Onko voimakas maanjäristys Suomessa mahdollinen?

onko vaiko eikö

Suomihan on seismologisesti hyvin rauhallista aluetta. Maanjäristykset Suomessa ovat yleensä hyvin heikkoja.
Tämä johtuu siitä, että Suomi sijaitsee kaukana mannerlaattojen reunoilta, joissa suurten maanjäristysten todennäköisyys on kaikkein suurin.

Kuitenkin, historia tuntee tapauksia, joissa voimakkaita maanjäristyksiä on sattunut hyvin kaukanakin mannerlaattojen reunoilta. Näin mulle sanottiin joskus kauan, kauan sitten koulussa maantiedon tunnilla.
Tämä on pistänyt miettimään, että voisiko tämän perusteella voimakas maanjäristys olla mahdollinen myös Suomessa? Mitäpä mieltä olette?

35 kommenttia

Äänestä

Vastaukset

  • Jääkaudesta johtuen ja lisäksi mannerlaattojen liike aiheuttaa voimakasta puristusta itä-länsi suunnassa.

    Huomattavaa että keskellä Pohjois-Ameriikan laattaa, olikohan Oklaholma?. Mississippijoen varrella kuitenkin oli kaksi hyvin voimakasta maanjäristystä peräkkäisinä vuosina noin 100 vuotta sitten. Myöhemmin kaivauksissa on osoittautunut että alueella olisi säännöllisesti järissyt ja alueelta onkin löytynyt siirrosvyöhyke joka ei oikein jatku minnekkään.
    Suomessa on samantapainen siirrosvyöhyke Kuusamon seuduilla,(jatkuen jäämerelle), aivan kuin Pohjois-Suomi yrittäisi revetä irti, mutta taitaa tuo puristus pitää sitä samalla kiinni.

    Jääkauden peruista voi miltei missä päin maata tulla järistyksiä, jotka ihminen tuntee ja jopa ääni kuuluisi.
    Ylä-Savo kunnostautui joku vuosi sitten muutamalla järistyksellä.
    PYhäjärven kaupungissa oleva syvä kaivos aiheuttaa myös jännityksia kallioperään, mutta järinä ei tunnu kauaksi, vaikka olisi voimakas paikallisesti.
    Mielenkiintoista olla seudulla kun ennen iltakymmentä ampuuvat syvällä. Tärinä tuntuu oikeasti maanjäristykseltä, kattilat tärisevät ja ääni kuuluu.

  • Pahimpia maanjäristyksiä ovat ne, jotka tapahtuvat keskellä mannerlaattaa. Kukaan ei tiedä niiden syytä, niitä vain tapahtuu.Viimeisimmät euroopassa tapahtuneet ja kirjatut ovat brittein saarilta.
    Eli vastaus kysymykseen on; Suomessakin, kuin missä muualla tahansa voi tapahtua yllättävä maanjäristys. Todennäköisyys sellaislle on kuitenkinvarsin pieni.

    • Noin minäkin ymmärsin, tuossa muutaman katsomani dokumentin perusteella. Järistykset voivat tapahtua niin harvoin, ettei kukaan edes tiedä siirroslinjojen olemassaolosta.


  • Neljänsadan vuoden ajalta voimakkain Suomesta tunnettu maanjäristys on arvioitu 4.9 magnitudia 1882 Perämerellä.

    Suomen järistykset, kymmenen kärjessä:
    1882 06 23 65.6 N 24.5 E 4.9 MM Perämeri
    1898 11 04 66.2 N 25.0 E 4.7 MM Tornio
    1902 04 10 64.3 N 27.6 E 4.7 MM Paltamo
    1626 06 22 64.5 N 27.0 E 4.6 MM Paltamo
    1882 06 15 65.8 N 24.2 E 4.6 MM Tornio
    1909 03 09 64.0 N 22.0 E 4.6 MM Perämeri
    1926 08 18 65.8 N 28.5 E 4.6 MM Kuusamo
    1931 11 16 62.5 N 25.8 E 4.5 MM Laukaa
    1758 12 31 68.8 N 26.4 E 4.4 MM Utsjoki
    1857 12 12 63.5 N 26.0 E 4.4 MM Pyhäjärvi

    Viimeinen nelosen järinä
    1960 02 20 66.6 N 28.4 E 4.0 Salla
    ja viimeisin yli kolmosen järähdys
    2000 09 15 65.8 N 29.2 E 3.5 Kuusamo
    Tämän vuoden voimakkain
    2010 06 07 59.8 N 22.3 E 2.2 Dragsfjärd
    Viimeisin kakkonen tänään
    2010 06 10 11:29:28.5 59.746 22.230 Hangon länsipuolella

  • Ja tänään 19.3. 2011 n. 3 Richterin järistys. Kesti n. 2 sekuntia.

