Joko kuulitte ettei painovoimaa ole olemassa?

tai ei, niin ilman voiman käsitettä on esim kiihtyvyyksien laskeminen vähän ontuvaa. Jos ei ole voimaa, niin mikä aiheuttaa massalle kiihtyvyyden?
Eihän sitäkään tiedetä, mikä aiheuttaa massan; ei ainakaan ennen kuin LHC antaa tuloksia, jos silloinkaan. Massa on kuitenkin hyvä huomioida niin fysiikassa kuin arkielämässäkin.

Onko tuollaisesta filosofioinnista hyötyä yhtään mihinkään?

Ostasin muutaman tuoreen kumirenxonin, niin vois kavereille ja fyssan opelle näyttää?. Tulis satavarma kymppi fyssasta kymppi toikkariin keväällä, joulutoikkariin ei kerkee enää, vitonen on varma tiato. Voitko lähettää vaikka minigrip-pussissa, ettei pilaannu? Älä pidä liikaa hintaa, köyhis oon! Saisko niistä kumirenxoiststa muuten hyvää ritsaa, jolla jos tunnilla paukauttaa vaikka paprutollon open nenuun?

fysfysfys kirjoitti:

Ostasin muutaman tuoreen kumirenxonin, niin vois kavereille ja fyssan opelle näyttää?. Tulis satavarma kymppi fyssasta kymppi toikkariin keväällä, joulutoikkariin ei kerkee enää, vitonen on varma tiato. Voitko lähettää vaikka minigrip-pussissa, ettei pilaannu? Älä pidä liikaa hintaa, köyhis oon! Saisko niistä kumirenxoiststa muuten hyvää ritsaa, jolla jos tunnilla paukauttaa vaikka paprutollon open nenuun?

Kyllähän painovoima F on olemassa,mutta ei se vaikuta kappaleiden putoamiseen vaan taivaakappaleiden väliseen etäisyyteen ja eläinten kuulokykyyn luonnonlaissa
F = E x N x i / r x r
Jossa saamme
F = painoivoima grammoissa
E = energian paino grammoissa
N = massa grammoissa
r x r = etäsyyden neliö metreissä
i = painovoima vakio on aineen pienin hiukkanen 3,3 nanometriä- tai grammaa

Tapio A. Kärnä kirjoitti:

Kyllähän painovoima F on olemassa,mutta ei se vaikuta kappaleiden putoamiseen vaan taivaakappaleiden väliseen etäisyyteen ja eläinten kuulokykyyn luonnonlaissa
F = E x N x i / r x r
Jossa saamme
F = painoivoima grammoissa
E = energian paino grammoissa
N = massa grammoissa
r x r = etäsyyden neliö metreissä
i = painovoima vakio on aineen pienin hiukkanen 3,3 nanometriä- tai grammaa

painovoima vaikuttaa rottien kykyyn nähdä luonnon- ja sielunlait!!!

Joko punaiset napit loppuivat???

Tapio A. Kärnä kirjoitti:

Kyllähän painovoima F on olemassa,mutta ei se vaikuta kappaleiden putoamiseen vaan taivaakappaleiden väliseen etäisyyteen ja eläinten kuulokykyyn luonnonlaissa
F = E x N x i / r x r
Jossa saamme
F = painoivoima grammoissa
E = energian paino grammoissa
N = massa grammoissa
r x r = etäsyyden neliö metreissä
i = painovoima vakio on aineen pienin hiukkanen 3,3 nanometriä- tai grammaa

Äkkiä katsoen voiman yksiköksi tulisi kuutiogrammaa neliömetrille. Ei oikein vakuuta.

loujhfouy kirjoitti:

Äkkiä katsoen voiman yksiköksi tulisi kuutiogrammaa neliömetrille. Ei oikein vakuuta.

