mittaaminenkin on tällä hetkellä mahdotonta. Satelliitit mittaavat "tasoja". Tarkoittaen että niillä ei voi mitata kerrostumia. Vaan ne ilmoittavat mittaushetkellä rekisteröidyn tietyn tason lämpötilan. Toposfäärin korkeus on 10-15km! Aikamoinen vaihtelu eikö totta. Kolmiulotteisuuden unohtaminen mittaustuloksista on epätieteellistä ja harrastelijamaista.
"Joten, niinkuin kaikessa muussakin, insinööri tulee ja korjaa kaiken."
"Joten, niinkuin kaikessa muussakin, insinööri tulee ja korjaa kaiken."
Vastaukset 48
Vanhimmat
soli, pieni kilotusvilhe
Tai oikeastaan ne mittaavat kolmiulotteisesti, mutta vain eri korkeustasojen alueelta.
Lämpöhän määritetään joka kerta erikseen eri pisteistä.
......Jos minä tämän asian oikein ymmärrän.....
Mittaushetkella satelliitti mittaa tasolämpötiloja. Siis mittauspiste asetetaan tietylle etäisyydelle satelliittista. Meillä ei ole vielä ns. keilausmenetelmiä käytössä niinkuin tieteiselokuvissa.
Mikä ihmetys tasolämpötila.
Jos mittaus suoritetaan esim 5 km korkeudella vuoristossa, niin ei siitä mitään lämpötasoa synny, vaan tietty määrä mittauspisteitä, jotka kokonaisuutena antavat alueen lämpötilan.
keskilämpötiloista joilla perustellaan ilmaston lämpenemistä. Keskustelupalsta on siis ilmastonmuutos.
Ja kysymys oli/aiheena oli tässä tapauksesessa lämpötilan keskimääräinen tulos tietyllä ajanjaksolla. Tätä asiaa kritoisin koska satelliittimittauksella voidan todeta vain tietyllä tasolla tietty määrä mittaustuloksia, ja joilla ei voida määritellä keskilämpötilaa, ajanjaksoa kohti. Vaan pidän mittaustapaa epätarkkana enkä hyväksy sitä käytettävän tieteellisesti määritettäessä ilmaston lämpötilaa.
satunnaisista mittauksista valitaan aina kulloinkin omaan lämpenemisteoriaan soveltuvimmat mittaustulokset ja niistä sitten muodostetaan "käppyrät", joita tyhmälle kansalle esitellään.
Edelleen olen sitä mieltä, että lämpötilat pitäisi unohtaa kokonaan, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta. Mittailis säteilyarvoja ja tutkis termostaatteja sekä kaasupitoisuuksia ja kaikkia vaikuttavia seikkoja, mutta unohtais lämpötilat ennen kuin lämpötiloja osataan mitata oikein ja ottaa huomioon maan ja vesistöjen lämpövaikutus. Niin se se että mittaukset pitäisi tehdä tasaisesti joka kerroksesta ja tasaisin etäisyyksin, eikä sillai että sata mittauspistettä Pariisin ympäriltä ja sit Etelä-mantereella kokonaiset kaksi vai kuinka monta niitä siellä on? Ja kuinka korkealla merialueilla olevissa poijuissa onkaan lämmönmittaukset ja kuinka taajassa näitä on? Entäpä Jäämerellä? Koko mittailu on harrastetoimintaa. Itekki aina kalastuspäiväkirjaan laitoin jäänpaksuudet ja lämpötilat lähtiessä ja tullessa... Pitäisköhän tehdä ilmastotutkimus niiden pohjalta? :D Kertoilis jäänmuodostumisesta avannossa. :D
Ei vaan... Aloituksen kanssa samoilla linjoilla.
kysymys tosiaan on siitä ettei meillä yksinkertaissti tosiaankaan ole resusrsseja eikä kykyä mihinkään "star trek" mittaustyyliin. Vaan mittaus tyyli perustuu tällä hktkellä ainoastaan manuaalisiin ja mittareihin joissa virhemarginaali parhaimmissakin on -0,2 astetta. Joten, ellen ole opetettu väärin, tieteellinen tutkimus hyväksyy virhemarginaalin ja se on jotakin. Kuitenkin nyt ilmoitetaan kaikki suurelle yleisölle ilman virhemargimaalia! Kaikki on nyt ilmoitettu on varmaa ilman mitään virhettä! Haloo! TIedettä? Samaa mieltä sinun kanssa, nyt täytyisi tosiaan tarttua "härkää sarvista" eikä kuvitella puristelevansa vain! Muista asioista voidaan aina väitellä!
