Tanskalaiset ruuat

Mitä juhlaruokia tanskassa syödään?
205928
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

puheesta päätellen.

Äänestä

... tunnetuinhan varmaankin on tanskalaiset leivät joiden päällä on sitten milloin mitäkin eli smörrebröd.
Jouluna sitten taas on Ris a la Malta on erittäin tunnettu ja tykätty. Ja mitäs muuta... makeat perunat eli brunedekartofler , frikadeller eli lihapullia ja paljon syödään sianlihaa.

Tiedä sitten mikä on juhlaruokaa...

Äänestä
  • Tulee ensiksi mieleen ne fantastiset voileivät, joissa leivän osuus on olla vain lähinnä tarjoilualustana.
    Muistan ensivisiittini iloisessa kööpenhaminassa ihan 60 luvun alussa, katselin Strögetin varrella kuola suupielistä valuen noita ihanuuksia näyteikkunoiden takana! Oli mahtavia katkarapukekoja majoneesin kera ja lehdenohueksi leikattuja paahtopaistiviipaleita lihaliemihyytelöstä tehtyjen palasten kanssa, katkaravuilla täytettyjä kuorrutettuja punakampeloita. Koristeina kaikissa vesikrassia, sitruunaa, suikaloitua, viipaloitua retiisiä jne.
    Jokainen voileipä kuin koristeellinen pienoisateria, ei sellaista olut suomessa nähty.
    Ihmetystä herättivät myös kirkuvan punaiset makkarat, bölserit. Kyllä siinä väriloistosssa suomimakkara ja berliini, tai lauantai jäi kirkkaasti toiseksi.
    Possunlihasta nuo juutit valmistivat vaikka mitä ja kaikki mitä maistelimme oli suomipojan suussa hyvää, mutta heidän sillinsä oli ainakin minulle liian makeaa, kun olin rymättylän sokerisuolattuun rasvasilliin mielistynyt.
    Tanskalaiset osaavat hyvän ruuan tekemisen, mutta jostain syystä se on suomalaisille kuitenkin hieman vierasta.
    Tanskalaiset leivonnaiset sen sijaan tunnetaan ehkä paremminkin, mutta se aito tanskalainen lehtevä voita tihkuva viineri on jotakin, jota suomalainen leipuri ei vain osaa, ei vaikka mikä olisi.
    Olisiko kääntäminen ja kauliminen monen monituista kertaa liikaa vaadittu kotimaan leipurilta, sillä siinä se salaisuus on ja reilussa määrässä voita!

    Äänestä

  • Vanha kokki kirjoitti:

    Tulee ensiksi mieleen ne fantastiset voileivät, joissa leivän osuus on olla vain lähinnä tarjoilualustana.
    Muistan ensivisiittini iloisessa kööpenhaminassa ihan 60 luvun alussa, katselin Strögetin varrella kuola suupielistä valuen noita ihanuuksia näyteikkunoiden takana! Oli mahtavia katkarapukekoja majoneesin kera ja lehdenohueksi leikattuja paahtopaistiviipaleita lihaliemihyytelöstä tehtyjen palasten kanssa, katkaravuilla täytettyjä kuorrutettuja punakampeloita. Koristeina kaikissa vesikrassia, sitruunaa, suikaloitua, viipaloitua retiisiä jne.
    Jokainen voileipä kuin koristeellinen pienoisateria, ei sellaista olut suomessa nähty.
    Ihmetystä herättivät myös kirkuvan punaiset makkarat, bölserit. Kyllä siinä väriloistosssa suomimakkara ja berliini, tai lauantai jäi kirkkaasti toiseksi.
    Possunlihasta nuo juutit valmistivat vaikka mitä ja kaikki mitä maistelimme oli suomipojan suussa hyvää, mutta heidän sillinsä oli ainakin minulle liian makeaa, kun olin rymättylän sokerisuolattuun rasvasilliin mielistynyt.
    Tanskalaiset osaavat hyvän ruuan tekemisen, mutta jostain syystä se on suomalaisille kuitenkin hieman vierasta.
    Tanskalaiset leivonnaiset sen sijaan tunnetaan ehkä paremminkin, mutta se aito tanskalainen lehtevä voita tihkuva viineri on jotakin, jota suomalainen leipuri ei vain osaa, ei vaikka mikä olisi.
    Olisiko kääntäminen ja kauliminen monen monituista kertaa liikaa vaadittu kotimaan leipurilta, sillä siinä se salaisuus on ja reilussa määrässä voita!

