Mieltäni on askarruttanut seuraava kysymys jo pitkään. Miksi auto tuulilasiin ei muodostu kuuraa autokatoksessa. Olen googlettanut lähinnä suomen kielellä keskustelupalstoja ja sivutoja. Järkevää selsitystä ei tunnut löytyvän. Ontuvia selityksiä kyllä riittää. Seuraavia tekijöitä ja ilmiöitä on tullut ilmi.
-ilmiö on härmistyminen
-lämpötila on sama katoksessa ja sen ulkopuolella
-huurtumisen voi estää myös muukin este, kuten puu, seinä ja etäisyydenkin päästä
-ilmankosteudella voi olla vaikutusta, mutta tuntuu, että pienet muutokset ei vaikuttaisi ilmiöön, koska lämpötilasta ja kostedesta riippumatta katoksessa oleva autoni tuulilasi on huurtumaton joka ikinen aamu.
-lämpösätelyn vaikutuksesta ja heijastumisesta on ollut uskottavimmat selitykset. mikä ilmiö tarkalleenottaen tekee sitten sen.
Tuossa muutamia asioita. Voisiko joku kuka oikeasti tietää niin selittää ilmiön, siten, että tyhmäkin tajuaa. Kirjoittakaa myös omia havaitoja, jotka vaikuttavat ilmiöö mitä ei yllä tullut ilmi. Nyt tämä perkale selvitetään perinpohjin!!!!
Miksi auton tuululasi ei huurru autokatoksessa?
56
5631
Vastaukset
- martta0
Siis tässähän on kysymyksessä lämpösäteily taivaalle ja ns. taivaslämpötilan (sky temperature) käyttäminen. Taivaslämpötila on usein hyvin alhainen esimerkiksi luokkaa -40 C. Katoksessa olevan auton tuulilasi ei "näe" tätä kylmää taivasta, jolloin tuulilasin lämpötila ei lämpösäteilyn vuoksi laske alle nollan. Ulkona olevalla tuulilasilla asia on toisin...
Jos kiinnostaa voin laskea muutaman esimerkin.Taivas on usein -40 tienoilla. Tämä siis täydessä auringonpaisteessa.
Pienikin utu taivaalla nostaa heti lämpöä, joten kylmimpiä kohtia löytyy syvimmän sinen alueilta.- ???
Mikä selitys tuo on? Vääntäkää nyt rautalangasta, että tyhmäkin tajuaa. Laskekaa niitä esimerkkejä. "Ei laske alle nollan" Mikä nolla? Laskeehan se vaikka -20 asteeseen katoksessa ja katoksen ulkopuolella. Onko kyse jostain lämpötilan laskemisesta tai sen nopeudesta. Omituista ilmiössä on se, että ikkuna ei huurri onko lämpötila -5 tai -30 astetta. ???
- tullut mieleen.
Lisäksi olen havainnut että autosta ei sen puolen ikkunat jäädy (ainakaan niin pahasti) joka on rakennukseen päin, vaikka matkaa olisi useita metrejä. Tässä on mitä ilmeisemmin kysymys jonkunlaisesta lämmön heijastumisvaikutuksesta vaikka rakennus olisikin tyhjä ja kylmillään oleva, joten sinällään se ei ole paljon ulkoilmaa lämpimämpi ole ja autokin on saattanut olla useampia päiviä käytön jälkeen "jäähtymässä".
Nyt hyvin mielelläni lukisin oikeanlaisen selostuksen tuosta rakennuksen puoleisten ikkunoiden selvästi vähäisemmästä jäätymisestä, eli mitenkä se voi olla noin huomattava. - kerrottuna
ilmankosteus on alijäähtyneessä tilassa (muodostaa jäätä vasta pinnalle joutuessaan). Katoksen tai seinän suojaava vaikutus perustuu siihen, että tuo ilmassa oleva vesihöyry tulee suoraan alaspäin. Eli ylhäältä tuleva kosteus ei juurikaan pääse kosketuksiin katoksen alla olevan auton kanssa. Seinän vaikutus perustuu taas tuon hitaan pystysuuntaisen virtauksen ohjautumiseen jäätymättömän lasin ohi.
