Laskeskelin suomalaisten sääasemien keskimääräisen käyttöönoton tapahtuneen n. 1976. Mikäli viisi vanhinta asemaa otetaan pois luvusta niin vasta 1978.
Manuaalisti luettavien asemien käyttöönotto on tapahtunut keskimäärin v 1954 ja jos 4 vanhinta asemaa otetaan luvusta pois niin 1960.
Automaattiasemia oli 193 kpl ja manuaalisesti luettavia joihin osa automaattiasemista (tai päinvastoin) kuului oli 35 kpl. Keskimäärin siis n 220 kpl Suomessa. Yksi mittari n 1500 km2 kohden eli n 39 kmx39 km.
Tieteellisestä tarkuudesta tuskin voidaan siis puhua edes Suomenkaan osalta. Kaikkihan tietävät miten paljon lämpötilojen ero voi olla 39 km:n matkalla.
Lisäksi lämpötilan mittaaminen jatkuvasti samasta sijainnista, varsinkin kun yksi mittari kattaa noin suuren alueen ei kerro vielä ilmastosta vaan säästä ja sen vaihtelusta mittauspisteessä.
Ennusteen tai mallinteen laadintaan vaikuttaa suuresti minkä pohjalta malline lähdetään muodostamaan/suunnittelemaan.
Ajallisesti automaattiasemat ovat seuranneet vasta siis keskimäärin 34 vuoden ajan lämpötiloja. Tälläisen ajanjakson perusteella tuskin voidaan vielä tehdä päätelmiä eikä mallinteita sadan vuoden päähän.
Lisäksi mittauspaikan sijainnin ympäristön muutoksien vaikutukset saattavat olla mm. Helsinki Kaisaniemi mittarin osalta merkittäviäkin.
Mittauspisteen kalibrointi v.1844 verrattuna 2010? Metrin mitta v. 1844 ja nyt?
Manuaalisti luettavien asemien käyttöönotto on tapahtunut keskimäärin v 1954 ja jos 4 vanhinta asemaa otetaan luvusta pois niin 1960.
Automaattiasemia oli 193 kpl ja manuaalisesti luettavia joihin osa automaattiasemista (tai päinvastoin) kuului oli 35 kpl. Keskimäärin siis n 220 kpl Suomessa. Yksi mittari n 1500 km2 kohden eli n 39 kmx39 km.
Tieteellisestä tarkuudesta tuskin voidaan siis puhua edes Suomenkaan osalta. Kaikkihan tietävät miten paljon lämpötilojen ero voi olla 39 km:n matkalla.
Lisäksi lämpötilan mittaaminen jatkuvasti samasta sijainnista, varsinkin kun yksi mittari kattaa noin suuren alueen ei kerro vielä ilmastosta vaan säästä ja sen vaihtelusta mittauspisteessä.
Ennusteen tai mallinteen laadintaan vaikuttaa suuresti minkä pohjalta malline lähdetään muodostamaan/suunnittelemaan.
Ajallisesti automaattiasemat ovat seuranneet vasta siis keskimäärin 34 vuoden ajan lämpötiloja. Tälläisen ajanjakson perusteella tuskin voidaan vielä tehdä päätelmiä eikä mallinteita sadan vuoden päähän.
Lisäksi mittauspaikan sijainnin ympäristön muutoksien vaikutukset saattavat olla mm. Helsinki Kaisaniemi mittarin osalta merkittäviäkin.
Mittauspisteen kalibrointi v.1844 verrattuna 2010? Metrin mitta v. 1844 ja nyt?
Vastaukset 61
Vanhimmat
Helvetti ja nämä itse puhuuvat että ilmastoa lasketaan aikavälillä 30-50 vuotta.
Eikä niillä ole ollut vehkeitä vasta kuin kolmekymmentä vuotta.
Siis ilmastomittaus on heidän omienkin sanojensa mukaan täyttä humpuukia.
Siis ei syyttä ilmatieteen laitosta kutsuta lempinimellä TIKKATIETEEN laitokseksi.
Heillä ei ole vielä ollut mahsollisuutta hankkia ilmasto dataa joka täyttäisi ilmatieteenlaitoksen omat 30-50 vuoden määritelmät.