Jos käytämme fysiikassa liikettä metriä sekunnissa ms ,tällöinhän meidän on rinnastettava myös gramma metriin aineiden tiheyksistä B puhuttaessa.Annan esimerkkejä kahdesta
luonnonlaista.Aluksi tiheyden B luonnonlaki
N = B x V
Jossa merkitsemme
N = aineen paino grammoissa g
B = tiheys grammoja kuutiometrille g/m3
V = tilavuus kuutiometreissä
Sen sijaan voiman F luonnonlaki on
F = m x a
Jossa merkitsemme
F = voima grammoissa
m = massa grammoissa
a = liike metriä sekunnissa ms
Siten esimerkiksi tuulen voimaksi saamme
F = 1000 g
m = 100g
a = 10 ms
Kun painovoimalaissa F = N x E x i / r x r
on painovoimavakio i ,sen laskemme voiman luonnonlaista
F = 1 gramma valoa
a = 300000000 ms valon huippunopeus
a = 3,3 nanogrammaa- tai metriä on pienin valohiukkanen,atomi,elektroni tms.
Valonnopeus ei ole siis mikään vakio,sillä esimerkiksi laservalon liikkeen voimme jopa nähdä.

olen kuullut, että kirjoitti:

painovoima vaikuttaa rottien kykyyn nähdä luonnon- ja sielunlait!!!

Joko punaiset napit loppuivat???

Ei eläimillä ole sielua eli tajuntaa,sillä eivät ne voi rakastaa.Sen sijaan painovoimalaki ei vaikuta
olioiden näkökykyyn vaan kuulokykyyn.Esimerkiksi ihmisen näkökykyynhän vaikuttaa kasvukulman
luonnonlaki
A = d x r
Jossa saamme
A = puolipallon tai puolisilmän pinta-ala metreissä
d = aineen paksuus metreissä
r = pituus tai etäisyys metreissä
Kasvu- tai avaruuskulma lasketaan aina tangentista
d / r = tan
Kasvukulmaan liittyy oleellisesti myös voiman F luonnonlaki
F = m x a
Näin ollen kaikki sääilmiöt,olioiden näkökyky,solut ja geenit noudattavat verrantoa
m / a = d / r

Tapio A. Kärnä kirjoitti:

Jos käytämme fysiikassa liikettä metriä sekunnissa ms ,tällöinhän meidän on rinnastettava myös gramma metriin aineiden tiheyksistä B puhuttaessa.Annan esimerkkejä kahdesta
luonnonlaista.Aluksi tiheyden B luonnonlaki
N = B x V
Jossa merkitsemme
N = aineen paino grammoissa g
B = tiheys grammoja kuutiometrille g/m3
V = tilavuus kuutiometreissä
Sen sijaan voiman F luonnonlaki on
F = m x a
Jossa merkitsemme
F = voima grammoissa
m = massa grammoissa
a = liike metriä sekunnissa ms
Siten esimerkiksi tuulen voimaksi saamme
F = 1000 g
m = 100g
a = 10 ms
Kun painovoimalaissa F = N x E x i / r x r
on painovoimavakio i ,sen laskemme voiman luonnonlaista
F = 1 gramma valoa
a = 300000000 ms valon huippunopeus
a = 3,3 nanogrammaa- tai metriä on pienin valohiukkanen,atomi,elektroni tms.
Valonnopeus ei ole siis mikään vakio,sillä esimerkiksi laservalon liikkeen voimme jopa nähdä.

Tutustu edes perusfysiikkaan. Oikea kaava väärät suureet.
F on Newtonia (N). M on massa (g) . A ei kaavassa ole nopeus, vaan kiihtyvyys (m/s^2).
Edellinen kaava kertoo massan hitauden, eli inertian kun siihen kohdistuu voima. Valonnopeutta tai mitään muutakaan nopeutta kaavassa ei esiinny.

Valon nopeus vaihtelee eri väliaineissa, mutta tyhjiössä on valonnopeus c, joka on vakio ja samalla rajanopeus. Laserin tai muunkaan valon liikenopeutta et voi vapaassa tilassa mitenkään nähdä. Mistähän väärinkäsityksesi johtuu?