Päivän filosofinen kysymys

philofiili

Onko sanoilla merkitystä?

16

886

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • On ja ei

      Vaan eipä nuo henkiolennot sanoista perusta.

    • ihminen 1

      onhan niillä.. jopa koiralle : "onko nälkä" ?
      - ei tarvii kahta kertaa kysyy..

    • Kokosin kerran huvikseni Wikipedian määritelmiä kielifilosofian käsitteistä. Jos näissä ei ole vastausta kysykymykseesi (jonka sisältöä en pidä yksikäsitteisenä), tai et jotakin ymmärrä, kysy uudestaan:

      Kieli on järjestelmä, jossa ihminen ilmaisee ajatuksensa kielellisillä merkeillä, abstraktioilla. Näitä merkkejä nimitetään kielellisiksi ilmauksiksi.

      Ajattelu on aivoissa tapahtuva prosessi, jonka avulla eliö voi hahmottaa todellisuutta ja pyrkiä tehokkaammin tavoitteisiinsa ja myös tarkistaa tavoitteita. Ajattelu on informaationkäsittelyä, jossa aineksina käytetään havaintoja ja muistia. Ajattelun avulla muodostetaan käsitteitä, ratkotaan ongelmia, päätellään asioita ja tehdään päätöksiä. Ajattelu on kognitiivisten toimintojen huipentuma, jota ihmisen kaikki korkeatasoiset saavutukset edellyttävät. Ajattelu ei kuitenkaan olisi mahdollista ilman kaikkia muita kognitiivisia toimintoja.

      Käsite on kielellisen ilmaisun sanan, lauseen tai termin kognitiivinen merkityssisältö. Lisäksi sanoilla tai termeillä voi olla elämyksellä koettu ei-käsitteellinen sisältö. Klassisesti käsite on ymmärretty sanan määritelmäksi, jolloin sana olisi synonyyminen määritelmänsä kanssa.

      C. S. Peircen mukaan merkitys on ajatussisältö, joka on yhteydessä merkkiin.[1] Gottlob Frege jakoi ilmauksen semanttisen sisällön mieleen ja merkitykseen (Sinn und Bedeutung).[2] Ludwig Wittgensteinin mukaan merkitys on asioiden tila, jonka lause osoittaa. Sana merkitys symboloi kielen ja todellisuuden suhdetta toisiinsa. Sanojen merkitys saadaan selville kun tarkastellaan niiden käyttöä eri tilanteissa, eri kielipelien sääntöjen yhteydessä.

      Käsitteet ovat näin ontologiselta asemaltaan mentaalisia tai abstrakteja.

      Logiikka tutkii päättelyn ja ajattelun muotoja, erityisesti deduktiivista päättelyä. Päättely on deduktiivista, jos se säilyttää totuuden siten, että oletusten ollessa tosia johtopäätös ei voi olla epätosi.

      Päättely on ajattelua, joka tavallisesti etenee oletuksista johtopäätökseen. Usein päättelylle annetaan perusteluja. Päättelyn perusteiden ja todistusketjujen esittämistä kutsutaan argumentaatioksi. Argumentaatio rakentaa yhteyden päättelyn perusteiden ja päättelyn johtopäätöksen välille. Johtopäätös on väite, jonka puolesta päättelyssä argumentoidaan.

      Oletus on propositio, joka otetaan totena.

      Premissi eli lähtökohta, oletus päättelyssä.

      Aksiooma, filosofiassa perusoletus eli peruslause.

      Symboli on asia, joka edustaa jotakin toista asiaa siten, että niiden välillä on vain sopimuksenvarainen yhteys.

