"Kun sähköä siirretään korkeajännitteisenä, sähkövirta on pieni ja johtojen lämpeneminen vähäistä" kertoo peruskoulun Aine ja energia -kirja.
Korkeajännitelinjoissa kulkee pieni virta. Miksi nämä linjat ovat erittäin vaarallisia jos kerran virta on pieni?
Korkeajännitelinjoissa kulkee pieni virta. Miksi nämä linjat ovat erittäin vaarallisia jos kerran virta on pieni?
Vastaukset 10
Vanhimmat
kannattaisi sinun vähän kerrata. Eihän se virta, mikä johdoissa kulkee ole sama virta, mikä kulkisi sinun kauttasi, jos menisit sörkkimään niitä korkeajännitelinjoja.
Kun kysyjä ilmoittaa lukeneensa asiaa peruskoulun kirjasta, niin tuskin ko. peruskoululainen voi sähköoppia kerrata, kun ei sitä ole vielä lukenutkaan !
Toisekseen se virta mikä niissä johdoissa kulkee on aika paljon suurempi, kuin mikä sorkkijan kautta kulkisi, eikä suinkaan pienempi. Miten tämä sitten Martta0:n mielestä liittyy alkuperäiseen kysymykseen, jää kyllä täysin epäselväksi.
Niissää johdoissa kulkeva virta on kyllä sen verran suuri, ettei lumikuormaa juuri päälle kerry, vaan lumi sulaa pois.
Virta on "pieni" vain siinä mielessä, että tehoa hukkuu matkalle lämmöksi varsin vähän välitetystä tehosta.
Ja vielä alkuperäiselle kysyjälle tiedoksi, etteivät ne suurjännitejohdot ole millään lailla erityisen vaarallisia, kun ymmärtää pysyä niistä kaukana. Esim istuessasi ohi ajavassa autossa, et joudu niiden johtojen takia mihinkään olennaiseen vaaraan.
Ei se virta suurjännitejohdoissa ole pieni...se on suhteellisesti pieni virta. Suurjännitepiuhoissa siirretään suuria tehoja paikasta toiseen.
Suurjänniteessä on vielä sekin, että tarpeeksi lähelle kun menee syntyy valokaari joka aiheuttaa palovammoja...
Mitenkähän suuri virta noissa korkeajännitelinjoissa oikein kulkee, onko kenelläkään tietoa?
eli otsikon mukaan Olkiluodon kahdesta 860 MW yksiköstä lähtee 440 kV jännitteellä yhteensä 3900 A. En tiedä montako linjaa sieltä lähtee. Google mapsin ilmakuvassa näkyy ainakin kaksi suurta linjaa ja useita pienempiä. Kiloampeereista on kuitenkin kyse. Sehän on erittäin pieni virta siihen nähden että ison kuorma-auton dieselin startti ottanee 1000 A kylmässä.
Siirrettäessä sähköä 440 kilovoltin linjassa on virta vain yksi kahdeskymmeneskahdesosa siitä mitä 20 kilovoltin linjassa. Mutta kiloampeereita joka tapauksessa.
että pienikin virta suurella jännitteellä aiheuttaa pahat vammat.
Esim. 440 kilovoltilla 1 amppeerin virralla syntyy jo 440 kilowatin
teho mikä suurinpiirtein räjäyttää ihmisen kappaleiksi kun kehon
nesteet äkkiä höyrystyvät.
Sähkötuolia on käytetty teloituksiin enemmän kuin tarpeeksi joissain maissa, eikä vielä kukaan ole räjähtänyt kappaleiksi. Jotkut ovat jopa kituneet pitempään ennen kuolemaansa. Eikä niissä mitään 110V usa-laista kotitalousjännitettä käytetä, vaan nimenomaan suurjännitteitä. Ihmisen resistanssi vaan ei ole ollenkaan vakio, eikä tasavirran ja vaihtovirran vaikutus ollenkaan sama.
Suomessakin silloin tällöin eläimiä kiipeää suurjännite johtoihin ja kuolee, mutte vielä yksikään ole räjähtänyt kappaleiksi. Linnut taas istuskelevat useinkin johdoilla ilman minkäänlaisia vaikutuksia, niiden läpi kun ei kulje virtaa lainkaan ...
vilkaista vikipediasta kuoleman tuomiot/ sähkötuoli.lötyy tietoa virroista ja vaikutuksista.ei kannata kyllä kolttosia paljon harrastella.
Tehohäviö johdossa on P=I^2*R. Eli tehohävö on neljännes, jos virta menee puoleen. Tästä syystä tietty teho kannattaa siirtää mahdollisimman suurella jännitteellä, jotta viirta on pieni ja hukka myös pieni. Tilanne on aivan vastaava kuin veden siirtäminen putkessa. Mitä kovemmalla paineella vettä putken läpi syötetään, sitä enemmän vettä saadaan läpi. Lopulta putki pettää, jos painetta lisätään liikaa.
Jännite ei tapa vaan virta. Jännite on kuitenkin virran syy. Virta tuppaa olemaan suoraan sitä suurempi, mitä suurempi on jännite. Todella suurilla jännitteillä virtaa syntyy tilanteissa, joissa ei arvaakaan. Sähköiskun voi saada metrinkin ilmavälillä, virta loikkaa ilman lävitse ihmisen lävitse maahan ja henki pois.