Onka kukaan syönyt pässinpallivelliä? Olen kuullut sitä syödyn ennen vanhaan ainakin Kainuussa.
pässinpallivelli
läskisoosikokki
131720
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
on todellinen herrain herkku. Velliä en ole kuullut niistä tehdyn.
Helsingisssä aikoinaan tarjosi herkutteleville herroille paistettuja pässinkiveksiä, jotka maistuvat aikatavalla miedolle kateenkorvalle, myös rakenne oli samankaltainen. Tuon annoksen syöjät saivat myös diblomin "uroteostaan"!
Mahtaneeko lukijoissa olla joku joka muistaisi tuon herkun?
Tuo pässinpallivelli on sen kirjoittaneen läskisoosikokin oma oivallus, eikä velliä ole pässin kiveksistä tietojeni mukaan kainuussa enempää kuin muuallakaan tehty! Hauska huuli sinänsä!
Olihan tuo Motti niitä klassikoita, mutta en tullut koskaan tilanneeksi noita "Kalliovuorten ostereita".
Sitävastoin muistan syöneeni Motissa ensimmäisen kerran elämässäni vasikan munuaisia, liekitettyjä, sekä poronkielimousseta. Mousseta olen sen jälkeen itsekin tehnyt vaikka en saanutkaan siihen sitä samettisuutta, mitä Motin ruoassa oli.
Kukahan oli mestarina Motissa kultapäivinä - joku joka teki presidentilinnaankin muonat?
Ei ole enää Mottia - tilalla etninen ravintola Fez.
Wirenin Hulda, joka laittoi flambeeratut pässin munat Motin listalle, sillä ne olivat siellä jo muistini mukaan 60 luvulla.
En ole asiasta kylläkään varma, mutta Eero Mäkelä vainaalta sain aikoinaan joitakin valtioneuvoston päivällismenuita, oikein kultaisella leijonankuvalla koristeltuja ja tietysti ranskaksi!
Nuo listat, samoin kuin diplomi pässinkiveksien syönnistä on erään jo myymäni ravintolan seinällä kultaisissa kehyksissä muistoina!
Vaan olisiko ollut Wiljam Pyy, ovat ne sen verran vanhaa perua? Herrahan oli myös 60-luvun legendoita. Vaikka en minä noihin aikoihin vielä mitään ruoasta ymmärtänyt. Kyllä minun mottikäyntini on myöhäis-70-lukuista perua.
Kyllä kai Mäkeläkin teki presidentinruokia - paljonkin.
Olla oikeassa tuon Wiljamin suhteen, enpä käy asiasta väittelemään.
Tekihän se Eero noita valtakunnan huippujuhlien "appeita" moneenkin tilaisuuteen.
Hulda Wirén se oli et sillei hei! Crudo ilmeisesti googletellut taas omiaan, sillä Hulda tosiaan toi pässinkivekset Motin ruokalistalle jo 1950-luvulla et sillei hei! Huldahan oli ihan virallinen keittiömestari ja kuului jopa keittiömesujen arvostettuun kerhoon heti kerhon ensimmäisestä toimintavuodesta asti et sillei hei! Silloin eivät mesut tatuoineet itseään, sillä kengänkuva olisi tullut persuksille hyvin nopeasti sellaisille itsensä sotkijoille et sillei hei!
Tepon muistikuvien mukaan Wiljam Pyy toimi Motin keittiömestarina vain yhden vuoden. Syitä sille Teppo ei tässä rupea kellekään kertomaan. Sanotaanko näin, että vain vapaamuurari voi tietää sen et sillei hei!
Ovat olleet ja ovat edelleenkin hyvinkin suosittuja jopa huippukokkien piireissä!
Laivakokeilla se oikeastaan kuului jo asiaankin, sillä "seilorithan" tunnetaan nimenomaa juuri tatuoinneistaan.
Jos Teppo on kuullut TV ohjelmasta Top chef, hänen kannattaisi ehkä katsoa se, sillä nuo ohjelmassa vierailevat huippukokit ovat miltei järjestään tatuoituja!
Tepon tuttavapiiriin nähtävästikuuluu vain nuo alamaailman tyypit, jotka ovat "koristelleet" itsensä sörkassa lusiessaan!
ystävä nimeltään maija rantanen nyt jo 10v sitten edesmennyt, oli Motissa kylmäkkönä50-luvulla useamman vuoden. ravintoloitsijana oli Leo Salonen.Maija kertoi.laittaneensa useita alkuruokaannoksia poronkieltä ja sellerisalaattia .,sekin oli ollut suuri herrojen herkku. annoksen hinta olikorkea, olihan poro kallista MUTTA annoksessa ei ollutkaan poroa ,vaan sian kielistäse tehtiin. ja silläkin olisuuri merkitys ravintoloitsijan menestymiseen. Tämä pienenä juttuna Motista . Wiljam Pyy toimi usean vuoden Klaus Kurki hotelli ravintolassa. oli kunnia olla samaan aikaan siellä.OI NIITÄ AIKOJA
Hyi perkele
Pässinkivekset varovasti paistettuina on jo sellaista löllöä, että en voi käsittää velliä. Aika erikoinen makuaisti täytyy olla, jos palleihin(kypsennettyihin) mieltyy.
http://ahmija.blogspot.fi/2011/10/tulta-munille-liekitetyt-karitsan.html
http://www.kokkikolmonen.com/tuotteet.html?id=5/144
http://www.gloria.fi/artikkeli/ruoka/ravintola/motti_tuli_takaisin
PWT 14 Wiljam Pyy
ravintola Motti oli kulinaristien herkkupaikka ja monet valtiovieraat sekä ministerit tulivat herkkulounaille sekä illanistujaisiin – myös kuuluisat pässinkivekset oli suosittu ruokalaji – karhua – ja kaviaaria oli aina saatavilla
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/syojattaret-maistelivat-mukisematta-passinkivesta/57223/
markamon eki oli motissa keittiömesuna vuosikaudet...