Jos ensin tarkastellaan sään ennustamista tietyllä paikkakunnalla, niin keskimäärin huomisen sää pysytytään ennustamaan tarkemmin kuin ylihuomisen sää ja tämä taas paremmin kuin ensiviikon sää.
Toinen asia on sitten, että jo kesäkuussa pystytään ennustamaan, että tammikuussa on kylmempää ja osuvuus on kohtalainen, ehkä jopa lähellä kahden viikon ennustetta?
Siis sääennusteiden (tässä vain lämpötilojen) hyvyyden arvioinnissa pitäisi jotenkin huomioida pitkäaikainen keskiarvo ja ennusteen poikkeavuus siitä. Edellähän tuo talven lämpötilaennuste on lähinnä se pitkäaikainen keskiarvo, joka tammikuussa on Suomessa aina kylmempi kuin kesäkuun keskiarvo. Siis jos ennuste on lähellä ajankohdan keskiarvoa ja se osuu, ennuste ei ole niin merkittävä kuin kaukana keskiarvosta oleva osuva ennuste. Tämä siksi, että "kukatahansa" kykee tekemään keskiarvoennusteen. Mutta toki niitä aika ajoin sattuu oikeastikin keskiarvoisia lämpötiloja, ettei se väärinkään ole ennustaa sitä oikein (-;
"Sokealipponenkin" osaisi siis ennustaa myös ilmaston lämpötilaa aiempien vuosikymmenten keskiarvon mukaiseksi. Tässä on IPCC:lle annettava tunnustus, että heidän ennusteensa ainakin on keskiarvosta poikkeava. Mutta onko sen osuvuus parempi kuin kahden viikon sääennusteen osuvuus? Parempi vertailukohta olisi tietenkin, että onko maapallon ilmakehän lämpötilan monivuotinen ennuste tarkempi kuin saman suureen ennuste kahden viikon päähän? Tämän jälkimmäisen asian suhteen sanoisin, ettei voi olla, koska jos globaalissa lämpötilassa on kahdessa viikossa enemmän poikkeamia arviosta kuin kahdessa kymmenessä vuodessa, niin jotain on nurinkurin. Sisältyyhän se kaksiviikkoinenkin siihen pitempään jaksoon ja samat vaikuttavat tekijät ovat kahden viikon ja kahden vuosikymmenenkin jaksolla toiminnassa.
Nyt kaikki olisikin aika hyvin mallillaan, jos jostain saisi nähtäväksi, millä tarkkuudella IPCC (tai joku sen käyttämä tutkimuslaitos) kykenee ennustamaan globaalia lämpötilaa kahden viikon päähän. Tästä ennusteen virheestä saisi kaiketi jonkinlaisen virhearvion kahden vuoden ennusteellekin?
Toinen asia on sitten, että jo kesäkuussa pystytään ennustamaan, että tammikuussa on kylmempää ja osuvuus on kohtalainen, ehkä jopa lähellä kahden viikon ennustetta?
Siis sääennusteiden (tässä vain lämpötilojen) hyvyyden arvioinnissa pitäisi jotenkin huomioida pitkäaikainen keskiarvo ja ennusteen poikkeavuus siitä. Edellähän tuo talven lämpötilaennuste on lähinnä se pitkäaikainen keskiarvo, joka tammikuussa on Suomessa aina kylmempi kuin kesäkuun keskiarvo. Siis jos ennuste on lähellä ajankohdan keskiarvoa ja se osuu, ennuste ei ole niin merkittävä kuin kaukana keskiarvosta oleva osuva ennuste. Tämä siksi, että "kukatahansa" kykee tekemään keskiarvoennusteen. Mutta toki niitä aika ajoin sattuu oikeastikin keskiarvoisia lämpötiloja, ettei se väärinkään ole ennustaa sitä oikein (-;
"Sokealipponenkin" osaisi siis ennustaa myös ilmaston lämpötilaa aiempien vuosikymmenten keskiarvon mukaiseksi. Tässä on IPCC:lle annettava tunnustus, että heidän ennusteensa ainakin on keskiarvosta poikkeava. Mutta onko sen osuvuus parempi kuin kahden viikon sääennusteen osuvuus? Parempi vertailukohta olisi tietenkin, että onko maapallon ilmakehän lämpötilan monivuotinen ennuste tarkempi kuin saman suureen ennuste kahden viikon päähän? Tämän jälkimmäisen asian suhteen sanoisin, ettei voi olla, koska jos globaalissa lämpötilassa on kahdessa viikossa enemmän poikkeamia arviosta kuin kahdessa kymmenessä vuodessa, niin jotain on nurinkurin. Sisältyyhän se kaksiviikkoinenkin siihen pitempään jaksoon ja samat vaikuttavat tekijät ovat kahden viikon ja kahden vuosikymmenenkin jaksolla toiminnassa.
