joku on lahjakas matemaattisesti, joku on lahjakas "kielellisesti", joku on lahjakas musiikillisesti, jollain on hyvät "hoksottimet" ym. Joten ei ole kyse mistään älykkyydestä tai neroudesta. Nämä ovat fanaattisten ihmisten keksintöjä joilta puuttuu laaja-alainen päättelykyky. Esim. henkilö A. on "mensan" kokeiden valtias, mutta samana iltana kuolee huumeiden yliannostukseen. Kyseessä ei todellakaan ollut älykäs ihminen. Ihmisen "älykkyys" koskee elämän jokaista osa-aluetta ja se miten ihminen toimii yhteiskunnassa kertoo hänen oikean "älykkyyden" mitan. Ei "älykkyyttä" voi kasvattaa lukemalla kirjoja tai käymällä kouluja ja näin määritellään kuinka "älykäs" ihminen on. Huvittavaa on ne vanhemmat jotka puhuvat ääneen kuinka älykäs heidän lapsensa on, vaikka tosiasiassa vanhemmat puhuvat omasta geeneistä lähtöisin olevasta "älykkyydestä. Fiksuja ihmisiä on maailma pullollaan. Edes Alber Einstein ei ollut älykäs ihminen vaikka hänelle se julkinen "arvonimi" annettiin.
Onko älykkyyttä?
ei ole...
4334
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
havaittavissa olevan ilmiön.
Määritelmäsi on jokseenkin hakusessa, mutta taida ymmärtää mitä ajat takaa. Olen jokseenkin eri mieltä asiassa:
Moni erittäin hyvä filosofi on ollut erittäin huonosti käyttäytyvä. Älykkyys tuo mukanaan tietynlaista koppavuutta, syystä tai toisesta.
Yhteiskuntakelpoisuus ja älykkyys kulkevat käsi&kädessä vain tiettyyn pisteeseen. Esim. Mikäli ihminen tajuaa miten tekopyhän yhteiskunta on tms. niin voi tästä seurata käyttäytymishäiriöitä tai jonkinasteista eristäytymistä - erakoitumista.
Mensan testi kertoo paljon testattavan aivojen perustoiminnoista. Siitä voi vetää johtopäätöksiä; mikäli pärjäät siinä niin aivosi toimivat hyvin. Mikäli et pärjää, niin tästäkin voi vetää johtopäätökset.
- Voisi kait todeta että kukaan alle 100 ÄO:n saava ei voi olla kovinkaan fiksun - tuli vaan mieleen.
(onhan tuollainen testi sen verran helppo. Huonot pisteet kertovat (ainakin) jotain olevan pielessä, koska ihmisen aivot ovat keskimäärin samankaltaiset. Tämä juontaa evoluutiostamme ja kulttuuristamme.)
Mitä Albert Einsteiniin tulee, niin hän oli kaikilla mahdollisilla mittareilla erittäin älykäs ihminen. (ihminen tekee myös virheitä, mutta se ei tee hänestä tyhmää.)
Muiden kanssa toimeen tuleminen vaatii käytöstapoja. Toisia ihmisiä pitää myös sietää. Käytöstavat edesauttavat meitä sietämään toisiamme, joten on ensisijaisen tärkeää että osaamme käyttäytyä muiden ihmisten seurassa. Tähän kaikki eivät ryhdy, ja saavat häirikön tai ei- toivotun henkilön maineen - Einstein sai kärsiä tästä.
(hän ei halunnut tai pystynyt sopeuttamaan käytöstään muiden mukaan. Tätä aspektia ei ÄO- testeissä mitata - ns. sosiaalista kyvykkyyttä. Tämä selittynee sillä että ÄO- testi on enemmän abstraktia oppimista mittaavan testin, eikä käytöstapoja mielletä abstrakteiksi - mikä on vanhanaikaista.)
Vanhemmat toivovat että heidän lapsensa olisivat älykkäitä - yhteiskunnassa pärjääminen vaatii sitä, kuten mainitsit.
Olikohan Mikael Jungner joka totesi ettei kannata olla älyn jättiläinen. Keskivertoa älykkäämpi pärjää yhteiskunnassa hyvin - keskimäärin parhaiten. (ÄO yli 120)
Tämä tarkoittaa myös sitä ettei johtajamme ole huippu- älykkäitä, vaan keskivertoa älykkäämpiä.
Tämä selittää paljon, mutta se on kokonaan toinen juttu...
"- Voisi kait todeta että kukaan alle 100 ÄO:n saava ei voi olla kovinkaan fiksun - tuli vaan mieleen."
Ei kyllä kovinkaan tyhmäkään, sillä tuo tulos "100" on normitettu siten, että se on kokeentekijöillä keskimääräinen tulos. Keskiarvo ei toki ole sama asia kuin mediaani, mutta silti voinee karkeasti sanoa joka toisen ylittävän satasen rajapyykin ja joka toisen jäävän sen alle.
PS. Itse taidan jäädä ko. rajapyykin alle, sillä en näemmä osaa laskea tässä allaolevaa yhteenlaskua oikein.
"Tämä tarkoittaa myös sitä ettei johtajamme ole huippu- älykkäitä, vaan keskivertoa älykkäämpiä."
Joskus tuntuu, ettei heidän älykkyysosamääränsä yllä edes 85:n.
Eräs tunnettu suomalainen professori totesi asiasta: "Minulla oli nuorena huono itsetunto, mutta kun minä näin, miten alhaisella älykkyys osamäärällä maailmaa hallitaan, niin minun itsetuntoani ei ole mikään voinut horjuttaa".
Kun historiaa katsotaan niin nähdään jotakin kummallista......
erikoistuneet paremmin toisiin asioihin kuin toisiin, esim. musikaalisilla ja matemaattisilla ihmisillä toimii hyvin toinen puoli pääkopasta, mutta yleensä joku dominoiva toiminto syö toista, useimmiten sosiaalisuutta. Taiteilijat ovat yleensä yliherkkiä ja tieteilijät epäsosiaalisia.