Ensikskin on todettava, että Chilessä tehdyt sedimenttimittaukset viittaavat siihen, että Etelä-Amerikassa on ollut osin samaan aikaan Grönlannin viikinkiasutuksen kanssa lämmin jakso. Jo tämä havainto antaa syyn olettaa, ettei Etelämanner aiheuta mitään suurempaa merenpinnan nousua vaikka ilmasto tästä lämpenisi, niin että Grönlanti olisi jälleen maatalousmaata. Eihän tuolloinkaan ole havaittu mitään sen kaltaista.
Etelämanner on melko hyvin lämpöeristetty muusta maapallosta sen ympäri samaan suuntaan kiertävien merivirran ja tuulen ansiosta. Toisekseen tietenkin sen kaukainen asema päiväntasaajasta tekee siitä keskimäärin kylmän alueen (Vrt. Pohjoisnapa). Niinpä lämpötila on plus-asteilla vain lyhyen ajan mantereen jäättömillä reuna-alueilla. Kolmantena tekijänä on mantereen muita mantereita suurempi keskikorkeus (jään kanssa). Korkeammalla on kylmempää.
Niinpä ei olekaan mikään ihme, ettei mitään pitempiaikaisia luotettavia havaintoja Etelämantereen sulamisesta ole esitetty. Jäähän ei sula pakkasessa. Eikä sen puoleen jäätikön massakatoakaan ole havaittu pitempiaikaisissa havaintosarjoissa.
Mutta toki pelottelemalla äärimmäisen epätodennäköisillä tapahtumilla (joita ei voi kuitenkaan osoittaa "mahdottomiksi") voidaan saada kerättyä rahaa erilaisiin tarkoituksiin. Melko tyypillinen sanonta pelotteluissa on "voi tapahtua". Voitapahtuminen ei kuitenkaan sulje pois mitään muuta voitapahtumista, ei edes itsensä vastakohtaa. Siis Etelämantereen jäätikkö voi jatkaa kasvuaan.
Ehkä on muitakin kuin tässä esitettyjä syitä siihen, miksi Etelämanner (sen mannerjäätikkö) ei sula. Jos satut tietämään, niin kerro toki.
Etelämanner on melko hyvin lämpöeristetty muusta maapallosta sen ympäri samaan suuntaan kiertävien merivirran ja tuulen ansiosta. Toisekseen tietenkin sen kaukainen asema päiväntasaajasta tekee siitä keskimäärin kylmän alueen (Vrt. Pohjoisnapa). Niinpä lämpötila on plus-asteilla vain lyhyen ajan mantereen jäättömillä reuna-alueilla. Kolmantena tekijänä on mantereen muita mantereita suurempi keskikorkeus (jään kanssa). Korkeammalla on kylmempää.
Niinpä ei olekaan mikään ihme, ettei mitään pitempiaikaisia luotettavia havaintoja Etelämantereen sulamisesta ole esitetty. Jäähän ei sula pakkasessa. Eikä sen puoleen jäätikön massakatoakaan ole havaittu pitempiaikaisissa havaintosarjoissa.
Mutta toki pelottelemalla äärimmäisen epätodennäköisillä tapahtumilla (joita ei voi kuitenkaan osoittaa "mahdottomiksi") voidaan saada kerättyä rahaa erilaisiin tarkoituksiin. Melko tyypillinen sanonta pelotteluissa on "voi tapahtua". Voitapahtuminen ei kuitenkaan sulje pois mitään muuta voitapahtumista, ei edes itsensä vastakohtaa. Siis Etelämantereen jäätikkö voi jatkaa kasvuaan.
Ehkä on muitakin kuin tässä esitettyjä syitä siihen, miksi Etelämanner (sen mannerjäätikkö) ei sula. Jos satut tietämään, niin kerro toki.
Vastaukset 34
Vanhimmat
No yksi syy on se, että siellä ei ole yhtään lämmennyt.
tuttumies:
"Niinpä ei olekaan mikään ihme, ettei mitään pitempiaikaisia luotettavia havaintoja Etelämantereen sulamisesta ole esitetty."
Ensinnäkin täytyy todeta, että nykyisen kaltaisia havainnointijärjestelmiä ei ole ollut aiemmin (GRACE-satelliitit vasta 2000-luvulla: http://en.wikipedia.org/wiki/Gravity_Recovery_and_Climate_Experiment). Lämpötilamittauksiakin on vasta viideltäkymmeneltä vuodelta (http://www.antarctica.ac.uk/met/READER/).
