Muodostavathan galaksitkin galaksiryhmiä ja joukkoja. Galaksijoukot muodostavat supergalaksijoukkoja.
Fotonitkin muodostavat aallonharjoja jotka hylkivät toisiaan jne.
Maapallosta säteilevät kuumat, tiheät ja vähän ulkopintaa omaavat hiukkaset eivät töni meitä pois päin Maapallosta niin kovasti kuin Maapalloa kohti tulevat vanhat ja vähän tiheät hiukkaset joita Maapalloa kohti tulee paljon enemmän jne.
Tuollaisessa fotoniaallonharjassa olevat fotonit eivät töni toisiaan pois päin toisistaan niin voimakkaasti kuin fotoniaallonharjaan muista fotoniaallonharjoista tulevat fotonia pienemmät hiukkaset tönivät fotoniaallonharjan fotoneja pysymään samassa aallonharjassa.
Erittäin yksinkertaista!
Fotonista ulos tulevia hiukkasia voi olla yhtä paljon kuin tähdistä ulos tulevia hiukkasia ja silloin kun nämä hiukkaset humahtavat ulos fotoneista, ne ovat kuumempia/tiheämpiä ja vähemmän ulkopintaa omaavia hiukkasia kuin toisen fotoniaallonharjan fotoneista tulevat hiukkaset ovat, koska nämä ovat liikkuneet pidemmän matkan siinä vaiheessa ja tänä aikana ne ovat ehtineet hajota vähemmän tiheiksi hiukkasiksi, jolloin ne myös siirtävät kaiken liike-energiansa siihen fotoniin johon ne törmäävät.
Jos hiukkanen on juuri tullut ulos fotonista ja osuu saman fotoniaallonharjan fotoniin, se läpäisee sen, siirtämättä kaikkea liike-energiaa siihen fotoniin ja näin syntyvät fotoniaallon harjat eli ne energisemmät kohdat säteilyssä!
Ilmeisesti joskus aallonharjat pystyvät yhdistymään, mutta tämä ei ole ongelma www.onesimpleprinciple.com mallille, päinvastoin, sekin selittyy omalla paineellaan!
Yksinkertaista kun sen oikein ymmärtää!
.
Fotonitkin muodostavat aallonharjoja jotka hylkivät toisiaan jne.
Maapallosta säteilevät kuumat, tiheät ja vähän ulkopintaa omaavat hiukkaset eivät töni meitä pois päin Maapallosta niin kovasti kuin Maapalloa kohti tulevat vanhat ja vähän tiheät hiukkaset joita Maapalloa kohti tulee paljon enemmän jne.
Tuollaisessa fotoniaallonharjassa olevat fotonit eivät töni toisiaan pois päin toisistaan niin voimakkaasti kuin fotoniaallonharjaan muista fotoniaallonharjoista tulevat fotonia pienemmät hiukkaset tönivät fotoniaallonharjan fotoneja pysymään samassa aallonharjassa.
Erittäin yksinkertaista!
Fotonista ulos tulevia hiukkasia voi olla yhtä paljon kuin tähdistä ulos tulevia hiukkasia ja silloin kun nämä hiukkaset humahtavat ulos fotoneista, ne ovat kuumempia/tiheämpiä ja vähemmän ulkopintaa omaavia hiukkasia kuin toisen fotoniaallonharjan fotoneista tulevat hiukkaset ovat, koska nämä ovat liikkuneet pidemmän matkan siinä vaiheessa ja tänä aikana ne ovat ehtineet hajota vähemmän tiheiksi hiukkasiksi, jolloin ne myös siirtävät kaiken liike-energiansa siihen fotoniin johon ne törmäävät.
Jos hiukkanen on juuri tullut ulos fotonista ja osuu saman fotoniaallonharjan fotoniin, se läpäisee sen, siirtämättä kaikkea liike-energiaa siihen fotoniin ja näin syntyvät fotoniaallon harjat eli ne energisemmät kohdat säteilyssä!
Ilmeisesti joskus aallonharjat pystyvät yhdistymään, mutta tämä ei ole ongelma www.onesimpleprinciple.com mallille, päinvastoin, sekin selittyy omalla paineellaan!
Yksinkertaista kun sen oikein ymmärtää!
.
Vastaukset 2
Vanhimmat
please nukkumaan (vaikka 100 vuodeksi)!
Ja eikös se oo nyt sun vuoro mennä hoitoon, ku ne päästi ton Arton pois sieltä???
on aaltoilmiö. Ei hiukkasilmiö. Kaksoisrakokokeen interferenssi selittyy fotonien aaltohiukkasdualismilla.
Sähkömagneettisessa säteilyssä interferenssiä aiheuttaa esim monitie-eteneminen ja siirtolinjassa impedanssiepäsovitus (VSWR). Millään paineella ei ole interferenssin kanssa mitään tekemistä. Interferenssit eivät hylji toisiaan, kuten väitit, vaan aallonpituus on ainoa määräävä tekijä. Huippujen etäisyys on lamda/2. Fysiikan alkeetkin hukassa taas kerran.