  • Mahdollinen kyllä mutta erittäin epätodennäköinen.
    Täytyisi tapahtua jotain mullistavaa koko maapallon rakenteessa ja geologisissa prosesseissa.
    Tuskin Suomen ydinvoimalat alkavat poksahtelemaan lähiaikoina, ainakaan maanjäristyksen tai Tsunamin johdosta.
    Erittäin suuri ero Mw 3 ja 9 välillä, logaritminen taulukko
    esim: Mw=8,8 on 501 kertaa voimakkaampi kuin , M=7,0.)
    Eli nuo meidän järistykset ovat mitättömän heikkoja...

    • Ydinvoimalat saattaa hyvin kestää nämä pikkujäristykset. Tosin rakennuksien pikkutarkkaa lattiasaumojen juokseiden rakoja voidaan joutua peittelemään ja tilkitsemään...Ne kun tahtoo muutoinkin tietyissä atomivoimaloissamme aueta...

      Mutta paljonko ja minkälaisen järistyksen tuo ydinjätteen loppusijoitusonkalo kestää? Mitä jos onkalon seinästä alkaa tihkuamaan vesi jo ennenkuin sinne saadaan ne jätetynnyrit sisään...
      Tämä ydinjätteen loppusijoitusluola nyt muutoin kai täyttyykin vedellä, vai antaako joku taho huototakuun vaikka 10 000 vuodeksi että korjataan, jos täyttyy vedellä?
      Miten lie suunniteltu ja kaavailtu? Mutta mitä sitten tehdään, jos luola täyttyy vedellä jo ennenkuin sinne on laitettu ne jätetynnyrit sisään...(kysyy epätietoinen)

      Muualla (esimerkiksi Jenkeissä) aihepiiriä vasta lähestytään, ja kaavailut jätteen sijoituksesta on tehty maanpäälle vuoreen. Tunturissa ydinjätetynnyreiden voisi ajatella säilyvän pidenpään ilman vesikontaktia, jos vedenpinta noin muutoin pysyy alapuolella ja tunturin vedet johdattuu muuta kautta jätevaraston sivuitse alemmille tasolle.

      Vesi nyt vain on vettä, mutta esim. vanhat kaivokset ovat joskus täyttyneet hyvinkin happamilla tai emäksisillä litkuilla. Esimerkiksi tästä Berkeley Pitin vanha kaivos (yhdysvallat, Butten lähellä Montanassa), joka on muuttunut myrkkyjärveksi, pH 2,5-3,0 eli aikamoista happoa! Tämmöinen nyt varmaan vaikuttaisi jo jotenkin ydinjätteen säilytykseenkin vesikontaktissa!


    • Onkalo-ongelma kirjoitti:

      Ydinvoimalat saattaa hyvin kestää nämä pikkujäristykset. Tosin rakennuksien pikkutarkkaa lattiasaumojen juokseiden rakoja voidaan joutua peittelemään ja tilkitsemään...Ne kun tahtoo muutoinkin tietyissä atomivoimaloissamme aueta...

      Mutta paljonko ja minkälaisen järistyksen tuo ydinjätteen loppusijoitusonkalo kestää? Mitä jos onkalon seinästä alkaa tihkuamaan vesi jo ennenkuin sinne saadaan ne jätetynnyrit sisään...
      Tämä ydinjätteen loppusijoitusluola nyt muutoin kai täyttyykin vedellä, vai antaako joku taho huototakuun vaikka 10 000 vuodeksi että korjataan, jos täyttyy vedellä?
      Miten lie suunniteltu ja kaavailtu? Mutta mitä sitten tehdään, jos luola täyttyy vedellä jo ennenkuin sinne on laitettu ne jätetynnyrit sisään...(kysyy epätietoinen)

      Muualla (esimerkiksi Jenkeissä) aihepiiriä vasta lähestytään, ja kaavailut jätteen sijoituksesta on tehty maanpäälle vuoreen. Tunturissa ydinjätetynnyreiden voisi ajatella säilyvän pidenpään ilman vesikontaktia, jos vedenpinta noin muutoin pysyy alapuolella ja tunturin vedet johdattuu muuta kautta jätevaraston sivuitse alemmille tasolle.

