Ilmastonmuutoksen aiheuttama markkinamuutos tulee olemaan nopea ja merkittävä usealla eri toimialalla. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia talouteen ja elinkeinoelämään sisältävän ohjelman valmistelu on aloitettu Tekesissä.
Valmistelu on osa laajempaa kansallista ilmastonmuutoksen ohjelmaa, jolla aiotaan tuottaa tietoa ja osaamista sekä menestyviä ratkaisuja ilmastonmuutokseen. - Haasteisiin voidaan parhaiten vastata, kun yhdistämme kansalliset voimavaramme, uskoo toimialajohtaja Teija Lahti-Nuuttila Tekesistä.
Toimintaympäristö muuttuu
Muutosvoimina vaikuttavat erityisesti ilmastonmuutoksen hillintätoimet, yhteiskunnan ja kuluttajien asennemuutokset ja moninaiset ympäristövaikutukset. Yritysten valmiudet vastata ennakoituun toimintaympäristön muutokseen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen vaihtelevat. Kansainvälisessä kilpailussa menestyäkseen yritykset tarvitsevat laaja-alaista tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista omalla markkinallaan.
- Tietoa tarvitaan laajasti erityisesti yritysten toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista, kun ilmastonmuutosta pyritään maailmanlaajuisesti hillitsemään ja siihen sopeutumaan. Kilpailuasetelmat muuttuvat ja vaikutukset tulevat ulottumaan laajasti eri toimialoille. Energiasektorin lisäksi esimerkiksi luonnonvaroja hyödyntävä metsä- ja elintarviketeollisuus on uusien haasteiden edessä. ICT-sektori voi taas hyötyä tarjoamalla ratkaisuja energian käytön tehostamiseen, pohtii Lahti-Nuuttila. - Lisäksi kuluttajien muuttuneet toiminta- sekä käyttäytymistavat vaikuttavat taustalla kaikkeen päätöksentekoon.
Kansainväliset ja kansalliset tavoitteet pohjana yhteistyölle
Valmistelun tavoitteena on luoda toimivat kansallisen yhteistyön puitteet tutkimus- ja innovaatiotoiminnan voimavarojen suuntaamiseksi sekä tunnistaa uusia mahdollisuuksia ilmastonmuutokseen liittyvän tutkimuksen, teknologian ja palveluiden markkinoilla. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta sekä Suomen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteet määrittävät tulevaisuuden suuntaviivoja. Selonteossa asetetaan tavoitteeksi vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen tavoitteena on sopimus päästöjen vähentämisestä ja lämpenemisen kahden asteen rajoituksesta.
Yhteinen päämäärä eri toimijoille ja rahoittajille
Ilmastotalouden ohjelman valmistelussa tehdään avoimen vuorovaikutuksen keinoin yhteistyötä niin yritysten, julkisten toimijoiden kuin järjestöjen kanssa. Muun muassa Suomen Akatemian Ilmastonmuutos - vaikutukset ja hallinta -tutkimusohjelman, muiden rahoittajien ja ministeriöiden kanssa luodaan tiivis ja toimiva tapa yhteistyölle.
Valmisteluvaiheessa haetaan eri toimijoita sekä rahoittajia yhdistäviä toimintamuotoja, joiden avulla voidaan löytää parhaita ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Yhteistoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen muodostaa perustan yhteiskunnan hyvinvointi- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiselle.
Tekesillä on tähän mennessä ollut kaksi ilmastonmuutoksen alueella toiminutta ohjelmaa (Climtech 1999-2002 ja ClimBus 2004-2008). Tekes panostaa ilmastonmuutoksen hillintään useissa ohjelmissaan, joiden sisältö ja toimenpiteet huomioidaan uuden ohjelman valmistelussa. Myös strategiset huippuosaamisen keskittymät ovat huomioineet ilmastonmuutoksen omissa ohjelmissaan. Valmisteltavan ohjelman tehtävänä on tukea ja muodostaa kokonaiskuva ilmastonmuutoksen vaikutuksesta talouselämään sekä palvella erityisesti pk-sektorin tiedontarpeita ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja mahdollisuuksista.
Ohjelmaa valmistellaan kevään 2010 aikana. Osallistumisesta ja valmistelun edistymisestä tiedotetaan Tekesin ohjelmasivuilla.
Lisätietoja
Teija Lahti-Nuuttila, toimialajohtaja, Tekes, [email protected], puh. 010 60 55 7873
Tuomo Suortti, teknologia-asiantuntija, Tekes, [email protected], puh. 010 60 55 7855
Valmistelu on osa laajempaa kansallista ilmastonmuutoksen ohjelmaa, jolla aiotaan tuottaa tietoa ja osaamista sekä menestyviä ratkaisuja ilmastonmuutokseen. - Haasteisiin voidaan parhaiten vastata, kun yhdistämme kansalliset voimavaramme, uskoo toimialajohtaja Teija Lahti-Nuuttila Tekesistä.
