Kuka muistaa yökerho Uniqin Yliopistonkadulla? En yhtään ihmettele, jos käsiä ei nouse, sillä siinä mestassa ei ollut mitään uniikkia. Paitsi hinnoittelujärjestelmä.
Niille, jotka tässä tusinadiskossa eivät ikinä ole heiluneet, lienee paikallaan selvittää hinnoittelujärjestelmä kaikessa yksinkertaisuudessaan. Eli mestassa oli käytössä juomapörssi, jossa juoman hinta nousi aina, kun joku kyseistä juomaa osti. Vastaavasti jos jotain juomaa ei ostettu, sen hinta laski, muttei tietenkään paljon. Silloin tällöin tuli pörssiromahduksia, jolloin pissikset juoksivat kirkuen ostamaan "halpaa" juomaa. Halpaa lainausmerkeissä siksi, että pörssiromahduksen jälkeen hinnat olivat normaaleja, eivät halpoja, vaikka siltä saattoi vaikuttaakin.
Tämä nerokas hinnoittelujärjestelmä sai ihmiset paitsi juomaan enemmän, vähintään yhden tuopin per pörssiromahdus, myös maksamaan ylihintaa ostamistaan juomista, sillä suosittujen juomien hinnat nousivat nopeasti. Vaikka ravintoloissa ei ole yhtä kehittyneitä hinnoittelujärjestelmiä kuin Uniqissa, ne noudattelevat samaa logiikkaa. Hinta asetetaan sen mukaan, mitä asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Hyvin harvassa paikassa käytetään normaalia katehinnoittelua, koska se ei maksimoi voittoa.
Millaiset annokset sitten ovat erityisen kannattavia ravintoloille? Lyhyesti: halvat ja suositut annokset. Jos ajatellaan vaikka jotain kanapastaa, niin tällaisen annoksen raaka-aineet maksavat pari euroa. Asiakkaalle sama paska voidaan myydä kahdeksalla tai 10 eurolla. Siinä on kate kohdallaan! Sama homma on salaateissa ja muissa naisten suosimissa villityksissä. Eikö olekin paradoksaalista, että köyhät kitupiikit, jotka eivät raaski syödä kunnolla, itse asiassa pitävät pystyssä ravintoloita? Kun menette ravintolaan, älkää siis syökö näitä halpoja annoksia, jotka on muuten todella helppoa valmistaa myös kotona.
Mitä sitten kannattaa syödä? Lyhyesti: kalliimpia annoksia, joita ei syödä niin paljon. Riista on hyvä esimerkki ruoasta, josta ravintola ei saa kovinkaan paljoa katetta. Jos riistaruokia hinnoiteltaisiin samalla kateprosentilla kuin halvempia annoksia, hinnat kohoaisivat tähtitieteellisiksi. Kovin moni ei olisi valmis maksamaan satasia jänispaistista, joten hinta on edullisempi kuin satasia. Riistaa harva ihminen osaa valmistaa kunnolla, mutta kokkien valmistama riista on suhteellisen edullista. Karhun liha on ääriesimerkki tyyriistä ruoasta, jota yleisimmin myydään lähellä nollakatetta. Karhua kannattaa siis syödä, sillä se on paitsi herkullista, sen syöminen myös muistuttaa oopperassa käymistä: tiedät, että köyhä pastanjauhaja maksaa osan nautinnostasi.
Niille, jotka tässä tusinadiskossa eivät ikinä ole heiluneet, lienee paikallaan selvittää hinnoittelujärjestelmä kaikessa yksinkertaisuudessaan. Eli mestassa oli käytössä juomapörssi, jossa juoman hinta nousi aina, kun joku kyseistä juomaa osti. Vastaavasti jos jotain juomaa ei ostettu, sen hinta laski, muttei tietenkään paljon. Silloin tällöin tuli pörssiromahduksia, jolloin pissikset juoksivat kirkuen ostamaan "halpaa" juomaa. Halpaa lainausmerkeissä siksi, että pörssiromahduksen jälkeen hinnat olivat normaaleja, eivät halpoja, vaikka siltä saattoi vaikuttaakin.
Tämä nerokas hinnoittelujärjestelmä sai ihmiset paitsi juomaan enemmän, vähintään yhden tuopin per pörssiromahdus, myös maksamaan ylihintaa ostamistaan juomista, sillä suosittujen juomien hinnat nousivat nopeasti. Vaikka ravintoloissa ei ole yhtä kehittyneitä hinnoittelujärjestelmiä kuin Uniqissa, ne noudattelevat samaa logiikkaa. Hinta asetetaan sen mukaan, mitä asiakkaat ovat valmiita maksamaan. Hyvin harvassa paikassa käytetään normaalia katehinnoittelua, koska se ei maksimoi voittoa.
Millaiset annokset sitten ovat erityisen kannattavia ravintoloille? Lyhyesti: halvat ja suositut annokset. Jos ajatellaan vaikka jotain kanapastaa, niin tällaisen annoksen raaka-aineet maksavat pari euroa. Asiakkaalle sama paska voidaan myydä kahdeksalla tai 10 eurolla. Siinä on kate kohdallaan! Sama homma on salaateissa ja muissa naisten suosimissa villityksissä. Eikö olekin paradoksaalista, että köyhät kitupiikit, jotka eivät raaski syödä kunnolla, itse asiassa pitävät pystyssä ravintoloita? Kun menette ravintolaan, älkää siis syökö näitä halpoja annoksia, jotka on muuten todella helppoa valmistaa myös kotona.