    Pølser lienee tämä EU- suojattu nitriittipitoinen tappiliha, jota tarkoitat bölseristä kertoesssasi.

    Nyhavnin satamaravintoloissa on muinoin useampikin merenelävä pöytääni kannettu ja mielihyvällä aterioitu; erityisesti herkullista kampelaa pekonilla (!) ja persiljasoosilla kuorrutettuna muistelen. Mikä lie nykyisin tarjonta niillä nurkilla...

    Äänestä

  • Tampereen juntti kirjoitti:

    Pølser lienee tämä EU- suojattu nitriittipitoinen tappiliha, jota tarkoitat bölseristä kertoesssasi.

    Nyhavnin satamaravintoloissa on muinoin useampikin merenelävä pöytääni kannettu ja mielihyvällä aterioitu; erityisesti herkullista kampelaa pekonilla (!) ja persiljasoosilla kuorrutettuna muistelen. Mikä lie nykyisin tarjonta niillä nurkilla...

    mutta "pilkka" osuikin omaan nilkkaan

    Äänestä

  • Tampereen juntti kirjoitti:

    mutta "pilkka" osuikin omaan nilkkaan

    Kirjoitan bölser, mutta ei kaiketi liene suuri synti jos p:n paikalla olikin b. Ö kuitenkin on Ö vaikka en saa näppiksestäni tuota danskien ja norskien Ö.tä.

    Nitriiteistä ei kuule 60 luvulla puhuttu sanaakaan, eikä niiden vaarallisuudesta tiedetty mitään , joten se siitä! Eivät ne kaksisen makuisiakaan olleet, että eipä sen puoleen, mutta se väri!

    Nyhavnilla kyllä tallailimme ja välttelimme meluisia skönärikapakoita, joten niiden tarjonnasta en tiedä niin juurikaan mitään.
    Meren elävät ovat kyllä tanskalaisille hyvinkin rakkaita purtavia, että siinä mielessä olet vallan oikeassa!

    Äänestä

  • Vanha kokki kirjoitti:

    Kirjoitan bölser, mutta ei kaiketi liene suuri synti jos p:n paikalla olikin b. Ö kuitenkin on Ö vaikka en saa näppiksestäni tuota danskien ja norskien Ö.tä.

    Nitriiteistä ei kuule 60 luvulla puhuttu sanaakaan, eikä niiden vaarallisuudesta tiedetty mitään , joten se siitä! Eivät ne kaksisen makuisiakaan olleet, että eipä sen puoleen, mutta se väri!

    Nyhavnilla kyllä tallailimme ja välttelimme meluisia skönärikapakoita, joten niiden tarjonnasta en tiedä niin juurikaan mitään.
    Meren elävät ovat kyllä tanskalaisille hyvinkin rakkaita purtavia, että siinä mielessä olet vallan oikeassa!

    Ne paikalliset makkarat on täyttä pas... kuten ruotsissakin, ja ne sillit on tosiaan makeita sekä ällöttäviä, kaikenkaikkiaan onneton, mitäänsanomaton ruokakulttuuri...

    Äänestä

  • istengade kirjoitti:

    Ne paikalliset makkarat on täyttä pas... kuten ruotsissakin, ja ne sillit on tosiaan makeita sekä ällöttäviä, kaikenkaikkiaan onneton, mitäänsanomaton ruokakulttuuri...

    Bornholmin silliä, lohta ja savustettua ankeriasta suositellaan erityisesti. Sekä riista että naudanliha ovat korkealaatuisia ja hyvin suosittuja. Smørrebröd, mahtavat tanskalaiset voileivät, ovat maailmankuulu erikoisuus, jota tuskin tarvitsee sen kummemmin esitellä. Myös tanskalaiset leivonnaiset, erityisesti viinerit, ovat kuuluisia.
    Floeskesteg - uunissa paistettua sianlihaa
    Gravad laks - marinoitua lohta hovimestarikastikkeen kera
    Hvid labskovs - lihapataa
    Smørrebröd - ihania voileipiä erilaisin päällystein
    http://eat.fi/fi/helsinki/tanskalainen-voileipa
    Pølse - punaista makkaraa
    Wienerbrød - viinerit
    ja kaikki huuhdotaan alas Gammel Dansk varmuuden vuoksi.
    ja ei ko jälkkärin tekoon
    http://elisa.net/ruokajaviini/reseptit/?id=V003038
    ja luettavaa http://www.visitdenmark.com/finland/fi-fi/menu/turist/inspiration/nydlivet/gastronomi/gastronomi.htm