"[...] mutta unohtais lämpötilat ennen kuin lämpötiloja osataan mitata oikein [...]"
Kuuhun osataan matkustaa, mutta siis lämpötiloja ei vieläkään osata mitata oikein. Toki.
"[...] ja sit Etelä-mantereella kokonaiset kaksi vai kuinka monta niitä siellä on?"
On se kummallista, miten omien väitteiden tukeminen todistein on vaikeata joillekin. Tietysti jos olisit yrittänyt löytää väitteillesi tukea, olisit joutunut pettymään.
Antarctic Automatic Weather Stations Project
http://amrc.ssec.wisc.edu/aws.html
Veikkaanpa lisäksi, että kaikilla pysyvillä asemilla on ollut sään mittaus niiden perustamisesta lähtien.
Tunnetaan ydinvoima, mutta, mitä mitä jätteen kanssa tehdään. Ei tiedetä, kun ei tiedetä mitä se on!
Tämä varmaan kuvastaa sitä tietämyksen tasoa, eikö. Tuskinpa enää "kehtaat" tulla esittämään tieteestä täällä sen enempää. MIkä on lämpötilojen keskimääräinen taso maapallolla? MIttarien keskimäärinen taso tiedetään mutta mikä on maapallon?
"Tunnetaan ydinvoima, mutta, mitä mitä [sic] jätteen kanssa tehdään. Ei tiedetä, kun ei tiedetä mitä se on!"
Siis että mitä?
"Tuskinpa enää "kehtaat" tulla esittämään tieteestä täällä sen enempää."
Heh... oliko tämä vitsi?
"MIkä on lämpötilojen keskimääräinen taso maapallolla? MIttarien keskimäärinen taso tiedetään mutta mikä on maapallon?"
Mitä tähän voi lisätä? Kertoa miten maapallon keskilämpötila lasketaan? Mutta se taitaa olla turhaa, jos toinen kuvittelee että lämpötiloja ei edes osata mitata oikein.
"Veikkaanpa lisäksi, että kaikilla pysyvillä asemilla on ollut sään mittaus niiden perustamisesta lähtien."
Veikkasit pieleen.
ERBE:en
Ilmastonmuutos tarkoittaa siis ilmaston muuttumista. Ilmastolla tarkoitetaan sääparametrien (kuten lämpötila) pitkän aikavälin keskiarvoja. Tiedoksi ei siis tarvita jokaisen ilmamolekyylin lämpötilaa niiden olemassaolon jokaisena nanosekuntina. Riittää, että tiedetään lämpötilan pitkäaikainen keskiarvo ja kuinka lämpötila käyttäytyy ylöspäin mentäessä. Lämpötilavähete (eli lämpötilan väheneminen ylöspäin mentäessä) on melkolailla hyvin käyttäytyvä. Sitäkään ei siis tarvitse tuntea jokaisella maapallon neliömetrillä.
Kysymys onkin pitkään vaivannut , mikä on pitkä? 10 vuotta 50 vuotta 100 vuotta 1000 vuotta? 10000vuotta?
Vai teollistuneen ja laiskistuneeen ihmisen määrittämä "sopiva" ikä jota voi käyttää poliittisen meriitin tai oman uran edistämiseksi tarkoitetttu ilmaston nopea muutos? Mikä on se ikä? Mikä mittaa milloin se on nopeaa ja milloin sopivaa? Kerropa se?
Muistaakseni WMO käyttää 30 vuoden jaksoa ja IPCC 20 vuoden. Jakson pituuden tulee olla riittävä, jotta sään vaikutus eliminoidaan, mutta ei liian pitkä, jotta jakso kuvaisi edes jonkinlaista stationääristä tilaa, ilmastoa.
Montako tavanomaista sää tai muuta ilmiötä pitää olla tarkastelujaksossa jotta sitä voidaan tieteellisesti tutkia. Otan esimerkkinä El NIno ilmiön vaikutuksesta säähän, montako kertaa se mahtuu 20 vuoden tai 30 vuoden sykiliin. Betonin vertailulujuuslaskelmiin riitti ennen 3 mittausta ja sen perusteella voitiin määritellä hajonta ja sitten voitiin määritellä ns. vertailulujuus.