Mitä sitten kannattaa syödä? Lyhyesti: kalliimpia annoksia, joita ei syödä niin paljon. Riista on hyvä esimerkki ruoasta, josta ravintola ei saa kovinkaan paljoa katetta. Jos riistaruokia hinnoiteltaisiin samalla kateprosentilla kuin halvempia annoksia, hinnat kohoaisivat tähtitieteellisiksi. Kovin moni ei olisi valmis maksamaan satasia jänispaistista, joten hinta on edullisempi kuin satasia. Riistaa harva ihminen osaa valmistaa kunnolla, mutta kokkien valmistama riista on suhteellisen edullista. Karhun liha on ääriesimerkki tyyriistä ruoasta, jota yleisimmin myydään lähellä nollakatetta. Karhua kannattaa siis syödä, sillä se on paitsi herkullista, sen syöminen myös muistuttaa oopperassa käymistä: tiedät, että köyhä pastanjauhaja maksaa osan nautinnostasi.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Riistaruoat eivät houkuttele, ihan jo sen vuoksi, että en ole niiden suurin ystävä. Vaikka saisi viidellä eurolla karhua, en sitä ostaisi.
Musta ravintoloissa aina kaikki on kallista, siellä ei edes vettä saa ilmaiseksi. Mä ymmärrän ravintolaruokailun ainoastaan lomamatkoilla, etenkin ulkomailla, jossa on vähän pakkokin monesti mennä ravintolaan, jos haluaa kunnollista ruokaa saada. Sen sijaan sitä en ymmärrä että käydään omassa kotikaupungissa ravintolassa syömässä usein, vaikka koti omine keittiöineen ja ruoanvalmistusmahdollisuuksineen sijaitsisi vain muutaman sadan metrin päässä.
Ravintoloissa kuuluu kokeilla ja syödä vaikeasti valmistettavia ruokia ja eksoottisia ruokia, joiden valmistamiseen tarvittavia välineitä ei normaalista keittiöstä löydy. Ei ole mitään mieltä mennä ravintolaan syömään sitä samaa ruokaa, mitä itsekin valmistaa usein kotona.
Olen huomannut, että monet naiset kuitenkin haluavat ravintolaan syömään lähinnä siksi, etteivät halua tehdä ruokaa.
masentunut asenne kaikkeen uuteen.
Ja juuri tämän takia Suomessa ei ole mitään ravintolakulttuuria..
Eli sun mukaasi asiakkaan pitää tilata jotain sellaista, josta ei tykkää (tai jota ei voi syödä) vain siksi, ettei liikeyritys saisi voittoa? Kuka siinä voittaa?
Ei, kyllä ne harvat kerrat kun minä vien lounassetelini ulkoilemaan, otan juuri sitä mitä haluan ja mikä sopii ruokavaliooni. Valitettavan usein valikoimaa ei juurikaan ole.
Voit tietysti kustantaa myös muiden ruokia, jos haluat. Suositushan ei ole käsky. Kerroin vain, miten kannattaa toimia. On tärkeää, että kuluttaja saa tietoa kulutuspäätöksiensä tueksi.
kennelle ehdottamasi toimintamalli on kannattavinta. Liikeyrityksen tulee toimiakseen olla kannattava, se on vähän niinkuin se idea siinä...
Ja ruokailijan näkökulmasta ravintolassa syöminen on kannattavaa silloin kun saa rahoilleen vastinetta, ts. ei koe maksavansa liikaa.
Jos haluaa ravintolan kaatuvan, niin ilman muuta kannattaa jättää tukematta sen toimintaa. Mutta parhaiten sen tekee siten, ettei käy ko. paikassa ollenkaan. Vai olenko ihan väärässä?
Miksi sinua kiinnostaa ravintolan kannattavuus? Se on ravintoloitsijan ongelma. Asiakkaana sinua pitäisi kiinnostaa se, että saat rahoillesi vastinetta. Se ei onnistu ostamalla kalliilla jotain halpaa.
minun etuni on, jos sen kerran kun löydän hyvän ravintolan, se myös pysyy pystyssä. Kannattavuus on edellytys toiminnalle, nääs.
On se liikuttavaa tuo tapa, jolla kannat huolta toisen ihmisen bisneksestä.
taitaa olla tuo eläintensuojelu. He mieluummin ampuisivat ihmisen kuin karhun...
Oletko muuten koskaan käynyt Kiinassa tai jossain sellaisessa maassa, jossa syödään koiranlihaa? Miltäköhän se maistuu..?
En ole mitään etanaa ihmeellisempää vielä syönyt. Koiraa pitää kyllä kokeilla joskus. Kiinassakin ovat kuulemma kieltämässä sen. Eihän kielto sitä tietenkään kokonaan lopettaisi, mutta länsimaalaiselle tekee homman hankalammaksi, kun ei tunne paikkoja, tapoja tai kulttuuria.
"Hinta asetetaan sen mukaan, mitä asiakkaat ovat valmiita maksamaan." Jos ei muut oo valmiita maksamaan karhusta tarpeeksi ni tuskin se on ees hyvää kyseisessä paikassa. Ja raaka-ainekustannukset eivät ole ainoa kulu ravintolassa.