Olipas siinäkin taas täysin aivoton hörhöily. Tiedoksesi hörhö:
"Ilmatieteen laitoksen ja Suomen Tiedeseuran (Finska Vetenskaps-societeten) vuonna 1846 aloittamien järjestelmällisten säähavaintojen perusteella Suomen keskilämpötilan vaihtelut tunnetaan melko tarkasti aina 1840-luvulta alkaen."
http://www.fmi.fi/ilmastonmuutos/suomessa_17.html
Niinpä tietysti tunnetaan, ihan varmasti juu. Tulee mieleen se kuinka Estonian upottua suomalainen merentutkija tuli televisioon ja sanoi pontevasti, ettei Itämerellä voi olla viittä, kuutta metriä korkeampia aaltoja. Tämä oli ihan tieteellinen fakta. Sitten pistettiin mittauspoiju lähelle Estonian uppoamisaluetta. Ensimmäisten syysmyrskyjen aikana ennätykset ylittivät kymmenen metriä ja yli kuuden metrin aaltoja oli silloin tällöin. Ei enää tullut asiantuntija televisioon antamaan lausuntojaan.
Melkoisia satuja keksit ilmeisesti ihan omasta päästäsi, kun et pysty koskaan esittämään minkäänlaisia lähdeviitteitä.
Tuo tarkoittaa nimenomaan että vuodesta 1844 ei ole kuin muutama mittari...5 mittaria on siis järjestelmällistä?
http://www.itameriportaali.fi/fi/tietoa/yleiskuvaus/veden_liikkeet/aallot/fi_FI/aaltoennatyksia/
Alko kiinostaa tuo Itämeren aalonkorkeus. 14m suurimmat yksittäiset 2004 Estonian aikoihin.
Tiedoksesi, että jos 5 eri puolille Suomea asennettua mittaria osoittavat kaikki esimerkiksi yhden asteen lämpenemisen, voidaan silloin pitää yhden asteen lämpenemistä melkoisen varmana. Mittareita on sitä paitsi ollut mittaushistorian alkuhetkien jäkeen paljon enemmänkin.
Voi helvetti mitä työnsit taas huijaus ilmastotieteeseen:
KOLMEN PAIKKAKUNNAN säätiedot, jotka nekin ovat mittapaikoista sadan metrin päässä aivan erillaiset.
Sis 5 mittaria on sinun mielestä tieteellinen todiste ilmaston lämpenemisestä? MIttareiden sijainneilla ei ole siis merkitystä ja miten tarkkoja ne ovat. Pääasia on siis sinulle että niitä on peräti ollut 5 kpl?
Karkeasti ottaen mittauksen keskiarvo on ollut, periaate, ylin ja alin arvo pois ko mittaushetkellä ja pädim pädom ja kas ilmasto on lämmennyt?
Taidat olla vähän yksinkertainen pelle. Erilaisia lämpötilamittauksia on tehty kautta maailman ja myös Suomessa viimeisen 150 vuoden aikana melko helvetin paljon ja melko helvetin monilla erilaisilla menetelmillä.
"Ilmatieteen laitoksen ja Suomen Tiedeseuran (Finska Vetenskaps-societeten) vuonna 1846 aloittamien järjestelmällisten säähavaintojen perusteella Suomen keskilämpötilan vaihtelut tunnetaan melko tarkasti aina 1840-luvulta alkaen."
Mutta tuo ei kerro mitään. Ne tunnetaan melko tarkasti mutta ne eivät kerro muutakuin niiden viiden(5) mittausmisteen arvot. Eivät mitään muuta. Tuohon aikaan ei tehty muutakuin paikallissää havaintoja. Tieteellinen tutkimus tuohon aikaan oli vain enintään kirjaamista. Mielestäni nuo eivät kerro mitään.
Yhtälailla voisin vedota appiukkoni pitämiin 60 vuoden jokapäiväisiin mittaustuloksiin. Niissä ei näy mitään muutosta lämpötiloissa. Luotan enempi appiukkoni mittauksiin, varsinkin koska niistä löytyy joka päivä merkintä sademääristä sekä lämpötiloista omakohtaisesti koettuna. Ja ne eivät ole Helsinki Kaisaniemestä. vaan 550 km pohjoisempaa. Päiväkirjoista löytyy merkinnät lumimääristä, jään paksuuksista jne. Appiukko on näet edelleen innokas kalamies. Kaikkihan tietää, kalamies pitää sääkirjaa.