      Semantiikka eli merkitysoppi tutkii esimerkiksi sanojen ja ajatusten merkitystä. Kielen merkitystä tutkiessaan se on kielitieteen alalaji, joka tutkii esimerkiksi sanan, virkkeen tai kokonaisten tekstien merkitystä ja viittauksia. Semantiikalle oleellista ovat ilmaisujen väliset suhteet

      Propositio eli väitelause on propositiologiikassa jotakin seikkaa, tapahtumaa tai asiantilaa ilmaiseva lause. Kaksiarvologiikassa proposition totuusarvo on aina tosi tai epätosi.

      Ontologia voidaan jakaa neljään osaan: (1) sen tutkimiseen, mitä on olemassa, (2) sen tutkimiseen, minkälaisia käsityksiä olevaisesta on, (3) sen tutkimiseen, minkälaisia kaikkein yleisluontoisimpia ominaisuuksia ja suhteita olevaisella on, sekä (4) niin sanotun metaontologian eli ontologian päämäärien ja menetelmien sekä ontologisten kysymysten luonteen tutkimiseen.[5]

      Määritelmä on kielellinen tai matemaattinen kuvaus esineestä, asiasta tai käsitteestä.

    • Sanazeppo

      Ne muodostavat sanatason. Siinä tasossa niillä on merkitystä. Vain siinä, sillä luonnossa ei esiinny merkityksiä. Sanat ja sanataso ovat myös luontoa. Ne vain ovat, ilman merkitystä. Ne eivät viittaa mihinkään, kuten ei pöllön huhuilukaan viittaa mihinkään.

      • Oma käsitteesi? Googlasin "sanatasoa" ja löysin lähinnä ilmauksia, jossa kieltä, merkitystä, oppimista, oikeikirjoitusta ym. käsitellään "sanatasolla" vastakohtana "lausetaso" ym.

        Mutta mitä tarkoittaa että "sanat muodostavat sanatason"?

        Pöllön huhuilu on viesti, jolla on merkitys. Huhuilu siis viittaa tähän merkitykseen. Esim: "Olen komea uros ja sopuisa naaras on tervetullut reviirilleni rakentavissa merkeissä, mutta muiden uroiden on syytä pysyä pois oman etunsa vuoksi". Hyvin konkreettinen merkitys, abstraktio!


      • Sanazeppo
        Yusa kirjoitti:

        Oma käsitteesi? Googlasin "sanatasoa" ja löysin lähinnä ilmauksia, jossa kieltä, merkitystä, oppimista, oikeikirjoitusta ym. käsitellään "sanatasolla" vastakohtana "lausetaso" ym.

        Mutta mitä tarkoittaa että "sanat muodostavat sanatason"?

        Pöllön huhuilu on viesti, jolla on merkitys. Huhuilu siis viittaa tähän merkitykseen. Esim: "Olen komea uros ja sopuisa naaras on tervetullut reviirilleni rakentavissa merkeissä, mutta muiden uroiden on syytä pysyä pois oman etunsa vuoksi". Hyvin konkreettinen merkitys, abstraktio!

        Kyseessä on havainnoitsijan ongelma. Toimit sanatasolla ja annoit pöllön huhuilulle merkityksen. Sanatasolla tarkoitan ihmiselle ominaista tasoa, ajattelun tasoa. Kirjoitus on sanatasoa mielestäni. Muita tasoja voisi olla toiminnallinen taso esimerkiksi keskittyneessä urheilusuorituksessa.

        Sana viittaa mielikuvaan, joka on syntynyt havainnoijan kokemuksesta. Mielikuvia ei ole luonnossa. Paitsi meidän päissämme. Kieltämättä pöllön päässä on myös mielikuvia tai jotain vastaavaa. Liikutaan virtuaalisella alueella, jota sanoin sanatasoksi.

        Onko virtuaalinen alue totta luonnossa? Minun mielestä ei. Ainakaan sitä ei voi löytää mistään. Pöllön voi löytää ja pöllön huhuilun voi kuulla. Kirjan voi löytää, mutta se on vain sanoja paperilla, vailla merkitystä. Näinkin voi havainnoida.


