Kyselen nyt laryngiitin lääkityksestä, joka voidaan tehdä kotonakin. En tarvitse nyt sellaisia vastauksia, joissa selitetään kyseisen taudin hoitoa esim. höyryhengityksellä, kylmällä ilmalla, tai sairaalassa tietyillä vehkeillä ja aineilla. Tiedän kyllä jo itsekin nämä.
Ihmettelen vaan, että miksi laryngiittiin voidaan kuitenkin määrätä kortisonitabletteja, mutta ei esim. hengitettävää lääkettä, Flixotidea, joka on kortisonin sukuinen valmiste.
Sairastin pahan laryngiitin syksyllä, jonka jälkeen olen käynyt myös yksityisellä keuhkolääkärillä.
Sain sittemmin paljon jälkeenpäin keuhkolääkäriltä tuosta käynnistä kirjallisen selostuksen ja siihen oli laitettu, että hengitettävää lääkettä ei silloin määrätty, koska ei haluttu pahentaa laryngiittia.
Miksi siis tablettimuotoinen käy, mutta hengitettävä saattaa ärsyttää?
En saa nyt enää tuota kyseistä lääkäriä kiinni kysyäkseni. Terveyskeskuslääkäriltäkään ei saa mitään vastauksia.
Ja lisäksi, netistä saa aika ristiriitaista tietoa laryngiitin lääkityksestä muutenkin. Toiset ovat saaneet myös Ventolinea ja toisille on taas sanottu, että Ventoline ei auta ollenkaan. Joitakin on taas kehotettu käyttämään kyytabletteja, mutta esim. itse en ole saanut tuollaista ohjetta yhdeltäkään lääkäriltä.
Osaisiko joku hieman valaista tätä?
Ihmettelen vaan, että miksi laryngiittiin voidaan kuitenkin määrätä kortisonitabletteja, mutta ei esim. hengitettävää lääkettä, Flixotidea, joka on kortisonin sukuinen valmiste.
Sairastin pahan laryngiitin syksyllä, jonka jälkeen olen käynyt myös yksityisellä keuhkolääkärillä.
Sain sittemmin paljon jälkeenpäin keuhkolääkäriltä tuosta käynnistä kirjallisen selostuksen ja siihen oli laitettu, että hengitettävää lääkettä ei silloin määrätty, koska ei haluttu pahentaa laryngiittia.
Miksi siis tablettimuotoinen käy, mutta hengitettävä saattaa ärsyttää?
En saa nyt enää tuota kyseistä lääkäriä kiinni kysyäkseni. Terveyskeskuslääkäriltäkään ei saa mitään vastauksia.
Ja lisäksi, netistä saa aika ristiriitaista tietoa laryngiitin lääkityksestä muutenkin. Toiset ovat saaneet myös Ventolinea ja toisille on taas sanottu, että Ventoline ei auta ollenkaan. Joitakin on taas kehotettu käyttämään kyytabletteja, mutta esim. itse en ole saanut tuollaista ohjetta yhdeltäkään lääkäriltä.
Osaisiko joku hieman valaista tätä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
oraalisesti nautittavan ja hengitettävän lääkkeen vaikuttavuus erilainen. Itselläni on astma, tällä hetkellä käytössä mm. Symbicot (Flixotidekin toki tuttu) ja kyllähän sen otto ärsyttää mm. nielua. On aivan ymmärrettävää miksi sitä ei kurkunpääntulehdukseen määrätä hoidoksi, ei sitä kuin ei muitakaan hengitettäviä lääkkeitä (kotona, sairaala onkin sitten jo eri asia. )
Oraalisesti otettava onkin sitten jo vallan toinen asia.
Itse saan lähes jokaisen flunssan yhteydessä kurkunpääntulehduksen ja silloin on astmalääkkeen ottokin vaikeampaa.
Mielestäni asia on ihan looginen.
Käytätkö tai oletko itse käyttänyt koskaan hengitettävää astmalääkettä??
Olen itse käyttänyt tilapäisesti hengitettävää ventolinea ja flixotidea.
Samoin lapsella olleet nämä käytössä. Lapsella on ollut usein kurkunpään tulehduksia ja hän on väittänyt, että
ventoline tuolloin helpottaa oloa.
Luin netistä, että lapsille on joskus tuota ihan tuohon vaivaan määrätty, esim. seuraavassa linkissä tulee tämä ilmi:
http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1122875/kurkunpaatulehdus
lapsille (joista tuolla Vauva-palstalla oli kyse, lisäksi se ei ole ammatti-ihmisten palsta laisinkaan) määrätään ORAALISESTI otettavaa Ventolinea.