    Äänestä

kertokaalisää

Äänestä

Perinteisen keittiön lisäksi erityisesti amerikkalainen ruoka on kovaa huutoa Tanskassa. Useimmista kahviloista saa esim. smoothieta ja cupcakeja, sekä melkein kaikista hampurilaisia. Pizzerioita (jotka tarjoavat usein deep fried pan pizzaa) näkyy joka kadunkulmassa
Paikalliset pihvit ovat myös kokeilemisen arvoisia. Ne ovat usein suuremman kokoisia kuin Suomessa ja niissä on maukas rasvareunus mukana. Lisukkeena suosittu on ranskalaiset ja bearnaisekastike.
Monissa ravintoloissa/pikaruokapaikoissa/kahviloissa on mahdollista saada olutta tai limua jopa 0.8 l mukeissa. Ihan jenkkimeininki siis. Tosin hinnat on tähtitieteelliset.
Tanskalaiset taitaa juoda oluen ja väkevien lisäksi nykyään myös paljon viiniä, ja viinivalikoima on iso ihan tavallisissa lähikaupoissakin. Alkoholin ostamiselle on 18 vuoden ikäraja, mutta hallussapidolle ja juomiselle ei.

Äänestä

Syödäänkö Tanskassa uudenvuodenaattona hanhenpaistia? H. C. Andersenin sadusta Pieni tulitikkutyttö lyhyt sitaatti: "Kaikista ikkunoista loisti kynttilät, ja kaudlla tuntui suloinen hanhenpaistin tuoksu. Oli uudenvuodenaatto, ja sitä tyttö ajatteli."

Tuosta päätellen hanhenpaisti olisi kuulunut tanskalaiseen uudenvuodenaaton tapoihin 1800-luvulla, mutta onko tapa yhä voimissaan?

Äänestä

Öllebröd on vähän niinkuin meidän mämmi.

Äänestä

Pricen-veljesten ohjelmista päätellen sikaa kaikissa muodoissa ja paljon voita. Veljeksille maistuvin taisi olla pekonivoi.

Tosin muuallakin maailmassa näyttäisi olevan trendinä kääriä herkätkin maut sian aromeihin, sillä muutenhan ruoka ei maistuisi "ruoalta".

Ilmiö on vähän samanlainen kuin kaakkois-aasiassa, missä proteiini piilotetaan aina samaan ylimausteiseen soossiin päällimmäisinä makuina chili, inkivääri, valkosipuli, kalakastike, soijakastike jne...

Äänestä

Veljesten keittiössä on kyllä huippuohjelma, mutta tuskin sitä voi pitää minään Tanskalaisen ruoan mittarina. Usein näkyvät tekevän noita ranskalaisen keittiön perusjuttuja.

Äänestä

Perunaa ja kastiketta.

Äänestä

Tanskassa käydessäni huomasin ainakin että voileivät tosiaan on suosiossa. Aamupalapöydässä mm. montaa sorttia leipää, voita ym. levitteitä, kinkkuja ja makkaroita, mainittavin erikoisuus omasta mielestäni rullepolse, rullamakkara jossa kinkkusiivujen välissä jotain täytettä, yrttejä ym. ja koko höskä on kääritty rullalle ja siivutettu viipaleiksi. Myöskin kaakao, sekä semmoiset kuivat pyöreät pullakorput, joitten tarkempaa nimeä en muista, marmeladin kanssa kuuluu yleisesti keskieurooppalaiseen aamupalapöytään. Köpiksen tivolissa normaaleja tivoliruokia, tosin yksi erikoinen oli mielestäni oikea pitsihuvila, eli vohvelikahvila jossa oli tarjolla vohveliannoksia joko kermavaahdon tai jätskin kera.
Hinnat Tanskassa on tosi kalliit, varsinkin kun on nuuka ihminen.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


?? kirjoitti:

Mitä juhlaruokia tanskassa syödään?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu