Miten sytytyspuolan toiminta eroaa akku- ja magneettosytytyksessä, kun akku otetaan pois ja vaihtojännite tuodaan suoraan vauhtipyörän laturin puolalta sytytyspuolan ensiöön. Miten kondensaattori muuttaa toimintaansa ja tuo tasavirran muuttuminen vaihtovirraksi sytytyspuolassa ja sen vaikutus tulpan kipinään.
Ongelmana on kipinöinti katkojankärkien välissä (riippuu kärkivälistä) 1 syl. 4T moottorissa ja heikko kipinä sytytystulpassa.
Teoriassa kiinnostaa tuo magneettikentän muutos puolan sydämessä ja ensiön jännitteen tai virran vaikutus toision jännitteen voimakkuuteen.
Ongelmana on kipinöinti katkojankärkien välissä (riippuu kärkivälistä) 1 syl. 4T moottorissa ja heikko kipinä sytytystulpassa.
Teoriassa kiinnostaa tuo magneettikentän muutos puolan sydämessä ja ensiön jännitteen tai virran vaikutus toision jännitteen voimakkuuteen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
"
Teoriassa kiinnostaa tuo magneettikentän muutos puolan sydämessä ja ensiön jännitteen tai virran vaikutus toision jännitteen voimakkuuteen."
... käytännössä sinua pitäisi kiinnostaa enemmän sen katkojan kondensaattorin uusiminen. ; )
Se on vaihdettu uuteen eikä ollut mitään vaikutusta.
Jos katkojan kärkien välissä kipinöi, niin vika on kondensaattorissa tai sen kytkennässä eikä missään muualla. Tarkasta, että kondensaattori on kytketty katkojan kärkien välille eikä mihinkään muualle.
Puolan ja koko sytytysjärjestelmän toiminnan voisin sinulle selittää, mutta en viitsi kirjoittaa koko sivun mittaista sepustusta. Löytänet jostakin kirjasta selityksen?
Molemmissa akku- ja magneettosytytyksissä suurjännite tulee äkillisestä magneettikentän laskusta.
Puola varastoi ensin hitaasti induktanssistaan johtuen sähköenergiaa sisäänsä.
Kun muodostununeen magneettikentän pitovirta katkeaa, nopea virran lasku tekee nopean jännitteen.
Pieni magneettikentän lataamisen jännite muuntuu suurjännitteeksi.
Tehdään se kenttä sitten magneeton vaihtuvalla virralla, tai akun tasajännitteellä.
Ladatun energian määrä vaikuttaa kipinän pituuteen.
Toision vaihtosähkön tehopiikki on vajaan yhden jakson pituinen. Kilohertzejä.
Kondensaattori on viritetty oikealle taajuudelle pitämään katkojan jännite kurissa.
Usein konkan arvo on 0,2 ... 0,5 mikrofaradia. Jännitekesto olisi mieluiten tuhannen Volttia.
Jotkut konkat eivät kestä syttyvirran ensiöpiirin virtapiikkejä, vaan liitokset sisältä haihtuvat.
Sellainen konkka näyttää oikeaa kapasitanssia, mutta vastus on salaa karannut.
Kipinän kokeiluun olen käyttänyt magneetoissakin akkulaturista annettavaa sätkyä.
Tai akusta ajovalopolttimolla virtaa rajoittaen. Antaa vähän vihjettä.
CDI-sytyissä annetaan muutaman sadan voltin pulssi puolalle, ja se toimii muuntajana.
Katkojan kipinöinti voi johtua myös viallisesta puolasta.
Ne ovat elektroniikan periaatteen ikuisuudesta huolimatta huonosti kestäviä.
Ilmakupla eristeessä tuhoaa vähitellen. Tai muuten murtuvat.
Mopon puolat ovat välillä uutena varaosana valmiiksi rikki.
Pahimmanlaatuisia ovat yleensä magneeton sisälle tulevat sytytyspuolat.
Olen käyttänyt aivan vääränlaisiakin puolia menestyksellä.
Hondan CDI-syttyyn laitettiin Pappatunturin magneeeton puola rautalangalla. Tuli hyvä, toistaiseksi.
Kyseessä on siis magneettosytytys järjestelmä, jossa on puola. Siis ns "energy transfer" -niminen järjestelmä.