Nyt kaikki olisikin aika hyvin mallillaan, jos jostain saisi nähtäväksi, millä tarkkuudella IPCC (tai joku sen käyttämä tutkimuslaitos) kykenee ennustamaan globaalia lämpötilaa kahden viikon päähän. Tästä ennusteen virheestä saisi kaiketi jonkinlaisen virhearvion kahden vuoden ennusteellekin?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Lukaisepas nyt ensin vaikka tuo, ihan suomeksi:
http://www.skepticalscience.com/translation.php?a=15&l=2
Eipä näkynyt viitteessäsi, että osattaisiin ennustaa lyhyeksikään aikaa tarkasti tiettyä suuretta, eli ilmakehän keskilämpötilaa. On hyvä huomata, että keskilämpötila on jo tilastollinen suure. Ennusteen absoluuttinen virhe asteissa ei vähentyne pitkän ajan ansiosta, sillä onhan kahden viikon päähänkin tehtävälle ennusteelle käytettävissä pitka aika, koko mittausmenneisyys.
Etkö ymmärrä eroa säällä ja ilmastolla?
Kun kyseessä on ilmaston tämänhetkinen (tai kahden viikon päässä oleva) keskimääräinen lämpötila, niin onko se ilmastoa vaiko säätä?
Tiedoksesi, että ilmakehässämme on jatkuvasti kylmiä ja kuumia kohtia, jotka ovat jatkuvassa liikkeessä. Niitä liikkeitä eli jonkin paikan säätä on vaikea ennustaa muutamaa päivää pitemmälle.
Koko maapallon ilmastoa on paljon helpompi ennustaa. Se on lämmennyt ja sen tiedetään lämpenevän edelleen.
Et ehkä lukenut edellistä viestiäni, tai et ymmärtänyt sitä, mutta nimenomaanhan tässä on kyse maapallon ilmaston keskilämpötilasta tänään ja kahden viikon kuluttua, esimerkiksi. Niin että onko tämä suure (ilmaston keskilämpötila) nyt sitten säätä vaiko ilmastoa, kun sen erottelua peräsit? Ja oikeastaan yritit ehkä väittää, että se olisikin säätä?
Melkoisen sekavaa tuo hörhöilysi. Mitäs jos yrittäisit opiskella perusteita vaikkapa tuolta:
http://www.fmi.fi/ilmastonmuutos/
(-;
Onhan se lämmennyt jääkaudesta. Mutta kylmennyt jääkauden jälkeisestä lämppökaudesta. Mistä tiedetään, että se lämpenee edelleen?
Ja lämpötiloistako päättelet tuon kaiken?
Selvä, tutkinto suoritettu, tämä on sitten vertaisarvioitu tieteellisesti!
Hyväksyn täysin, niin sitä pittää.
Vielä Telkän keväinen vihellyskertoman mukaan.
Tietää milloin kevät tulee, Telkkä myöskin ennustaa.
Ja Kuovi varoittaa jäitten olevan heikot!
