Jos tarkastellaan sellaista kohtuullisen yksinkertaista tapahtumaa kuin kiven putoaminen maahan, niin vakkei painovoiman perimmäistä asiaa ymmärettäisikään, ilmiön ennustettavuus on niin lähellä 100%, ettei tieteilijöiden tarvitse turvatua mihinkään kovin ihmeellisiin poikkeusselitystarinoihin eikäpä sitä sitten esiinny kovin paljon krtiikkiäkään.
Monimutkaisemmista järjestelmistä voisi ottaa esille astrologian ja klimatologian. Molemmissa on mahdollisuus turvautua poikkeusselityksiin pääselityksen pettäessä. Astrologiset ennusteet osuvat joskus kohdalleen ja ilmeisesti lähes aina, kun jälkikäteiskorjaukset huomioidaan. Jotenkin tämä oppi on kuitenkin onnistuttu vipuamaan tieteen ulkopuolelle. Klimatologiaa pidän itsekin tieteenä, mutta juuri vaikuttavien tekijöiden suuri määrä antaa tutkijalle mahdollisuuden lähes loputtomaan torjuntapeliin ja hämäyksiin. Onhan totta, ettei talvisää osoita mitään erityistä pitkäaikaisesta ilmastonmuutoksesta, muttei sitä kyllä osoita kesäsääkään. Vinosti uutisoimalla kuitenkin päästään tulokseen: pakkanen = sää, helle = ilmastomuutos.
Esimerkkinä torjuntapelistä voisi olla sanoa lämpenemisen siirtyneen mereen, jos ilmasto ei lämpene. Tämähän voisi olla tottakin, mutta vaatisi tarkat mittaukset, joita merien osalta ei ole pitemmältä ajalta käytettävissä. Hämäystä taas voisi olla väittää 90% jäätiköistä sulavan. Tämäkin voisi olla totta, mutta jos pari suurinta jäätikköä (mannerjäätiköt) kasvaakin, niin globaalisti pitäisi puhua joko jäätiköiden normaalista paikallisesta vaihtelusta tai kasvusta. Ja vielä pitäisi pystyä tarkistamaan, ettei tieteilijät ole tehneet himalajoita.
Kun tutkimuskohde on noin monimutkainen ja vielä osin (ainakin suuruudeltaan) tuntemattomien tekijöiden vaikutuksen alainen, niin enpä kylläkään osaa sanoa, miten kokonaan voitaisiin välttää selitysautomaatin syntyminen. Ehkäpä kyse on vain tieteen sisäänrakennetusta heikkoudesta, jossa yksi paradigma vallitsee yhdellä tieteenalalla?
Monimutkaisemmista järjestelmistä voisi ottaa esille astrologian ja klimatologian. Molemmissa on mahdollisuus turvautua poikkeusselityksiin pääselityksen pettäessä. Astrologiset ennusteet osuvat joskus kohdalleen ja ilmeisesti lähes aina, kun jälkikäteiskorjaukset huomioidaan. Jotenkin tämä oppi on kuitenkin onnistuttu vipuamaan tieteen ulkopuolelle. Klimatologiaa pidän itsekin tieteenä, mutta juuri vaikuttavien tekijöiden suuri määrä antaa tutkijalle mahdollisuuden lähes loputtomaan torjuntapeliin ja hämäyksiin. Onhan totta, ettei talvisää osoita mitään erityistä pitkäaikaisesta ilmastonmuutoksesta, muttei sitä kyllä osoita kesäsääkään. Vinosti uutisoimalla kuitenkin päästään tulokseen: pakkanen = sää, helle = ilmastomuutos.
Esimerkkinä torjuntapelistä voisi olla sanoa lämpenemisen siirtyneen mereen, jos ilmasto ei lämpene. Tämähän voisi olla tottakin, mutta vaatisi tarkat mittaukset, joita merien osalta ei ole pitemmältä ajalta käytettävissä. Hämäystä taas voisi olla väittää 90% jäätiköistä sulavan. Tämäkin voisi olla totta, mutta jos pari suurinta jäätikköä (mannerjäätiköt) kasvaakin, niin globaalisti pitäisi puhua joko jäätiköiden normaalista paikallisesta vaihtelusta tai kasvusta. Ja vielä pitäisi pystyä tarkistamaan, ettei tieteilijät ole tehneet himalajoita.
Kun tutkimuskohde on noin monimutkainen ja vielä osin (ainakin suuruudeltaan) tuntemattomien tekijöiden vaikutuksen alainen, niin enpä kylläkään osaa sanoa, miten kokonaan voitaisiin välttää selitysautomaatin syntyminen. Ehkäpä kyse on vain tieteen sisäänrakennetusta heikkoudesta, jossa yksi paradigma vallitsee yhdellä tieteenalalla?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tarvittavan selityksen mukaan.
http://www.youtube.com/watch?v=A6iLkHd5Bdk
Nyt näkyy tietoja lumiennätyksistä, joskin ilmeisesti aina ei ole kyse kaikkien aikojen ennätyksestä:
http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=473481&Title=Suomessa rikotaan pakkas- ja lumiennätyksiä
"http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=473481&Title=Suomessa rikotaan pakkas- ja lumiennätyksiä"
Mutta jos ilmastohypoteesi ennustaa vähälumista talvea sekä ääreviä ilmiöitä, voidaankin hypoteesin todeta olleen oikeassa, vaikka saavutettaisiin kaikkien aikojen lumi- tai pakkasennätyksiä. Ennätyksethät ovat aina äärimmäisiä ilmiöitä.
