Hiilidioksidi on ilmaa raskaampi kaasu. Kaupungeissa tuotetaan joka päivä valtavia määriä hiilidioksidia joka jää kaupunkiin lämmittäen juuri sen kaupungin alueella erityisesti ilmaa. Hiilidioksidi ei absorboi ainoastaan yläilmoissa infrapunasäteilyä, vaan tekee sitä myös paikallisesti. Autojen ja muiden kaupungin laitteiden ja polttouunien, sekä hajoamisen tuottama hiilidioksi sekä infrapunasäteily korostaa toisiaan paikallisesti paljon enemmän, kuin keskimäärin tavallisessa maastossa. Kaupunkirakentamisen ja myös ajoneuvojen varaaman lämmön merkitys korostuu paikallisesti sitä enemmän, mitä suurempi asukasluku ja toisaaltaan energiankulutus alueella on. Kun hiilidioksidi absorboi infrapunasäteilyä, se lämmittää ympäröivää ilmaa ja silloin hiilidioksidin luovuttama lämpö lisää infrapunasäteilyn määrää.
Eli... Hallituksen linjaus kaupunkilaistaa mahdollisimman suuri osa väestöä, lisää kasvihuoneilmiötä? Olkoonkin, että joissain yksittäisissä tapauksissa se vähentää maalla asumista. Useimmiten kuitenkin lienee asian laita se, että semi-maalta kerrostaloista siirrytään kohti suurempia keskustoja.
Eli... Hallituksen linjaus kaupunkilaistaa mahdollisimman suuri osa väestöä, lisää kasvihuoneilmiötä? Olkoonkin, että joissain yksittäisissä tapauksissa se vähentää maalla asumista. Useimmiten kuitenkin lienee asian laita se, että semi-maalta kerrostaloista siirrytään kohti suurempia keskustoja.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos siellä pääkaupunkiseudulla mittari näyttää lämpimämpiä lukuja kuin vaikkapa mummolassa, niin paitsi että siihen vaikuttaisi pelkästään tuottamanne lämpö, niin myös paikallinen kasvihuoneilmiö.
Milloinkas hallitus niin on linjannut, että pitää kaupunkilaistaa mahdollisimman suuri osa väestöä?
Eiköhän se sama hiilidioksidimäärä tule ilmakehään asumispaikasta riippumatta.
Ja kuten kaikki tiedämme, hiilidioksidi absorboi lämpösäteilyä.
Ilman tuulta hiilidioksidi saattaa jäädä kuitenkin toviksikin korkeampana pitoisuutena alueelle ja tasaantuu sitten. Samaan aikaan kuitenkin kaupungissa tuotetaan uutta hiilidioksidia. Jolloin kaupunkialueella on korkeampi hiilidioksidipitoisuus samalla kun siellä on korkeampi infrapunasäteily määrä.
Ja hallituksen linjauksesta... Nää kaupunki liitokset säästöineen johtaa palveluiden keskittymiseen keskustoihin ja koulujen ja päiväkotien lakkautukset laitakylistä... Jos palvelut lähtee, niin kyllä sitä miettii yks sun toinen, että mitä sinne kylään jää. Joskin myönnettäköön, että osa palveluiden siirtämisistä, on kuntien päätöksiä. Mutta siihenkin on valtiolla sormensa pelissä, kun osuudet kunnille ei kasva samaan tahtiin kuin kulut, niin varsin hyvin tietää mistä siirretään palveluita ja mihin. Ja kun kunnilta kiristetään nyöriä, niin kuntien työntekijöiden määrä vähenee kaiken aikaa. Mikä jälleen lisää painetta muuttaa kaupunkiin. Tehostaminen johtaa pienyrittäjienkin tehostamiseen. Eli ei auta kun laittaa lappu luukulle ja mennä sinne kaupunkiin etsimään liikeyritykselleen paikkaa. Hallitus ei ole asiaa ehkä suoraan päättänyt, mutta ei tunnu ihan vahingoltakaan tämän suuntainen liike.
Kuule, ei se CO2 lämmitä ilmaa vaan energian käyttö.
Niin totta kyllä, ettei hiilidioksidi tee mitään itsessään. Ja olen samaa mieltä, että energian käyttö on suurin tekijä tossa, mutta halusin tuoda esille sen, että nimen omaan kaupungissa korostuu hiilidioksidin osuus verrattuna koko maan ja merien pinta-alaan. Ja hiilidioksidi myös luovuttaa sen lämpönsä jonka se imeekin, joten lämmittääkin hiukan. Kaupungissa vaan enemmän ja siellä on myös enemmän sitä infrapunasäteilyäkin. Sekä auringon valosta muuntunutta, että myös käytettyä energiaa. Ja kun hiilidioksidi imee säteilyä itseensä ja sen jälkeen liikkuu ilmavirran mukana lämmittää se myös lähitöitä sillä lämmöllä, joka on siellä kaupungissa varastoitunut hiileen.
Niin energia... Moni ei miellä pakkasen puolella olevan tien pinnan sisältävän lämpöä, vaikka se olisi monta astetta ympäristöään lämpimämpi. Ei siinä käsiään lämmitä, mutta ympäröivää ilmaa kyllä. Tai tummunut lumihanki... Kyllähän siinä lämpöä on näin aurinkoisena päivänä. Sen sijaan puhdas hanki hohtaa kirkkaana ja eristää sisälleen kylmää ilmaa.