Toisekseen täytyy jälleen kerran toistaa, että anekdootit eivät kelpaa tieteellisiksi todisteiksi.
tuttumies:
"Jäähän ei sula pakkasessa."
Ohh, enpä tiennyt moista. Kiitos, että valaisit asiaa! :-D
Oikeasti tämä on pelkkä lattea olkinukkeargumentti. Jäätikkö menettää massaansa monella tavalla, sulaminen on vain yksi noista tavoista.
tuttumies:
"Mutta toki pelottelemalla äärimmäisen epätodennäköisillä tapahtumilla (joita ei voi kuitenkaan osoittaa "mahdottomiksi") voidaan saada kerättyä rahaa erilaisiin tarkoituksiin."
Painovoimamittaukset joka tapauksessa osoittavat etelämantereen menettävänsä massaansa (etelänapamantereen yllä mitattu painovoima pienenee).
Lämpötilamittaukset ovat hyvin vajavaiset: http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/findstation.py?datatype=gistemp&data_set=1&name=&world_map.x=237&world_map.y=433
Yli 50 vuotta toiminnassa olleita mittausasemia on vain 4 ja niistä yksi sisämaassa.
"Yli 50 vuotta toiminnassa olleita mittausasemia on vain 4 ja niistä yksi sisämaassa."
Annoit juuri lisätukea pointilleni:
"... nykyisen kaltaisia havainnointijärjestelmiä ei ole ollut aiemmin ..."
ja
"Lämpötilamittauksiakin on vasta viideltäkymmeneltä vuodelta ..."
Elikkä siis sulamishavaintojen puute ei ole todistus sulamattomuudesta. (Yrittäkää muistaa se musta joutsen: http://en.wikipedia.org/wiki/Falsifiability)
Nyt viellä puuttuu vihreät paloautot
Että olet tyhmä: "Elikkä siis sulamishavaintojen puute ei ole todistus sulamattomuudesta."
Se "sulamishavaintojen puute" johtuu tästä: "Niinpä lämpötila on plus-asteilla vain lyhyen ajan mantereen jäättömillä reuna-alueilla."
" Jäätikkö menettää massaansa monella tavalla, sulaminen on vain yksi noista tavoista."
Toinen tapa on haihtuminen, kolmas tapa on oletettavasti ilmasto hörhön luulotauti.
Luehan se tuttumiehen aloitus uudelleen. Ja sen jälkeen kommenttini. Jos se ei auta, niin ei voi mittää. Jos ei ymmärrä niin ei ymmärrä.
Juuri tämä tulee mieleeni, kun luen tuttumiehen aloituksia. :-)
On se jännää, miten "ilmastoskeptikot" tulevat S24-palstoille opettelemaan asioita. :-D
No, ihan oikeasti, kannattaa ottaa asioista selvää, ennen kuin kirjallisesti ilmaisee oman tietämättömyytensä.
Juujuu pienet vihreät miehet Marsista käyvät myös syömässä jäätiköitä.
Aivan .
Ja sitten ne ulostavat ilmastopaskaa muiden luettavaksi, ja yrittävät työntää kätensä toisten lompakkoon.
Ei nämä mitään salaisia tietoja ole. Mutta kukin meistä valitsee oman tiensä.
Asiallisempaahan tuo on, verrattuna sinun venkuiluusi.
Massakadon mekanismeja on useita. Ota niistä selvää ja lopeta asiattomien viestien kirjoittelu. Paranisi tämän palstan taso edes vähän.
Ne jäät vain ajelehtivat kauas merelle sulamaan.
Etelämannerta kiertävä Länsituulten virta on lämmennyt muita merialueita voimakkaammin. Se saa selfijäätiköt murenemaan aikaisempaa enemmän, mikä johtaa jäävirtausten voimistumiseen ja jäävuorten poikimisen runsastumiseen.
"Etelämannerta kiertävä Länsituulten virta on lämmennyt muita merialueita voimakkaammin."
