Olen miettinyt parisuhteessani, rakastaako mies minua OIKEASTI. Minä olen aina ollut se "enemmän" tunteita näyttävä. Hän on suhteemme alusta lähtien ollut viileämpi osapuoli. Ei kerro rakastavansa, jos minä en sitä sano. Ei halaile. Ei pussaile. Kerran hän sanoi siskolleen, että ei osaa rakastaa ketään. Tietääkseni silloin kun olimme jo yhdessä. Hänelle tulee aika ajoin kausia, että hän irtaantuu minusta. melkein 3 vuotisen suhteemme aikana, hän on halunnut "omaa aikaa" ainakin 5 kertaa. Taukoakin hän on ehdottanut. Olemme asuneet nyt yhdessä kumpaisenkin valmistuessa ammattiin 4 kuukautta. Sitä ennen asuimme kesät yhdessä ja lomat ja viikonloput vietimme yhdessä. Kysyn häneltä, mitä hänelle on rakkaus, ja hän hermostuu saman tien. Ei osaa selittää sitä. Nyt mielessäni pyörii, rakastaako hän minua oikeasti. Kerran kysyin häneltä kihloista ja hän vastasi siihen, että sitten kun tämä on vakavaa. Pelkään vain, että jos hän ei rakastakaan minua, hän löytää jostain sen elämänsä rakkauden. Pelkään todella jätetyksi tulemista. Hän kyllä haluaa rakentaa nyt kanssani talon, mutta tekeekö hän virheen? Ehkä täällä ei kukaan osaa oikeasti vastata tähän kysymykseen, mutta halusimpa vain purkaa ja miettiä, onko täällä muita, jotka ovat olleet samassa tilanteessa..
Onko se rakkautta?
8
351
Vastaukset
- *******
Meidän suvussa kiertää tarina iso-isästä. Oli ollut isoäidin kanssa naimisissa ja useammankymmentä vuotta ja kolme lastakin siunaantunut ja joku kysyi että rakastaako isoisä isoäitiä. Olioa sitten vastannut siihen: Ollaanhan tässä yhdessä asuttu.
Asia oli sillä selvä. Ikinä en ole meidän perheessä/suvussa (esim. omat isä ja äiti) kenenkään kuullut sanovan että rakastan edes lapsille tai edes varsinaisesti puhuttu rakkaudesta. Ei ole hirveästi ollut fyysistä kontaktia kuten suukottelua, halimista yms. Mutta kyllä meillä kaikki tietävät että rakastetaan toisiamme. Se tulee esille ihan siinä että ollaan ja eletään yhdessä, tehdään asioita yhdessä. Arkipäiväistä rakkautta. Puhutaan ja kuunnellaan. Osoitetaan että ollaan paikalla valmiina auttamaan tarvittaessa.
Musta liian monet etenkin naiset nykyään ei oikeastaan edes ajattele itsekseen kunnolla että mitä rakkaus voi olla. ei rakkaus välttämättä ole sitä tunteen paloa jota elokuvissa nähdään tai koko ajan toiselle rakkauden vakuuttamisesta (vähemmästäkin tulee riittämätön olo). Ihmisillä on erilaisia tapoja rakastaa ja osoittaa rakkautta. Mun isälläni esimerkiksi se, että se on omalla työllään pääasiassa aikoinaan maksanut meille ison talon ja toimeentulon.Nykyään otetaan välillä turhan paljon mallia elokuvista ja kirjallisuudesta miettimättä että oikeaan ihmiselämään mahtuu aika paljon muutakin kuin se lyhyt pätkä.
Eli mieti asioita. Osoittaako mies oikeasti sinulle rakkautta vaikka se ei ehkä sinun haluamasi tapa olekaan? Yritä löytää kompromissi. Ja ennen kaikkea, palavat rakkaudentunnustukset eivät pidä miestä paikallaan yhtään sen varmemmin kuin nykyinen tasaisuus. Rakkaudessa vaan ei ole takuita.- meppis
Mie en itse kyl pystyis olee tuommoisessa suhteessa jos toinen ei osoita mitään tunteita sua kohtaan ei halaile, ei pussaile eikä mitään. Itse koen et rakkaudessa molempien pitää saada ja antaa yhtä paljon.
Kuulostaa vahvasti sille ettei tuo sun miehes todellakaan taida sua rakastaa siis noi merkithän on nyt ihan selvät..ei halua puhua rakkaudesta, ei kihloista ei mistään. Sinuna miettisin vakavasti lopettaa tuon suhteen sillä kyllä täällä sellaisiakin miehiä on jotka sitten myös osaavat/pystyvät ja näyttävät varmasti rakkautensa sekä sanoin että teoin.
Mulla ainakin on ihan päivänselvää et kun nähdään mun miesystävän kanssa toisemme niin halataan heti ja suukotellaan ja aina ylipäänsä ollaan sitten missä tahansa nuo pienet asiat, käsi kädessä liikkuminen, toisen halaaminen ja suukottelu kuuluvat meidän joka päiväiseen arkeen. Ja niin sen kuuluukin olla. Olen aina tiennyt et haluan sellaisen miehen joka osaa osoittaa rakkautensa kaikin mahdollisin tavoin..koska olen itsekin samanlainen ni tää on ainut oikea tapa minulle.