- meteme
Ilmeisesti sama ilmiö tapahtuu myös pelkän puun vaikutuksesta. Ja myös etäisyyden päästä. Riittääkö puu muuttamaan ilmavirtauksia. selitys kuullostaa kyllä muuten uskottavalta. Toisaalta myös tuo säteilyteoria kuullostaa jotenkin uskottavalta. Pitäisi tehdä koe, jossa tuulilasin lähettyville asetettaisiin vaneri ja lasilevy. Jos lasilevyn vaikutuksesta huurtuminen vähenee on säteilyteoria kumottu, koska lämpösäteily läpäisee lasia ja lasilla ei tällöin tulisi olla vaikutusta.
Onko tuossa virtauksien muuttumisessa sama ilmiö, kun tökätään makkaratikku nuotioon. Savu nousee tikun vartta pitkin häiritsemättä retkeilijöitä. Sama ilmiö laskeutuvalle alijäätyneelle vesihöyrylle. Vesihöyry tykkää laskeutua pintoja pitkin ja täten tuulilasiin törmää vähemmän vesimolekyylejä, jotka haluavat härmistyä. - avaan hieman.
meteme kirjoitti:
Ilmeisesti sama ilmiö tapahtuu myös pelkän puun vaikutuksesta. Ja myös etäisyyden päästä. Riittääkö puu muuttamaan ilmavirtauksia. selitys kuullostaa kyllä muuten uskottavalta. Toisaalta myös tuo säteilyteoria kuullostaa jotenkin uskottavalta. Pitäisi tehdä koe, jossa tuulilasin lähettyville asetettaisiin vaneri ja lasilevy. Jos lasilevyn vaikutuksesta huurtuminen vähenee on säteilyteoria kumottu, koska lämpösäteily läpäisee lasia ja lasilla ei tällöin tulisi olla vaikutusta.
Onko tuossa virtauksien muuttumisessa sama ilmiö, kun tökätään makkaratikku nuotioon. Savu nousee tikun vartta pitkin häiritsemättä retkeilijöitä. Sama ilmiö laskeutuvalle alijäätyneelle vesihöyrylle. Vesihöyry tykkää laskeutua pintoja pitkin ja täten tuulilasiin törmää vähemmän vesimolekyylejä, jotka haluavat härmistyä.Puu tekee alaspäin suuntautuvaan virtaukseen turbulenssia, joka saa alijäähtyneen veden muodostamaan suurempia pisaroita. Pisarakoon kasvaminen saa lokaalin ilmanpaineen laskemaan, josta aihetuu pystyvirtauksen kääntyminen puuta kohden -> Puun puoleinen kylki jää vähemmälle kasteelle..
- ökijgkjh
meteme kirjoitti:
Ilmeisesti sama ilmiö tapahtuu myös pelkän puun vaikutuksesta. Ja myös etäisyyden päästä. Riittääkö puu muuttamaan ilmavirtauksia. selitys kuullostaa kyllä muuten uskottavalta. Toisaalta myös tuo säteilyteoria kuullostaa jotenkin uskottavalta. Pitäisi tehdä koe, jossa tuulilasin lähettyville asetettaisiin vaneri ja lasilevy. Jos lasilevyn vaikutuksesta huurtuminen vähenee on säteilyteoria kumottu, koska lämpösäteily läpäisee lasia ja lasilla ei tällöin tulisi olla vaikutusta.
Onko tuossa virtauksien muuttumisessa sama ilmiö, kun tökätään makkaratikku nuotioon. Savu nousee tikun vartta pitkin häiritsemättä retkeilijöitä. Sama ilmiö laskeutuvalle alijäätyneelle vesihöyrylle. Vesihöyry tykkää laskeutua pintoja pitkin ja täten tuulilasiin törmää vähemmän vesimolekyylejä, jotka haluavat härmistyä.on kysymys.
- hoivkls
Kolmen kelvinin taustasäteily jäädyttää tuulilasin pilvettömällä säällä.
- Anonyymi
Jep, tämä on oikein. Kosteus putoaa alas päin ja jäätyy kylmälle pinnalle. Kaikki muut selitykset ovat humpuukia.