Näistä päiväkirjoista voi hyvin lukea jään paksuudet, ensimmäiset pakkaset, lumen tulot, ensimmäiset lehdet ja yleensä kaikki mitä luonnosta näkee.
Lämpenemistä näissä ei ole, eikä poikkeuksellisia olosuhteita joita ei olisi jo nähty aikaisemmin.
Mielipiteesi on luettu ja huuhaaksi havaittu. Usko sinä vaan ihan vapaasti appiukkosi mittauksia enemmän kuin alan tutkimuslaitosten mittauksia ja esim. satelliittimittauksia, onhan Suomessa uskonnonvapaus.
Nimenomaan nuo sääasemat ovat poimittu ilmatieteenlaitoksen sivuilta http://www.fmi.fi/saa/havainto.html joten missä niitä helvetin paljon on Suomessa? Tuo ilmoittamani on nimenomaan
193 automaattiasemaa ja 35 manuaaliasemaa, on ilmatieteenlaitoksen ilmoittamat asemat. Kerro jos mistä löydät lisää? MItä ne erilaiset menetelmät ovat? Montako eri menetelmää 1844 tiedät käytetyn suomessa? Laitapa hieman tietoa.
Korkeussasema keskimäärin asemilla on 117 m merenpinnasta v. 2010. Toisaalta korkeusasemien yli 120 kpl:n sijainti alle keskimääräisen korkeuden vääristää luotettavaa Suomen keskimääräistä ilmaston lämpötilaa. Koska mittaredien sijainnit olisi pitänyt sijoittaa siten että 193/2=96 tai 97 olisi pitänyt olla alle 117 metrin korkeudesta merenpinnasta sekä 96 tai 97 yli 117 metrin korkeudesta merenpinnasta. JOten tieteellisesti mittareiden osoittamat lukemat ovat jokseenkin epäluotettavia käytettävissä sellaisenaan ilman kompensaatioita, ilmastomuutoksen mallintamiseen.
mitattuna v. 2010.
Helsinki Kaisaniemi korkeus merenpinnasta 4m.. Lisäksi 37 asemaa on alle 10 m:iä merenpinnasta mitattuna. Näihin vaikuttaa suoraan laivaliikenteen sulanpitovaikutus merenkulkuväylissä joita ei ollut edes olemassa 1844 eikä edes 1920.
Tutkipa hieman itsekin noita juttuja!
Mielipiteesi on myös huomioitu mutta epäpätevyyttä on ilmassa. Minä en usko vaan luen dokumentteja jotka on kirjattu varsin hyvin. Sinä uskot mitä tiedemiehet ovat sinulle opettaneet ja pidät sitä totena.
Niinkuin varsin hyvin tiedät, että joku Galileo väitti joskus maapalloa pyöreäksi. Kuitenkin kävi niin, että valtatiedemiehet leimasivat hänet "uskossaan" vääräuskoiseksi ja pannaan julistivat. Nyt kuitenkin sinäkin julistat hänen "uskoaan". Huuhaata vai ei? Mileipide muodostetaan omista opituista kokemuksista eikä tieteelisistä tutkimuksista. Minulla on mielipide, mitä sinulla on?
No kerro ihmeessä nuo havaintosi Ilmatieteenlaitokselle ja pyydä heitä korjaamaan arvioitaan. Voi vaan käydä niin, että ne nauravat sinut hörhön pihalle.
Kerropas myös meille palstan keskustelijoille oma koulutuksesi ja pätevyytesi ilmastotieteen tai edes jonkin tieteen alalla. Veikkaanpa, että taitaa olla melko hiljaista.
Sinulla on huuhaa-mielipide. Olet aivan ilmeisesti tieteenkieltäjä-hihhuli.
Heti kaikki kerrotaan, kunhan ensin kerrot itse.
Matematiikka on harrastus. Mitä tulee "havaintoihini" ne ovat poimittua tietoa. Matematiikka on omasta mielestä aika tärkeä tieteessä. Noiden sääasemien keskiän laskemiseen käytin yksinkertaista menetelmää. Kopioin tiedot ja siirsin ne exceliin ja siirsin kaavan boxiin ja voila keski-iät ja korkeudet oli laskettu. Erittäin yksinkertainen metodi todentaa ja dokumentoida ja siirtää omiin laskelmiin. Miten sinä tutkit vai uskotko vain?
