiruisku mutta vesimolekyylien sijasta siinä olisi fotoneja.
Jos siis olet jossain avaruudessa ja pyörit ympyrää lamppu kourassa niin fotonit lähtevät siitä niin kuin vesi lähtisi ruiskusta, spiraalimaisesti sinusta poispäin edeten. Mutta joka suuntaan yhtä nopeasti.
Jos sinulla olisi tehokas laserpointteri jolla suuntaat kaukana olevaa tasoa kohti, voit saada näkyville valopisteen joka liikkuu "valoa nopeammin" mutta se ei ole todellista liikettä.
Myös varjo voi liikkua valoa nopeammin ....
Lucky Luke ampuu varjoaan nopeamman, katsokaa vaikka jonkun albumin takakannesta!
Ihminen ottaa vastaan valonnopeutta. Ei valonopeus ole muuta kuin ihmisen oma määre.
Suanha miekii raotakangen pysymmää veen piällä ileman kepulkonstiloi eli ihravoetelua.
Oonha nostanu katerpillariakii yhelä käellä, tosin nahkakinnas oli apuna.
Usotko?
Vuatii vua hyvät hoksottimet.
Veneessähän se kanki menee mukavasti, oli voideltu tai ei. Katerpillariakin voi nostaa vaikka piikusormella. Eri asia, nouseeko. Minäkin työnsin kerran kivitaloa. Ei vaan perkele liikahtanutkaan.
Eihän se ole samaa onko veneen päällä vaiko veen päällä!
Sen toisen osasit selvittää.
Mutta uskotko, että hyppään korkeammelle kuin 4m korkea katerpillari, ja vielä ilman seipään apua?
Löin noista aikoinaan vetoa työkaverini Heikin kanssa ja voitin sillä 2 vodkapulloa.
Pari vuotta tuon jälkeen muistelimme iltanuotiolla kavereiden kanssa tuota voittoani pienessä simassa, ja löin kuin löinkin vetoa siitä, että voin todistaa, että juuri nuo vodkapullot ovat vieläkin juomatta, vaikka muuten olenkin naukkaillut vodkaa säännöllisesti.
ON selvää, että voitin tuonkin vedon , ja rehellisen näytön perusteella.
hyppäät korkeammalle kuin katepillari, sillä en oo ikinä nähny niiden hyppivän.
Ja rautakankikin pysyy hyvin veen päällä (tai ärrän, ässän, peen jne... päällä). ;p
Aivan niin!
Mutta miten selität, että voitin kahden vodkapullon korkkaamattomuudesta vetoni?
Varsinkin, kun olimme kaukana noista vodkapulloista ja lupasin välittömästi todistaa nimenomaan noiden pullojenkin olemisen täsmälleen ne samat vodkapullot, jotka olin pari vuotta aiemmin suoritetussa vedonlyönnissä voitettuja?
Se ei olekaan enää yhtä helppo selvittää.
On jutut
luulit väärin!
Ei ollut kyse tuosta...
valom säde katkeaa kuuhun ja viive on noin kolme sekuntia.
käännettyäsi valon kohti marssia jonka pitää olla kuun suunnalla koska muuten käännös ei olisi noin nopea. alkaa valo porautua kohti marsia. Kestää joitakin minuutteja valolla mennä marssiin.. ja matkaa oli...
meni juuri se hetki kun valolla menee. Ei yhtään yli tai ali.
on valon kiihtyvyys, nollastahan kaikki lähtee liikkeelle.
Fotonilla ei ole lepomassaa!
siiis fotoni ei synny missään vaan se on aina ollut olemassa, liikkuen sitä samaa vauhtia iät ja ajat läpeensä? Onko fotoni siis se kuuluisa hihhulien jumala?
Kun niksautan otsalamppuni kytkintä alkaa fotoneja syntyä ledien rajapinnassa suuria määriä. Newtonin mukaan kiihtyvyys on suoraan verrannollinen vaikuttavaan voimaan ja kääntäen verrannollinen massaan. Elikkä se massa on viivan alla jakajana. Kun jakaja lähetyy nollaa, lähestyy osamäärä ääretöntä. Fotonin massa ON nolla ja kiihtyvyys on siten Elon laskuopin mukaan ääretön. Nollasta ceehen heti.