Miksi merijää laajenee http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/current.anom.south.jpg eikö sen pitäisi vähentyä, jos tuo "Länsituulten virta on lämmennyt"
Lämpimämpi vesi kiihdyttää jäävuorten syntyä mannerjäätikön ympärille. Lisää jäitä tarkoittaa että jäät leviävät laajemmalle alueelle. Sulavat jäävuoret pitävät pintaveden vähäsuolaisempana kuin normaalin meriveden ja vähäsuolaisempi vesi jäätyy etelän talvessa herkemmin kuin suolaisempi vesi. Merivirta on hyvin paksu ja siinä virtaa valtavasti vettä ja pienikin kokonaisvaltainen lämpeneminen tarkoitaa valtavaa lämpömäärää.
Länsituulten virta hankkii lämpönsä muualta ja tilanne voi kehittyä lämpenemisen suuntaan känteiseltä näyttävästi tuhansia vuosia. Ei etelämantereen jäät ala sulaa siellä mantereella, vaan ne valuvat meriin sulamaan ja voivat ajelehtiä paljon nykyistäkin pohjoisemmaksi. Eteläisen pallonpuoliskon lämpeneminen voi siis ilmetä eteläisten merialueiden helpostimitattavan pintaveden kylmenemisenä.
Jäisti, ihan itsekö tuon keksit?
Lumen ja jään fysiikan ja glasiologian harrasteoppineista tulee "Jäistejä", minkä nimityksen luomisen voinen ottaa kontolleni kyseisen vuoden ainoana suomalaisena opiskelijana.
Eikö Teitä koskaan kiinnosta itse jäänporaus ? EPICA ihan outo termi ?
Katso tästä pääkuvasta punainen käyrä jokaon EPICA poraus etelämantereelta:
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Holocene_Temperature_Variations.png
Äsken eli 2004 oli lämpimämpää kuin keskiajalla EPICA-alueella.
Toinen (perus)sininen käyrä on VOSTOK ice core myös ETELÄMANTEREELTA. Sekin oli keskiajalla kylmempi kuin NYT.
==>Tämänpäivän tilanteelle ja varsinkaan tulevaisuudelle ei ole vertailukohtaa keskikajalla johon "vedota".
aito-MOT.
Emme kai tosissaa usko, että venäjä ( joka tappaa "väärinajattelevat" lehtimiehet- naiset) , kiina joka paskat nakkaa ympäristönsuojelusta, USA ( kasvu ainoa arvo) tai kehitysmaat ( monet diktatuureja) todella olisivat valmiita maksamaan globaalista, koko maapalloa koskevasta ympäristönsuojelusta. Pelleilevät muutaman päivän ja lähtevät kotiin Köpiksestä, kun ei päästy ( LUE: EDES HALUTTU) ilmastosopimukseen. Ja vaikka olisi päästy, ei kukaan olisi pystynyt valvomaan ko sopimuksen täytäntöönpanoa. Poikkeus EU ja mallioppilaat suomi, tanska,jne.
Mallioppilaat ilmeisesti opiskelevat mallikoulussa mallin työtä. Alastonmalliksi voi harjoitella myös nakurannalla.
siihen tarvitaan lämpimämpi ilmasto!
Ensiksikin onko tuo teitittely merkki viholliskuvallisesta asenteesta ("me" vs. "te")? Toivaan, ettei. Minua saa kyllä sinutellakin.
Sitten noihin käyriin, niin siinä isossa kuvassahan on paljon muitakin kuin Etelämantereen mittauksia, mutta Vostok-käyrän arvona näyttäisi olevan vuoden 2004 kohdilla 0,01 eli miltei nolla. Ja vaikka käyrät menevät näytölläni sekaisin (eivät väreiltään erotu jne) niin eiköpä kaikissa käyrissä ole nollaa korkeampiakin huippuja, jos ei kylläkään vuoden 1000 jKr tietämissä? Sitä en sitten osaa sanoa, mikä noiden välillisten mittareiden tarkkuus on lämpömittariin verrattuna. Yleensä kait ne ovat selvästi kehnompia.
Etelämantereella on mahdollisesti siis ollut eri mittautavoilla joskus lämpimämpää kuin nyt. Eikä samoilla ajoille ole havaittu merenpinnan nousua. Muualla maapallolla on kaiketi ollut viikinkien asuttaessa Grönlantia lämpimämpää kuin nyt, eikä meri ole silloinkaan noussut ratkaisevasti.
Ilmastopelottelu saattaa estää todellisten ongelmien hoidon, siksi se on vaarallista.
Mitä aloitusviestissä on sanottu, pätee parhaiten pääosaan Etelämannerta, itäosaan. Siellä jäätikön pinta-ala on n. 10 miljoonaa neliökilometriä ja tilavuus n. 26 miljoonaa kuutiokilometriä. Länsiosa on n. 2 km^2 ja 3 km^3 ja täällä on jotain poikkeavaa tapahtumassa.