      Vesi nyt vain on vettä, mutta esim. vanhat kaivokset ovat joskus täyttyneet hyvinkin happamilla tai emäksisillä litkuilla. Esimerkiksi tästä Berkeley Pitin vanha kaivos (yhdysvallat, Butten lähellä Montanassa), joka on muuttunut myrkkyjärveksi, pH 2,5-3,0 eli aikamoista happoa! Tämmöinen nyt varmaan vaikuttaisi jo jotenkin ydinjätteen säilytykseenkin vesikontaktissa!

      Ainakin tuota vettä tihkuu onkaloon ikuisesti eli jos se halutaan pitää suurinpiirtein kuivana (vaikka suhteellinen kosteus onkin 100 %), joudutaan vesi pumppaamaan pois.

      Onkohan sitten todettu Arto Laurin väitteet Olkiluodon kallioperän epävakaudesta tosiksi, kun ei Onkalon tiimoilta ole mitään uutisia kuulunut vuosiin? Syynä tuskin on sama salassapidon sumuverho kuin Fukushimassa, mutta mikä sitten?

      Jostain syystä Suomessakaan ei ydinpolttoaineen loppusijoitus ole edennyt mitenkään. Lähes kaikki jäte on varastoituna voimalaitosalueelle Fukushiman tapaan eikä polttoaine suinkaan ole loppuun käytettyä vaan sellaista, että siitä ei enää olisi saatu voimalaitoksessa enää täyttä 100 % tehoa. Näinollen sopivissa oloissa näistäkin voisi aivan hyvin kehittyä uusi "Olkishima tai Lovibyl".


  • Eipä niitä ydinjätteitä rikki(kiisu)pitoiseen maahan haudatakkaan.
    Vanhat kaivokset ovat täyttyneet vedellä johon liukenee kaivoksesta ja ehkä jätealueelta valuneita aineita,

  • 26-28.9.2011 luultavasti erittäin voimakkaita (massiivisia) mullistuksia. Aurinko - elenin - kuu - maapallo.

    • Osaatko arvioida miten paljon vaikuttaa eloomme Maapallolla lähimmillään noin 35 miljoonan kilometrin päässä käyvä halkaisijaltaan ehkä kolmekilometrinen komeetta?

      Joku tietysti saattaa vilustua yrittäessään yöllä näköhavaintoa komeetta Eleninistä, joka tuskin edes näkyykään ilman hyviä kiikareita. ; )


    • Kollimaattori kirjoitti:

      Osaatko arvioida miten paljon vaikuttaa eloomme Maapallolla lähimmillään noin 35 miljoonan kilometrin päässä käyvä halkaisijaltaan ehkä kolmekilometrinen komeetta?

      Joku tietysti saattaa vilustua yrittäessään yöllä näköhavaintoa komeetta Eleninistä, joka tuskin edes näkyykään ilman hyviä kiikareita. ; )

      Netistä löytyy paljon pienemmän komeetta Hondan lähietäisyydeltä tapahtuneitten ohitusten ja suurehkojen maanjäristysten välisiä yhteyksiä. On huomattava, että kiinteä maankuori on todella ohut kerros sulan kivimassan pinnalla joten jo pienikin vetovoimahäiriö saa aikaan suuria. Eikä esim. suuri ja vakaaksi oletettu Euraasian laatta kestä käytännössä ollenkaan taivutusta, minkä vieras vetovoimakenttä sulan Maan sisuksen liikkeitten kautta aiheuttaa. Niin että seurataanpa tilanteen kehitystä niin kauan kuin seurataan...


    • sitroen kirjoitti:

      Netistä löytyy paljon pienemmän komeetta Hondan lähietäisyydeltä tapahtuneitten ohitusten ja suurehkojen maanjäristysten välisiä yhteyksiä. On huomattava, että kiinteä maankuori on todella ohut kerros sulan kivimassan pinnalla joten jo pienikin vetovoimahäiriö saa aikaan suuria. Eikä esim. suuri ja vakaaksi oletettu Euraasian laatta kestä käytännössä ollenkaan taivutusta, minkä vieras vetovoimakenttä sulan Maan sisuksen liikkeitten kautta aiheuttaa. Niin että seurataanpa tilanteen kehitystä niin kauan kuin seurataan...

      Matemaattisesti voidaan osoittaa Maan pinnalla kiitävän pyöräilijän aiheuttavan huomattavasti voimakkaampia painovoima-aaltoja ympäristöönsä kuin 35 miljoonan kilometrin päässä kulkevan parikilometrisen komeetan...