      • Sanazeppo kirjoitti:

        Kyseessä on havainnoitsijan ongelma. Toimit sanatasolla ja annoit pöllön huhuilulle merkityksen. Sanatasolla tarkoitan ihmiselle ominaista tasoa, ajattelun tasoa. Kirjoitus on sanatasoa mielestäni. Muita tasoja voisi olla toiminnallinen taso esimerkiksi keskittyneessä urheilusuorituksessa.

        Sana viittaa mielikuvaan, joka on syntynyt havainnoijan kokemuksesta. Mielikuvia ei ole luonnossa. Paitsi meidän päissämme. Kieltämättä pöllön päässä on myös mielikuvia tai jotain vastaavaa. Liikutaan virtuaalisella alueella, jota sanoin sanatasoksi.

        Onko virtuaalinen alue totta luonnossa? Minun mielestä ei. Ainakaan sitä ei voi löytää mistään. Pöllön voi löytää ja pöllön huhuilun voi kuulla. Kirjan voi löytää, mutta se on vain sanoja paperilla, vailla merkitystä. Näinkin voi havainnoida.

        "Kyseessä on havainnoitsijan ongelma. Toimit sanatasolla ja annoit pöllön huhuilulle merkityksen."

        Ei, minä vain satun tietämään, että pöllö itse antaa huhuilulleen kuvatun (n. suunnilleen) merkityksen. Sillä on itsellään kutakuinkin varmasti mielikuva tästä merkityksestä ja se tietää mitä se on tekemässä, siitä huolimatta, että se ei pysty asiaa meille lausekielellä selittämään.

        "Sanatasolla tarkoitan ihmiselle ominaista tasoa, ajattelun tasoa. Kirjoitus on sanatasoa mielestäni."

        OK. Vakiintuneempia ilmauksia asialle voisivat olla "käsitteellisen ajattelun" tai "symbolisen ajattelun taso", joista ensinmainittu on parempi, koska käsite on eri termi kuin symboli. Samalla käsitteellä voi olla useampia symboleja, esim eri kielisiä tai saman kielen symboleja. Käsitteellinen ajattelu tapahtuu semanttisia rakenteita käyttäen.

        "Muita tasoja voisi olla toiminnallinen taso esimerkiksi keskittyneessä urheilusuorituksessa."
        OK. Monet käyttävät tästä tasosta nimitystä "alisymbolinen taso". Se on itse asiassa yli 90% "ajattelun koko volymistä".

        "Sana viittaa mielikuvaan, joka on syntynyt havainnoijan kokemuksesta."
        Niin.

        "Mielikuvia ei ole luonnossa."
        Pitäiskö olla?

        "Paitsi meidän päissämme. Kieltämättä pöllön päässä on myös mielikuvia tai jotain vastaavaa."
        Melko varmasti.

        "Liikutaan virtuaalisella alueella, jota sanoin sanatasoksi."
        Minusta käsitteellinen ajattelu ei ole mitenkään erityisen virtuaalista, paitsi siinä mielessä, että se mahdollistaa myös todellisuutta vastaamattoman ajattelun, unelmoinnin, ideoinnin, sekä ihan puhtaat väärinkäsitykset. Mutta nekin ovat todellisia ajatuksia.

        "Onko virtuaalinen alue totta luonnossa? Minun mielestä ei."
        Onko ajatus ja luonnon tila jotenkin yhteismitallisia? Pitäisikö olla?

        "Ainakaan sitä ei voi löytää mistään."
        Ajatus on ajattelukoneen, aivojen, tila tai prosessi. Ajatuksen voi, ainakin periaatteessa, löytää aivoista. Mutta ajatus voi olla luonnon tilan kuva, kohtuullisen todellinenkin, todellisutta vastaava. Silloin sillä on merkitys. Itse asiassa juuri sana "merkitys" tarkoittaa tätä. Käsitteellinen ajatus on MAADOITETTU havaintoon.