- martta0
On tullut muutamia vastauksia. Osa selityksistä on täysin vääriä, niin kuin olettaa sopiikin. Härmistyminen ei liity tähän oikeastaan mitenkään, sehän tarkoittaa sitä että höyrymuodossa oleva vesi jäätyy ilman, että vesi käy välillä nesteenä. Ilman kosteus sen sijaan liittyy, sillä ilmassa oleva vesihän tässä muodostaa sen huurteen. Huurtuminen tapahtuu pääosin kun ilman lämpötila on nollan vaiheilla. Siis väännetäänpä pieni esimerkki. Olkoon ulkolämpötila Tpiha= 2 C mikä on myös auton sisäpuolen lämpötila. Oletetaan tuulilasin sisäpinnan lämpötilaksi sama Tsisä= 2 C ja ulkopinnan lämpötila on Tulko. Taivaslämpötila olkoon vaikka Tsky=-30 C ja lasin ulkopinnan konvektiivinen lämmönsiirtokerroin h=4 W/m2K. Lasin paksuus on paksuus=4 mm ja lämmönjohtavuus lamda=0,2 W/mK, lasin emissiviteetti olkoon e=0,95 ja säteilyvakiohan on 5,67E-8 W/m4K4.
Tasapainotilanteessa lasin sisäpinnasta johtumalla siirtyvä lämpövirta = lasin ulkopinnasta konvektiivisesti siirtyvä lämpövirta säteilemällä siirtyvä. Kaavana sama: lamda x (Tsisä - Tulko)/paksuus = h x (Tulko-Tpiha) e x 5,67E-8 x (Tulko^4 - Tsky^4), josta ratkaistaan Tulko ja saadaan Tulko = -0,1 C eli pakkasen puolella. Huurtuminen johtuu tästä eli vaikka ulkolämpötila on vähän plussan puolella, niin tuulilasin pintalämpötila on kuitenkin pakkasen puolella eli ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy tuulilasin pinnalle ja jäätyy. Lämpötilat kaavassa Kelvineinä.
Jos lasia estetään näkemästä kylmää "taivasta" konstilla tai toisella, niin huurtumista ei tapahdu koska lasin ulkopintakin pysyy plussan puolella. Tähän riittää se, että edessä on vaikkapa ne teidän puuseinät. Ilmavirtaukset jne.. eivät liity tähän. Jatketaanko?
terveisin martta0- kylmäkkö
aina aatellu tän silleen, että kuten aurinko säteilee lämpöä, niin kylmä yötaivas "säteilee" kylmää. Joo-joo, termit ihan sekaisin.... Toki parempi tuo että ajattelee nuitten kertoimien kautta
- hmmmhm
Kuulostaa uskomattomalta, että ilma lämmittää rajapintaa (termi h x (Tulko-Tpiha) on negatiivinen) ja samaan aikaan sen nettosäteily on taivaalle päin... Jos näin todella on, niin eikö auto jatka jäähtymistä kunnes
Tsisä = Tulko, jolloin h x (Tulko-Tpiha) e x 5,67E-8 x (Tulko^4 - Tsky^4) = 0 josta samoilla kertoimien arvoilla Tulko = -12.8 C - ffsdf
Lasiin tiivistyy kosteutta, mikäli lasin pintalämpötila on alle ympäröivän ilman kastepistelämpötilan.
Lasiin tiivistynyt kosteus on jäätä, mikäli lasin pintalämpötila on alle 0 °C lämpötilassa.
Lasin pintalämpötilaan vaikuttavat auton sisäilman lämpötila, ulkoilman lämpötila lasin ulkopuolella sekä lämpösäteily lasin ja ympäristön välillä.
Katoksessa olevan auton ikkunat näkevät lämpösäteilyä lämpimistä pinnoista (esim. tiiliseinä), ja heijastunutta säteilyä esim. katoksen katosta. Tuo heijastunut säteily on lähtöisin muista pinnoista, mm. katoksen lattiasta ja seinistä. Ja tietysti kyseiset pinnat myös emittoivat omaa lämpötilaansa vastaavaa lämpösäteilyä.
- Misip
Hyvä luoja sentään.
Ihan auton lämmöntakia noin käy.
Jätäpä autosi kovaan pakkaseen useammaksi päiväksi katokseen.
Oletuksena, ettei kukaan muukaan ja lämmintä autoa katokseen.
Varmaan jäätyy tuulilasi ja kaikki muukin.- puyfoufy
Pitkässä juoksussa näin. Se ei kuitenkaan selitä, miksi takalasi ja tuulilasi ovat rajatapauksessa jäässä, kun sivulasit ovat vielä sulana. Tämä on "kylmän taivaan" ilmiö, eli lämpösäteilystä johtuvaa jäähtymistä, jota auton lämpö ei selitä.