Nyt täytyy vielä tarkentaa sinulta! Mikä sinun mielestä on tiedettä? Mallintaminen, ennustaminen ei ole mielestäni tiedettä. Kutsun ko. menetelmiä arviointimenetelmiksi en missään nimessä tieteeksi. JOs lasken osatekijöiden summan yhteen ja ja jaan ne, eikö kysmys ole tieteestä?
Havainnot ovat eri asia. Jos niitä ei kirjaa ja dokumentoi, niillä ei ole tieteelistä merkitystä.
Tieteelisen merkityksen niistä voi tehdä vasta jokin tutkimus tai laskelma. Laskelma sinänsä on minusta tiedettä jos se perustuu dokumentoituun tietoon. Säähavaintoasemien sijainnit ovat faktoja, niiden korkeudet ovat faktoja, sekä käyttööottoiät(pidän faktana koska niiden ylläpitjä on niin ilmoittanut). Joten jos lasken niiden keskimääräisen käyttöönottoiän ja korkeuden; eikö totuudenkin nimissä, eikö laskelmat ole tiedettä? Vai ovatko ne sinun mielestä mallinteita ja ennusteita? Saanko kysyä miten nuori olet?
Niin jäin vastausta kaipaamaan?
No kerro ihmeessä "tutkimustesi" tulokset tiedeyhteisölle. Hyvässä lykyssä voit saada vaikka Nobel-palkinnon. Tosin epäilen vahvasti.
Vaan todensin ne yksinkertaisella menetelmällä. MIkä tuossa on niin vaikea ymmärtää. Yksinkertainen laskutoimitus? Laske itse; poimi tästä tiedot http://www.fmi.fi/saa/havainto_20.html, kopioi ne exceliin ja luo kaava viimeiseen boxiin. Osaatko vai etkö "kykene".
No ota jumalauta ihmeessä yhteyttä ilmatieteen laitokseen ja kerro ihmeessä heille, jos olet muka löytänyt jotain ihmeellistä. Saat ihan varmasti ainakin papukaijamerkin, ehkä jopa nobelin.
Kysymys ei ole tutkimuksesta vaan toteamisesta. Totean vain yksinkertaisella laskelmalla asian olevan niin kuten olen osoittanut. MIkäli sinulla on vaikeuksia ymmärtää laskentametodia ole ystävällinen osoita se vääräksi! Jos et siihen kykene pyydän pitämään
nuoren/lapsukaisen äänesi pienemmällä!
Kerro nyt ihmeessä (ilmasto)tieteellinen koulutuksesi ja pätevyytesi, niin voimme arvioida uskottavuutesi (ilmasto)tieteen alalla. Muuten joudumme olettamaan sinun olevan pelkkä hörhöilevä maallikko.
Eli odotan vielä sitä vastausta siiheen edellisiin. Olen vastannut mitä teen. Sinä et siis "kykene" joten kompensoit. Ikäkö vaiko kokemus estää?
Olet siis hihhuli, tieteenkieltäjä-hihhuli. Sama asia kuin kreationisti.
"Hullu mikä hullu"
Pahaa yötä sinulle huuhaa-hörhö. Toivottavasti näet oikein ikäviä painajaisia. Toivottavasti et tule raapustamaan noita huuhaa-paskojasi tänne enää seuraavana päivänä.
älä hyvä ihminen yritä esittää näille uskovaisille mitään ihan aikuisten oikeesti tarkistettavaa saati toistettaessa saman tuloksen antavaa. mikään minkä voi tarkistaa ruutupaperilla ei kertakaikkiaan käy kun kyseessä on mielikuvatiede
No voi hurja, Kärsämäelläkin on jo älyllistä elämää, on saatu nettiyhteys!
Hyvä pojat! Pankaahan raktori käyntiin ja eikun kirkonkylälle!
BBBUUU AAAA HHHHH !!!!!!
Niin, siellä reunassa asuville on vaikeeta. kyllä sen ymmärtää. Mutta kuka nauraa, kun vesi tulvii kellariin, vitun tyhmä.
Taidat olla matkalla Varpaisjärveltä Polvijärven kautta Reisijärven valtatietä Rumakuruun ???
"Automaattiasemia oli 193 kpl ja manuaalisesti luettavia joihin osa automaattiasemista (tai päinvastoin) kuului oli 35 kpl. Keskimäärin siis n 220 kpl Suomessa. Yksi mittari n 1500 km2 kohden eli n 39 kmx39 km.
