Tiedetään, että mikään ei voi liikkua nopeampaa kuin valon nopeus (n. 300.000km/s). Tästä seuraa heti se, että esim. avaruudessa ei voi millään tapaa kommunikoida tätä nopeammin. Tarkoitan, että jos esim. maasta lähettää jonkin signaalin, niin sillä kestää n. 8 minuuttia vaikkapa aurinkoon.
Mutta se teoriani, eli miten olisi, jos jollain tapaa pystyisi mittaamaan tietynlaisia todella pieniä eroja gravitaatio kentässä. Esim. jos siirretään massaa miten kaukana tahansa, vaikkapa Mars:issa, ja sen muutoksen pystyisi jotenkin täällä maassa mittaamaan, niin eikö se vaikutus huomattaisi välittömästi? Ja näin ollen voisi teoriassa kehittää kommunikaatio systeemin, jossa ei olisi mitään viivettä, vaikka matka olisi miten pitkä tahansa?
Tuli vaan mieleeni, kun ajattelin, että mitä jos aurinko muutamassa sekuntissa yhtäkkiä kuluttaisi koko massansa energiaksi. (Näin ei toki voi käytännössä käydä, mutta oletetaan että näin kävisi). Mun mielestä mm. maan kiertoradassa (muuhun avaruuteen nähden) voisi huomata muutoksen välittömästi tämän tapahduttua. Vai väittääkö joku, että tämäkin tapahtusi tuolla 8 minuutin viiveellä? Vastausta odotetten. :)
Mutta se teoriani, eli miten olisi, jos jollain tapaa pystyisi mittaamaan tietynlaisia todella pieniä eroja gravitaatio kentässä. Esim. jos siirretään massaa miten kaukana tahansa, vaikkapa Mars:issa, ja sen muutoksen pystyisi jotenkin täällä maassa mittaamaan, niin eikö se vaikutus huomattaisi välittömästi? Ja näin ollen voisi teoriassa kehittää kommunikaatio systeemin, jossa ei olisi mitään viivettä, vaikka matka olisi miten pitkä tahansa?
Tuli vaan mieleeni, kun ajattelin, että mitä jos aurinko muutamassa sekuntissa yhtäkkiä kuluttaisi koko massansa energiaksi. (Näin ei toki voi käytännössä käydä, mutta oletetaan että näin kävisi). Mun mielestä mm. maan kiertoradassa (muuhun avaruuteen nähden) voisi huomata muutoksen välittömästi tämän tapahduttua. Vai väittääkö joku, että tämäkin tapahtusi tuolla 8 minuutin viiveellä? Vastausta odotetten. :)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Einstein olisi nyt ilmeisesti tarvinnut vaimonsa(tarinathan kertovat että hän olisi ollut A. Einsteinin varsinainen tiedon ja taidon perimmäinen lähde)harkintakykyä ja visioita, sillä esittämänsä teoria ei nyt valitettavasti ihan toimi.
Ja tässä syy:
Esittämänsä teorian kumoaminen tai kumoamatta jättäminen on sikäli vaikeaa, että esittämäänsä teoriaa ei voi käytännössä kumota, koska sitä ei voi myöskään käytännössä edes teoriassa kokeilla! Kumoan sen kuitenkin seuraavalla tavalla:
Esittämänsä malli, jossa auringossa tapahtuva radikaali muutos voitaisiin havaita maassa välittömästi eikä vasta minuutteja myöhemmin, vaatisi sitä, että nykyisellään tuntemamme muuttaisi oleellisesti muotoaan. Lähinnä ainoa mahdollinen muutos olisi enää vain ja ainoastaan joko nk. madonreikä, joka aukeaisi maan ja auringon välille tahikka sitten ns. neljäs ulottuvuus, joka ottaisi hallintavallan yli kolmannen ulottuvuuden, jossa siis itse elämämme.
