hokema että maksaahan ilmasto-toilailut paljon mutta on kumminkin edullisempaa maksaa nyt kuin joskus myöhemmin? Eihän näin missään tapauksessa ole vaan nimenomaan päinvastoin.
Ensinnäkään ei ole minkään valtakunnan varmuutta siitä auttaako maksaminen yhtään mitään ja onko koko ilmiötä peräti edes olemassa mistä pitäisi maksaa. Toiseksi minkä tahansa teknologian suhteen pätee että alkuvaiheen kokeilijat maksavat kovimman hinnan uudesta, vasta kehitysvaiheessaan olevasta teknologista. Vasta kun tekniikka kypsyy ja arkipäiväistyy, sitä saadaan toimivina versioina kohtuulliseen hintaan.
Tietotekniikka-alalla tunnetaan hyvin se ajattelutapa että antaa muiden toimia koekaniineina ensin. Eivät yritykset suinkaan ole mielellään etukeulilla ottamassa vaikka uusinta käyttöjärjestelmän versiota käyttöönsä. Luonnontieteitä opiskelemattomille käynee vaikkapa esimerkki digipokseista. Monta vuotta marmatettiin sammahtelevista ja jumittaneista pokseista joissa tekstit ei näkyneet ja kuva pikselöityi. Vasta nyt alkaa olla toimivia versioita markkinoilla. Näissä touhuissa hävisi vain muutamia satoja euroja. Mutta kokonaisen kansakunnan ei todellakaan kannata mennä purkamaan toimivaa teknologia-infraansa ja ottamaan käyttöön vielä kehitysvaiheessa olevia ja testaamattomia korvaavia järjestelmiä. Siinä on pelimerkkinä koko kansakunnan menestys.
Ensinnäkään ei ole minkään valtakunnan varmuutta siitä auttaako maksaminen yhtään mitään ja onko koko ilmiötä peräti edes olemassa mistä pitäisi maksaa. Toiseksi minkä tahansa teknologian suhteen pätee että alkuvaiheen kokeilijat maksavat kovimman hinnan uudesta, vasta kehitysvaiheessaan olevasta teknologista. Vasta kun tekniikka kypsyy ja arkipäiväistyy, sitä saadaan toimivina versioina kohtuulliseen hintaan.
Tietotekniikka-alalla tunnetaan hyvin se ajattelutapa että antaa muiden toimia koekaniineina ensin. Eivät yritykset suinkaan ole mielellään etukeulilla ottamassa vaikka uusinta käyttöjärjestelmän versiota käyttöönsä. Luonnontieteitä opiskelemattomille käynee vaikkapa esimerkki digipokseista. Monta vuotta marmatettiin sammahtelevista ja jumittaneista pokseista joissa tekstit ei näkyneet ja kuva pikselöityi. Vasta nyt alkaa olla toimivia versioita markkinoilla. Näissä touhuissa hävisi vain muutamia satoja euroja. Mutta kokonaisen kansakunnan ei todellakaan kannata mennä purkamaan toimivaa teknologia-infraansa ja ottamaan käyttöön vielä kehitysvaiheessa olevia ja testaamattomia korvaavia järjestelmiä. Siinä on pelimerkkinä koko kansakunnan menestys.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Useimmiten tieteentekijät ovat lukeneet muutakin kuin Aku Ankkaa tai 7-päivää lehteä. Exxon osaa vastata kysymykseen kumpi olis tullu halvemmaksi, Alaskan ympäristötuhojen välttäminen vai ympäristötuhojen korjaaminen.
Exxon Valdezin aiheuttamasta ympäristötuhosta syytettiin kapteenia joka oli
muka kännissä, olis tullut vielä halvemmaksi että hän olisi ollut selvin päin.
Luonnontieteellistä koulutusta saamatonkin ymmärtää ettei ole suotavaa laskea öljyä mereen, samoin kuin on kovin ajattelematonta vaikkapa kusta omaan olutpulloonsa.
Jos et näe yhteyttä ympäristötuhojen välttämiseen kulutettujen rahojen ja pitkän aikajänteen kannattavuuden välillä, tulee Darwin pitämään huolen sinusta ja sielunveljistäsi.
