Paljonko betonia menee yhden tuulivoimalan jalustaan mäen päällä, kun kallion päällä on 10 m moreenia? Entä merellä, kun syvyys on 30 m ja pohja 10 m:n savea? Noin-arviokin olisi mukava tietää.
Tuulivoimakysymys
Concreter
10337
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Niitä on lukuisa joukko erilaisia perustuksia voimaloilla ja lisäksi maaperä vaikuttaa siihen.
Mutta muistaakseni yksi "möhkäleperustus" oli ainakin jotain 10m x 10m x (5m?) betonimöhkäle täynnä rautaa tollaiselle 1 MW voimalalle aallonmurtajalle (isoja kiviä) perustettaessa. Meriperustuksissa käytetään mm. vapaasti pohjalla seisovia "pikareita" .. yms. Kannattaa kysellä voimalan valmistajalta perustuksen optioita. Ne vaihtelevat niin paljon eri tekijöistä johtuen.
http://www.youtube.com/watch?v=fe-i3U7K2Eo
Taisi tuo laatan paksuus mennä vähän yläkanttiin, olisiko 10x10x2m lähempänä?
Seuraavassa parempi video möhkäleestä, josta sen kokoa ja raudan määrää voi arvailla.
http://www.youtube.com/watch?v=Q-53k97ja6g
Oikean betonimäärän saat kun laitat 1*10^6 kg betonia ja 800 harus vaijeria.
Noilla määrillä ei saa edes yhtä propellihattua valettua betoniin, että pysyis pois palstoilta. Ja hullua ei pidä paikoillaan tuhatkaan harusvaijeria. Jos panisi tuon betonimäärän peräaukkoon, niin piereskely sitä kautta vois vahentyä. Mutta paskominen yläkautta palstalle varmaan jatkuisi kuten ennenkin.
Minkä kokoista myllyä olet pystyttämässä.
Koska kallio on noinkin lähellä voisi olla viisaita perustaa suuri mylly kallion päälle. Pienillä myllyillä ei ole tarpeellista mennä kallioon saakka.
Suomen maaperässä on vielä 2-3m metrin syvyydestä alkaen kiteytymättömiä maalajeja. ja maa on siksi aika liejuista. Koska kyseessä on mäen harjanne voi olla rajakerros syvemmälläkin,, Ainoastaan jos on silkkaa soraa (soraharju) ei ole pehmeitä kerroksia ollenkaan.
Mielenkiintoisi linkkejä noi youtube videot.. Aikamoisia jalustoja
Kiinnostuin, kun HeSa:ssa oli prof. Martti Tiurin kirjoitus, jossa tuulivoiman "haittajalanjäljen" kerrottiin olevan paljon ydinvoimaa pahemman. Oleellinen osa rasitteesta oli tarvittava betonimäärä raudoituksineen. Luvut tuntuivat aika hurjilta.
maston kuormitus tapa on lujuusopin kannalta kaikkein epäedullisen. onhan kuorma täysin maston päässä. huomattavasti helpommin päästäisiin jos olisi materiaa myös yläpuolella johon maston voisi tukea . tai masto olisi kuin silta kahden seinän välissä taitaisi olla että sama rakenne kestää nelinkertaisen kuormituksen jos masto jatkuisi myös vastakkaiseen sainämään.
Ei mielestäni käytetä kuin murto-osa teräksistä verrattuna ydinvoimalaan, mutta niin on saatava tehokin.
Terästen määrää kasvattamalla voideen laatasta tehdä pienempi, sirompi. Sanomattakin selvää ettei ilman teräksiä selviäsi ollenkaan. mutta vähemmällä määrällä kuitenkin jos rakennetta kasvatetaan.
En tiedä, voi osa teräksistä olla tarpeen myös valun aikaisia kuumenemis ym haittoja varten. Toisaalta joskus käyttävät vesiputkia jolla eliminoivat liiallista lämpenemistä.
tehdä betonista. Riittää kun sen ympäri on paljon terästä ja riittävästi betonia, jotta veto ja puristuslujuudet saavutetaan. Sisäosat voi täyttää vaikka hiekalla (soralla). Tärkeintähän siinä on se että se painaa tarpeeksi eikä kaadu tuulikuormasta (myrsky).
Siinä ensimmäisessä videossa on ilmeisesti tosi vähän betonia, koska se "putki" on kokonaan täytetty ja ympäröity hiekalla (soralla).
muistaakseni mm. saksalaiset (tanskalaiset?) junttaavat pätkän (tornia vastaavaa) putkea suoraan merenpohjaan isolla junttaproomulla ja pulttaavat sitten siihen sen voimalan tornin (merenpinnan yläpuolisen osan).
Homma on nopeaa eikä tarvitse mitään valuja sun muita. Lähinnä kyse on siitä, mistä moisen juntan löytää. Meriperustuksissa käytetään junttaproomua, jossa on erityiset pihdit, joilla putken suoruutta ja suuntaa voidaan koko ajan kontrolloida junttauksen aikana. Juntassa on mäntä, joka painaa 160 tonnia. Se nostetaan nosturilla putken yläpäähän ja juntaus alkaa. Junntaus on aivan samanlaista kuin paalujen junttaus. Tyypillinen syvyys on 10 m meren pinnasta.
Maaperustuksia voitaisiin varmaan tehdä tavallisesta paalujuntasta kehitellyllä laitteella ja/tai lainata tuota junttaa Saksasta (Tanskasta). Sehän on liikuteltava.
Tuo maahan juntattava teräsputken pätkä lienee kaikkein yksinkertaisin perustus nykytietämyksellä.
siihen tulee välikappale sen juntatun putken ja varsinaisen tornin väliin. Se täytetään betonilla, kun se on kiinnitetty siihen merenpohjaan juntattuun pätkään. SIinä on myös se merenpäällinen taso kaiteella, johon veneellä voidaan kiinnittyä ja jättää huoltomies.
Tuollaista perustusta kutsutaan "mono-pile"-konseptiksi. Seuraavassa on kaaviokuvia perustuksista ja myös kuva juntasta.
http://www.hornsrev.dk/Engelsk/Opstillingen/uk-fundament.htm