suomalainen perinneruoka karseaa

Ennen kaikki tehtiin enemmän ja vähän vähemmän ruumiillista voimaa käyttäen, ei silloin pärjää köykäisillä sapuskoilla. Mitä raskaampi työ, sitä raskaammat eväät. Taitaisi hyytyä pokasahan tai röyskän veto jos eväinä olisi pelkkiä ituja tai paistettuja porkkanoita.

Nykyinen sukupolvi ei edes tiedä mikä on pokasaha tai röyskä, tuskin edes moottorisahaa ovat kädesään pidelleet. Joystick on niitä nuorison käytössä olevista kaiketi raskaimpia kapineita, joten sillä suoritetut virtuaalitoimet tulevat ruokituksikin miltei virtuaalieväin. Hauislihas ei kehity pelkkää mönkijän kaasukahvaa kääntäessä.

Meillä on lisäksi rasitteena yleensä kylmä talviaika, jolloin energiaa palaa niin pesässä kuin mahassakin, ei siihen lämmitykseenkään pelkkä kynttilän liekki riitä, kyllä se isompaa praasua vaatii.
Näistä seikoista kaiketi sitten johtuu, että perinteiset ruokamme ovat melko raskaita.

Meillä sentään syödään kalaa ja jossain määrin myös vihanneksia ja juureksia. On aina syöty.
Jos vertaamme mongolien ruokavaliota omaamme, niin me syömme kuitenkin heihin verraten melko kevyesti.

Mikä sitten on perinneruoka? Tuolla jokin aika sitten kyselin lammaskaalin ohjeita ja sainkin, kiitos vielä kerran... Ei mielestäni mitenkään raskasta ruokaa. Lammasta, kaalia ja porkkanaa. Että tuli se kasvisosastokin hoidettua.
Laitan usein karjalanpaistia ja erilaisia lihapatoja, mihin tulee ehkä enemmän kasviksia kuin lihaa. Kun ne kypsyttää hiljaa hauduttaen savipadassa, ei todellakaan tarvita rasvaa, vaan ainekset muhivat keskenään ja lopputulos on todella maukas.
En sylje myöskään pastaruokien päälle, vaikka ne eivät nyt ehkä edustakkaan suomalaista ruokaperinnettä. Ovat kuitenkin suhteellisen nopeita ja helppoja tämmöselle tumpelokokille.
Kalakukko edustaa suomalaista ruokaperinnettä parhaimmillaan, suurta herkkuani.

Sotis kirjoitti:

Mikä sitten on perinneruoka? Tuolla jokin aika sitten kyselin lammaskaalin ohjeita ja sainkin, kiitos vielä kerran... Ei mielestäni mitenkään raskasta ruokaa. Lammasta, kaalia ja porkkanaa. Että tuli se kasvisosastokin hoidettua.
Laitan usein karjalanpaistia ja erilaisia lihapatoja, mihin tulee ehkä enemmän kasviksia kuin lihaa. Kun ne kypsyttää hiljaa hauduttaen savipadassa, ei todellakaan tarvita rasvaa, vaan ainekset muhivat keskenään ja lopputulos on todella maukas.
En sylje myöskään pastaruokien päälle, vaikka ne eivät nyt ehkä edustakkaan suomalaista ruokaperinnettä. Ovat kuitenkin suhteellisen nopeita ja helppoja tämmöselle tumpelokokille.
Kalakukko edustaa suomalaista ruokaperinnettä parhaimmillaan, suurta herkkuani.

Lue lisää

Lammaskaali sisältää 518 Kj/100 gr, eläinrasvaa 61%, proteiinia 29%, hiilihydraattia 10%.
Karjalanpaisti puolestaan 513Kj/100 gr, eläinrasvaa 49%, proteiinia 50%, hiilihydraattia 1%, joten eivät nuo nyt ihan diettiruokiakaan ole.