        Vertaa mitä olen kirjoittanut juuri nästä asiosta robotiikan suhteen:
        http://lojban-ajattelua.blogspot.com/


      • Sanazeppo
        Yusa kirjoitti:

        "Kyseessä on havainnoitsijan ongelma. Toimit sanatasolla ja annoit pöllön huhuilulle merkityksen."

        Ei, minä vain satun tietämään, että pöllö itse antaa huhuilulleen kuvatun (n. suunnilleen) merkityksen. Sillä on itsellään kutakuinkin varmasti mielikuva tästä merkityksestä ja se tietää mitä se on tekemässä, siitä huolimatta, että se ei pysty asiaa meille lausekielellä selittämään.

        "Sanatasolla tarkoitan ihmiselle ominaista tasoa, ajattelun tasoa. Kirjoitus on sanatasoa mielestäni."

        OK. Vakiintuneempia ilmauksia asialle voisivat olla "käsitteellisen ajattelun" tai "symbolisen ajattelun taso", joista ensinmainittu on parempi, koska käsite on eri termi kuin symboli. Samalla käsitteellä voi olla useampia symboleja, esim eri kielisiä tai saman kielen symboleja. Käsitteellinen ajattelu tapahtuu semanttisia rakenteita käyttäen.

        "Muita tasoja voisi olla toiminnallinen taso esimerkiksi keskittyneessä urheilusuorituksessa."
        OK. Monet käyttävät tästä tasosta nimitystä "alisymbolinen taso". Se on itse asiassa yli 90% "ajattelun koko volymistä".

        "Sana viittaa mielikuvaan, joka on syntynyt havainnoijan kokemuksesta."
        Niin.

        "Mielikuvia ei ole luonnossa."
        Pitäiskö olla?

        "Paitsi meidän päissämme. Kieltämättä pöllön päässä on myös mielikuvia tai jotain vastaavaa."
        Melko varmasti.

        "Liikutaan virtuaalisella alueella, jota sanoin sanatasoksi."
        Minusta käsitteellinen ajattelu ei ole mitenkään erityisen virtuaalista, paitsi siinä mielessä, että se mahdollistaa myös todellisuutta vastaamattoman ajattelun, unelmoinnin, ideoinnin, sekä ihan puhtaat väärinkäsitykset. Mutta nekin ovat todellisia ajatuksia.

        "Onko virtuaalinen alue totta luonnossa? Minun mielestä ei."
        Onko ajatus ja luonnon tila jotenkin yhteismitallisia? Pitäisikö olla?

        "Ainakaan sitä ei voi löytää mistään."
        Ajatus on ajattelukoneen, aivojen, tila tai prosessi. Ajatuksen voi, ainakin periaatteessa, löytää aivoista. Mutta ajatus voi olla luonnon tilan kuva, kohtuullisen todellinenkin, todellisutta vastaava. Silloin sillä on merkitys. Itse asiassa juuri sana "merkitys" tarkoittaa tätä. Käsitteellinen ajatus on MAADOITETTU havaintoon.

        Vertaa mitä olen kirjoittanut juuri nästä asiosta robotiikan suhteen:
        http://lojban-ajattelua.blogspot.com/

        Luultavasti pöllö ei anna merkitystä. Yhtä vähän kuin hiiren pyydystämiselle. Pöllö kontrolloi huhuiluaan yhtä paljon kuin sydämensä lyöntiä. Huhuilussa on kyseessä tiedostomaton toiminta virtuaalisessa merkitysten maailmassa. Jos näin hankalasti halutaan sanoa.



        Olet varmasti oikeassa.



        Hm. Alisymbolinen viittaa symboliseen ajatteluun. Sivujesi perusteella myös common senseen ja neocortexiin, aivojen osaan. Lähestymistavoissamme on tietty ero. Kaikki kunnia luonnolle evoluutioineen ja neocortexeineen. Mutta minkälainen on puiden todellisuus, maailma ilman ajattelua?