    • Kollimaattori kirjoitti:

      Matemaattisesti voidaan osoittaa Maan pinnalla kiitävän pyöräilijän aiheuttavan huomattavasti voimakkaampia painovoima-aaltoja ympäristöönsä kuin 35 miljoonan kilometrin päässä kulkevan parikilometrisen komeetan...

      No osoitapa sitten, ole hyvä!

      Kohdistuuko pyöräilijän painovoima-aalto yhtä laajalle alueelle kuin komeetan? Tämä on yksi tärkeimmistä asiaan vaikuttavista tekijöistä, joten ota tämäkin huomioon laskelmassasi.


    • sitroen kirjoitti:

      No osoitapa sitten, ole hyvä!

      Kohdistuuko pyöräilijän painovoima-aalto yhtä laajalle alueelle kuin komeetan? Tämä on yksi tärkeimmistä asiaan vaikuttavista tekijöistä, joten ota tämäkin huomioon laskelmassasi.

      "Kohdistuuko pyöräilijän painovoima-aalto yhtä laajalle alueelle kuin komeetan?"

      Luonnollisesti, ja lisäksi epätasaisesti, koska Maan kannalta pyöräilijä on epämääräinen möykky, joka kääntyileekin holtittomasti, vaihtelee nopeuttaan ja välillä jalkautuukin, mikä on sitten Maan kuoren kestokyvyn kannalta taas aivan uusi tilanne. Lisäksi pyöräilijä on huomattavan lähellä, mikä aiheuttaa katastrofin ainekset kuormituksen ollessa epätasaista eikä koko kuoreen yhtä suurena kohdistuvaa.


  • Onkohan päivämäärällä jotain Maya-kalenterin kanssa tms???

    • >>Netistä löytyy paljon pienemmän komeetta Hondan lähietäisyydeltä tapahtuneitten ohitusten ja suurehkojen maanjäristysten välisiä yhteyksiä


  • Et ole itse niin vakavasti otettava väitteinesi, että sinun takiasi rupeaisin enempää vaivaa näkemään.

    Yksi hihhuli kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastaamaan.

    • Juurikin niin. Lisäksi salkkarointi on kuolemanvakavaa puuhaa ja Suurten Salaisuuksien Paljastaminen on Hurjan Vaarallista. Parempi pysyä poissa ja olla sekaantumatta.


  • >>Et ole itse niin vakavasti otettava väitteinesi, että sinun takiasi rupeaisin enempää vaivaa näkemään. >Yksi hihhuli kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastaamaan.

  • No sitruuna, missä viipyvät linkit????

  • ei. koska se on kaukana japanista

  • miksi suomessa on pieniä maanjäristyksiä


    • Ruotsin järistyksissä mitaten tämä ei ollut niin harvinainen, kuin suomalaisten arkistojen hämyisyydessä tonkien löydetyt.
      Vastaavankokoinen, 4.1, tapahtui Härjedalenissa 2014: 15 september ja Kattegatissa 2012: 6 august, 4.3 Skånessa 2008: 16 december ja voimakkaampi 1985: 15 juni. Utanför Halmstad. Magnitud 4,6. Ruotsin suurin, 5.4, tapahtui Oslovuonossa 1904:
      http://www.svd.se/skalvet-1904-sveriges-varsta-pa-tusen-ar/om/kultur:under-strecket


    • Lisäinfoja kirjoitti:

      Järistys tuntui aika laajalti kummallakin puolella:
      http://earthquake-report.com/2016/03/19/moderate-earthquake-sweden-on-march-19-2016/
      http://www.helsinki.fi/geo/seismo/maanjaristykset/ilmoitukset/Perameri2016.html?rss=rss
      http://www.lapinkansa.fi/lappi/peramerella-tapahtui-maanjaristys/

      Perämerellä on tapahtunutyli 130 vuotta sitten arvioidusti viitosen järistys:
      http://www.helsinki.fi/geo/seismo/maanjaristykset/tieto/suomenseismisyys.html

      Tarkempaa tietoa tulee varmaan lisää arkipäivänä, kun alan tutkijat ovat töissä. Tässä nyt vielä tämänpäiväisiä, tutkijoita ja tuntemuksia ja vääriä tietoja menneisyyden järistysten voimakkuuksista:
      http://yle.fi/uutiset/maanjaristys_heratti_pohjois-suomessa_talo_natisi_huonekalut_paukkuivat/8756599
      http://snsn.geofys.uu.se/storaskalv.html
      http://yle.fi/uutiset/tutkija_jaristyksen_voima_todella_harvinainen_suomessa/8756645
      http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001142109.html
      Oulun mittausaseman seismogrammi:
      http://kuvapilvi.fi/k/ym9v.jpg