Kyllähän otsalamppuni fotoneista jokunen pääsee vapaaseen avaruuteen absorboitumatta mihinkään väliaineeseen. Ne peijoonit ovatkin sitten hyvinkin pitkäikäisiä, mikäli eivät törmää kiinteisiin partikkeleihin. Isossa avaruudessa niitä kiinteitä on aika vähän.
pikkukysymys vielä, mistäs saat voiman sinne viivan yläpuolelle, vai nyökkäätkö samalla kun otsalampun sytytät?
siis wikipedia ilmaisee nolala jakamisen "määrittelemättömäksi", ei äärettömäksi...
toisaalta ei selvitetä mitä on esim nolla per nolla, tietysti nollakin on luku, joten tulos on joko määrittelemätön tai luku jaettuna itsellään antaa tulokseksi yksi?? Kumpikos tuo nyt on, toisaalta nollahan on yhtä kuin yksi kuten alla lainaamassani tekstissä "aukottomasti" (aukoton=virheellinen) osoitetaan:
lainaus" Nollalla jakaminen
Pääartikkeli: Nollalla jakaminen
Nollalla ei voi jakaa, koska on mahdotonta määritellä reaalilukujen jakolaskua siten, että nollalla jakaminen olisi mahdollista ja että tutut jakolaskun laskusäännöt olisivat yhä voimassa. Asiaa havainnollistetaan joskus esittämällä nollalla jakamisen absurdeja seurauksia. Esimerkkinä "osoitetaan" seuraavassa, että 1 = 0.
Olkoot x ja y sama luku, siis x = y. Siirtämällä molemmat termit yhtälön samalle puolelle saadaan x − y = 0. Jaetaan yhtälö nyt puolittain luvulla x − y. Vasemmalle puolelle jää luku 1, sillä luku jaettuna itsellään on 1. Oikealle puolelle jää 0, sillä nolla jaettuna millä tahansa nollasta eroavalla luvulla on 0. Järjenvastaisen tuloksen syynä on luvulla x − y jakaminen. Koska jakava luku x − y on kuitenkin nolla, saadaan virheellisesti "todistettua", että 1 olisi yhtä kuin 0. "
Kun jakaja lähestyy rajatta nollaa, lähestyy osamäärä ääretöntä.
Kelpaako nyt?
mutta mitäs siellä viivan päällä olikaan, voima numeroina? Älä revi villahousujasi! kysyä saa....
Vastaus löytyy kuulemma jopa Maxwellin yhtälöistä. C:n rajanopeus tyhjiössä tulee sähkömagnetismin perusteista.
Fotoniin ei voi suhtautua kuin "hiukkaseen". Sen nopeus on aina valonnopeus. Sen ei tarvitse kiihtyä valonnopeuteen. Eihän ääniaaltokaan lähde hitaasti likkeelle ja kiihdy äänennopeuteen.
Fotonin valonnopeus on sähkömagneettisen kentän ominaisuus. Kun kenttä syntyy lähtee se laajenemaan nopeudella C.
"Kun jakaja lähestyy rajatta nollaa, lähestyy osamäärä ääretöntä.
Kelpaako nyt? "
No ei kelpaa, voi lähestyä aivan yhtä hyvin miinus ääretöntä, jos jakaja lähestyy nollaa miinuspuolelta.
Jos sytytät taskulampun ja suuntaat valon Kuuhun, ja kun fotonivirta saavuttaa kuun. Nyt siirrät sadasosasekunnissa valon Marsiin .Nyt tarkastellaan tätä janaa Kuusta marsiin. Janassa on valofotoneita Vain alku ja loppupäässä, ei jatkuvana janana Marsista Kuuhun. Eli fotonien määrä vähenee etäisyyden neliöön, suhteessa välimatkaan ja sen suhteessa taskulampun liikenopeuteen.
Avaruudessa on kaikkialla valofotoneita, mutta kyseisessä janan puolessavälissä vain erittäin kaukana toisistaan. Selvennän lisää jos tarve.
Taskulampun lähettämät fotonit maan päältä eivät pääse kovin pitkälle Kokeile vaikka pimeällä, miten pitkälle valo ulottuu.
ihmissilmällä havaittavasta. Totta on että valo osittain hajoaa, heikkotehoisesta.
Fotoni jatkaa kyllä perille, jos ei ole esteitä.