        Outo kysymys. Mutta vastataan. Erottelin sanan, mielikuvan ja kokemuksen. Näistä kokemus voi esiintyä luonnossa. Sellaisena tarkoitan luontoa. Luonto on se missä voi tehdä muutakin kuin ajatella. Mielikuvaa luonnossa voisi verrata enkeliin. En ole sellaisia tavannut. Toistaiseksi.



        Virtuaalinen on todellista tietyssä mielessä. Virtuaalinen taso. Siinä se. Ja ihmisen kunniallinen oikeus liikkua virtuaalisella tasolla. Unelmoit, ajattelet ja tulet toimeen myös toisen tason maailmassa, sanotaan sitä vaikka luonnoksi.



        Sanotaan näin: virtuaalinen on hyvin kapea osa luontoa. Kapea osa sitä, mihin kuulumme. Tai siis kapea osa sitä, mitä me ihmiset olemme. Virtuaalisuus ei kuulu luontoon, ellei luonto ole itsessään sellanen. Ainakaan sitä ei ole tapana sanoa virtuaaliseksi.

        http://lojban-ajattelua.blogspot.com/>>

        No niin. Ajatus on prosessi. Sitä ei käy kieltäminen. Maadoitus havaintoon tarkoittanee maadoitusta kokemukseen, todellisuuteen. Ja merkitys tarkoittaa tätä maadoitussiltaa. Mutta enkö sanonut ettei todellisuudessa esiinny merkityksiä. Todellisuus ei ole kartta todellisuudesta. Todellisuus on sanoja ilman merkitystä, pöllön tiedostomatonta huhuilua.


      • Sanazeppo kirjoitti:

        Luultavasti pöllö ei anna merkitystä. Yhtä vähän kuin hiiren pyydystämiselle. Pöllö kontrolloi huhuiluaan yhtä paljon kuin sydämensä lyöntiä. Huhuilussa on kyseessä tiedostomaton toiminta virtuaalisessa merkitysten maailmassa. Jos näin hankalasti halutaan sanoa.



        Olet varmasti oikeassa.



        Hm. Alisymbolinen viittaa symboliseen ajatteluun. Sivujesi perusteella myös common senseen ja neocortexiin, aivojen osaan. Lähestymistavoissamme on tietty ero. Kaikki kunnia luonnolle evoluutioineen ja neocortexeineen. Mutta minkälainen on puiden todellisuus, maailma ilman ajattelua?



        Outo kysymys. Mutta vastataan. Erottelin sanan, mielikuvan ja kokemuksen. Näistä kokemus voi esiintyä luonnossa. Sellaisena tarkoitan luontoa. Luonto on se missä voi tehdä muutakin kuin ajatella. Mielikuvaa luonnossa voisi verrata enkeliin. En ole sellaisia tavannut. Toistaiseksi.



        Virtuaalinen on todellista tietyssä mielessä. Virtuaalinen taso. Siinä se. Ja ihmisen kunniallinen oikeus liikkua virtuaalisella tasolla. Unelmoit, ajattelet ja tulet toimeen myös toisen tason maailmassa, sanotaan sitä vaikka luonnoksi.



        Sanotaan näin: virtuaalinen on hyvin kapea osa luontoa. Kapea osa sitä, mihin kuulumme. Tai siis kapea osa sitä, mitä me ihmiset olemme. Virtuaalisuus ei kuulu luontoon, ellei luonto ole itsessään sellanen. Ainakaan sitä ei ole tapana sanoa virtuaaliseksi.

        http://lojban-ajattelua.blogspot.com/>>

        No niin. Ajatus on prosessi. Sitä ei käy kieltäminen. Maadoitus havaintoon tarkoittanee maadoitusta kokemukseen, todellisuuteen. Ja merkitys tarkoittaa tätä maadoitussiltaa. Mutta enkö sanonut ettei todellisuudessa esiinny merkityksiä. Todellisuus ei ole kartta todellisuudesta. Todellisuus on sanoja ilman merkitystä, pöllön tiedostomatonta huhuilua.