Toimintaympäristö muuttuu
Muutosvoimina vaikuttavat erityisesti ilmastonmuutoksen hillintätoimet, yhteiskunnan ja kuluttajien asennemuutokset ja moninaiset ympäristövaikutukset. Yritysten valmiudet vastata ennakoituun toimintaympäristön muutokseen ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämiseen vaihtelevat. Kansainvälisessä kilpailussa menestyäkseen yritykset tarvitsevat laaja-alaista tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista omalla markkinallaan.
- Tietoa tarvitaan laajasti erityisesti yritysten toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista, kun ilmastonmuutosta pyritään maailmanlaajuisesti hillitsemään ja siihen sopeutumaan. Kilpailuasetelmat muuttuvat ja vaikutukset tulevat ulottumaan laajasti eri toimialoille. Energiasektorin lisäksi esimerkiksi luonnonvaroja hyödyntävä metsä- ja elintarviketeollisuus on uusien haasteiden edessä. ICT-sektori voi taas hyötyä tarjoamalla ratkaisuja energian käytön tehostamiseen, pohtii Lahti-Nuuttila. - Lisäksi kuluttajien muuttuneet toiminta- sekä käyttäytymistavat vaikuttavat taustalla kaikkeen päätöksentekoon.
Kansainväliset ja kansalliset tavoitteet pohjana yhteistyölle
Valmistelun tavoitteena on luoda toimivat kansallisen yhteistyön puitteet tutkimus- ja innovaatiotoiminnan voimavarojen suuntaamiseksi sekä tunnistaa uusia mahdollisuuksia ilmastonmuutokseen liittyvän tutkimuksen, teknologian ja palveluiden markkinoilla. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta sekä Suomen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteet määrittävät tulevaisuuden suuntaviivoja. Selonteossa asetetaan tavoitteeksi vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen tavoitteena on sopimus päästöjen vähentämisestä ja lämpenemisen kahden asteen rajoituksesta.
Yhteinen päämäärä eri toimijoille ja rahoittajille
Ilmastotalouden ohjelman valmistelussa tehdään avoimen vuorovaikutuksen keinoin yhteistyötä niin yritysten, julkisten toimijoiden kuin järjestöjen kanssa. Muun muassa Suomen Akatemian Ilmastonmuutos - vaikutukset ja hallinta -tutkimusohjelman, muiden rahoittajien ja ministeriöiden kanssa luodaan tiivis ja toimiva tapa yhteistyölle.
Valmisteluvaiheessa haetaan eri toimijoita sekä rahoittajia yhdistäviä toimintamuotoja, joiden avulla voidaan löytää parhaita ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen. Yhteistoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen muodostaa perustan yhteiskunnan hyvinvointi- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiselle.
Tekesillä on tähän mennessä ollut kaksi ilmastonmuutoksen alueella toiminutta ohjelmaa (Climtech 1999-2002 ja ClimBus 2004-2008). Tekes panostaa ilmastonmuutoksen hillintään useissa ohjelmissaan, joiden sisältö ja toimenpiteet huomioidaan uuden ohjelman valmistelussa. Myös strategiset huippuosaamisen keskittymät ovat huomioineet ilmastonmuutoksen omissa ohjelmissaan. Valmisteltavan ohjelman tehtävänä on tukea ja muodostaa kokonaiskuva ilmastonmuutoksen vaikutuksesta talouselämään sekä palvella erityisesti pk-sektorin tiedontarpeita ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja mahdollisuuksista.
Ohjelmaa valmistellaan kevään 2010 aikana. Osallistumisesta ja valmistelun edistymisestä tiedotetaan Tekesin ohjelmasivuilla.
Lisätietoja
Teija Lahti-Nuuttila, toimialajohtaja, Tekes, [email protected], puh. 010 60 55 7873
Tuomo Suortti, teknologia-asiantuntija, Tekes, [email protected], puh. 010 60 55 7855
Vastaukset 14
Vanhimmat
valtion kontrolli ja virkamiesten vallan lisääminen ja yksilövapauksien rajoittaminen. Luonnollisesti täytyy olla tämä kuuluisa yhteinen hyvä joka tälläkertaa on AGW. Sillä kuinka valheelinen se on ei lopulta ole mitään väliä kuin koneisto on saatu rakennettua.
Onkohan nappulaa paljon pelissä?
http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/Materiaalit/fi/system/uutinen.html?id=4984&nav=Uutisia
Kyllä taas on riemulla rajaa kun Tekes tuhlaa verorahoja pelle-projekteihin! Hahahahahah, kyllä haudataan nuokin järjettömyydet parin vuoden sisällä kun kylmä vaan jatkuu...
Pitäis oikeastaan perustaa joku ilmastonmuutos-haistapaskaprojekti ja alkaa nyhtää rahaa kun sitä kerran jaetaan noin auliisti. Näinhän sitä monet elää ihan leveästikin...
mutta näillä rakenteilla on taipumus jäädä pystyyn vaikka syy häviäisikin varsinkin ´Suomessa.
Tämä on just sitä agenda 21 soopaa, millä meitä aletaan rahastaa.
Tarkoitus on siirtä teollisuus ja työpaikat kehittyviin maihin jotta
me saisimma täällä elää luonnonmukaiseti rasittamatta luontoa.
