sattuu maapallolla aina samaan kellonaikaan eri vuodenaikoina?
Eli siis Suomessa Aurinko on etelässä tiettyyn kellonaikaan, esim. klo 13. Talvellakin samaan kellonaikaan on valoisaa, eli pituupiirimme on etelään päin. Miksi näin on, jos vaikka kesällä maapallon pyöriminen pysäytettäisiin ja maapallo siirrettäisiin "talvikohtaan" 1/2-kierrosta vuotuisella radalla eteenpäin, niin eikö meillä silloin olisi pimeää?
Osaako joku kertoa miksi valoisa aika in aina suunnilleen samoissa maisemissa ja samoin pimeäkin. Vai liittyykö tämä siihen samaan ilmiöön että esim. joku taivaankappale (tähti, planeetta) näkyy joka ilta noin 4 min. aikaisemmin verrattuna edelliseen?
Eli siis Suomessa Aurinko on etelässä tiettyyn kellonaikaan, esim. klo 13. Talvellakin samaan kellonaikaan on valoisaa, eli pituupiirimme on etelään päin. Miksi näin on, jos vaikka kesällä maapallon pyöriminen pysäytettäisiin ja maapallo siirrettäisiin "talvikohtaan" 1/2-kierrosta vuotuisella radalla eteenpäin, niin eikö meillä silloin olisi pimeää?
Osaako joku kertoa miksi valoisa aika in aina suunnilleen samoissa maisemissa ja samoin pimeäkin. Vai liittyykö tämä siihen samaan ilmiöön että esim. joku taivaankappale (tähti, planeetta) näkyy joka ilta noin 4 min. aikaisemmin verrattuna edelliseen?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Maan pyörintänopeus oman akselinsa ympäri on (varsin tarkasti) vakio, johtaen siihen, että ko. kiertoliikkeen kestoaikaa tehdä täysi kierros kutsutaan vuorokaudeksi. (Trooppisen) vuorokauden perusedellytyksenä on auringon sijainti aina samalla suunnalla tiettyyn vuorokaudenaikaan.
Ei vuodella ja vuorokaudella ole mitään tekemistä tai sidosta toisiinsa ja "½ kierrosta" on niin epämääräinen arvo, että sen perusteella ei voida arvioida, mikä vuorokaudenaika silloin olisi jos kello nyt on 13. Trooppinen, anomalistinen vai sideerinen vuosi ja sen puolikas?
Maan ratakallistumalla ei ole merkitystä vuorokauden pituuteen.
Kiits.
Olet havainnut oikein. Maapallo pyörähtää vuorokaudessa 360 nyt tulee tärkeä asia, vuorokaudessa maapallo kulkee myös radallaan eteenpäin, joten maapallon on pyörähdettävä lisäksi aste ylimääräistä kumotakseen kiertodalla kulkeminen ja siihen menee tuo 4min. Pieni huojunta etelässä olo hetkessä johtuu taas maapallon radan soikeudesta. Talvella kun maapallo sattuu olemaan lähimpänä aurinkoa, maapallo kulkee nopeasti joten maapallon on pyörähdettävä vielä enemmän ja talvella etelässä olo hetki siirtyy pikkuhiljaa myöhemmäksi. kunnes helmikuussa pyöriminen on balanssissa kellon kanssa, sitten alkaa maapallon liike hidastua kesää kohti joten etelässä olo hetki aikaistuu hiljakseen. Vuodessa pyörimme yhden ylimääräisen kierroksen akselin ympäri, koska muuten kävisi niinkuin ihmettelet puolenvuoden välein aurinko paistaisi yöllä.
Nyt tämä infernaalinen dilemma on kokenut exoduksen, kiitos jjjgkjjdj:lle. Ehdottaisin hänelle kymmnentä pistettä ja paukaijamerkkiä ja palstan kuninkaan titteliä tietämyksensä johdosta.
esim. keskipäivä on määritelty siksi päivän hetkeksi jolloin yleensä on valoisaa ja kellonaika on määritelty sellaiseksi että edellinen havaintojen mukaan toteutuu (samalla paikalla) läpi vuoden, vuodesta toiseen.