Äärevyysselityksellä voidaan pelata ainakin jonkin aikaa, mutta mikäli keskiarvojen muutosta ei pitempään aikaan tapahdu "oikeaan suuntaan", on äärevätkin ilmiöt pikemminkin muutoksen merkkejä kuin trendin jatkumisen merkkejä. Riippuen tietenkin siitäkin, että onko äärevät ilmiöt trendin suuntaan vaiko päinvastoin.
Lumisade-ennätykset nielisin helpommin lämpiämisen seurauksiksi, koska lämpeneminen voisi jossain päin aiheuttaa kosteuden kohoamista ja se voisi tietyissä olosuhteissa sataa lumena. Mutta pakkasennätyksissä lämpiämisselitys alkaa jo ontua aika pahasti.
Nyt voisi ehkä odotella jokusen vuoden ja tarkastaella, että oliko Kööpenhamina sittenkin viimeinen tilaisuus sijoittaa miljardeja ilmaston vakioimiseen vai vieläkö myöhemminkin poliittiset päättäjät saadaan mukaan tähän sijoitustoimintaan? Nimittäin monet äärevyysselityksetkin voivat menettää tehoaan, kun samansuuntaisia äärevyyksiä esiintyy useita vuosia peräkkäin. Ihmiset alkavat ajatella, että kyse onkin muutoksesta, ilmaston muutoksesta.
Entä pystyykö joku teistä kumoamaan sen fysiikan tosiasian, että hiilidioksidi sitoo itseensä lämpöä?
Lupaan Nobelin palkinnon ja mittaamattomasti kunniaa ja rahaa.
Miksi se pitäisi kumota? Eihän tuolla ole nykyisillä pitoisuuksilla mitään vaikutusta mihinkään.
"Lumisade-ennätykset nielisin helpommin lämpiämisen seurauksiksi, koska lämpeneminen voisi jossain päin aiheuttaa kosteuden kohoamista ja se voisi tietyissä olosuhteissa sataa lumena. Mutta pakkasennätyksissä lämpiämisselitys alkaa jo ontua aika pahasti."
Tuota olen itsekin pohdiskellut. Jos lunta sataa ja samalla lämpötilat kuitenkin pysyttelevät enimmäkseen tavanomaista alempana, ei AGW selitys toimi. Samoin, jos pohjoisen pallonpuoliskon lumipeite on tavanomaista laajemmalla alueella, kuten joulu-tammikuussa on ollut. AGW-lumen kuuluisi olla tavanomaista pienemmällä alueella, mutta sitä pitää olla paljon juuri tuon vaadittavan kohonneen kosteuspitoisuuden vuoksi.
Ota pala hiilihappo- eli hiilidioksidijäätä ja laita se vaikkapa kikkeleihisi. Arvioi onko se sitonut lämmintä vai kylmää.
Missä palkinnot jaetaan, käyn pokkaamassa.
CO2:lla on hyvin tunnettu absorbtio eräillä aallonpituusalueilla. Mutta tämä ei ole mitenkään poikkeusellinen ilmiö edes ilmakehässä oleville molekyyleille. Kun huomioidaan absorbtiokyky ja molekyylimäärä, yhdisteistä vesi osoittatuukin paljon merkittävämmäksi tekijäksi ilmakehässä kuin hiilidioksidi.
Se, mikä voi vaikuttaa yksipuolisen kvalitatiivisesti kumoamottomalta todisteelta, voikin kvantitatiivisesti tarkasteltuna vaikuttaa melko merkityksettömältä. Ainakaan CO2 ei ole merkittävin kasvihuonekaasu maapallon ilmakehässä. Toisaalta monet ihmisperäiset molekyylit ovat paljon voimakkaampia kasvihuonevaikutukseltaan mooliperustaisesti laskettuna. Niinpä, jos luotettavasti voitaisiin todeta, että kasvihuonevaikutuksen vähentämisestä olisi enemmän hyötyä kuin haittaa, niin ihmisperäisen vaikutuksen vähentämistä tuskin kannattaisi aloittaa hiilidioksidista, mikäli toiminta olisi järki- eikä tunneperäisesti ohjattua.
Jos tämä talvi "toistuu" seuraavina vuosina, niin nykyisissä malleissa on jotain ollut pahasti pielessä (vaikka eteläisen pallonpuoliskon kesä olisikin kuuma).
"Jotenkin tämä oppi on kuitenkin onnistuttu vipuamaan tieteen ulkopuolelle."