Tässä kärjet ovat puolan ensiön rinnalla ja oikosulkevat magneeton käämin. Kun kärjet avautuvat potkaisee magneeton käämin intesinduktio ulostuloonsa jotain 100...200V:n jännitteen. Se menee sitten puolan ensiöön ja puola toimii muuntajan tavoin ja nostaa toisio jännitteen muuntosuhteellaan (noin 1:100).
Järjestelmän sanotaan olevan tarkempi sytytyksen ajoitukselle ja kärkivälin suuruudelle. Syynä lienee juuri se, että kärjet pitää avata juuri sillä hetkellä, kun vaihtovirta on huipussaan. Vaihtovirta ei ole sinimuotoista, vaan "piikkimäistä". Kun virta katkaistaan huipussaan saadaan kipinän energia suurimmaksi (magneeton sisäinen ajoitus).
Puhut CDI sytystä. CDI tarkoittaa yhteispaineruiskutusta Common rail.
Mul on kärjet, ei condenser discharge ignition. Kerro jotain konkista ja vaihtovirrasta. Isompi virhe on luulla puolan ensiön jännitteen olevan 200 V.
Käämi muodostaa aina kärkien irtikytkentä tilanteessa jännite piikin, joka on luokkaa syöttöjännite x muuntosuhde.
Yksinkertaistettuna kondensaattori on kaksi levyä vastakkain jotka eristetty toisistaan.
Käyttötilanteessa toinen on plus ja toinen miinus ja kun sähkölähde käännetään se purkautuu ja napaisuus vaihtuu.
Eli näennäisesti läpäisee vaihtovirran,mutta on este tasavirralle.
Ne levyt on kääritty rullalle jotta saadaan mahtumaan pieneen tilaan.
Kun kärjet aukeaa puolassa oleva virta yrittää purkautua avautuvien kärkien kautta mutta niiden rinnalla oleva kondensaattori on virralle mieluisampi reitti (värähtelyjuttujen takia) joten se käyttää sitä ja näin kärjet ei kipunoi.
Halvoissakin mittareissa on kapasitanssi mittaus,konkan arvon pitäisi olla jotain 0,2-0,4 uF eli mikrofaradia.
Vanha kunnon Eero Hämäläisen kirjoittama Moottorialan Sähköoppi:
Konndensaattorin koestuslaitteella voidaan mitata:
1. Impedanssi eli sarjaresistanssi. Mittauksella saadaan testattua kondensaattorin ja siihen liittyvien johtojen ja liitosten sähkönjohtavuus. Jos kondensaattorin liitännät tai johdot eivät ole kunnossa, on niiden resistanssi normaalia suurempi ja virta pienentynyt
2. Kapasitanssi. Kondensaattorin läpi kulkevan vaihtovirran voimakkuus riippuu mm. kondensaattorin kapasitanssista. Kapasitanssia mitattaessa kytketään kondensaattoriin sopivan suuruinen vaihtojännite ja mitataan sen läpi menevä virta.
3. Eristyskyky. Kondensaattrin eristyskyky mitataan varaamalla se n. 400 V tasajännitteellä. Sarjaan kytketty tasavirtamittari heilahtaa vain varautumishetkellä, mutta sen jälkeen se ei saa enää osoittaa virtaa. Tämä mittaus riittää yleensä kondensaattorin kunnon mittaamiseksi.
No niin, täällä on asiasta jotain tietäviä.
Eli: Pojalla on 4-tahti LT-Z50 suzukin mönkiäinen.
Ostin sen viallisena jossa oli kipinä kateissa (halpa hinta).
No, vaihdettuani akun toimivaan kipinä tulikin samalla ja mopo pelitti hyvin kesän, kunnes kipinä katosi. Nyt on mönkiäisessä uusi magneetto (vanhankin koitin ensin käämiä), uusi CDI-boksi ja uusi sytytyspuola (tosin tarvikemallia). Eikä kipinää näy eikä kuulu???
Millä saan mitattua magneeton toimivuuden eli millasta virtaa pitäs magneetolta tulla?
Entäs kuinka saan helpoimmin testattua sytytyspuolan toimivuuden?
Jos jollain on jotain vinkkejä niin otan kiitollisuudella kaiken vastaan.
Testerillä tai yleismittarilla laturin käämien johdoista, puola on melko halpa uutena.