" Lämpeneminen ilmenee 2–7 vuoden jaksoissa (tavallisimpia ovat 3–4 vuoden jaksot), ja kukin lämmin kausi kestää vuoden tai puolitoista. Lämmintä jaksoa seuraa toisinaan kylmä jakso, josta käytetään nimeä La Niña.
El Niño on ilmennyt muun muassa vuosina 1986–1987, 1991–1992, 1993, 1994, 1997–1998 ja 2007 alkuvuodesta. Loppuvuonna 1997 lämpeneminen oli erityisen voimakasta. Kylmä jakso La Niña havaittiin suhteellisen heikkona vuosina 1995–1996 ja erityisen vahvana joulukuussa 1998." Tuo on Wikipediasta
Näitä ilmiöitä vasta tutkitaan. Niiden tarkkaa käyttäytymistä ei tunneta eikä niiden vaikutustakaan tunneta. Ihan vaan maalaisjärjelläkin voidaan olettaa että homma on auki kuin "Jokisen eväät".
Nuo ilmiöt voidaan todeta vasta jälkikäteen ja vasta sen jälkeen niiden vaikutusta voidaaan tutkia ilmastoon. Joten ei tarvitse olla kovinkaan yksinkertainen että tietää milloin on "kakat housuissa".
"Renki joutui oikeuteen koska oli mennyt kaatamaan "muutaman" puun isännän metsästä. Isäntä oli luvannut, että renki saa kaataa muutaman puun mökkiänsä varten. Renki oli kaatanuut sata runkoa ja rakentanut itselleen kunnon pytingin. Isäntä äkämystyi ja vei asian käräjille koska piti sataa runkoa liikana. Oikeus päätyi kuitenkin rengin puolelle. Päätös; koska isännällä on runkoja kymmeniä tuhansia voidaan sataa pitää tästä joukosta muutamana."
JOku on mennyt ja napannut DaVinssin, pelkules
Höpötetään siekailematta tieteeseen liittyvistä epävarmuuksista. Kerros meille millainen on tarkka mittaus ajallisesti, alueellisesti ja tarkkuudellisesti.
Pitäisi ennemminkin mitata infrapunan pääsyä avaruuteen ja sen muutoksia ja sen jälkeen alkaa pohtimaan mikä sitä absorboi eniten lisääntyvästi, jos niin käy. Ja tätä mittausta voisi määrittää oikeastaan vain lähettämällä tietty määrä infrapunasäteilyä joka puolelta maailmaa avaruuteen ja mitata tietyn taajuuden väheneminen ilmakehässä. Tällä siis tutkittaisiin vain ja ainoastaan kasvihuonekaasujen vaikutusta mahdollisen lämmön nousun aiheuttajaksi.
Tällä hetkellä oletetaan jonkun asian vaikuttavan tämän ja tämän verran, mutta asioita ei ole sittenkään tutkittu. Eikä sitäkään, että onko globaalisti auringonvalon määrä Maanpinnalla vähentynyt tai lisääntynyt paikallisten saasteiden ja mahdollisten pilvien ja muiden hiukkaspitoisuuksien muutoksen ansiosta.
Oikeastaan ei tiedetä juuri mitään yksityiskohtia lämmöstä, auringon valon heijastumisesta ja sen absorboitumisesta eri hiukkasiin tai maahan ja mikä vaikutus on eri maalajeilla. Siis... Kallio, asfaltti, tiili... Kaikki varaa sitä lämpöä ja toimii siis infrapunan luovuttamisen hidastavana tekijänä. Autot, rakennukset... Sama homma. Ei siis tarvita edes kasvihuonekaasuja, kun tapahtuu jo tätä infrapunan luovutuksen hidastumista.
Lämpötilojen mittaaminen ei kerro sinäänsä mitään. Ne ei kerro vaikkapa sitä, että mistä se lämpö on sinne alueelle tullut. Jos tuulee jostain päin, niin silloin avoin meri tai suuri kaupunki saattaa lauhduttaa tai lämmittää toisen alueen ilmaa. Yksittäinen lämpötilan mittaus saattaakin kertoa lähellä olevan kaupungin laajentumisesta siihen suuntaan tai uuden lauhdevoimalan perustamisesta. Tai vaikkapa saastepitoisuuden kasvamisesta. Hiilivoimala saattaakin jossain kehitysmaassa laskea melkoisen määrän nokea ilmaan, joka kasaakin jollekin alueelle auringon valoa absorboivan pilven.