Tämä osoittaa mielestäni perustavanlaatuista ymmärtämättömyyttä tieteistä. Ei astrologiaa ole huvikseen vivuttu tieteiden ulkopuolelle. Astrologia ei koskaan ole ollutkaan tiede, siten kuin me rationaalisen länsimaisen tieteen ymmärrämme.
Astrologia perustuu käsitykselle, että planeettojen ja muiden taivaankappaleiden sijainneilla on merkitystä ihmisen persoonaan ja yleisesti ottaen maallisiin tapahtumiin. Astrologia siis perustuu premisseihin, jotka eivät ole falsifioitavissa. Tämä asettaa astrologian lähtökohtaisesti tieteiden ulkopuolelle.
Kyllä kait Klimatologia itsessään on oikealla asialla tutkiessaan ilmastoa ja sen mekanismeja. Nyt on vain käynyt niin että IPCC, ympäristöjärjestöt ja poliittiset järjestöt ovat kaapanneet ilmastotieteen omaksi pelinappulakseen, ajamaan heidän omia asioitaan.
Suunnilleen samalla tavalla pankkimaailman pörssikeinottelijat ym käyttävät muutamien taloustieteiden gurujen sekavia oppeja ja skenaarioita hyväkseen pyrkiessään kusettamaan näillä uusilla visiollaan joutilaan rahan omiin taskuihinsa.
Klimatologian ja kauppatieteiden välinen ero on huomattava. Klimatologia on luonnontiede, joka tutkii luonnon toimintaa. Kauppatieteet on yhteiskuntatiede, joka tutkii yhteiskuntaa, eli periaatteessa ihmisiä ja heidän toimintaansa. Klimatologien oikeassa- tai väärässäolo paljastuu ajan mittaan, kun luonto kulkee omia polkujaan. Kauppatieteilijöiden oikeassa- tai väärässäolo taas riippuu siitä, miten ihmiset toimivat, ja mehän tiedämme, että ihmiset toimivat joskus rationaalisesti ja joskus täysin vailla järkeä.
ei ole tällä hetkellä tiede, se on postmodernistinen lähestymistapa tieteeseen.
Onhan olemassa astronomia ja astrologia, jälkimmäinen ennustaa kristallipallosta
tai korteista, astronomia ei paljon ennustele.
Kun tarkastelee ilmatieteenlaitoksen ennusteita, kristallipallokin olisi taitavan näkijän
käsissä tuottanut paremman ennusteen, kun ei olisi tarvinnut sanoa muuta kuin että
tuleva talvi on normaali. Olis meinaan mennyt lähemmäksi.
Postmodernista tieteestä on kirjoittanut Alan Sokal jos jotain kiinnostaa,
aiheesta myös alhaalla Suomeksi:Älkää naurako liikaa!
http://www.netn.fi/497/netn_497_vehk1.html
Taas tätä hörhöjen aivotonta lässytystä.
Kannattaa jättää ne omaan arvoonsa. Tällä palstalla kohinataso on niin korkealla, että signaalia ei juuri erota.
Tuleeko sitä lässytystä, vai ei?
Kaikkiahan voidaan ennustaa jos pystytään löytämään riittävästi siihen vaikuttavia tekijöitä.
Ongelma on siinä että emme tiedä milloin on riittävästi tietoa, olipa sitten kysymyksessä pörssikurssit tai ilmastonmuutokseen liittyvä ennuste.
Nämä tieteet ovat sen verran kusetusherkkiä, että kaikenmaailman huijarit pääsevät niillä rahastaan.
Esimerkkinä vaikkapa päästökauppa ja USA:n pankkipiireissä juonittu asuntokauppakeinottelu, joka johti meidät nykyiseen taantumaan.
Nyt alkoi kiinnostamaan mikä mielestäsi ei ole kusetustiede?
Sanotaanko vaikka sellaiset tieteenalat joissa on vaikea tehdä esimerkiksi maksettuja tutkimuksia yms
Esim matematiikassa ja kemiassa huijauskynnys on aika korkea.
Kemiahan on erittäin suuri teollisuudenala, joten kemianteollisuus tekee ja teettää paljon tutkimusta. Kemianteollisuudessa ne vasta isot rahat liikkuvatkin.
Toista on matematiikka. Matemaatikot kituuttavat aneemisilla tutkijanpalkoilla ja apurahoilla, koska matematiikka ei kiinnosta ketään muita paitsi matemaatikoita.
Mitä tulee tutkijoiden etiikkaan, se ei riipu tieteenalasta, vaan henkilöstä. Tieteellisestä epärehellisyydestä jää lopulta aina kiinni, joten en usko tutkijoiden olevan epärehellisiä, olivat he sitten matemaatikoita, kemistejä tai ilmastotutkijoita.
Poikkeuksia toki löytyy, eräs tapaus on fyysikko J.H. Schön (http://en.wikipedia.org/wiki/Jan_Hendrik_Schön). Ilmastotieteestä nuo poikkeukset vielä puuttuvat, kaikesta huolimatta.