Tieteellisestä tarkuudesta tuskin voidaan siis puhua edes Suomenkaan osalta. Kaikkihan tietävät miten paljon lämpötilojen ero voi olla 39 km:n matkalla."
En tiedä pitäiskö itkeä vai nauraa. Kuinka tiheässä niitä mittareita pitäisi olla, jotta herrat Näsäviisaat olisivat tyytyväisiä? Entä kuinka monta mittausta päivässä, tunnissa, sekunnissa?
Entäpäs ne Suomen "viisi" lämpömittaria 1800-luvulla? Luuletteko tosiaankin niitä olleen "viisi"? Eletään höyrykoneiden aikaa.
Jos halutaan todellinen ilmamassan tila niin tietoa pitää kerätä vaikka 100 x 100 x 100 m kuutioista ja 10 minuutin välein. Maan pinnalta lähtien aina 5000 metriin asti. Siihen ihminen ei pysty, joten spekuloinniksi menee.
Olet todella yksinkertainen.
Tutkitaan tilannetta, että jollekin alueelle on asennettu yksi lämpömittari. Tietenkin sen alueen toisessa kohdassa voi jonain ajankohtana olla kylmempää tai kuumempaa. Mutta toisena ajankohtana siellä on todennäköisesti päinvastoin kuumempaa tai kylmempää. Kun tarkasteltava aikajakso on tarpeeksi pitkä, tasoittuvat erot sen toisen kohdan ja mittarin kohdan välillä. Kun aikajakso on esimerkiksi 10 vuotta, kertoo se yksi mittari varsin hyvin sitä ympäröivän alueen keskilämpötilan.
Ja kun verrataan eri vuosikymmeniä, kertoo se yksi mittari varsin hyvin, onko sen alueen keskilämpötila noussut vai laskenut.
Meneekö hörhön umpiluuhun, vai pitääkö vääntää vielä lisää rautalankaa?
Asian ytimessä. A.E., N.B. ja M.P. ovat jälleen kerran ansainneet asemansa tieteessä.
34 vuoden aikan mitattu lämpötila kertoo vain 34 vuoden aikana mitatun lämpötilan ei mitään muuta.
Koska mallintaminen ja ennustaminen tehdään sadan ja viidenkymmenen vuoden päähän mittaustuloksilla jotka keskimäärin eivät ulotu kuin 34 vuoden päähän menneisyyteen ei se ole tieteellisesti todistetua faktaa vaan ennustamista tai mallintamista miten vain haluat sen tulkita. Todennäköisesti on nimenomaan mallintamista ja ennustamista, ei tiedettä. Todennäköisesti on sana jota ei tieteessä käytetä vaan sitä käytetään kun ei tiedetä varmasti tai ei tiedetä ollenkaan!
Mittari kertoo vain keskilämpötilan siltä alueelta ja vain 10 vuoden ajalta. Ei yhtään enempää. Se on fakta.
Miksi hörhöilet loputtomasti? Lämpötilamittauksia on tehty varsin kattavasti jo noin puolentoista vuosisadan ajan. Kasvihuoneilmiö on tunnettu jo yli sadan vuoden ajan. Lämpötiloja ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuksia pystytään tutkimaan epäsuorasti paljon kauemmaksikin historiaan. Miksi siis hörhöilet loputtomasti?
joka pitää elämää yllä maapallolla, tiesitkö sen? Siis sinun mielestä mittaustulokset 1844 osoittavat jo ilmaston lämpenemisestä vai tarkoitatko että niiden nojalla voidaan päätellä että v 2010 ilmasto lämpenee verrattuna 1844? Tarkentaisitko?
Katselepas hörhö vaikka tuolta:
Suomi:
http://www.fmi.fi/kuvat/vuosikeskilampotilapoikkeama.png
Maailma:
http://www.fmi.fi/kuvat/maapallonkeskilampo_600px.jpg
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs/Fig.A2.lrg.gif
http://www.research.noaa.gov/climate/images/observing2.gif
http://www.ncdc.noaa.gov/img/climate/research/global-jan-dec-error-bar-pg.gif
http://www.ncdc.noaa.gov/paleo/globalwarming/images/temp-anom-larg.jpg
http://www.cru.uea.ac.uk/cru/info/warming/gtc2008.gif
Jos keskustella haluat älä linkittele vaan käytä omia verbaalisia "kykyjäsi". Tunnut kerran omaavan niitä. Ja perustele oikein, minule eivät saatat, voi tms kelpaa. Laske, osoita ole "mies". Tai poika miten vaan.