Tässä näkyy Antartiksen merijään laajuus tämän vuoden syyskuussa, vuotuisessa maksimissaan:
ftp://sidads.colorado.edu//DATASETS/NOAA/G02135/Sep/S_200909_extn.png
Tässä ei näy mitään erityistä, ei esim. lämpimien tuulien tai merivirtojen vaikutusta sulattavasti merijään reunaan.
Mutta entäs sitten jään alkaessa sulaa, tammikuussa:
ftp://sidads.colorado.edu//DATASETS/NOAA/G02135/Jan/S_200901_extn.png
Merijää on pääosin keskiarvoaan laajempi lämpimään ilmastoon ja mereen päin, mutta se on sulanut (niinkuin keskimäärinkin tapahtuu) kylmän mantereen puoleisesta rannasta. Sama näkyy myös merijään paksuuskartoisssa, joita voi tutkailla täältä:
"http://nsidc.org/cgi-bin/bist/bist.pl?annot=1&legend=1&scale=50&tab_cols=2&tab_rows=2&config=seaice_index&submit=Refresh&mo0=01&hemis0=S&img0=extn&mo1=01&hemis1=S&img1=conc&year0=2009&year1=2006"
(kopioi osoiteriville)
Nyt on näkynyt väitteitä, että merijäästä vielä kylmemmässä (etelämpänä) sijaitsevan mannerjään massakato johtuisi ilmaston lämpenemisestä. Ja tämähän on liki mahdoton väite, kun huomioidaan Etelämantereen hyvä lämmöneristys muusta maapallon ilmastosta ja edelliset merijääkartat, jotka osoittavat, ettei ainakaan meren tai ilman kautta ole lämpöä erityisesti kulkeutunut Länsi-Antartikselle.
Joku voisi kuvitella, että +4°C merivirta alittaisi merijään ja pulpahtaisi pintaan tuolla rannikolla sulattaen sekä merijäätä että mannerjäätikköä. Tämmöinen kuvitelma perustuu siihen tietämättömyyteen, ettei huomioida n. 3,5% suolaisen veden tiheyden maksimin olevan jäätymispisteen alapuolella. Ei siis voi olla mitään merijään alapuolista merivirtaa, joka siirtäisi lämpöä jäätikköön.
Mistäs sitten on kyse? Ainakin osaselityksen saa tästä kartasta:
http://icecap.us/images/uploads/AntarcticVolcanoes2.jpg
Kyse on siis vulkaanisesta toiminnasta, joka selittänee suurimman osan havaituista lämpötilan muutoksista ja jäätikön massakadosta.
Ja mitä tästä vielä voi seurata? Kun vulkaanisen toiminnan tarkka ennustettavuus on ilmaston luokkaa, eli lähes olematonta, niin ehkä ainoa varma asia, mitä voidaan sanoa, on, että ne resurssit, jotka nyt käytetään hiilidioksidin vähentämiseen ilmastosta, eivät mitenkään ehkäisi vulkaanista toimintaa eivätkä tuhlatut varat ole sitten käytettävissä, jos mannerjäätikköä todellakin sortuu mereen sen pintaa nostavassa määrin. Tämäkin skenaario antaa syyn toivoa, että Kööpenhaminassa ei päätettäisi tuhlata varoja ilmastonmuuttamiseen tai muuttumattomuuteen. Parempi tapa olisi kerätä vararahastoja, joita käytettäisiin tarvittaessa jne.
Antarktiksen sulamisesta on vaikea löytää mitään huolestuttavaa sulamista, vaikka alarmistit sitä jatkuvasti hokevat. Toisaalla jäätiköt sulaa ja toisaalla kasvaa riippuen tuuli olosuhteista ym.
Massakadosta puhutaan, mutta sekin on saattanut jatkua vuosisatoja tai vuosituhansia, eikä tätä pitkän ajan katoa voida jälkikäteen todeta muusta kuin mantereen hitaasta kohoamisesta ylöspäin.
Vulkaanisen toiminnan vaikutukset alueen jääolosuhteisiin tuntuvat minun mielestä epätodennäköisiltä sen vuoksi, että kysymys on valtavista vesialueista ja siihen tarvitaan valtavat lämpösiirtymät, että näitä sulia vyöhykkeitä tulisi näin laajasti ja useaan eri paikkaan.