Ne 5000 valittua jota suomi pystyy elättämään luonnon vahigoittumatta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kestävä_kehitys (poikkeuksellisesti Wikipediasta)
Linkolan visiot, vihreäiden märkä uni.
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=84&t=364
ja valinnanvapaus kutistuu. Valtio päättää lisää puolestasi.
Eikös Tekesin hankkeiden takana ole pikemminkin estää työpaikkojen ja teollisuuden siirtyminen ulkomaille sekä luoda uutta teollisuutta maahan. Jos vaan seisotaan tumput suorina, niin takuulla teollisuus siirtyy halvempien kustannusten maihin. Suomellahan olisi nyt tuhannen taalan paikka kehittää uutta tekniikkaa ja teollisuutta näihin ympäristöaloihin, mikäli niiden kysyntä maailmalla kasvaa. Ne ovat juuri sellaista teollisuutta missä suomalaiset ovat perinteisesti olleet vahvoja. Jotkut ei vaan huomaa, että juna on lähdössä, ja sitten itketään asemalla kun juna meni jo.
Virkamiesjargonia pahimmillaan. No, täytyy lohduttautua sillä että kun Tekesit ja muut tarttuvat toimeen, se on kuoleman suudelma. Sinne hautautuu nämäkin projektit vuosiksi. Ihan oikeasti, löysikö joku tuosta oksennuksesta jotain muuta kuin ympäripyöreää kapulakieltä? "Yhteistoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen" ´"Muodostaa kokonaiskuva" My ass...
tietenkään hankkeesta ei tule mitään, mutta rahat tulevat käytettyä ja lisää tarvitaan.
Sanoja oli peräkkäin kuin suoraan puppusanageneraattorista: "Yhteiskunnan kokonaisvaltainen kehittäminen muodostaa perustan yhteiskunnan hyvinvointi- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiselle". Nasevasti pläjäytetty, ei mitään sisältöä.
Asian voisi lyhyesti sanoa ettei ole pienintä aavistusta mitä tehtäisiin mutta jotenkin saadut rahat pitää nyt käyttää. Se on varmaa ettei näistä tuotoksista tule olemaan minkään valtakunnan konkreettista hyötyä pienille eikä suurille yrityksille.
Tätä nähdään vielä lisää. AGW:n haaska mätänee nyt sitä vauhtia että alkaakin olla viimeiset hetket hakea rahoituksia projekteille ja tutkimusohjelmille. Syksypuolella tätä vuotta on jo todennäköisesti myöhäistä.
...aina kun syntyy joku instanssi, missä virkamiehet keksii itselleen tekemistä. Tietää lisää paperitöitä ja rahanmenoa. Ja on suoraan poissa pienen yrityksen tuotannosta ja voimavaroista.
Vähintään kerran parissa vuodessa tulee jonkin sortin laki, joka velvoittaa palkkaamaan konsultin neuvomaan päivänselvissä asioissa.
Tokihan valtio maksaa osan konsultin palkkioista, mutta loput turhasta pyrokratiasta saa maksaa itse, plus ajan haaskaus.
Jotenki on pelko perseessä, että AGW-vouhotus tulee syömään tällaisten pienten vientiyritysten toimintaedellytykset suomessa.
Varmaankin joudut lopettamaan vientiyrityksen koska meille kaikille on tärkeintä että Suomi näyttää esimerkkiä maailman kaikille muille maille ilmaston lämpenemisen sankarillisessa torjuntataistelussa. Suomihan ei perinteisesti ole hyvä voittamisessa vaan nimenomaan hävityissä mutta urheissa torjuntataisteluissa.
Mutta saamehan tilalle suurta vaurautta uudesta ilmastotaloudesta. Kukaan tosin ei ymmärrä miksi ilmastotuotteita nimenomaan Suomessa, eikä halvassa kaukoidässä, valmistettaisiin muualle myytäväksi sen enempää kuin muitakaan tuotteita, mutta senhän varmasti nyt kuvatun kaltaiset projektit juuri ratkaisevat. Katsotaan nyt myydyimmästä päästä vaikkapa ilmalämpöpumppuja. Komeaa kuinka suomalaiset yritykset Mitsubishi, Toshiba ja Matsushita tuottavat edistyksellisiä ilmastotuotteita markkinoille. Mutta huoli pois, onhan nyt remmissä peräti teknologia-asiantuntija, kyllä silloin jälkeä syntyy.
pudotuksessa tällähetkellä talodellisesti kaikki pyörii velkarahalla. Maassa pyörii enää Valtion velkaraha. Viisas yksityinen raha on jo aikoja sitten lähtenyt Suomesta. Myös Eläkekassat on kaluttu kohta loppuun ja laarin pohja häämöttää . Todellisuudessa ainoa asia mistä Suomen pitäisi olla huolissaan on maan teollisuuden pyörien pyörimässä pitäminen ja se tapahtuu parhaiten antamalla teollisuudelle vapaatkädet ja yrittäminen lisääntyy samalla tavalla. Ainoa mikä voi hyvin ja lisääntyy hyvin on julkinensektosi joka tuottaa tälläisiä papereita kuin aloituksesta saamme lukea kuukausipalkalla.