Jos osoitat lampulla kuuta ja odottelet sen sekunnin verran että valo ehtii kuuhun asti (ja toisen sekunnin ettänäet heijastuksen) ja sitten käännät rivakasti lamppusi osoittamaan kohti Marsia kestää valolta tietysti sapua Marsiin se muutama minuutti tietysti, eli täsmälleen valon nopeuden mukaan. Valonsäde ei näet ole mikään rautakanki jonka toinen pää siirtyy sitä mukaa kuin käännät lamppua, vaan lamppua kääntäessäsi uuteen suuntaan lähtevät vain ne fotonit jotka lähtevät sen jälkeen lampusta. Jo matkalla olevat eivät tietenkään muuta suuntaansa. Jos maalisi on valovuoden päässä ja siirrät lamppua yhden fotonin leveyden verran huomaat valotäplän siirtyneen yhden fotonin leveyden verran kahden valovuoden kuluttua kun heijastus tulee takaisin.
Valo kulkee erilaissa materiaaleissa eri nopeuksilla ei valon nopeudella, avaruudessakin on maamollukan lähellä erilaista roinaa niin paljon, ap:n "säde jarraa jo kuuhun.
Ajatellaan asiaa näin että tähtäät laserilla kuuhun, sitten siirrät laserin kohti marssia.
Avaruudesta ylhäältä katsottuna, sinun lasersäde taipuu kaarelle kunnes lasersäde osuu marsiin.
Tietysti jos puhutaan vaikka vuorovesi-ilmiöstä noita voi jutella. Sorry ei toimi!
mutta käytännössä hyöty lienee aseteknologian. PIIIIIIIIIITkän matkan pääästä tuhota Petalaserilla vihollisen vaikka satelliitti...joskus tulevaisuudessa.
w
Säde ei taivu siksi että käännät lamppua. Lampusta lähtevät fotonit liikkuvat suoraan lampusta poispäin. Eri asia asia on jos otat pysäytyskuvan tilanteesta niin silloin voinet fotonien senhetkisten sijaintikohtien kautta piirtää ehkä jonkinlaisen käppyrän jonka muoto riippuu kääntöliikkeesi kiihtyvyydestä, mutta sillä ei ole mitään tekemistä säteen kanssa koska tuolla käppyrällä sijaitsevat fotonit ovat kaikki liikkumassa eri suuntiin, eivätkä siis suinkaan liiku sen piirtämäsi käppyrän mukaista rataa.
Hypätäämpä koko porukka tyhjyyteen jossa on tilaa....
No niin, sitten tuohon suuntaan, porukka ympyrän kehälle "seisoskelemaan" n. 330 000 km päähän ,ja minä jään tän laserin kanssa tähän kaikkien keskelle pyörimään ja näyttämään valoa. Pyörin kerran sekunnissa ympäri, ja jokainen tuolla kehällä ilmeisesti näkee sen valonvälähdyksen kerran sekunnissa, ja mikä olikaan tuon ympyrän kehän mitta, jaa lähimain 3,14 x 2 x 330 000 km eli n 2,1 Mkm eli siin n.7 x valon nopeus. Eli laserista lähtee säde, joka taipuu spiraaliksi, jostain suunnasta katsoen, eli olen jo pyörähtänyt koko kierroksen, kun ensimmäinen kehällä olija näkee välähdyksen, ja kaikki muut vuorollaan. Kaikki kehällä olijat näkevät välähdyksen sekunnin välein, kun pyörin kerran sekunnissa, ilmeisesti ihan oikein tähän asti...
Mikä olikaan valon kehänopeus, oliko se 7 x valon nopeus.
koska kehällä henkilöstä toiseen ei liiku mitään. Kaikki fotonit liikkuvat sinusta kehälle päin.
Jos heität pallon kohteeseen A ja toisen samanlaisen pallon kohteeseen B niin ei kai A:n ja B:n välillä mitään liikettä tapahdu. Aivan sama asia koskee fotoneja. Ei se sinun valokeilasi ole mikään yhtenänen "kiinteä esine" vaan koostuu erillisistä fotoneista. Kehän suuntaisesti ei liiku mitään.
Eli siis toisin sanoen, tuo valonsäde taipuu spiraaliksi.
mutta kun valonsäde ei ole kiinteä kappale. Voisit verrata sitä hiekkapuhallussuihkuun.