Joku vielä tuntematon systeemi tuottaa nämä laguunimaiset lahdekkeet ja sulavesialueet. Todennäköisesti niiden muotoon vaikuttaa tuuliolosuhteet, jotka siirtävät jäitä tietyn systeemin mukaan.
Köpiksestä vielä sen verran että aatteen paloa siellä tuntuu riittävän, mutta neuvottomuutta riittää kun aletaan hakemaan maksumiehiä .
Ehdottamasi vararahastot ts ympäristörahastot olisi kyllä huomattavasti parempi ratkaisu kuin nykyinen rahanviljely ja päästökauppa. Suosittelen lämpimästi.
Jäämies*:[Vulkaanisen toiminnan vaikutukset alueen jääolosuhteisiin tuntuvat minun mielestä epätodennäköisiltä sen vuoksi, että kysymys on valtavista vesialueista ja siihen tarvitaan valtavat lämpösiirtymät, että näitä sulia vyöhykkeitä tulisi näin laajasti ja useaan eri paikkaan.]
Näinhän voi ollakin, ettei vulkaaninen toiminta ole riittävää tai edes merkittävää. Eihän vieressä olevat tulivuoretkaan takaa, että sitä lämpöä joutuisi merkittävästi sinne mereen.
Mutta vulkaanisen toiminnan energiamäärät kiinnostivat sen verran, että piti hakea vähän tietoja. Tässä parhaan energiantuotossa olevan alueen sähköenergiatuotos:
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Geysers
Eli tuhannen megawatin luokkaa on sähkön tuotantoteho.
Vertailuksi laskin, että 100km*100km alueen metrin jää vaatii sulamisenergiaa n. 1200 MW teholla, jos sulatus tapahtuu kuukaudessa. Verrattuna sähköenergian tuotantoon tässä kelpää "huonompikin" energia, eli alhaisempi lämpötila. Toki se vaikutusaika on pitempi kuin kuukausi, mutta niinpä kyllä sula avantokin.
Jos mitään kuumavesilähteitä, savuttajia tms. ei tuolla alueella esiinny, niin silloin tämä vulkaaninen vaihtoehto jää kokonaan pois laskuista. Jos taas esiintyy, niin sitten pitää mitata sitä energian tuottoa jne.
No, ehkäpä tämä joskus selviää.
Kun kyseessä on laaja alue joka on suurimmalta osaltaan jatkuvan jääpeitteen alla ja osittain myös valtameren pohjaa niin on varmaa että sieltä löytyy yllätyksiä.
Toisaalta myös pohjoisnavan jäätikössäkin on myös outoja sulapaikkoja keskellä jäätikkökenttiä.
Vaikea niistä on mitään varmaa sanoa tutkimatta.
No, nyt näyttäisi löytyvän kohtalainen ehdokas selittäjäksi ainakin tuolle Rossin meren aukolle:
http://www.mbari.org/benthic/polynya.htm
Eli (yksi) lämmön/energianlähde on katabaattinen tuuli, joka työntää jäätä pois rannasta (tai mannerjäätiköstä).
No, ei se nyt sitten kuitenkaan ollut lämmin merivirta (-;
Ennen kuin kirjoittaa asiaatuntevasti, kannattaa ottaa asioista selvää. Nyt siihen on oiva mahdollisuus. SCAR (Scientific Committee on Antarctic Research) on julkaissut äskettäin 555-sivuisen raportin antarktiksen tietämyksestä: Antarctic Climate Change and the Environment (http://www.scar.org/publications/occasionals/ACCE_25_Nov_2009.pdf). Sieltä löytyy mm. "ANTARCTIC CLIMATE AND ENVIRONMENT HISTORY IN THE PRE-
INSTRUMENTAL PERIOD".
Juuri sellaisista asioista joista tiedetään vähän, kuten Antarktis, kannattaakin hakea uusia teorioita ja keskustella niistä.
Antarktiksesta tiedetään paljon. Sitä on tutkittu useita kymmeniä vuosia. Moni asia selviäisi tämän palstan kirjoittajille, jos he vain jaksaisivat käydä edes perusasiat läpi. Saatikka että kävisivät kattavasti aiheesta julkaistua kirjallisuutta läpi.
Aikamoinen paketti. Kiitos vaan, pitää yrittää tutustua kriittisesti.