Sekä nk. madonreikä että ns. neljäs ulottuvuus ovat kaikenaikaa pelkkiä teorioita nekin. Niiden olemassaoloa ei ole tieteellisesti kiistattomalla tavalla millään muotoa todistettu(ei ainakaan niin, että julkisista lähteistä olisi aiheisiin liittyvää faktaa luettavissa).
Jos nyt madonreiäksi kutsuttu ulottuvuuden malli astuisi mukaan kuvaan, se edellyttäisi sitä, että se ikäänkuin alkaisi elää omaa elämäänsä, muuttaisi omaa olemustaan joko sattumalta tahikka tietoisesti.
Sama pätee neljänteen ulottuvuuteen. Myös siellä täytyisi tapahtua jotakin joka antaisi näkymättömälle ulottuvuudelle niin paljon hallintavaltaa ja ominaisuuksia, että se kykenisi kumoamaan nykyisellään parhaiten tietämämme ja tuntemamme ulottuvuuden.
Mutta koska edellä mainitsemani ovat kiistanalaista teoriaa(ei toteen näytettyä) ja koska "einsteinin" esittämä ajatus niinikään on teoriaa, ja vaatisi tuekseen tunnettujen, olemassa olevien fysiikan ja muiden sen kaltaisten lainalaisuuksien poikkeuksellisen uusiutumisen ja muuttumisen, voidaan einsteinin teoria lopullisesti kumota seuraavalla:
Teoriansa mukaisesti teoreettinen valonnopeuden ylittäminen vaatisi teoreettisen uuden ulottuvuuden ilmenemisen tuntemassamme ulottuvuudessa. Tämä merkitsisi samalla sitä, että tuntemamme aineellinen, kiinteä ulottuvuus, olisi lopultakin silkkaa paperia, ja näkymätön ulottuvuus joka yllättäin astuisi hallitsevaan asemaan omaan ulottuvuuteemme nähden, olisikin sitten jo sekä kivi että sakset.
Ja jos näin todella joskus kävisi, onko edes teoriassa syytä olettaa, että näkymätön ulottuvuus esiintulonsa myötä, sallisi tuntemamme ulottuvuuden kosmisen, biologisen ja kaiken sen kaltaisen, millään muotoa säilyvän ennallaan? Eikö totta, että jos mikä tahansa näkymätön ulottuvuus nyt avaisi väylän vaikka maan ja KUUN välille, se samalla vaurioittaisi tuntemaamme ulottuvuuden tasapainoa niin pahoin, että periaatteessa koko universumi voisi revetä riekaleiksi (vaikkapa seuraavaksi kuluvan triljoonan vuoden aikana)tuon tapahtumaan seurauksena.
Loppusumma on siis se, että einsteinin luotsaama teoria ei ehdottomasti voi pitää paikkaansa nykyisenkaltaisessa kosmisessa järjestelmässä/järjestyksessä.
Voisi tietysti silti olettaa, että auringon asema avaruudessa on niin hallitseva, että esim sen räjähdys, vapisuttaisi muidenkin planeettojen perustuksia vielä vuosituhansia myöhemmin, mutta siinäkin tapauksessa nuo avaruudessa etenevät "aallot" rantautuisivat kaikkiin kohteisiinsa täsmälleen sillä vauhdilla kuin mitä nykyisellään tiedämme olevan mahdollista omien fysiikan ja muiden kosmisten lakien puitteissa.
Hauska tarina. :) Mutta liittyikö tuo nyt miten tuohon viestiini. Vastaa lyhyesti, jos aurinkomme vaikkapa menisi novaksi, niin eikö se vaikuttaisi sitä kiertävien planeettojen kiertoratoihin välittömästi? En mä ainakaan voi ymmärtää, miten maapallo voisi hetkeäkään jatkaa samalla kiertoradalla, jos aurinkoa ei enää olisi. Vaikka valon perusteella tapahtuneen voisi huomata vasta 8 minuutin jälkeen.