Kerro ihmeessä, mitä perusteluja vielä kaipaat.
"Siis sinun mielestä mittaustulokset 1844 osoittavat jo ilmaston lämpenemisestä vai tarkoitatko että niiden nojalla voidaan päätellä että v 2010 ilmasto lämpenee verrattuna 1844? Tarkentaisitko?"
pelle. onneksi alat olla katoavaa hörhöedustajaa, koska totuudet näistä huijauksista tulevet esiin pala palalta ja fiksuimmat jo osaavat tulkita esiin tulleita väärennöksiä ja valheita. mutta sinä kuulapää vaan jankkaat tuota samaa liturgiaa..... herää jo!!!!
Näyttäisi vähän siltä, että vain sinä olet pelle. Uskot lammasmaisesti ihan mitä tahansa tieteenvastaista hihhuli-huuhaata.
"pelle. onneksi alat olla katoavaa hörhöedustajaa, koska totuudet näistä huijauksista tulevet esiin pala palalta ja fiksuimmat jo osaavat tulkita esiin tulleita väärennöksiä ja valheita. mutta sinä kuulapää vaan jankkaat tuota samaa liturgiaa..... herää jo!!!!"
Ei kovin vakuuttavaa keskustelua. Koetapa ryhdistäytyä! Olsitko ystävällinen ja käyttäisit asiallista kieltä. Jos aiot joskus olla jotain, opettele ensin käyttäytymään kuten aikuinen.
Ei sinunlaista voi ottaa vakavissaan jos tuollaista kieltä käytät.
"Hulluksi luulen ja perseelle piiskaan
minkä teen, hullu mikä hullu"
Kiinteitä mittausasemia pitäisi käyttää ainoastaan paikallissään arviointia varten.Alle asteen arviointia varten(koko ilmastokeskustelu) ne ovat toivottoman epätarkka menetelmä.Jo sijaintipaikka itsessään on saattanut muuttua niin paljon että mittaukset eivät ole vertailukelpoisia edes keskenään.
Juuri tämän vuoksi ilmaston lämpötilaa pitää arvioida ainoastaan satelliittimittauksilla, ja niitäkin siten valvotusti ettei CRU:n ja GISS:in tapaisia raakadatan "korjaamisia" pääsisi tapahtumaan.Nämähän satelliittimittausten osalta erottuvat kuin länsimaalainen kiinassa.Edellämainittujen laitosten luova tulkintahan NOAA:n kanssa maanpinnan mittausasemien tuloksista ovat koko väärinkäsityksen perusta.
Joku voi nähdä ongelman siinä että jouduttaisiin aloittamaan n. 30 vuoden ikäiseltä "puhtaalta pöydältä".
Tosiasiassa nykytietämyksen valossa se ei olisi todellisuudessa ongelma,mutta niin kauan kun on vähänkään aihetta epäillä ja tutkia kasvihuonekaasujen merkitustä, on reilua ottaa myös epätodennäköisetkin vaihtoehdot huomioon.
Ettei vain oltaisi kuin alarmistit joita tulevaisuudessa verrataan natseihin.
Ja usein jo nykyäänkin.
"Mikäli viisi vanhinta asemaa otetaan pois luvusta niin vasta 1978."
Vautsi! Siis jos vanhat asemat jätetään pois laskuista, ei jää vanhoja asemia laskettavaksi. Hahah... suorastaan nerokasta päättelyä!
"Tieteellisestä tarkuudesta tuskin voidaan siis puhua edes Suomenkaan osalta."
Että tieteellisestä tarkkuudesta? Mitähän se on? Miten se eroaa muusta tarkkuudesta?
"Kaikkihan tietävät miten paljon lämpötilojen ero voi olla 39 km:n matkalla."
Joo, mutta kaikki eivät ilmeisesti tiedä sään ja ilmaston eroa. Eivätkä ilmeisesti sitäkään, että ilmasto saattaa olla hyvin samanlainen laajoillakin alueilla, paljon laajemmilla kuin Suomi. Tästä syystä yksi tai kaksi asemaa Suomessa riittää vallan mainiosti ilmaston muuttumisen toteamiseen.