Niin kyllä se sittenkin on se energian käyttö joka sen lämpöenergian on siihen pakokaasuun tuottanut. Tämä on niin päivän selvä asia, että en ymmärrä miksi sitä pitää opettaa.
Sä olet näistä keskustelijoista paras sillä esiinnyt kuvallasi ja nimelläsi.
Siis mulllakin palaa tässä tietsikan vieressä 11 W loistelamppu vuodelta 1999 ja se kuluttaa n. 13.5W teholla ydin energiaa tai tuulienergiaa kun ottaa huomioon Suomen energia järjestelmän hyötysuhteen. Se lämmittää maailmaa noin 12W teholla koko ajan. Nyt sattuneesta syystä en elä tällä maapallolla yksin vaan mulla on yli 6.5 miljardia kaveria ja ne käyttää jopa keskimäärin mitattuna enemmän energiaa joka tunti ja joka vuosi. Neegerid polttavat puuta lämpimikseen öiseen aikaan paitsi ne jotka asuvat hienoissa kerrostaloissaan ja heitä on muuten Afrikassa enemmistö. Köyhiä on Afrikassa vain pienen pieni murto osa, mutta he pääsevät kuitenkin uutisiin yksinomaan. Siis neegeridkin kuluttavat enemmän energiaa kuin minä täällä Suomessa.
Kannattaisi olla huolissaan tämän pallon väkiluvusta ja keksiä keinoja ihmisten määrän hallittuun vähentämiseen mutta se ei ole mukava keskustelun aihe.
Vaikka sillä onkin suuri osuus lämpösaarekevaikutuksessa. Myös rakennusten ja autojen keräämä aurinkoenergia on osa syyllinen. Niin sekä talvella noen osuus heijastuksen pienentäjänä ja siis infrapunasäteilyn lisääjänä. Ihmisten kuluttama energia on oma lukunsa, mutta myös rakentaminen vähentää auringonvalon heijastumista maasta avaruuteen ja muuttaa sitä lämmöksi. Maatyypin muuntaminen mullasta asfaltiksi muuttaa maan kykyä varata lämpöä ja säteillä sitä pidempään. Siihen kun lisää paikallisesti hiukan suuremman hiilidioksidikuorman, se antaa mittareille lisäpontta.
Näin talven ollessa voitolla ihmisten tuottama energia on suurin ongelma lämpösaarekevaikutuksessa, mutta ei vaikuta globaalisti muuten sen enempää, kuin keväällä kaupungeissa sulaa ohut lumikerros nopeammin jolloin aurinko pääsee nopeammin lämmittämään maata ja ilmaa. Noella on suurempi rooli lumen sulattajana laajemmilla alueilla. Suurimmassa osassa maailmaa asuntoja ei tarvitse lämmittää samaan tapaan kuin Suomessa. Suomessakin vain osan vuodesta. Silloin rakentamisen vaikutus lienee se olennaisin tekijä infrapunasäteilyn kasvattajana.
Olet oikeassa.
Minäkin olen paasannut tuosta asiasta täällä jo vuodesta 2004, mutta ei ole järki mennyt perille ;)
Nythän pohjoisnavalta ja Grönlannista on likainen lumi melkolailla kokonaan sulanut ja sielläkin alkavat kesät olemaan kylmempiä.
Mut kattellaan. Käyn tässä parhaillaan oikeudenkäyntiä konapajahuijareita vastaan. Tiedätkö hitsaamisesta mitään ? Esim. hitsausnopeus MIG:illä ?
Noen osuudesta... Atte Korhola http://www.mtv3.fi/uutiset/ilmasto/kolumnit.shtml?986009
"Musta hiili aiheuttaa lämpenemistä kahdella tavalla: ilmakehässä se imee itseensä auringonsäteilyä ja lämmittää näin ympäröivää ilmaa ja maahan laskeutuessaan se tummentaa vaaleat lumi- ja jääpinnat aiheuttaen niiden sulamista. Vaikutus on sama kuin hangelle heitetyllä tuhkalla, jonka avulla pälvet saadaan syntymään aikaisemmin keväällä."
"Mustaa hiiltä syntyy erityisesti fossiilisten polttoaineiden kuten kivihiilien ja öljyn poltosta, dieselmoottoreista, metsäpaloista, kerosiinilamppuista sekä erilaisten biomateriaalien kuten puun ja eläinlannan poltosta. Siis kaikesta biomassan epätäydellisestä palamisesta."
"Mustan hiilen päästöt ovat arvioiden mukaan lisääntyneet noin 6-kertaisiksi teollistumisen aikana. Nykyään valtaosa päästöistä syntyy Aasian kotitalouksissa tapahtuvasta tulen käytöstä. Ilmavirtausten mukana nokihiukkaset kulkeutuvat kaikkialle maapallolle."
"Varovaisten arvioiden mukaan tonni mustahiilipäästöjä aiheuttaa 600 kertaa voimakkaamman ilmastopakotteen kuin tonni hiilidioksidipäästöjä."
Oho... Jopas... Pomppas. :D Hitsauksesta tiedän harvinaisen vähän oikeastaan mitään. Oon toki hitsannut puikolla, migillä ja kaasullakin, mutta niin vähän etten kehtaa sanoa yhtään mitään. Puikolla oli ihan kivaa hitsata, mutta astma ei oikein tykkää.