Tuntuisi olevan aihettakin "höpöttää". CO2 perustaisen tieteen mukaan ilmaston kuuluisi lämmetä melko suoraviivaisesti, näin se ei kuitenkaan tee vaan mieluummin seurailee normaaleja luonnon oskillaatioita,
samalla kasvihuoneilmiön kriittiset keikahduspistearviot pakenevat jopa vuosikymmeniä eteenpäin, mikä ei ole mahdollista ilman runsaita epävarmuustekijöitä.
kun Suomessa oli viimetalvena niin kylmää, vaikka olikin pokkeuksellisen lämmintä.
Kun se oli sitä inversiokylmää, eli kun oli lämmintä, se lämmin oli ylempänä.
Kun lämpötilan väitetään laskevan 1C.n sataa metriä kohden ylöspän mentäessä niin
voimme päätellä että jos 5 000 metrissä on -30C maanpinnalla on 20C.
Näitä satelliittimittauksia meille tarjoillaan kultalautaselta sadasosa-asteen tarkkuudella
höystettynä, tästä johtuu ristiriita maanpäällisten havaintojen ja ilmastotieteilijöiden
höperehtimisen välillä.
Pekka Poutakin höperehti että kun on niin lämmintä ollut pitkään, vaikka on
niin kymää syynä oli tämä inversio, joka tarkoitti että lämpötilat olivat kerrostuneet.
Itekki paasannu ilmaston ja ilmastonlämpötilojen olevan kolmiulotteinen asia, eikä sitä voisi arvioida yhdestä kerroksesta paljonko ilmaston lämpötila kohoaa. Vaikka yleistäisikin jossain olevan matalapaine, niin missä kerroksissa olisi millainen se sää ja lämpötila ja tuuli saattaakin olla vaikkapa ylhäältä alaspäin tai jossain pelkästään sivulle ja toisessa kohtaa nopeita nousevia virtauksia ja lämmintä ilmaa. Ja ehkäpä se ilma onkin peräisi kymmenen kilometrin päässä olevasta kaupungista.
Kun myytinmurtajissa tehtiin luotien putoamisesta testiä, niin ei ne luodit pudonneetkaan lähellekään sitä kohtaa mistä ne ammuttiin, vaan satojen metrien päähän. Ja ne ammuttiin aivan suoraan ylöspäin. Jos painava luoti sillä nopeudella muuttaa sijaintiaan satoja metrejä, niin mitenkäs sitten ilma pysyisi juuri sillä kohdin?
Lämpötilat on niin väärä mittailun kohde, että ne sopivat kyllä kalastuspäiväkirjoihin ja muihin, mutta ilmaston tilan mittaukseen ne eivät sovellu. Alueellisten muutoksien arviointeihin ne kanssa käy, mutta silloin pitää hyväksyä tosiasia, että niihin lämpötiloihin vaikuttaa lämpösaarekevaikutukset ja maankäyttö ja mitä näitä onkaan. Saasteet.
Mistä teille on jäänyt päähänpinttymä pelkästä lämpötilan mittaamisesta? Rinnakkaisia tutkimuskohteita on useita satoja ja niistä tuhansia näytteitä aina hiukkasfysiikasta päivttäiseen ilmanpaineen tai lämpötilan mittaamiseen.
Ja siitä kolmiulotteisuudesta: Mitä säähavaintopallot tekevät?
Jos Adam ja Jamie ampuisivat 100,000 laukausta minuutin välein suoraan ylöspäin samasta paikasta, voidaan todennäköisyyden perusteella arvioida aseen paikka.
Kaikki laukaukset lasketaan olosuhteet huomioiden. Jos taas jätetään osa laukauksista huomioimatta, olosuhteista riippuen, eikä kerrota tätä etsijöille, saattaa löytyminen olla epävarmempaa.