        "Luultavasti pöllö ei anna merkitystä. Yhtä vähän kuin hiiren pyydystämiselle. Pöllö kontrolloi huhuiluaan yhtä paljon kuin sydämensä lyöntiä. Huhuilussa on kyseessä tiedostomaton toiminta virtuaalisessa merkitysten maailmassa. Jos näin hankalasti halutaan sanoa."

        Eivät älykkään linnun aivot ole mikään tilakone. Tuo edustaa 50v takaista kuvittelua. Pöllön aivojen toiminallisuus vastaa periaatteellisesti samanlaista "alisymbolista" ajattelua, josta aiemmin puhuin. Siis pöllön antaa huhuilulleen yhtä vahvan ja todellisen merkityksen kuin sinä annat kiroamiselle lyödessäsi vasaralla sormeesi. Kumpikin on kaukana "sydämen lyönnin kontrolloimisesta". Olen jonkinverran opiskellut neurologiaa.

        Ehdotan että tutustut esim harmaapapukaijojen älykkyyteen:
        http://www.123compute.net/dreaming/knocking/alex.html


      • Sanazeppo
        Yusa kirjoitti:

        "Luultavasti pöllö ei anna merkitystä. Yhtä vähän kuin hiiren pyydystämiselle. Pöllö kontrolloi huhuiluaan yhtä paljon kuin sydämensä lyöntiä. Huhuilussa on kyseessä tiedostomaton toiminta virtuaalisessa merkitysten maailmassa. Jos näin hankalasti halutaan sanoa."

        Eivät älykkään linnun aivot ole mikään tilakone. Tuo edustaa 50v takaista kuvittelua. Pöllön aivojen toiminallisuus vastaa periaatteellisesti samanlaista "alisymbolista" ajattelua, josta aiemmin puhuin. Siis pöllön antaa huhuilulleen yhtä vahvan ja todellisen merkityksen kuin sinä annat kiroamiselle lyödessäsi vasaralla sormeesi. Kumpikin on kaukana "sydämen lyönnin kontrolloimisesta". Olen jonkinverran opiskellut neurologiaa.

        Ehdotan että tutustut esim harmaapapukaijojen älykkyyteen:
        http://www.123compute.net/dreaming/knocking/alex.html

        Ok, mutta ei takerruta sivuraiteeseen. Entä pääraide?


      • Sanazeppo kirjoitti:

        Ok, mutta ei takerruta sivuraiteeseen. Entä pääraide?

        En ole ymmärtänyt tätä väitettä tai sen merkityksellisyyttä:

        "Mutta enkö sanonut ettei todellisuudessa esiinny merkityksiä."

        Niin tietysti, eivät merkitykset asu "luonnossa" vaan ihmisten päässä ja sosiaalisissa rakenteissa. Mitä siitä?

        "Todellisuus ei ole kartta todellisuudesta."
        Kuullostaa omituiselta.

        "Todellisuus on sanoja ilman merkitystä."
        Ei todellisuus ole "sanoja" vaan "asiantilojen vallitsemista" (Tractatus):

        # Maailmaa on kaikki, mikä on niin kuin se on.
        # Mikä on niin kuin se on - tosiseikka - on yksityisten asiaintilojen vallitsemista.
        # Tosiseikkojen loogiset kuvat ovat ajatuksia.


      • Sanazeppo
        Yusa kirjoitti:

        En ole ymmärtänyt tätä väitettä tai sen merkityksellisyyttä:

        "Mutta enkö sanonut ettei todellisuudessa esiinny merkityksiä."