Voi huilu ... eihän se hiekka niin pitkälle lennä vaikka olisi mikä... no joo, tyhjiössä se menee pitkälle, vaan ei sekunnissa... no hidastetaan vähän ja tullaan lähemmä... vaikkapa niin jos tuon hiekan nopeus on vaikkapa 300m/s niin pistetään porukka seisomaan 300m päähän ja yksi pyörii sen letkun kanssa siinä keskellä... joo pyörähtää sekunnin aikana kerran ympäri, niin jokainen kehällä olija saa hiekkaa silmiinsä sen sekunnin aikana ... ei voi mitään, ja joka välistäkin vielä menee, Eli siis tuo hiekkasuihku taipuu spiraaliksi, ja jokaiseen kehällä olijaan osuu hiekkaa sekunnin välein.
Jokainen saa hiekkaa silmiinsä, sen sekunnin välein, vaikka kehä on yli 1800m pitkä, onko jokin pielessä.
hiekka silmiinsä, mutta väitätkö, että hiekka kulki yli äänennopeuden? Ne hiekkamurut, jotka osuivat ensimäistä silmään kuljetuaan sekunnin, olivat ihan eri muruja, joita viimeinen kaiveli silmästään. Sen ensimäisen ja viimeisen 1800 m:n välistä etäisyyttähän ei ylittänyt yksikään hiekanmuru. Vai ylittikö? Jos sama muru olisi lentänyt ensin ekan- ja sitten viimeisen silmään noudattaen koko ympyrän kaarta, olisi sen pitänyt lentää n. 1800 m/s. Ilmiön voidaan sanoa liikkuneen 1800 m/s, mutta ekan ja vikan välillä ei liikkunut mitään, vaan kaikki lähti kohteista 300 m:n etäisyydellä olevasta (Varsin Tehokkaasta) hiekkapuhallussuuttimesta.
Massa ei siis ylittänyt äänennopeutta, mikä sille olisi kyllä ihan luvallista. Taskulamppuvertauksessasi fotonit eivät ylitä valonnopeutta, mikä ei olisi edes luvallista. Toisin sanoen informaatiota siirtyy vain lampusta havainnoitsijoihin tai hiekanjyviä vain suuttimesta silmiin. Ei silmistä toisiin.
Sitähän tässä toitotetaan koko ajan, vaikka tuo kehä on 1800m niin jokainen sillä kehällä seisova saa hiekkaa silmiinsä sen sekunnin välein, ja kun sitä hiekka suihkua katsoo "ylhäältä", niin se on spiraali. Tuossa vaan tuo kehällä tapahtuvien tapahtumien nopeus on tuo 1800m/s, mikä taasen on aivan eri asia.
se äänennopeus ei ylity minkään reaalikappaleen kohdalla. Selvää pässinlihaa.
koska valonnopeus on c, eli vakion. Einsteini pätee, vaikka kuinka yrittäisi - sorry no bonus...
- Kaikki valonnopeuden ylitykset ovat, toistaiseksi, olleet kvanttimekaniikkaan kuuluvia ilmiöitä.
"Ei onnistu... koska valonnopeus on c, eli vakion."
Valon nopeus tyhjiössä on vakio. Valon nopeus väliaineessa on kaikkea muuta kuin vakio.
Tutustu vaikka Snellin lakiin noin alkajaisiksi. Tai googlaa slow light.
Valon taittuminen eri väliaineiden rajapinnassa perustuu täysin valon erisuuruiseen nopeuteen ko. väliaineissa. Miten ko. nopeuksista seuraa taitekertoimet ko aineille selviää siitä Snellin laista.
Tässä keskustelussa oli nimenomaan kyse siitä, voiko jokin edetä valon tyhjiönopeutta nopeammin.
Tarkka lukija olisi myös huomannut, että aiempi kirjoittaja kirjoitti "valonnopeus on vakio". Yhteen kirjoitettuna se viittaa nimenomaan valon tyhjiönopeuteen. Kun fotonin nopeus on jotain muuta kuin tämä tunnettu luonnonvakio, puhutaan "valon nopeudesta".
Tietenkin väliaine vaikuttaa valon nopeuteen, mutta se nimenomaan vaikuttaa aina hidastavasti. Joten valonnopeuden ylitystä et saa millään väliaineella aikaiseksi.
Ja jos tähän asiaan haluaa perehtyä, niin turha mistään Snellin laista lähteä liikkeelle. Snellin laki on vain geometriseen optiikkaan johdettu tulos Fermat'n periaatteesta.
Valonnopeus C = 1/neliöjuuri myy nolla kertaa eeta nolla on sama kaikissa inertiaalijärjestelmissä eli on invariantti. Lähtee jo Maxwellin aaltoyhtälöstä ja perustuu luonnonvakioihin