Jos viitsit lukea loppuun en arvostele mitään vaan olen laskenut asian. Seuraa keskustelua ja voit todeta saman asian. Keskimääräinen käyttönottovuosi 1976 ja jos viisi vanhinta jätetään laskusta niin 1978.
Ja jos ymmärrät asian niin tuskin "saatat" sen enempää arvostella vaan osoita laskelmani vääräksi!
Täysin järjetöntä tuo hörhöilysi. Tee ihmeessä väitöskirja ja voita Nobel-palkinto, jos umpihullussa mielessäsi olet noin varma "tieteestäsi".
Ja mitenköhän asia muuttuu näiden sanojesi myötä toiseksi? Ei mitenkään. Asiahan on nimittäin vieläkin aivan samalla tavalla. Eli jos jätät vanhat asemat pois laskuista, ei jää vanhoja asemia laskettavaksi. Huh?
Entä ymmärsitkö miksi aloituksesi ei kuulu ilmastonmuutospalstalle?
Etkö ymmärrä? Ilmastomuutoskeskustelu perustuu pitkälti ajatukseen, että ihminen vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen. Ilmaston lämpenemistä on perusteltu mallintamisien sekä pitkän ajan ennustamisen avulla olevan mahdollista. Omien laskelmien perusteella kuitenkin osoitan kuitenkin virhemarginaalien suuruuksien ja niiden olemassaolosta. EN ole jättänyt vanhoja asemia laskelmista, vaan keskimääräinen käyttönottovuosi ilmatieteenlaitoksen ilmoittamien asemien käyttöönottovuosien perusteella on edelleenkin v 1976 ja jos vanhat asemat jätetään huomioimatta niin 1978. Eli jos ja kun viitsit lukea loppuun niin "keskimääräinen käyttöönottovuosi" on...kaikkien asemien käyttöönottovuodet laskettuna yhteen jaettuna asemien lukumäärä.Tässä laskelmassa on kysymys automaattiasemat ja manuaalisissa asemissa one eri laskelma. Oikaise jos olen väärässä.
Lisäksi milelipidepalstalla voi olla ja pitääkin esittää eri mielipiteitä, sinun tosin ei kuuluisi olla täällä ja "ahdistaa" vastoin sinun katsontakantaa esittävien mielipiteiden esittäjiä. Käyttämääsi metodia jolla yrität vaikuttaa mielipiteen esittäjään voisi kutsua hävyttömilläkin sanoilla, mutta kuten tiedät ei ole korrektia esittää niitä asiallisen keskustelun yhteydessä. Tällaistä olen kuitenkin havainnut koska täällä ei ole ns "ikärajaa". Valitettavaa mutta totta, tänne saattaa silloin tällöin eksyä "murkkuikäisiä".
Ei jumalauta. Tee nyt hörhö ihmeessä väitöskirja ja hommaa se Nobel-palkinto. Jos kerran olet noin vakuuttunut ylivertaisuudestasi nykytieteen yli, niin miksi ihmeessä tuhlaat resurssejasi inttämiseen tällaisella Suoli24-palstalla?
Vai olisikohan kuitenkin oikeasti niin, että olet vain tyypillinen Suoli24-hörhö? Taidanpa kallistua sille kannalle.
"Ei jumalauta. Tee nyt hörhö ihmeessä väitöskirja ja hommaa se Nobel-palkinto. Jos kerran olet noin vakuuttunut ylivertaisuudestasi nykytieteen yli, niin miksi ihmeessä tuhlaat resurssejasi inttämiseen tällaisella Suoli24-palstalla?"
Nyt täytyy kysyä? Onko kaikki ok?
Sinulla ei ilmeisesti ole.
"Ilmastomuutoskeskustelu perustuu pitkälti ajatukseen, että ihminen vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen."
Onhan se tämäkin yksi näkemys. Tällä palstalla keskustelu ei kuitenkaan perustu juuri mihinkään järkevään ajatukseen.
"Ilmaston lämpenemistä on perusteltu mallintamisien sekä pitkän ajan ennustamisen avulla olevan mahdollista."
Häh? Onko sinulla vaikeuksia muodostaa järkeviä lauseita?
"Omien laskelmien perusteella kuitenkin osoitan kuitenkin virhemarginaalien suuruuksien ja niiden olemassaolosta."
Uusin edellisen kysymykseni.
Kysynpä vielä, että mistähän virhemarginaaleista nyt on kyse?