Löytyipä 100,000 luodista yksi, kymmenen, sata, tuhat, kymmenen tuhatta tai joka ikinen, niin aseen paikka tulee aina olemaan arvio. Laajempi otanta tosin korjaa vaihtelevista olosuhteista syntyneen hajonnan. Voihan asian esittää toisinkin: vaikka kuinka hyvin tiedetään olosuhteet, luodin putoamispaikan ennustaminen on edelleenkin vain arvio, koska sekä luotia, että putoamispaikkaa ei voida tarkasti määrittää. Mutta se nyt on vain pilkunnussimista eikä aiheesta päästä yhtään pidemmälle.
CO2-perustaista tiedettä ei ole olemassakaan.
"samalla kasvihuoneilmiön kriittiset keikahduspistearviot pakenevat jopa vuosikymmeniä eteenpäin, mikä ei ole mahdollista ilman runsaita epävarmuustekijöitä."
Olisiko antaa todisteita väitteidesi pohjalle? Veikkanpa että kyseessä on World3 -tyyppinen simulaatio.
Kun sattu sattumoisin silmään, ällistyttävää mittausta!
"Not surprisingly, the SPPI team have chosen to ignore the surface record of airports and air-conditioners, “ground based thermometers”."
Eli SPPI joukkio on kaikessa viisaudessaan jättänyt huomioimatta kaikki maanpäälliset
lämpötilamittaukset, ja korvannut ne ylemmän ilmakehän satelliittimittauksilla, joista mallinnetaan maanpäälliset lämpötilat.
Johan tämä on liian paksua vedätystä, kyllähän tuolla tavalla saadaan terhakoita
lätkämailojaja, ja jokaisesta vuodesta edellistä lämpimämpi globaalistikin.
http://joannenova.com.au/2010/02/not-four-degrees-1-4-degrees/
"... tieteen mukaan ilmaston kuuluisi lämmetä melko suoraviivaisesti ..."
Tämä on väärä käsitys. IPCC:n mukaan ilmastoon vaikuttaa moni tekijä, ei vain hiilidioksidi.
Eli jos jossakin ajanjaksossa on tiettyjä tapahtumia 3 kpl niin onko se riittävää tutkimusmateriaalia tehdä ennustetta ja mallineita yli 10 kertaa ja jopa 100 kertaa pidemmille ajanjaksoille. Tästähän se taisi olla kyse! Omasta mielestä ei vielä kyetä ennustamaan edes vuositasolla seuraavan vuoden ilmastoa. Tottakai kuka tahansa pelle pystyy sanomaan minkälainen se suurinpiirtein on. Jos mittarit vasta ovat tarkkuudeltaan +-0,2 astetta niin turha on ilmoittaa sään lämmenneen tai kylmenneen 0,1 astetta tai edes 0,2 astetta. Pitkän ajan vertailussa on vain muutama sata mittaria joten turha puhua globaalista mittauspisteistä. Maapinta-ala 22 % meripinta-ala 78%. Merien yllä tapahtunutta mittausta ei ole suoritettu 1700 luvulla eikä 1800 -luvulla eikä 1900-luvulla mykypäivän vaatimusten tasolla.
Nykypäivän vaatimustaso on hieman korkeampi kuin 1850-luvun Kaisaniemen mittaritarkkuus.
"
MIkäs mittari sulla on, mulla on Vaisala-merkkinen"
Kukatahansa pelle pystyy ennustamaan ensikesän sään, paitsi ilmatieteen laitos.
Eikö se ole vielä uskaltanut ennustaa, kun toi talvikin meni aivan metikköön?
Nyt ne on huomanneet, että kun ITL ennustaa jotain pidemmälti, sää ei tottele ja tulos
on päinvastainen.
Jos sulla on makkarissas 1000 lämpömittaria a´la Hong Kong ja Lidl, joiden mittaustarkkuus kaksi astetta suuntaan tai toiseen (eli mahdollisuus jopa neljän asteen heitto kahden eri mittarin välillä), voidaan lämpötila määritellä aika tarkkaan vaikka kello 10.00, jolloin kaikkien mittarien lukema kirjataan ylös.
Tiesitkö, että esim. lämpötilan määrittämiseksi asteen parin tarkkuudella ei tarvita edes lämpömittaria, omat havainnot riittävät.
Samanlaisten mittausten lukumäärä korreloi toistensa virheet.
Ilmaston käsite on sinulla hakusessa. Ilmastolla tarkoitetaan pitkän ajanjakson keskiarvoa sääparametreistä, eikä se muutu kuin hyvin vähän yhden vuoden kuluessa. Seuraavan vuoden ilmaston ennustaminen on siis hyvin helppoa, se on sama kuin tämän vuoden ilmasto.