- höpönlöpön
Meillä ei ole ainakaan ikinä ollut jäässä.On oma yhden auton katos ja viiteen vuoteen ei ole jäätynyt kertaakaan vaikka olisi auto seissyt viikon kolmenkymmenen pakkasilla.Että silleen.
- Hyvä Joulua!
Olen huomannut, että kun auton vie sateella katokseen, tuulilasi säilyy kuivana. Katoksen ulkopuolella se tulee ihan märäksi.
- Uutta Vuotta!
Kunhan sateen korvaa kylmäsäteilyllä, niin naulan kantaan!
- hyväää höylyä
senkin katoksessa hyppivä loulu ykkö!!!!
- Mr. Bushing
Ontuvia selityksiä tosissaan riittää mutta one simple principle on tämänkin ilmiön ennustanut aikoja sitten.
heh heh
Taivasalla olevan auton lasiin tulee hiukkasia jo olemassa olevasta tilasta joka ei laajene tai kaareudu jne.
Hiukkaset räjähtävät omaa energiaansa suhteessa enemmän tuulilasin ulkopintaa kohti kuin sisäpintaa kohti u know. Entropian vuoksi räjähtävä energia saa ilman kosteuden jäätymään lasiin.
Katoksessa hiukkaset räjähtävät suhteessa yhtä paljon energiaansa tuulilasin molemmille pinnoilla ja näin entropia on nolla eikä jäätymistä tapahdu.
heh heh- mene...
hoitoon!!!
Auto tuuli lasit ei yleensä huurru katoksessa kun auton ikkuna ei säteile lämpöään avaruuteen. Ei niillä ylempien ylempien ilmakerroksien -40- 60 asteen lämpotiloilla ole merkitystä.
Martan selitys oli lähellä oikeaa, mutta koska useasti toi esiin pluskelit, joka harhauttaa. ikkunalasit huurtuu vaikka olisi pakkasta -30 jos taivas on selkeä.
Selitys tulee tässä, ilmakehässä on kosteutta. vaikka olisi kuinka kylma ilma ilmakehä sisältää vaihtelevaa määrää kosteutta. Ilman jäähtyessä ilman kosteusprosentti kohoaa, ilma että ilmaan olisi tietoisesti lisätty kosteutta. Kylmä ilmakehä ei voi sisältää niin paljoa kosteutta kuin lämmin. Jos kosteus nousee sataan prosentiin alkaa ilman kosteus muodostamaan pisaroita tai jääkiteitä.(harvoin ilma on yli kylläinen). Vaikka kosteus ei olisi 100 prosenttia kosteus alkaa tiivistymään pinnoille.
Auto joka on ulkona avoimen taivaan alla, säteilee pinnoiltaa lämpöä avaruuteen ja sen pinta jäähtyy. myös ikkunat säteilee ja jäähtyvät. Ilman lämpötila laskee myös mutta hitaammin, jolloin auton pinnat ja muutkin pinnat kuin auto ovat ympäristöään kylmempiä jolloin niihin ensimmäisen alkaa muodostumaan tiivistyvästä kosteudesta suoraan jääkiteitä härmistymällä. Kylmä lasi viilentää ilmaa myös siinä lasin lähellä siksi ilma ei voi sisältää niin paljoa kosteutta ja siksi kuuraa muodostuu lasille. Jos tulee pilveä tai auto viedään katokseen pinnat ei voi säteillä lämpöä avaruuteen, jolloin pinta ei tiivistä kosteutta, ja kuuraa ei muodostu. Huom, vaikka korkellä ilmakehän yläosissä tulisi Cirruspilvi eteen jonka lämpötila on -40astetta kuuran muodostuminen vähenee oleellisesti. Tärkeitä on että säteily avaruuteen katkeaa. Siksi viltti suojaa kuuraantumiselta, viltin pinta jäähtyy ja vaikka se jäähdyttää myös lasia kylmin kohta on viltin ulkopinta ja siihen muodotuu kaikki se kuura jota on tarjolla. Talvella kuuraa muodostuu herkästi jos kosteus olot on sopivat vaikka auto olisi katoksessakin. ilmojen lämmetessä auto voi olla viileämpi kuin ympäristö ja taas kuurittuu.