Itse asiassa IPCC ei tee ilmastoennusteita vaan projektioita. Projektioiden osuvuus riippuu siitä miten hyvin käytetty päästöskenaario osuu toteutuneeseen. Skenaarioita on tietysti useita, koska ei tiedetä vielä miten käy ja myös koska halutaan tarkastella miten tapauksessa x kävisi. IPCC:tä ei kiinnosta lämpötila paikassa x vuonna xxxx vaan se, miten lämpötilan käy, kun hiilidioksidipitoisuus lisääntyy xxx ppm. Tällaisessa tapauksessa lämpötilan muutos pystytään ennustamaan yllättävän hyvin, kuten oheisesta kuvasta näkyy:
http://tamino.files.wordpress.com/2010/01/mostmods.jpg
Mielestäni on jokseenkin merkityksetöntä, pystyykö malli ennustamaan lämpötilan vuonna xxxx paikassa x tarkkuudella x. Tärkeämpää on tietää miten paljon lämpenee, jos hiilidioksidipitoisuus/metaanipitoisuus/vesihöyrypitoisuus lisääntyy xxx ppm eli ennustaa muutoksen suuruus. Paljon on toki malleissa parannettavaa, mutta kulloisenakin hetkenä edetään niillä resursseilla joita käytössä on.
Antamastasi käyrästä voi karkeahkosti saada vastauksen asettamaani kysymykseen. Mikä noissa harmaissa käyrissä on mielenkiintoisen näköistä, niin se, että heilahtelun laajuus kasvaa käyrän molempiin päihin mentäessä. Tältä osin tulee mieleen Lagrangen moniasteisen interpolaatiofunktion käyttäytyminen.
Toinen kysymys on tietenkin sitten se, että kun "ennuste" näyttää noinkin osuvalta, niin miten sillointällöin julkistetaan tietoja, että aiemmat arviot ovat olleet satoja prosentteja pielessä (muutoksen suuruudesta, ei absoluutisella lämpötila-asteikolla).
Jospa jaksaisi perehtyä enemmän tuohon, että onko "todellisuus" sovitettu malliin vaiko päinvastoin (-;
Ja lopuksi pieni huomautus:
"... pystyykö malli ennustamaan lämpötilan vuonna xxxx paikassa x tarkkuudella x. "
Asian esilleottamisesta voisi kuvitella, että olet väärinkäsittänyt minun esittäneen jotain tuonsuuntaista vaatimusta, vaikka useampaan kertaan korostin kyseessä olevan ilmaston keskilämpötilan.
"Jospa jaksaisi perehtyä enemmän tuohon, että onko "todellisuus" sovitettu malliin vaiko päinvastoin (-;"
Malleihin ei periaatteessa soviteta yhtään mitään. Ne ovat siis fysiikkamalleja, eivät matemaattisia malleja. Niille annetaan reuna- ja alkuehdot, jonka jälkeen ne simuloivat ilmastoa sitä kuvaavien yhtälöiden pohjalta.
http://www.realclimate.org/index.php/archives/2008/11/faq-on-climate-models/
http://www.realclimate.org/index.php/archives/2009/01/faq-on-climate-models-part-ii/
"Asian esilleottamisesta voisi kuvitella, että olet väärinkäsittänyt minun esittäneen jotain tuonsuuntaista vaatimusta, vaikka useampaan kertaan korostin kyseessä olevan ilmaston keskilämpötilan."
Ja minä korostin nimenomaan, että mallit kykenevät jo ennustamaan melkoisen hyvin keskilämpötilan muutosta. Keskilämpötilan muutos on eria asia kuin keskilämpötila.
Joo, keskiarvon kahden viikon päähän voisi arvata, mutta ennustaa ei. Eli vuosikymmenten päähän... Siis arvataan menneisyyden kehityksen jatkuvan? Ja lämpötiloilla? Ja vaikka tiedettäisiinkin kaikki energiavirrat ja kaikki hakkuut ja mitkä nyt vaikuttaakaan, niin silti ei tiedettäisi lisääntyykö pilvisyys ja kuinka paljon tai sateet, jotka viilentäisivät ilmastoa. Tai muuttuuko virtaukset merissä ja mihin suuntaan.
Pointsit nimimerkistä. Hienoa että on nikki, jolloin tietää että onko kyseessä se ja se vai kukas siellä kirjottelee.