"EN ole jättänyt vanhoja asemia laskelmista, vaan keskimääräinen käyttönottovuosi ilmatieteenlaitoksen ilmoittamien asemien käyttöönottovuosien perusteella on edelleenkin v 1976 ja jos vanhat asemat jätetään huomioimatta niin 1978. Eli jos ja kun viitsit lukea loppuun niin "keskimääräinen käyttöönottovuosi" on...kaikkien asemien käyttöönottovuodet laskettuna yhteen jaettuna asemien lukumäärä."
Kiitos tästä arvokkaasta tiedosta. Enpä aiemmin tiennytkään miten keskiarvo lasketaan.
"Tässä laskelmassa on kysymys automaattiasemat ja manuaalisissa asemissa one eri laskelma. Oikaise jos olen väärässä."
Mikähän olikaan homman pointti? Ja mitä tällä on tekemistä virhemarginaalien kanssa?
"Lisäksi milelipidepalstalla voi olla ja pitääkin esittää eri mielipiteitä, sinun tosin ei kuuluisi olla täällä ja "ahdistaa" vastoin sinun katsontakantaa esittävien mielipiteiden esittäjiä."
Ahdistiko "mielipiteeni" sinua? Jos ahdisti, niin ei voi mitään. Meillä kun on sananvapaus.
"Käyttämääsi metodia jolla yrität vaikuttaa mielipiteen esittäjään voisi kutsua hävyttömilläkin sanoilla, mutta kuten tiedät ei ole korrektia esittää niitä asiallisen keskustelun yhteydessä."
Mielenkiintoista. Kovin taisi ahdistaa.
"Tällaistä olen kuitenkin havainnut koska täällä ei ole ns "ikärajaa". Valitettavaa mutta totta, tänne saattaa silloin tällöin eksyä "murkkuikäisiä"."
No niin. Nyt päästinkin sitten asiaan.
Ehkä seuraavassa viestissä osaatkin sitten jo kertoa niistä virhemarginaaleistasi ja mitä niillä on tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa.
Innolla odottaen,
Ahdistaja
"Onhan se tämäkin yksi näkemys. Tällä palstalla keskustelu ei kuitenkaan perustu juuri mihinkään järkevään ajatukseen."
Joten miksi olet täällä?
Nyt selvis miksi "Kiitos tästä arvokkaasta tiedosta. Enpä aiemmin tiennytkään miten keskiarvo lasketaan."
Ole hyvä. Onneksi sait vastauksestani hyötyä. Toivottavasti voin jatkossa auttaa sinua ymmärtämään.
Ehkä sinäkin vastaisuudessa opit kirjoittamaan kunnollisia lauseita.
Oliko kysymykseni virhemarginaaleista liian vaikea?
itte aiemmin olin mukana mittailemassa.
Oli nuita sääasemia, laitteen nimi oli Squirrel, eli kurre.
Näppärä vehje, epäilen että sen tarkkuus voisi olla loppujenlopuksi /- 1 aste.
Tutkimme tuolta ylhäältä maanpinnan säteilyä, en edes älynnyt että suurella
määrällä sääasemia pääsee sadasosa-asteen tarkkuuteen,
Lisäksi kun tutkimme väärää asiaa, siis emme älynneet tutkia ilmaston lämpenemistä.
Oltas heti saatu Hercules kuljetuskone, jos olisimme silloin älynneet
laittaa julkaisuihin sanan #ilmastonmuutos".
Liikuteltavia sääasemia käytettiin referenssinä lentokoneesta tehtyihin havaintoihin,
Absoluuttinen lämpötila "ei ollut nokon nuukaa".
Tyhmyydestä sakotetaan!
Edes "asiantuntiana laboratoriossa, luulisisin /- 0,5C, olisi hyvä, ja elohopealämpömittari paras.
http://radio.tkk.fi/en/research/
Jotenkin, hyvä sääasema voisi olla. kun TV.s tuli joku juttu, mettässä olevasta kamerasta,
vähän samanlainen kun ornitologit vaanivat kotkanpesiä langattomasti.
Oliskohan härdellissä mitään ulkopuolista liitäntää, mihin kytkeä sääaseman tiedot?
Ittellä on senverran aikaa, kun pähkäilin, juuri nuita gsm systeemejä alkoi olla saatavilla.
Suurin syy poistumisestani oli, erimielisyyteni, arvatkaa mistä?