Päinvastainen esimerkki on teiden kuivaminen ja pidon paraneminen juuri tälläisella pakkasjaksolla. Tien pinta ulossäteilystä huolimatta on lämpimämpi kuin ilma, maaperän suuren ja lämpimän massan asiosta. Tien pinnalta jäätä haihtuu koko ajan ilmakehään jos tien pinta on yhtään lämpimämpi kuin ilman. Jolloin jää häviää haihtumalla (Sublimoituminen) ja pito tiessä on kuin kesäkelillä. Jos jäätä on useita senttejä eristää jää niin hyvin että haihtumista ei enää tapahdu, vaan päin vastoin ulossäteilyn takia pinta alkaa olla jo kylmempi kuin ilma ja kuuraa ja jäätä muodotuu jopa lisää. Mutta ajourian kohta on todella kuivassa kesäkelissä näillä pakkasilla.Hyvä kysymys!
Miksi auton tuulilasiin ei muodostu jääkerrosta (kuuraa) autokatoksessa?
Intuitiivisesti ajatellen sitä pitäisi muodostua, koska autokatos ei ollut siis
lämpöeristetty.
Mutta kun ajat lämpöeristämättömään katokseen auton (jossa on aika paljon
lämpöenergiaa ajon jälkeen), kestää aikansa kunnes auton tuulilasilla oleva
kosteus jäätyy. Ensinnäkin vaikka katos on lämpöeristämätön, se ei ole aine-eristämä-
tön, siis lämmin ilma ei virtaa sieltä ulos (karkeasti ottaen), jollei se sitten ole ihan pelkkä risumaja - niitäkin näkee.
Toiseksi, autosi oma lämpö ajon jälkeen pitää myös lasit
lämpiminä aikansa. Ja kolmanneksi, olomuodon muutos vesihöyrystä jääksi vaatii
kaksi olomuodon muutosta: höyry -> neste -> jää, joista molemmat vapauttavat
ison energiamäärän - ja kestävät aikansa.
Suurin tekijä verrattuna katokseen vs. ilman katosta on ilman kierto.
Termodynamiikan mukaan lämmin nauto jäähtyy lämmittämällä katoksen sisäilmaa
ja jos tämä ilma ei pääse vaihtumaan, saavuttaa katos ja auto saman lämpötilan, jossa
lämpötila saattaa olla plussan puolella ja siten lasi ei huurru.Mutta tietenkin ajan kuluessa myös ulkoilma ja katos saavuttavat saman lämpötilan, jolloinka (jos autossa on vielä sisällä tarpeeksi vesihöyryä) tuulilasi
huurtuu myös siellä, se taas riippuu auton tuuletuksesta, pääseekö höyry ulos vai ei - onko millimetrin vuoto ikkunoissa tms...- asxdcfvygbuhnjmk
Mitäs jos lukisit pelkän alkuperäisen kysymyksen lisäksi sen mitä sinua huomattavasti viisaammat ovat jo vastanneet.
asxdcfvygbuhnjmk kirjoitti:
Mitäs jos lukisit pelkän alkuperäisen kysymyksen lisäksi sen mitä sinua huomattavasti viisaammat ovat jo vastanneet.
Koska en jaksa lukea kymmeniä kommentteja, mielipiteitä on maailmassa yhtä monta kuin perseenreikiä.
Minä nyt en käytä mielikuvitusta, vaan lähinnä siteeraan ja sovellan itseäni viisaampien ihmisten aivoituksia, fakta-asioita.Pääosin ilmiö johtuu kylmästä avaruudesta, johon säteilemällä poistuva lämpö karkaa. Ei tarvita edes autokatosta. Taivasta kohti oleva tuulilasi huurtuu, mutta metsään tai rakennuksiin päin olevat sivulasit eivät huuru, kun keli on siinä "kinthaalla". Kyse on poistuvan ja tulevan lämpösäteilyn summasta, joka on taivaalle negatiivisempi kuin lämpimämpään taustaan.