Kun ilmastoa ennustetaan, ei pyritä ennustamaan säätä 100 vuoden päähän, vaan tuon ajan keskimääräisiä ilmasto-oloja. Ilmastoennusteita ei siis tule pitää minkäänlaisina pitkän ajan sääennusteina. Ilmastoennusteet antavat arvioita siitä, miten ilmasto tulee muuttumaan, esim. onko 100 vuoden päästä lämpimämpää, jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta lisätään. Ne eivät siis kerro onko vuonna 2100 Lappeenrannassa 23 astetta kesäkuun kolmantena päivänä.
Mitä tulee mittareihin ja tarkkuuteen, suosittelen tutustumista suurten lukujen lakiin.
Tuhannella mittarilla kyllä saadaan kiitettävästi desimaaleja, mutta
mittauksen tarkuus ei parane, sanoo mittaustekniikka.
Kirjoittamasi sisätää oletuksen että mittarit näyttäisivät keskimäärin oikein,
kun virhe esimerkiksi voi johtua mitta-anturin epälineaarisuudeta jolloin mittarit
näyttävät keskimäärin yhtä väärin.
Mutta jos aseen paikka on jo päätetty ennalta ja vain luodit, jotka tukevat tätä päätelmää otetaan huomioon, niin etsintä vaikeutuu.
Tätä vain tarkoitin.
Kyseessä on todennäköisyys eikä mikään helvetin keskiarvo. Älkää nyt hyvät ihmiset näytelkö pätemisen tarpeen vuoksi typerämpää kuin oikeasti olette keskittymällä pilkun nussimiseen.
ne olis lepakoita.
Tarkoitat, että tiedemaailmassa vallitseva konsensus olisi ennalta määrätty. Eli 95% tiedemiehistä tekevät vain tutkimustuloksia, jotka tukevat AGW:tä, koska heitä on käsketty niin tekemään ja siis väärässä, ja loput 5% tiedemiehistä ovat riippumattomia ja siis oikeassa.
95% tiedemiehistä VOI olla väärässä ja 5% tiedemiehistä VOI olla oikeassa. Mutta AGW:hen viittaavat tutkimustulokset EIVÄT ole määrätty ennalta.
on nimenomaan pilkunnussimista, nysse vielä on paljastunut jopa pulunnussijoiden
suorittamaksi pilkunviilaamiseksi, jos ymmärrät sanomani!
"Ilmasto on lämmennyt/kylmentynyt 0,2 astetta sadassa vuodessa joka on
0,002 astetta voisisadassa ja Grönlannin jäät ovat joskus sulaneet 0,01%
vuodessa.
Milläköhän eväillä ropelihatut ovat mitanneet Gröönlannin jäämäärän, saatikka sen
muutoksen, vieläpä 1/10000 osan tarkkuudella, sitten vielä virhemarginaaliakin pitäis
olla lisäksi, niin pannaan tuohon että 1/100 000 osan tarkkuudella.
Mieti vähän, "tutkimuksen" tuloshan pakosti hukkuu virhemarginaaliin, muttakun:
Alaaarm!
Jos vaikkapa kohdalta kulkeekin suihkuvirtaus kolmen päivän ajan lännestä itään kuten niillä on tapana. Sitten väli kerroksessa onkin pyörivää tuulta vaikkapa etelän suuntaista ja maan tasolla aivan heikkoa itätuulta 1-2 metriä sekunnissa aina 60-metriin asti. Luultavasti porukka olisi aivan pihalla siitä missä on ampuma paikka, koska ei saisi tietää noita ylätuulten vaikutusta. Tai jospa vielä se suihkuvirtaus muuttaisikin hiukan suuntaa ja siihen ampumakohdalle tulisikin mutka etelään. Jolloin koko rypäs olisi aluksi jossain kaakossa tai itäkaakossa ja sen jälkeen todella paljon etelässä.
