Ylen toimittaja Haitissa raportoi suorassa lähetyksessä tapahtumista saarivaltiossa. Ihmettelen, miksi näin pitää tehdä, sillä hänhän on kirjeenvaihtaja. Hänenhän pitäisi vaihtaa kirjeitä.
Tietääkö kukaan, millä tavalla kirjeenvaihtaja työtään tekee? Etsiikö hän Port-au-Princen raunioista pölyn ja tuhkan vaurioittamia kirjeitä, korjaa ne pois ja laittaa uudet ja puhtaat tilalle?
Tietääkö kukaan, millä tavalla kirjeenvaihtaja työtään tekee? Etsiikö hän Port-au-Princen raunioista pölyn ja tuhkan vaurioittamia kirjeitä, korjaa ne pois ja laittaa uudet ja puhtaat tilalle?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vahinko, ettei Helsingin Kruununhaassa ole enää kiinteää ja nestemäistä ravintoa tarjoavaa liikettä nimeltä Laatu-Haiti!
Jos olisi, niin voisin hakeutua kirjeenvaihturiksi. Laatisin laadukkaita Haiti-raportteja Laatu-Haitista käsin.
Kosmos taitaa olla vielä pystyssä? Siellä sitä voisi selittää peräti maailmankaikkeuden syntyjä syviä!
http://runeberg.org/pieni/2/0395.html selittää korrespondenssista sen mitä ihmisen tarvitsee tietää. Ellet tule sen avulla hulluakaan hurskaammaksi, etsi hakukoneella hakusanoilla Olli ja Eturientolan erikoisuuskirjeenvaihturi.
Ilmeisesti kaikissa suuremmissa ja vähemmän suurissa kielissä käytetään eri versioita korrespondent -sanasta.
Suomi poikkeaa muista. Kieltämättä vanhanaikainen ilmaisu, mutta eipä ole pitkä aika siitä, kun tietotoimistot kertoivat, että ulkomailta lennätetään sitä sun tätä uutista.
Tiedotusvälineet ovat aika konservatiivisia toimintatavoiltaan ja kieleltään.
Olin toissa kesänä 90-vuotispäivillä. Juhlakalu – hurmaava, energinen lady – oli toiminut aktiivivuosinaan keskisuuren yrityksen ulkomaankirjeenvaihtajana.
Radio Suomen kanavalla on vakio-ohjelma, jossa esitetään välähdyksiä tasan 50 vuoden takaisista lähetyksistä. Nyt on päästy siis vuoteen 1960. Ainakin vielä viimevuotisissa pätkissä uutisia oli ”lennätetty” 1959 sieltä sun täältä.
Kaukokirjoitin (teleksi, ulkomaankielellä telex) oli jokaisessa vähänkin isommassa itseään kunnioittavassa yrityksessä vielä 1980-luvun alussa. Käytinpä silloin aktiivisesti sellaista minäkin! Valmisteltava teksti lävistettiin paperiselle reikänauhalle, jolta kone sitten luki tekstin lähetettäessä. Kallista yhteysaikaa säästyi siihen verrattuna, että tekstiä olisi tuotettu tosiaikaisesti.
Posti- ja lennätinlaitoksen nimi muuttui Posti- ja telelaitokseksi 1981 eli vasta 29 vuotta sitten. Laitosta on sittemmin yhtiöitetty, pilkottu ja myyty kuin vierasta porsasta ja nimet muuttuneet miten sattuu.
Faksi korvasi teleksin tuon vuosikymmenen kuluessa – joutuakseen itse museokapineeksi parin seuraavan vuosikymmenen kehityksen myötä. Itselläni laite ja sille jopa oma liittymänsä lankapuhelinnumeroineen on olemassa vieläkin, mutta montakaan asialähetystä ei vuoden mittaan enää lähde eikä saavu. Käytän laitetta lähinnä vain kopiokoneena (koska varsinaiselle kopiokoneelle olisi pitänyt tilata huolto jo yli 5 vuotta sitten).
Ei ole näköjään nykytekniikka tuttua kaikille. Kirjeenvaihtajalla ei tietenkään tarkoiteta ihmistä, vaan kätevää apulaitetta kirjeiden lukemisessa. Vähän samanlainen vekotin kuin cd-vaihtaja eli kone ladataan täyteen valmiiksi avattuja kirjeitä, jokainen omaan lokeroonsa. Kirjeet voi lukea miltä tahansa näytöltä. Painat vain nappulaa ja kirjeenvaihtaja valitsee näytölle haluamasi kirjeen.
Joku herkkäuskoinen saattaa ottaa juttusi vaikka todesta! Vai sellainen kirjeenvaihtaja?
* * *
Se-nainen-joka-asuu-meillä ei ole mikään erityinen kirjatoukka, mutta TV:n suurkuluttaja sitäkin suuremmassa määrin.
Ostaisinkohan hänelle EeZee-lukulaitteen, jotta hänkin pääsisi sisälle kirjojen maailmaan?
http://lukulaite.net/
Onko fiksumpaa vekotinta nähty?