- lämpösilmä
Ei tuota selitystä ole vielä kukaan oasannut muotoilla sanalliseen muotoon. Näyttää siltä että jos lasipinta ei "näe" avaruuden kylmempää lämpötilaa, niin lasi ei huurru. Näkemisen esteenä voi olla lasin suuntaus sivulle tai joku este välissä. Este voi olla peitto lasilla tai vaikka ohut pilvikerros taivaalla. Lämpö käyttäytyy kuin valo, huurtuminen on verrattavissa näköaistimukseen verkkokalvolla. Oikeasti ottaen huurtuessa lasin pinta jäähtyy alle kastepisteen. Mutta miten se kaukainen kylmyys jäähdyttää vain näköyhtessä olevia pintoja, mutta ei epäsuorasti? Vai onko kyse vain ajallisesta erosta?
agnoskepo kirjoitti:
Pääosin ilmiö johtuu kylmästä avaruudesta, johon säteilemällä poistuva lämpö karkaa. Ei tarvita edes autokatosta. Taivasta kohti oleva tuulilasi huurtuu, mutta metsään tai rakennuksiin päin olevat sivulasit eivät huuru, kun keli on siinä "kinthaalla". Kyse on poistuvan ja tulevan lämpösäteilyn summasta, joka on taivaalle negatiivisempi kuin lämpimämpään taustaan.
Eikä johdu. Puhumme autokatoksesta systeeminä ja paikallisesta säästä ympäristönä - termodynaamisessa kontekstissa.
Avaruus ei kuulu nyt tässä yhteydessä auton (eikä katoksen) ympäristöön.- 5dr6ftgyhujiok
Mistä teitä oikein riittää...
- jhkjhkhkhkh
tractor kirjoitti:
Eikä johdu. Puhumme autokatoksesta systeeminä ja paikallisesta säästä ympäristönä - termodynaamisessa kontekstissa.
Avaruus ei kuulu nyt tässä yhteydessä auton (eikä katoksen) ympäristöön.Vaan kun se kylmä tausta vaikuttaa oleellisesti asiaan, kuten Martta0 jo ensimmäisessä kommentissaan kertoi.
- puupeukalo
Riittääkö huurtumisen estoon kaikilta sivuilta auki oleva katos, joka on n. 2 m korkeudella maasta? Kuinka laaja sen pitää olla autoon nähden?
Mahdotonta vastata. Katos vain hidastaa (toivottavasti aamuun asti) huurtumista,
se ei ehkäise sitä jollei se ole sitten lämpöeristetty jollakin lämpöä huonosti eristävällä materiaalilla.Lisäys "puupeukalolle": tätä ei voi laskea, koska ei ole tiedossa autosi sitomaa lämpöenergiaa. Suurin osa tästä taitaa olla moottorissa, loput sitten muissa
härveleissä (auton osissa) ja sisäilmassa.- s24_hakoteillä
tractor kirjoitti:
Mahdotonta vastata. Katos vain hidastaa (toivottavasti aamuun asti) huurtumista,
se ei ehkäise sitä jollei se ole sitten lämpöeristetty jollakin lämpöä huonosti eristävällä materiaalilla.Ei asia ole noin yksinkertainen. Pakkasen kiristyessä myös kastepiste muuttuu, joten ikkuna voi jäädä katoksessa huurteettomaksi koko pakkasen ajaksi. Oleellista on onko laseilla varjoistusta taivaalle siinä vaiheessa kun pilvet väistyy.
Ilmiössä on kyse kastepisteen ja jäähtymisen välisestä kilpajuoksusta. - TaivaanVoimaa
"Oleellista on onko laseilla varjoistusta taivaalle ..."
Juuri näin. Vaikka sivulasien lämpötila on sama kuin tuulilasin, niin rajakeleillä sivulasit ovat sulat ja tuulilasi jäätyy. Taivaalla on todella merkitystä. - TaivaanVoimaa
Martta0 selitti asian jo ensimmäisessä kommentissa ja esitti myöhemmin (19.12.2009 23:25) myös laskelman asiasta.
Martta0: "Siis tässähän on kysymyksessä lämpösäteily taivaalle ja ns. taivaslämpötilan (sky temperature) käyttäminen. Taivaslämpötila on usein hyvin alhainen esimerkiksi luokkaa -40 C. Katoksessa olevan auton tuulilasi ei "näe" tätä kylmää taivasta, jolloin tuulilasin lämpötila ei lämpösäteilyn vuoksi laske alle nollan. Ulkona olevalla tuulilasilla asia on toisin..."
Oikea vastaus annettiin jo ensimmäisessä kommentissa kohta 7 vuotta sitten ja vielä täytyy asiasta vääntää. - kertaus_on_jne
TaivaanVoimaa kirjoitti:
Martta0 selitti asian jo ensimmäisessä kommentissa ja esitti myöhemmin (19.12.2009 23:25) myös laskelman asiasta.