Ja kun kyseessä on luoti, se kohoaa tietyllä nopeudella. Kun taas kyseessä on ilma, se kohoaa niin nopeasti, kun sattuu olemaan lämpöä ja millainen on ympäröivä ilmamassa. Siis luoti on todella yksinkertainen asia vielä. Ja ilmamassa... Jos se onkin kuivaa tai toisaaltaan kosteaa se ilma... Se kohoaa eri nopeudella. Tai jos onkin enemmän hiilidioksidia paikallisesti. Joskus maan tasollakin savu matelee pitkin maata ja jää tunneiksi paikoilleen leijailemaan. Joskus taas savuvana kohoaa iloisesti tuuliin ja katoaa sitten. Ilma on hiukan vaikea ennustettava, kuin joku luoti.
Mitä tapahtuu kun ilman kosteusprosentti tulee kasvamaan ilman lämmetessä? Tai jos pilvisyys kasvaa ja mahdolliset sateet lisääntyy? Laskeeko vai nouseeko silloin lämpötila? Ja hiilidioksidin osuudesta lämpenemiseen ollaan hyvinkin eri mieltä. On taidettu hiukan ilmoitella yläkanttiin hiilidioksidin osuutta lämpenemiseen. Ja jos ilman kosteus lisääntyisi lämmön kasvun myötä, lisääntyisikö myös kasvillisuus? Tämä taas sitoisi lisää kosteutta. Vesi on tehokas energian kuljetin ylemmäs ilmakehässä ja jos ilman kosteusprosentti kasvaa, niin myös energian kuljetus ylemmäs ilmakehään nopeutuu ja näin myös sateet mahdollisesti yleistyisi.
Ennenkin on tapahtunut ilmaston radikaaleja viilenemisiä sateiden ansiosta. Sen sijaan hiilidioksidin ansiosta ei ole koskaan aiemmin ilmasto lämmennyt radikaalisti. Mikään historiassa ei tue tätä väitettä. Hiilidioksidipitoisuudella on yhteys lämpöön, mutta lämpö on se joka kasvattaa sitä hiilidioksidipitoisuutta. Hiilidioksidipitoisuudet ovat olleet ennenkin moninkertaisia nykypäivään verrattuna. On ollut aikoja ilman jäätiköitä missään.
Miten sun yhtälössä reagoi lämpötila vaikkapa New Orleanssissa, jos se onkin vaikkapa veden alla 40-50 vuoden kuluttua? Onko se laskenut, vai kasvanut? Ja samalla sa vaikuttaa säätyyppiin myös kilometrejä sisämaahan päin. Vesi on niin suuri tekijä ilmaston säätelijänä, että hiilidioksidi hukkuu kun pieru saharaan noilla hiilidioksidimäärillä, joita ihminen päästää energian käytöllään.
Niin paljonko olikaan se lämpeneminen tällä hetkellä? 0.7? Ja siitä puolet oli auringon säteilyn kasvun ja yläilmakehän hiukkaspitoisuuden muutosten ansiota. Lopusta noki ja maankäyttö, rakentaminen, vesistöjen muokkaus ja metsien tuhoaminen, lohkaisee aimo osan. Sitten on metaani ja muut kaasut. Hiilidioksidistakin valtaosa tulee muualta kuin ihmisen energian käytöstä. Kasvien ja eläinten mätänemisestä ja merien heikentyneestä kyvystä sitoa hiilidioksidia. Tulivuoret ja metsäpalot. Niin ja sit suora lämmittäminen kaupunkien ja teollisuuden toimesta. Lauhdevoimalat ja muut.
Mikä jääkään sille säästölampulle säästettäväksi?
Ihme vuodatus, aihetta marginaalisesti sivuten. Kaiken lisäksi sisältää paljon perusteettomia väitteitä ja virheitä. Keskittymisvaikeuksia?
Se lämpenemisnopeus on 0,2 astetta vuosikymmenessä, joka ei siis ole tutkimustulosten keskiarvo, vaan todennäköisyyslaskennan yksi numero Gaussin käyrässä.
Katso tämä sivu, niin ehkä ymmärrät, mitä tarkoitan todennäköisyydellä: http://www.ncdc.noaa.gov/paleo/recons.html
Kaikkein ikävintä koko härdellissä on käyrien muodot.
Perusteluja vasta olikin. Kerroppa nyt ensin vaikka se, että miten nuo perusteluni ei osunut tuohon sun väitteeseen, jossa oli mainittu hiilidioksidi ja sitten ilmaston lämpeneminen siten, että annat siinä ymmärtää hiilidioksidin olevan sama asia kuin ilmastonlämpötilamuutokset?
Virheitä? Kerro missä?