Kalakukko, josta me molemmat pidämme onkin sitten monta astetta järeämpää purtavaa, sisältäen 953Kj/100, josta rasvaa 40%, proteiinia 24% ja hiilihydraattia 36%.
Joten kyllä perinteisissä ruokalajeisssamme löytyy puhtia vaikka metsurinkin töihin!

kanaviillokki ja tilliliha ovat todella hyvää, kun ne itse kunnollisesta lihasta tekee. Tottakai ne koulun pöperöt oli mitä oli, halvinta mahdollista kamaa eli jänteitä, rustoja, läskiä, ei sinänsä ihme, että monilla kammo niihin jäänyt, mutta totisesti, kun itse tekee, tai sama se kuka, mutta kunnon aineista, niin hyvä tulee.

tillisilli kirjoitti:

kanaviillokki ja tilliliha ovat todella hyvää, kun ne itse kunnollisesta lihasta tekee. Tottakai ne koulun pöperöt oli mitä oli, halvinta mahdollista kamaa eli jänteitä, rustoja, läskiä, ei sinänsä ihme, että monilla kammo niihin jäänyt, mutta totisesti, kun itse tekee, tai sama se kuka, mutta kunnon aineista, niin hyvä tulee.

Lue lisää

Koska koulussa kotitaloustunnilla tehtiin kerran tillilihaa niin siitä ei saa hyvää tekemälläkään koska se tilli ei sovi lihan mausteeksi ja keitetty liha on kamalaa ja kun se tehdään naudan lihasta ja naudassa ei ole muuta syötävää kun ulko ja sisäfile muut osat ovat huonoja kun valmistamiseen menee liikaa aikaa.

mk kirjoitti:

Koska koulussa kotitaloustunnilla tehtiin kerran tillilihaa niin siitä ei saa hyvää tekemälläkään koska se tilli ei sovi lihan mausteeksi ja keitetty liha on kamalaa ja kun se tehdään naudan lihasta ja naudassa ei ole muuta syötävää kun ulko ja sisäfile muut osat ovat huonoja kun valmistamiseen menee liikaa aikaa.

Lue lisää

ei kelvannu minullekkaan kuin fileet, nyt on toisin.

Käsivartensa saadakseen tällaista ruokaa, sanoo Claus Meyer, kehuessaan suomalaista ruokaa!
Jopa mämmi maistuu hänelle, sen sijaan leivät eivät saa ylistystä.

No kuka sitten on Claus Meyer?
Hän on tanskalainen huippuravintoloitsija, kööpenhaminassa sijaitsevan, kahden Michelin tähden omaavan Noma-ravintolan perustaja. Ravintola on valittu 10:nneksi parhaaksi ravintolaksi maailmassa, joten kanttia pitäisi löytyä!
Claus Meyer on julkaissut 14 ruokakirjaa, useita TV-kokkaus-sarjoja,pitää luentoja ja puhuu pohjoismaisen keittiön puolesta!

Vanha kokki kirjoitti:

Käsivartensa saadakseen tällaista ruokaa, sanoo Claus Meyer, kehuessaan suomalaista ruokaa!
Jopa mämmi maistuu hänelle, sen sijaan leivät eivät saa ylistystä.

No kuka sitten on Claus Meyer?
Hän on tanskalainen huippuravintoloitsija, kööpenhaminassa sijaitsevan, kahden Michelin tähden omaavan Noma-ravintolan perustaja. Ravintola on valittu 10:nneksi parhaaksi ravintolaksi maailmassa, joten kanttia pitäisi löytyä!
Claus Meyer on julkaissut 14 ruokakirjaa, useita TV-kokkaus-sarjoja,pitää luentoja ja puhuu pohjoismaisen keittiön puolesta!

Lue lisää

Niin, mitä on suomalainen perinneruoka ja onko kaikki se rasvaista ja raskasta? Kuten aiemmin jo joku kirjoitti keitot (esim. kala- ja liha-) on perinteisesti suomalaisessa keittiössä tuttuja ruokia. Ajat ovat monesti olleet huonoja, joten lihaa keitossa on voinut olla melko vähänkin ja sen tilalle on laitettu oman maan juureksia. Vielä nykyisenkin ravinto-opin mukaan porkkana sisältää vähemmän rasvaa kuin porsaankylki, eikö? Ja kalaakin oikein suositellaan syötäväksi useita kertoja viikossa.