Martta0: "Siis tässähän on kysymyksessä lämpösäteily taivaalle ja ns. taivaslämpötilan (sky temperature) käyttäminen. Taivaslämpötila on usein hyvin alhainen esimerkiksi luokkaa -40 C. Katoksessa olevan auton tuulilasi ei "näe" tätä kylmää taivasta, jolloin tuulilasin lämpötila ei lämpösäteilyn vuoksi laske alle nollan. Ulkona olevalla tuulilasilla asia on toisin..."
Oikea vastaus annettiin jo ensimmäisessä kommentissa kohta 7 vuotta sitten ja vielä täytyy asiasta vääntää.Niin mutta "miesmuisti" on paljon lyhyempi kuin 7 vuotta :)
- huurreselittäjä
TaivaanVoimaa kirjoitti:
Martta0 selitti asian jo ensimmäisessä kommentissa ja esitti myöhemmin (19.12.2009 23:25) myös laskelman asiasta.
Martta0: "Siis tässähän on kysymyksessä lämpösäteily taivaalle ja ns. taivaslämpötilan (sky temperature) käyttäminen. Taivaslämpötila on usein hyvin alhainen esimerkiksi luokkaa -40 C. Katoksessa olevan auton tuulilasi ei "näe" tätä kylmää taivasta, jolloin tuulilasin lämpötila ei lämpösäteilyn vuoksi laske alle nollan. Ulkona olevalla tuulilasilla asia on toisin..."
Oikea vastaus annettiin jo ensimmäisessä kommentissa kohta 7 vuotta sitten ja vielä täytyy asiasta vääntää.Niin tuossa Martan tekstissä oleva maininta tuulilasin lämpötilan laskemisesta alle nollan, on kyse tilanteesta jolloin ulkolämpötila on vielä lämmön puolella. Lasipinta säteilee niin tehokkaasti lämpöä taivaalle että lasi jäähtyy kylmemmäksi kuin ympäristön lämpötila.
- jhkhkkjjkhk
Vuoraa kylmälaukku sisältä alumiinifoliolla ja laita se avoimen taivaan alle kirkkaalla ilmalla. Kylmälaukussa oleva lämpömittari laskee huomattavasti alle ulkoilman lämpötilan.
- kuha_kysy
jhkhkkjjkhk kirjoitti:
Vuoraa kylmälaukku sisältä alumiinifoliolla ja laita se avoimen taivaan alle kirkkaalla ilmalla. Kylmälaukussa oleva lämpömittari laskee huomattavasti alle ulkoilman lämpötilan.
Laukun kansi kiinni vai auki.
- khggjkgjhg
Auki.
- NoNiin_
Nyt sitten ympäristöään kylmemmät kohteet säteilevät ympäristöään enemmän lämpöä ja entropia se vaan kutistuu ja fysiikan lait muutenkin kääntyy päälaelleen.
Marta0 heitti vähän kevyttä ja joukko jatkaa vedätystä, joku traktori meni jo halpaan ja lisää uhreja saalistetaan.
Luettavanahan tämä on ihan hauskaa, mutta kuuluuko fysiikkapalstalle ? , tänne näyttää kuuluvan. - Niin_No
NoNiin_ kirjoitti:
Nyt sitten ympäristöään kylmemmät kohteet säteilevät ympäristöään enemmän lämpöä ja entropia se vaan kutistuu ja fysiikan lait muutenkin kääntyy päälaelleen.
Marta0 heitti vähän kevyttä ja joukko jatkaa vedätystä, joku traktori meni jo halpaan ja lisää uhreja saalistetaan.
Luettavanahan tämä on ihan hauskaa, mutta kuuluuko fysiikkapalstalle ? , tänne näyttää kuuluvan.Noh tulkintahan se oli asiasta tuokin.
NoNiin_ kirjoitti:
Nyt sitten ympäristöään kylmemmät kohteet säteilevät ympäristöään enemmän lämpöä ja entropia se vaan kutistuu ja fysiikan lait muutenkin kääntyy päälaelleen.
Marta0 heitti vähän kevyttä ja joukko jatkaa vedätystä, joku traktori meni jo halpaan ja lisää uhreja saalistetaan.