Kommenttini koski nimim. DaVinssin käsitysten virheellisyyttä. Oma vuodatuksesi on aiheen sivusta.
Väität: "Sen sijaan hiilidioksidin ansiosta ei ole koskaan aiemmin ilmasto lämmennyt radikaalisti."
Selvästikään et ole perehtynyt ilmastoasioihin. Ilmasto on lämmennyt radikaalisti hiilidioksidin takia monta kertaa. Paleoseeni-eoseenikauden terminen maksimi on yksi esimerkki. Toinen esimerkki ovat glasiaali-interglasiaalitransitiot, joiden aikana ilmasto lämpenee useita asteita (n. 6-8 astetta) hiilidioksidin takia.
Me emme voi ennustaa keskimääräistä ilmasto-oloja koska ilmasto on alati muuttuvaa tai sitten ei. Eli ts. meillä ei ole riittävää mittaustekniikoita, ennustustekniikoita ja kaiken lisäksi tiede ja ennustaminen rinnastetaan nykyään samanarvoisiksi. Tilanne on siis aivan sama kuin Da Vincin aikaan. Ennustajat päättävät mikä on totta ja mikä ei.
"Se pyörii sittenkin"
Hiilidioksidipitoisuus on ollut Jurakaudellakin 4-5 kertainen nykypäivään verrattuna, mutta ilmaston lämpeneminen oli syynä hiilidioksidipitoisuuden kasvuun, ei toisinpäin. Joissain tapauksissa, jolloin ilmanpitoisuuksien takia lämpötilat ovat radikaalisti nousseet, ovat pitkäaikaisten kylmien jaksojen jälkeen, jolloin metaanimassat jotka ovat vuosituhansien aikana kertyneet merin pohjiin vapautuvat ja kertyneet maatumatta jääneet pakastuneet kasvi- ja eläinperäiset tuotteen ovat alkaneet maatua. Noihin aikoihin ei ole ollut metsiä euroopassa eikä liioin Pohjois-Amerikassa, jotka olisivat kyenneet tasapainoittamaan tilaa.
Ikimetsät ovat muodostuneet vasta sen jälkeen. Myöskään tropiikki, ei ollut kovin tropiikkia siihen aikaan. Okei, oli väärin sanoa, ettei koskaan, mutta mantereiden ja aikakausien välinen ero verrattuna tähän hetkeen... ja sittenkin... Radikaalit lämpenemiset sen jälkeen kun kasvillisuutta on muodostunut, ei ole koskaan saanut meriä kiehumaan ja Maapalloa tuhoutumaan. Lämpeneminen ei ole sittenkään uhka kuin joillekin eläinlajeille. Eläinlajeja tulee kuolemaan sukupuuttoon aina ja sille ei mahda kukaan mitään.
Vaikka lämpenisi 6-8 astetta, niin mitä se merkitsisi ihmiselle lajina? Nuo hienot valtiorajat... Siis ihmisten reviirit... Pitkällä aikavälillä mikään ei ole niin naurettavaa kuin uskoa valtioiden pysyvän samalla alueella ikuisesti. Tai ainakin ihmiset muuttavat.
Maapallo on niin muuttuva kokonaisuus, ettei radikaalimuutos ole joku pariastetta. Se on radikaalia jollekin Venetsialle. Voi voi. Mitä pitää olla idiootti ja rakentaa johonkin meren rantamille. Jos ite rakentaisin Kymen rannalle 10 sentin päähän vesirajasta, niin kyllä minut haukuttaisiin idiootiksi ennemmin, kuin että alettaisiin syyttämään patojen omistajia vedenpinnan noususta.
Jos sanotaankin, että Maapallon normaali lämpötila on -10 astetta, niin silloin koskaan ei lämpötila ole noussut radikaalisti minkään muutoksen takia 2 miljardiin vuoteen. Muistetaampa se, että akselikallistumamuutoksen ansiosta lämpötilamuutokset ovat normaali tapahtuma.
Lisää tämmöistä...
Peräkammarin poijaat pohtii ihan 3-ulotteisuutta!
Lisääääääää!!!!!!
Ilma on monitahoinen kaasu ja hiukkassotku jonka tarkka lämpötilan mittaaminen eri pisteistä on puuhastelua.
Infrapunamittari pitäisi viedä kuuhun ja mitata koko maapallon lämpötilaa.