Käsittääkseni ymmärsin kysymyksesi alusta alkaen aivan oikein ja niinikään uskon myös vastanneeni oikein. Kysymys on edelleenkin etäisyyksistä. Vaikka aurinko räjähtäisi supernovaksi mikrosekunnissa, sen vaikutusta ei voitaisi edelleenkään havaita maassa vasta kun esim. tuon n. kahdeksan minuutin kuluttua, sillä maapallo lukeutuu välimatka huomioonottaen auringon vaikutusvallan alaisuuteen vain siinä mielessä, mitä tulee sen tuottamaan lämpöön ja kirkkauteen.
Ja vaikka räjähdys tuhoaisi(näin teoriassa) läjäpäissä sekalaisia planeettoja, kyseisten planeettojenkin tuhoutumiset tulisivat näköpiiriimme(tai muutoin vaikuttaisivat kohtaloomme) vasta hetkiä/aikoja sen jälkeen kun tieto auringon tuhoutumisesta olisi saavuttanut maapallon. Ja tavallaanhan meillä on välitön tiedonsiirto yhteys esim. jättimäisten superkaukoputkien avulla. Tavallaan kaukoputket ovat eräänlaisia madonreiän kaltaisia oikopolkuja avaruuden ihmeisiin.
Esimerkki: Jos meillä on(maan päällä) kaukoputki jolla tarkkailemme 10 kilometrin päässä olevaa objektia, johon on kiinnittetty "elektrodi" josta johtaa vaikkapa langaton yhteys tarkkailupisteeseemme. Tarkkailupisteessä on toosa, joka antaa räikeän hälytyksen siinä vaiheessa kun havainnoitava objekti räjähtää.
Kun katsomme räjähdystä kaukoputkella, ja kun kohde sitten räjähtää, näemme räjähdyksen nopeammin kuin toosa ehtii antaa hälytystä tapahtuneesta. Eri asia on sitten se, rekisteröityykö visuaalinen data aivoihimme niin nopeasti, että ehdimme mieltää räjähdyksen tapahtuneen, ennenkuin merkinantolaite sen vielä erikseen ilmoittaa, mutta varmaa on se, että kaukoputken tarjoama "madonreikä" on jo antanut meille tiedon tapahtuneesta nopeammin kuin mikään merkinantolaite ikinä. Niinpä siis, tälläinen kosminen seismografi on mahdoton ajatus, ellei se sitten ylitä valonnopeutta moninkertaisesti tai vaihtoehtoisesti välitä tietoa tapahtuneesta "kuvannopeudella".
En ymmärtänyt esittämääsi kertomusta madonreikäkaukoputkesta.
Miten valo ja informaatio voisi putken kautta tulla nopeammin kuin sähköjohdolla?
(Olenko virheellisesti kuvitellut sähkön "liikkuvan" johtimessa valonnopeudella?)
Ja eihän sellaista superputkea meidän tekniikalla ja logiikalla voida rakentaa, joka näyttäisi oikeaa livekuvaa käytännössä yli 300000 km. päästä, ellei sitten nanoteknologialla?
Joo, ei mikään kaukoputki nopeuta signaalin tuloa esim auringosta maahan.
On totta että jos meillä olisi vaikka luotain lähellä aurinkoa niin auringon räjähtäessä luotain huomaisi sen ennen meitä. Mutta kun mittaustieto tapahtuneesta välitettäis maahan radioteitse niin siinäkin signaalin nopeus olisi valonnopeus ja tieto tapahtuneesta tulisi aikaisintaan samanaikaisesti.
Gravitaatiosta sen verran että sen vaikutus etenee nykytietämyksen mukaan valonnopeudella. Elikkä jos aurinkomme katoais kaikkeudestamme niin me tuntisimme sen vetovoiman vielä sen maagisen noin 8 minuutin ajan.
mikään fyysikko ole, mutta käsittääkseni kaikilla kvanteilla on tietty vaikutusnopeus, joka fotoneilla on valonnopeus.