    • Vähän-lisää-uutisointeja kirjoitti:

      Tarkempaa tietoa tulee varmaan lisää arkipäivänä, kun alan tutkijat ovat töissä. Tässä nyt vielä tämänpäiväisiä, tutkijoita ja tuntemuksia ja vääriä tietoja menneisyyden järistysten voimakkuuksista:
      http://yle.fi/uutiset/maanjaristys_heratti_pohjois-suomessa_talo_natisi_huonekalut_paukkuivat/8756599
      http://snsn.geofys.uu.se/storaskalv.html
      http://yle.fi/uutiset/tutkija_jaristyksen_voima_todella_harvinainen_suomessa/8756645
      http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001142109.html
      Oulun mittausaseman seismogrammi:
      http://kuvapilvi.fi/k/ym9v.jpg

      Tuo seismogrammi oli mielenkiintoinen, menee viisi tai kuusi minsaa ennen kuin vaimenee normirutinoille.


    • airfoil kirjoitti:

      Tuo seismogrammi oli mielenkiintoinen, menee viisi tai kuusi minsaa ennen kuin vaimenee normirutinoille.

      Tässä on seismologian laitoksen ilmeisesti taustakohinasta puhdistetut grammit:
      http://www.helsinki.fi/geo/seismo/maanjaristykset/ilmoitukset/Perameri2016.html
      Ilmeisesti vaimennuskin on voimakkaampi, koska kuvio tasaantuu puolessa minuutissa.

      Ydinvoima porskuttaa, eikä paljoa hätkähtele:
      http://yle.fi/uutiset/fennovoimassa_ei_saikahdetty_poikkeuksellisen_suurta_jaristysta_ei_olisi_vaikuttanut_edes_sahkontuotantoon/8757409


    • Tunsin tuon järinän ja moni tuttavakin oli sen kokenut.
      Joku väitti ettei maanjäristyksestä muka kuulu ääntä.
      Kyllä tuosta pienestäkin kuului selvästi matala jyrinä.


  • Perämerellä eilen päälle kolmosen maanjäristys ja Ruotsin puolen saaristossa. Reilu pari vuotta sitten suunnilleen samoilla alueilla tapahtui 4.1-4.6 (eri mittaajien lukemia) voimakkuuksinen. Viime vuoden lopulla Oulun tienoilla 3.2.

    Eilisen voimakkuudeksi seismologian instituutti määritteli 3.1
    http://www.helsinki.fi/geo/seismo/maanjaristykset/ilmoitukset/Perameri2018.html?rss=rss
    ja amerikkalainen usgs 3.7
    17km SSW of Rolfs, Sweden
    2018-06-27 07:22:33 (UTC)

    Suomen maaperä on rauhallista, Otaniemen maalämpövoimalaitoksenkin aiheuttamat järähdykset ovat keskimäärin ykkösen suuruisia ja suurimmillaankin toistaiseksi 1,6
    http://www.helsinki.fi/geo/seismo/maanjaristykset/ilmoitukset/LI_otaniemi.html?rss=rss

    Hawaijilla on Kilauea tulivuoren ympäristössä päivittäin satakunta kolmois-alkuista järistystä ja yksi 5.3 jatkuvan purkauksen ohessa.

  • Yks päivä Hämeenlinnassa kuului kauhea rysähdys. Meidän todella monet luokkalaiset sanoivat kuulleen sen. Ja paras kaverini sanoi että rekka olisi törmännyt heidän ikkunaan. Se oli kyllä kauhea rysähdys kun ikkunatkin tärisi/heilui. Aluksi mun äiti luuli että joku mummo tuli portaita alas mutta sitten menimme kaverini kanssa koulullemme ja siellä oli jotain 2 luokkalaisia poikia niin nekin sanoi että ne kuuli saman ja myös jotkut sanoi että ihan kuin suihkukone olisi toipunut.

    • Tarkempi tieto rysähdyksen kuulemisajasta voisi helpottaa mahdollisen järistyksen löytymistä. Esimerkiksi 8.7. oli Hämeenlinnan lähettyvillä 1,2 -voimakkuuksinen.


Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.