Myös suomalaisten ruokien karseudesta uskallan olla eri mieltä. Jos nyt johonkin ruokaan käytetään vähän verta tai maksaa, niin ajatelkaapa vaikkapa kiinalaista keittiötä, jossa käytetään eläimestä nekin osat, joita me emme edes jauhelihaksi kelpuuta. Harvoin syön sellaista suomalaista ruokaa, josta en tietäisi, mitä se sisältää. Tilaapa itsellesi pizza, joka on keksitty juuri sitä varten, että tähteet voidaan hyödyntää.

Ja suomalaisista jälkkäreistä paras ikinä on mustikkamaito!

ruokia kukaan 2000 luvulla suo koska on parempiakin ruokia olemassa. Joskus 60-luvulla makkarakasitike oli hyvää mutta nykyjää ihan juntti ruokaa mutta esim kaikki katkaravuista valmistettu ruoka on ihan hyvää ja kebabit, tortillat ja muut eksoottiset ruuat on hyviä. Tosiasia on että jos osaa maustaa ruuan hyvin niin esim. jauheliha kastikkeesta saa hyvää kun sen maustaa oikein niin maustuu.

on hyvää kirjoitti:

Niin, mitä on suomalainen perinneruoka ja onko kaikki se rasvaista ja raskasta? Kuten aiemmin jo joku kirjoitti keitot (esim. kala- ja liha-) on perinteisesti suomalaisessa keittiössä tuttuja ruokia. Ajat ovat monesti olleet huonoja, joten lihaa keitossa on voinut olla melko vähänkin ja sen tilalle on laitettu oman maan juureksia. Vielä nykyisenkin ravinto-opin mukaan porkkana sisältää vähemmän rasvaa kuin porsaankylki, eikö? Ja kalaakin oikein suositellaan syötäväksi useita kertoja viikossa.

Myös suomalaisten ruokien karseudesta uskallan olla eri mieltä. Jos nyt johonkin ruokaan käytetään vähän verta tai maksaa, niin ajatelkaapa vaikkapa kiinalaista keittiötä, jossa käytetään eläimestä nekin osat, joita me emme edes jauhelihaksi kelpuuta. Harvoin syön sellaista suomalaista ruokaa, josta en tietäisi, mitä se sisältää. Tilaapa itsellesi pizza, joka on keksitty juuri sitä varten, että tähteet voidaan hyödyntää.

Ja suomalaisista jälkkäreistä paras ikinä on mustikkamaito!

Lue lisää

pitzaa keksitty sitä varten mihin laitetaan viikon tähteet vaan se oli italiassa köyhien ruokaa jossa oli leipää tomaattikastiketta ja juustoa ja jossain vaiheessa ruvettiin laittamaan muita aineksia mutta se ei ole sama kuin suomessa pyttipannu ja lukekaa vähän italian historiaa niin tiedätte asioista jotain.

mk kirjoitti:

ruokia kukaan 2000 luvulla suo koska on parempiakin ruokia olemassa. Joskus 60-luvulla makkarakasitike oli hyvää mutta nykyjää ihan juntti ruokaa mutta esim kaikki katkaravuista valmistettu ruoka on ihan hyvää ja kebabit, tortillat ja muut eksoottiset ruuat on hyviä. Tosiasia on että jos osaa maustaa ruuan hyvin niin esim. jauheliha kastikkeesta saa hyvää kun sen maustaa oikein niin maustuu.