        Niin tietysti, eivät merkitykset asu "luonnossa" vaan ihmisten päässä ja sosiaalisissa rakenteissa. Mitä siitä?

        "Todellisuus ei ole kartta todellisuudesta."
        Kuullostaa omituiselta.

        "Todellisuus on sanoja ilman merkitystä."
        Ei todellisuus ole "sanoja" vaan "asiantilojen vallitsemista" (Tractatus):

        # Maailmaa on kaikki, mikä on niin kuin se on.
        # Mikä on niin kuin se on - tosiseikka - on yksityisten asiaintilojen vallitsemista.
        # Tosiseikkojen loogiset kuvat ovat ajatuksia.

        Oikeastaan mietin vain kuinka pieni osa kieli on havaittavaa todellisuutta, jota sanoin luonnoksi. Ja lisäksi kieli on virtuaalinen alue ikään kuin kartta todellisuudesta.

        "Mitä siitä?"

        On kiinnostavaa ajatella kielen osaa todellisuudessa. Varsinkin jos osallistuva maailmankaikkeus on todellisuutta.

        >

        Yritin vain ajatella todellisuutta ja kieltä ilman virtuaalista kielen aluetta, jossa merkitykset syntyvät.


    • virheellinen kysymys. Seuraava bitte.

    • .

      Sanojen tehtävä on antaa kokemillemme asioille nimiä, jotka puolestaan ovat välttämättömiä ihmislajin kommunikoinnin kannalta. Maailman ensimmäinen ja viimeinen ihminen eivät tarvitse sanoja, me muut siltä väliltä tarvitsemme.

    • jm

      Ilman sanoja voi elää, mutta sanat tarjoavat avartavia näkemyksiä.

    • Farkku Blues

      "Onko sanoilla merkitystä? "

      Sanat pakenevat merkityksiä, koska todellisuus muuttuu koko ajan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Hengenvaaralliset kiihdytysajot päättyivät karmealla tavalla, kilpailija kuoli

      Onnettomuudesta on aloitettu selvitys. Tapahtuma keskeytettiin onnettomuuteen. Tapahtumaa tutkitaan paikan päällä yhtei
      Kauhava
      189
      6726
    2. Ootko rakastunut?

      Kerro pois nyt
      Ikävä
      155
      1933
    3. Onhan sulla nainen parempi mieli

      Nyt? Ainakin toivon niin.
      Ikävä
      113
      1638
    4. Ujosteletko tosissaan vai mitä oikeen

      Himmailet???? Mitä pelkäät?????
      Ikävä
      51
      1360
    5. Suureksi onneksesi on myönnettävä

      Että olen nyt sitten mennyt rakastumaan sinuun. Ei tässä mitään, olen kärsivällinen ❤️
      Ikävä
      51
      1143
    6. Möykkähulluus vaati kuolonuhrin

      Nuori elämä menettiin täysin turhaan tällä järjettömyydellä! Toivottavasti näitä ei enää koskaan nähdä Kauhavalla! 😢
      Kauhava
      42
      1041
    7. Älä mies pidä mua pettäjänä

      En petä ketään. Älä mies ajattele niin. Anteeksi että ihastuin suhun varattuna. Pettänyt en ole koskaan ketään vaikka hu
      Ikävä
      98
      1002
    8. Reeniähororeeniä

      Helvetillisen vaikeaa työskennellä hoitajana,kun ei kestä silmissään yhtään läskiä. Saati hoitaa sellaista. Mitä tehdä?
      Kouvola
      6
      937
    9. Tarvitsemme lisää maahanmuuttoa.

      Väestö eläköityy, eli tarvitsemme lisää tekeviä käsiä ja veronmaksajia. Ainut ratkaisu löytyy maahanmuutosta. Nimenomaan
      Maailman menoa
      249
      908
    10. Kävit nainen näemmä mun

      Facessa katsomassa....
      Ikävä
      41
      879
    Aihe