Se ei helpota sitä turvotusta joka tulee kurkunpääntulehduksessa.
"Miksi siis tablettimuotoinen käy, mutta hengitettävä saattaa ärsyttää?" En oikein ymmärrä sitä ettet tajua tätä mainitsemaasi asiaa...Se kun on aivan simppeli juttu.
laryg.hoidosta:
10. Miten laryngiittia hoidetaan?
Kurkunpääntulehdus on virustauti, eikä spesifistä hoitoa ole. Perinteinen oireenmukainen hoito on höyryhengitys, jota kotona annetaan parhaiten kylpyhuoneessa suihkutusten avulla. Kattilahöyrytys ei palovammavaaran vuoksi ole suositeltavaa. Huolimatta höyryhengityksen vakiintuneesta asemasta ei näyttöä sen tehosta hengenahdistuksen laukaisemisessa ole (1). Niinpä höyrytystä voidaan suositella annettavaksi, mikäli se onnistuu ilman pelkoa. Pakkokonstein annettu höyrytys ei ole perusteltavissa.
Laryngiitin hoitoon on happisumun lisäksi tarjolla kahta lääkettä: inhaloitavaa adrenaliinia ja glukokortikoidia. Vaikean hengenahdistuksen ensisijaishoitona voidaan Spira-laitteellla antaa raseemista adrenaliinia (Vaponefrin, Micronefrin) 10 min kestoisina sumutteina (kerta-annos 0.5-1.0 mg/kg laimennettuna 4 ml:aan keittosuolaliuosta). Adrenaliinisumun teho alkaa näkyä muutamassa minuutissa ja kestää 1-2 tuntia. Ongelmana on adrenaliinin vaikutuksen lyhytaikaisuus. Sairaalassa inhalaatioita voidaan antaa puolenkin tunnin välein. Avohoidossa adrenaliinia annettaessa lapsen vointia on seurattava pari tuntia ennen kotiin päästämistä. Lapsi, jolle adrenaliinia joudutaan antamaan avohoidossa, on yleensä kuitenkin parempi lähettää inhalaation jälkeen sairaalaan.
Kortikoidilääkityksenä voidaan antaa metyyliprednisolonia 2-5 mg/kg tai deksametasonia 0.5-1.0 mg/kg kerta-annoksina parenteraalisesti tai lsuun kautta, yleensä 1-3 kertaa (2). Glukokortikoidista on osoitettu olevan hyötyä nimenomaan lapsilla, joilla on toistuvia laryngiitteja (spastinen kruppi) (3,4). Laryngotrakeiitin suhteen tulokset ovat olleet ristiriitaisempia. Eri tutkimuksista tehty meta-analyysi kuitenkin päätyi siihen, että glukokortikoidit lyhentävät hengitysvaikeuden kestoa tilastollisesti merkitsevästi.
Antibiooteista ei ole hyötyä laryngiitin hoidossa. Joskus potilailla esiintyy ylähengitystietulehduksen jälkeen äänen käheyttä, jonka on esitetty olevan jopa bakteeriperäinen jälkitauti. Näyttöä tästä ei kuitenkaan ole, ja hiljattain tehdyssä tutkimuksessa antibioottilääkitys ei käheyteen vaikuttanut.
1. Henry R. Moist air in the treatment of laryngotracheitis. Arch Dis Child 58:577, 1983.
2. Meretoja O, Backman A, Peltola H. Lasten obstruktiiviset hengitystieinfektiot akuuttien hätätilanteiden hoito. Duodecim 102: 895-902,1986.
3. Koren G, Frand M, Barzilay Z, ym. Corticosteroid treatment of laryngotracheitis v. spasmodic croup in children. Arn J Dis Child 137:941-944,1983.
4. Super D, Cartell N, Brooks C, ym. A prospective randomized double-blind study to evaluate the effect of dexamethasone in acute laryngotracheitis. J Peciatr 115:323-329,1989.
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Niin, kyllähän sen nyt ymmärtää, että vatsaan menevä ja hengitysteihin menevä aine on ihan eri asia ja vaikuttavat eri tavalla, mutta mikä mekanismi siinä hengitettävässä aiheuttaa oikeasti sen kurkun ärsytyksen, haluan lääketieteellistä faktaa.
Suun huuhtominen/kurkun kurlaus lienee minimoi limakalvojen ärsytystä.
Jos lääke rauhoittaa tulehdusta keuhkoissa, niin miksi ei ollenkaan ylempänä?
Peesaan edellä olevan vastausta, siinä kaikki oikein! Vielä lisätiedoksi, että kyytabletithan sisältävät hydrokortisonia.