Ihminenhän on ainoa eläin, joka pyyhkii peräpeilinsä. Mutta milloin tämä ominaisuus ilmestyi ihmiselle, pyyhkivätkö jo muinaiset roomalaiset alapäänsä?
Pyyhkimisen evoluutio?
,.,.,.,.
4438
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Muinoin, todella muinoin. Simpanssitkin nimittäin pyyhkivät pyllynsä, jos niillä on vatsa löysällä. Tähän käytetään toimitukseen sopivia puunlehtiä. Ihmisen ja simpanssin kehityslinjat ovat eronneet ainakin 5 miljoonaa vuotta sitten, joten ei ole kaukaa haettua olettaa pyyhkimisen olevan ainakin niin vanha "keksintö".
Perseensä putsaaminen on melko tuore juttu. Kyllä siitä on viitteitä useista kulttuureista, mutta esimerkiksi Napoleon ei pyyhkinyt armasta takapuoltaan. Lähinnä hajun ja hygienian takia sitä persettä ruovitaan.
tuli tämä tapa. Ympäri maailman Aasiassa, Afrikassa, Euroopassa, Etelä-Amerikassa on kautta aikain ollut tapana pestä itsensä. Pesuhan on käynyt kaatamalla esim. kannusta vettä ja bidee on jo ikivanha keksintö. Meillä Suomessa on bideesuihkut, kuten monissa muissakin maissa.
Tyhmät amerikkalaiset päättivät kaataa metsiä, saadakseen levittää p*"kaa perseeseen, kun eivät voi siveellisyyttään koskea alapäähänsä kuin paperin kanssa.
Siksi Amerikassa tavalliset suihkutkin on kiinni seinässä pään yläpuolella. Mitään käsisuihkua ei ole. Ei tarvi pestä omaa alapäätään sielläkään. Riittää, että valkaisee hampaat ja kertoo olevansa maailman hygieenisin, vaikka perse onkin pa%&assa
perseenpyyhiminen paperilla on saapunut melko myöhään. Täällä oli nimittäin aikoinaan tapana käyttää eräänlaista pensseliä, jota kutsuttiin 'perseensudiksi'. Sitä ennen käytettiin käpyjä. Perseensudin arvellaan saapuneen tänne Ruotsista saaristoa mukaillen. Ahvenanmaalta on tietoja perseensudista jo 1400-luvulta, jolloin kyseinen työkalu valmistettiin kuivatuista kalanpyrstöistä. Myöhemmin kehitettiin erilaisia perseensuteja erilaisiin käyttötarpeisiin, esim. tuuhea karhunturkkinen ripuliin ja oravannahkainen kovalle vatsalle. Yleisimmin perseensuti valmistettiin kuitenkin lehmänhännästä tai hevosenharjasta. Rikkaat käyttivät suteihinsa ylellisempiä materiaaleja. Esim. Turun linnan arvokkaimpiin aarteisiin kuuluu Catharina Jagellonicalle kuulunut soopelinnahkainen ja mursunluuvartinen perseensuti 1500-luvulta. Nälkävuosina perseensuteja tiedetään valmistetun jopa ihmisen hiuksista ja kuusenhavuista. Vessapaperin yleistymisen myötä perseensutien käyttö alkoi hiipua, mutta ainakin presidentti Urho Kekkosen tiedetään vielä käyttäneen perseensutia.