Lue lisää

Perunan ja kastikkeen syöminen on aika nuorta perinnettä, joka yleistyi Suomessa vasta 1800-luvulla. Paljon vanhemmat perinteet ovat esimerkiksi kuivatulla, paistetulla ja savustetulla lihalla ja kalalla, puuroilla, leivällä ja keitoilla. Suola tuli säilöntäkeinoksi paljon nyöhemmin kuin kuivaaminen, joten perinteinen suomalainen ruoka ei edes ole suolaista. Suomalainen perinneruoka on tyypillisesti aika puhdasta ruokaa, jossa ruoka-aineet erottuvat selkeästi ja ruuasta näkee, mistä se on tehty.

Vanhimpia tunettuja suomalaisia ruokia lienee Lemin särä, joka on todella herkullista. Myös karjalanpaisti, poronkäristys, loimulohi ja savusiika ovat perinneruokia. Lihaa ja kalaa syötiin jo kivikaudella.

Suomalaiset ovat kuitenkin viljelleet maata esihistoriallisista ajoista lähtien, ja oppineet käyttämään myös viljaa ravinnokseen hyvin varhain. Leipä nyt yleensäkin on oikein hyvää perinneruokaa, erityisesti rieska, kaura- ja ohraleipä mutta myös ruisleipä. Puuro on vanhempi kuin leipä, ja myös nykyiset Elovena-hetki yms. pikapuurot jatkavat tätä perinnettä. Ne ovat hyviä aterioita, eikä perinne katoa siitä mihinkään, että puuron tekee mikrossa tai nauttii valmiina, kuivattuna patukkana. Samaa perinnettä se on, vaikka onkin muuttanut vähän muotoaan matkan varrella.

Myös monet marjaruuat ovat perinneruokia, esimerkikis marjakukot, marjapiirakat, marjapuurot ja melko nuorta perinnettä edustavat kiisselit. Mustikkamaito ja mansikkamaito ovat perinneruokia nekin.

Ennen kuin perunan käyttö omaksuttiin, meillä oli viljan lisäksi hernettä ja naurista. Hernekeitto on hyvin perinteinen ruoka, jota syötiin jo silloin kun ei vielä tunnettu perunoita. Hernekeiton kanssa sopii palan painikkeeksi leipä ja sahti. Viinaakin osattiin tislata jo kauan ennen kuin tiedettiin perunoista ja kastikkeista mitään. Myös kaikki maitoon keitetyt keitot ovat hyvin suomalaisia, esimerkiksi maitoon tehty lohisoppa tai madesoppa, jotka ovat erittäin hyviä ruokia monen mielestä vielä nykyäänkin.

Maidosta osattiin tehdä myös piimää, viiliä ja juustoa hyvin varhain. Leipäjuusto tulen loimussa täplikkääksi kypsenenttynä on hyvin vanhaa perinneruokaa, jolla voi nykyihminenkin herkutella. Myös hämäläiset piimä- ja munajuustot ovat perinneruokaa. Viilin syönti on nykyään selvästi enemmän vanhusten tai keski-iän ylittäneiden juttu, mutta nuoret syövät mielellään jugurtteja, jotka tulivat suomalaisiin kauppoihin joskus 1960-70-luvun taitteessa. Jugurtissa on sama periaate kuin viilissä, mutta hapatus tapahtuu eri bakteereilla, jotka vaativat elääkseen luontaisesti lämpimämmän ilmaston mitä meillä on. Jugurtin valmistus teollisesti kuormittaa ympäristöä huomattavasti enemmän kuin viilin valmsitus kotona, joten jugurtit eivät ole kovin ekologinen vaihtoehto. Saapas nähdä kauanko ne pitävät suosionsa, kun nykyään entistä useampi kuitenkin vaatii ruualta ekologisuutta.

Rasvaiset kastikkeet eivät ole suomalaista perinneruokaa, vaan uusia tulokkaita, jotka saattavat jäädä pelkiksi 1800-1900-luvun käypäläisiksi ruokakulttuurissamme. Näyttää siltä, että ruskistetuista jauhoista tehdyt makkara- ja jauhelihakastikkeet eivät ole aivan 2000-luvun juttu.