Luettavanahan tämä on ihan hauskaa, mutta kuuluuko fysiikkapalstalle ? , tänne näyttää kuuluvan.Taisi mennä nyt ihan päin vastoin. Kun säteilylämpö "näkee" kylmemmän pinnan, nettosäteilyn määrä lämpimästä kylmään lisääntyy. Sen takia kylmä avaruus jäähdyttää.
Entropia toimii aivan kuten sen kuuluukin ja nettolämpövirta on lämpimästä kylmään. Martta0 ei heittänyt kevyttä. Sinä vaan tunnuit ymmärtävän asian väärin.- NoNiin_
agnoskepo kirjoitti:
Taisi mennä nyt ihan päin vastoin. Kun säteilylämpö "näkee" kylmemmän pinnan, nettosäteilyn määrä lämpimästä kylmään lisääntyy. Sen takia kylmä avaruus jäähdyttää.
Entropia toimii aivan kuten sen kuuluukin ja nettolämpövirta on lämpimästä kylmään. Martta0 ei heittänyt kevyttä. Sinä vaan tunnuit ymmärtävän asian väärin.Tarkoitatko että tuulilasi säteilee enemmän kuin ympäröivä ilma ja sen lämpötila-ero suhteessa ympäristöönsä kasvaa ja tiivistyminen johtuisi tuulilasin ympäristöään alemmasta lämpötilasta, kuten viesteissä on esitetty ?
Tuulilasin ja sen ympärillä olevan ilman lämpö luonnollisesti säteilee sinne taivaalle, mutta paikallisissa kohteissa kuten tuulilasin ja ympärillä olevan ilman lämpötilojen pitäisi kyllä tasoittua, jos en ole ymmärtänyt entropian olemusta täysin väärin. - onkonoin
Tuota, siispä selkeänä tuulettomana yönä järven pinta pitäisi jäähtyä maata kylmemmäksi, jopa jäätyäkin ensin.
- sokea-tuulilasi
Tämä huurtumis ilmiö taisi jo edellä tulla selvitetyksi ilmassa olevan kosteuden tiivistymiseksi ja "satamiseksi" alaspäin.
Edellytyksenä luonnollisesti on että ilman lämpötilassa tapahtuu muutos kylmemmäksi, kuten yleensä öisin, ellei, ei huurtumista katoksen ulkopuolellakaan. - jklhkjhkhhk
onkonoin kirjoitti:
Tuota, siispä selkeänä tuulettomana yönä järven pinta pitäisi jäähtyä maata kylmemmäksi, jopa jäätyäkin ensin.
Konversio estää sen järvessä.
- hgjhghjghjgjhjhj
Pieni lisäys. Säteily avaruuteen ei jäädytä tuulilasia, jos vähänkin käy tuulta. Tällöin ilmamassan mukana siirtyvä lämpömäärä riittää komensoimaan avaruuteen karkaavan lämmön, kun ilman lämpö on vähän nollan yläpuolella. Ilman lämpötilaero nollaan on tietenkin noissa olosuhteissa oltava pieni, että sätely pudottaisi tuulilasin lämmön alle nollan.
Martta0:n vastaus ja laskuesimerkjki ovat valideja. - Anonyymi
NoNiin_ kirjoitti:
Nyt sitten ympäristöään kylmemmät kohteet säteilevät ympäristöään enemmän lämpöä ja entropia se vaan kutistuu ja fysiikan lait muutenkin kääntyy päälaelleen.
Marta0 heitti vähän kevyttä ja joukko jatkaa vedätystä, joku traktori meni jo halpaan ja lisää uhreja saalistetaan.
Luettavanahan tämä on ihan hauskaa, mutta kuuluuko fysiikkapalstalle ? , tänne näyttää kuuluvan.Katso autoasi katoksessa, ei huuraa. Katso katoksesi katon ulkopintaa, huuraa. Nosta autosi katoksesi katon päälle ja totea että katto on täynnä huuraa paitsi autosi kohdalta ja myös autosi on huurassa. Marttao..... 👍 Joillekin joutuu vääntään rautalangasta. Kyse on lämpötilan tasoittumisesta, lämmin siirtyy kylmään ja kastepisteen muodostumisesta.
- kusken
Minulla ei huurru edes tallissa. Aloittaja puhuu pas*aa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän381883Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p431446Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61411- 151394
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11365Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,91356Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21337Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11270Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21210Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta51197