Näinkö niitä ympäristötuhoja vältellään?
http://www.nelonen.fi/uutiset/ulkomaat/etanolin-käyttö-polttoaineena-lisää-päästöjä
"http://www.nelonen.fi/uutiset/ulkomaat/etanolin-käyttö-polttoaineena-lisää-päästöjä"
Niin, kaikkea Valdezin öljyähän ei koskaan saatu kerätyksi kuin rannoilta pikkuisen lusikallisen verran. Ihme on, että se öljymassa katosi jonnekin luonnon kitaan. Sama havaittiin Persianlahdella, kun Saddam Hussein määräsi Kuwaitin öljyt laskettaviksi suoraan mereen ensimmäisen Persianlahden sodan aikana. Se on varmasti suurin öljykatastrofi ihmiskunnan historiassa. Tuhansia lintuja menehtyi ja kaloja kuoli tonneittain. Yllätys oli vain se, että Persianlahti ei muuttunutkaan öljyä lelluvaksi altaaksi. Öljy painui pohjaan, jossa sen hajoittivat pieneliöt, jotka tiedemiesten suureksi yllätykseksi kykenivät hajoittamaan tämänkin aineen. Persianlahti on edelleen hyvin kirkasvetinen merialue. Samoin ovat ne Alaskan vedet Exxon Valdezin karilleajon alueilla.
Lieneekin niin, ettei luonto sittenkään välitä ihmisen touhuista hevonkakkaa. Ihminen osaa kyllä tehdä asuinympäristönsä itselleen haitalliseksi, mutta luonnolla on sellainen kyky uusiutua, ettei se moisesta piittaa. Näiden tuhoisien öljykatastrofien lisäksi esimerkistä käy vaikkapa Tshernobylin suljettu alue, joka nykyisin kuhisee sellaista elämää ja lajeja, jotka ihminen oli kertaalleen hävittänyt noilta seuduilta. Mielenkiintoista.
"Despite the extensive cleanup attempts, a study conducted by NOAA determined that as of early 2007 more than 26 thousand U.S. gallons (22,000 imp gal; 98,000 L) of oil remain in the sandy soil of the contaminated shoreline, declining at a rate of less than 4% per year."
Että näin puhdasta on Alaskan rannikolla
Exxonin todellisisia taloudellisia menetyksiä ei tiedä kukaan, mutta arvioit vaihtelevat 5 - 7 mrd USD:n tienoilla.
"Maaliskuussa 2009 julkaistun tutkimuksen mukaan onnettomuuden vaikutukset voimalan ympäristöön ovat olleet paljon luultua vakavammat. Tutkimus keskittyi alueeseen 30 km:n säteellä voimalasta. Eliöiden määrä on murto-osa normaalista, ja eläimillä esiintyy huomattavasti erilaisia epämuodostumia. Saastuneilla alueilla on eliöitä keskimäärin alle yksi neliömetrillä, kun vähemmän saastuneella eliöitä on noin sata. Esimerkiksi kimalaiset, perhoset, hämähäkit, heinäsirkat ja monet muut selkärangattomat ovat paikoin kadonneet saastuneilta alueilta lähes kokonaan."
Siinä Tshernobylin luonnon palautumisesta.
Ihminenkin voi palata alueelle pysyvästi 400-600 vuoden kuluttua.
Ukraina arvioi Tshernobylin onnettomuuden jälkikustannuksiksi 150 miljardia USD vuosina 1986–2000.
Kaikki sen vuoksi, että haluttiin säästää. Onhan nää ääriesimerkkejä, mutta kun näitä ääriesimerkkejä on tuhansia eri puolilla maailmaa, jopa Suomessa.
Tulevaan jääkauteen ja ilmaston lämpenemiseen.
Jääkauteen varaudutaan ydinjätesijoitusasiassa, lämpenemiseen taas
rakennusmääräyksissä.
Tulevaan meteorin törmäykseen ei varauduta vielä, se vaatisi miljardi-investoinnit,
eli näyttäisi lupaavalta.
Toisaalta sijoituksen tuotto uhan toteutuessa ei olisi häävi.
ennustaneet Niburu-planeetan iskeytyvän maapalloon 21.12.2012.
Se ei tule olemaan leikintekoa.
On järjen köyhyyttä höpöttää meteoriiteista ja armageddoneista, johtaa ei-mihinkään. Eipä sillä, järjen äänen löytäminen näiltä palstoilta on verrattavissa ETIn etsimiseen avaruuden taustakohinasta. Muutama toivonpilkahdus on sivuilla näkynyt, eikä kenelläkään ole epäselvyyttä keitä nämä ovat.