Vaan mikä on gravitonin vaikutusnopeus, plus vai miinus valonnopeus, veikkaan plus miinus nollaa?
Olennaista on käsittääkseni gravitonin vaikutusnopeus
Kyllä nykyisten teorioiden mukaan gravitaatioaaltojen (tai hiukkasten) nopeus on sama kuin valon nopeus.
Vaikkei ensimmäistäkään gravitaatioaaltoa tai -hiukkasta ole vielä onnistuttu mittaamaan tai havaitsemaan yrityksistä huolimatta. Laitteita kehitellään herkemmiksi ja jonakin päivänä niitä kenties havaitaan. Teorioiden mukaan sellaisia kuuluisi olla olemassa ja teorioiden mukaan niillä pitäisi olla se maailmankaikkeudessa vallitseva tavanomainen vakiohuippunopeus.
kohta löytyvätkin?
http://netti.nic.fi/~avaruus/artikkelit/gravitaatioaallot/gravitaatioaallot.html
"Supernovaräjähdykset ja mustat aukot synnyttävät avaruuteen valonnopeudella eteneviä painovoima-aaltoja."
http://www.google.fi/search?q=cache:Eq8sTsKZeQEJ:www.teli.stadia.fi/Hakuopas/Valintakoeteht/K2001/teksti.pdf ligo&hl=fi&lr=lang_fi&ie=UTF-8
palikkatesti;)
Juuri se, että painovoima vaikuttaisi ilman viivettä oli yksi ongelman lähtökohdista, jota Einstein lähti ratkomaan, mutta vasta yleisen suhteellisuusteorian syntymisen jälkeen.
Yleisessä suhteellisuusteoriassa painovoima ei ole "voima" vaan aiheutuu neliulotteisen avaruuden kaareutumisesta.
Newton oletti, että painovoima vaikuttaisi äärettömän pitkälle, tosin voimakkaasti heiketen, mutta kuitenkin vaikuttaisi. Samoin kaikki muutokset havaittaisiin välittömästi. Einsteinin suhteellisuusteoria kuitenkin tarkensi Newtonin esitykset ja onnistui selittämään mm. valon kaareutumisen suuren massan lähellä ja Merkurius -planeetan oudon radan.
Einstein teki kuitenkin pari virhettä, joista häntä edelleenkin soimataan -mutta tosin ihmiset eivät tiedä MISSÄ virhe tehtiin! Einstein ei hyväksynyt avaruuden laajentumista, joten hän lisäsi yhtälöihinsä kosmisiä vakioita ja termejä estämään maailmankaikkeuden toimimista siten kuin sen myöhemmin havaittiin toimivan. Einstein myönsi katkerana virheensä ja nuo väärät kertoimet yms. poistettiin. Jäljelle jäi vain hokema "Einstein oli väärässä"...olkaa siis tarkkoja missä hän oli väärässä!
Eli toisin sanoen kuvitelkaa mielessänne kumikalvoa. Tällä kalvolla on pallo, joka aiheuttaa kalvoon kuopan. Tämä kuoppa kuvaa painovoimaa. Miettikääpä mustia aukkoja: Tähden kadottua jäljelle jää vain muisto tähden vetovoimasta, gravitaatiosta..mutta ei muuta näkyvää. Gravitoneilla on oma nopeutensa, joka nykyisen käsityksen ja mittausten valossa olisi sama kuin valonnopeus, tai ainakin lähellä sitä. Jos aurinko räjähtäisi NYT, niin siitä huolimatta se paistaisi taivaalla vielä 8 minuuttia. Ja katsokaapa tähtitaivasta: kaikki ne tähdet jotka tuolla ylhäällä näette, eivät välttämättä ole enää olemassa...Are we alone? REALLY alone? se selviää vasta kahdeksan minuutin kuluttua, guys!=)