Mutta mieti vakavasti tuosta suhteesta lähtemistä, rakkaudesta tuossa tuskin enää on kyse, mielestäni mies on sen nyt hyvin selvästi sekä sanonut että teoillansa antanut ymmärtää näin. - ***************
meppis kirjoitti:
Mie en itse kyl pystyis olee tuommoisessa suhteessa jos toinen ei osoita mitään tunteita sua kohtaan ei halaile, ei pussaile eikä mitään. Itse koen et rakkaudessa molempien pitää saada ja antaa yhtä paljon.
Kuulostaa vahvasti sille ettei tuo sun miehes todellakaan taida sua rakastaa siis noi merkithän on nyt ihan selvät..ei halua puhua rakkaudesta, ei kihloista ei mistään. Sinuna miettisin vakavasti lopettaa tuon suhteen sillä kyllä täällä sellaisiakin miehiä on jotka sitten myös osaavat/pystyvät ja näyttävät varmasti rakkautensa sekä sanoin että teoin.
Mulla ainakin on ihan päivänselvää et kun nähdään mun miesystävän kanssa toisemme niin halataan heti ja suukotellaan ja aina ylipäänsä ollaan sitten missä tahansa nuo pienet asiat, käsi kädessä liikkuminen, toisen halaaminen ja suukottelu kuuluvat meidän joka päiväiseen arkeen. Ja niin sen kuuluukin olla. Olen aina tiennyt et haluan sellaisen miehen joka osaa osoittaa rakkautensa kaikin mahdollisin tavoin..koska olen itsekin samanlainen ni tää on ainut oikea tapa minulle.
Mutta mieti vakavasti tuosta suhteesta lähtemistä, rakkaudesta tuossa tuskin enää on kyse, mielestäni mies on sen nyt hyvin selvästi sekä sanonut että teoillansa antanut ymmärtää näin.Mitä on OIKEA rakkaus? Ja miten sitä OIKEAA rakkautta osoitetaan? Onko sinulla oikeus sanoa että jonkun toisen rakkaus on VÄÄRÄNLAISTA rakkautta?
Ongelma ei siis välttämättä ole se toisen osapuolen tunteiden syvyys, joiden kyseenalaistaminen ilman tätä osapuolta kuulematta vain toisen kertoman perusteella, on mahdotonta. Ongelma toki on jos ap:n mielestä mies ei osoita huomiota hänelle oikealla tavalla tai ei tarjoa tarpeeksi läheisyyttä. Nämä ovat mielestäni ihan hyviä syitä miettiä suhteen jatkoa ja tarvittaessa erota. Mutta tekeekö se sitten olon niin paljon paremmaksi, jos uskottelee itselleen että lopettaa suhteen siksi että toinen ei rakasta tarpeeksi? Sen sijaan että myöntäisi mikä suhteessa oikeasti on vialla (hellyyden puute)?
- FD.
Johan sä olet saanut vastauksesi, jos mies on jo sanonyt siskolleenkin ettei osaa rakastaa ketään. Kaipa se tavallaan susta välittää, mutta tuskinpa rakastaa.
- kakskytseittemän
Asia vaivaa poikaystävääsi kuten sinuakin. Tiedän sen tunteen kun ei voi antaa rakkautta toiselle vastavuoroisesti, vaikka kuinka haluaisi. Minäkään en ole koskaan rakastanut, siten kun tunnen itseäni seurustelukumppanieni rakastetaneen. Sellaista täysin vilpitöntä ja syvää rakkautta en ole siis kokenut, ja se ajoittain häiritsee. Tunteille ei voi mitään, mutta nautin kuitenkin siitä, että toisen kanssa on hyvä olla. Pussaan ja halaan kyllä, vaikka en kaipaa sitä. Haluan olla hyvä mies.
- Hmh2
Elekielestä ja toisen olemuksesta tunteet huomaa. Jos on jatkuva epävarmuus päällä, omat tuntemukset todennäköisimmin osuu oikeaan. Itse en jaksa enää miestä, joka vehtaa ja vatvoo. Vedelköön tumppuun yksinään.
- kysele
Kaikki eivät varmaan tunne suuria tunteita eivätkä osaa kertoa niistä, mutta teot yleensä puhuvat enemmän kuin 1000 sanaa. Minusta rakkaus sana on jotenkin yliarvostettu. Jos toisen kanssa on hyvä olla ja kaikki asiat sujuvat hyvin, niin miksi sitä rakkautta pitää väkisin houkutella esiin? Sen pitää saada syntyä rauhassa, enkä usko, että se silti on mitään "hulluuden partaalla" oloa. Yleensä kaikki tarvitsevat omaa aikaa ja ehkä miehesi on halunnut taukoakin, koska haluaa selvittää omia tunteitaan sinua kohtaan. Lopeta kysely ja "tarkkaile" mieluumin tekoja. Mikä kiire teillä on? Kihloilla et saa miestä pysymään itselläsi, jos hän ei halua ja talon ennätätte varmasti rakentaa myöhemminkin, kun vielä olette nuoria.
- ...
Mun avomies ei rakasta mua, ainakin näin hän sanoo. Hän käyttäytyy kuitenkin aivan "eri" tavalla: halaa, pussaa ja tykkää olla lähellä, ihan oma-aloitteisesti. Hän ei vain tiedä miltä rakkaus tuntuu eikä voi siten sanoa rakastavansa. Ei kuulemma ole koskaan rakastanut ketään. Mua se ei häiritse, koska teot kertoo enemmän kuin sanat. Ollaan suunniteltu tulevaisuutta ja suhde on vakava. Yhdessä ollaan oltu reilut 2 vuotta, josta käytännössä asuttu yhdessä 1,5 vuotta. Ei mullakaan mitään varsinaista rakkaus-tunnetta ole, mulla on vain hyvä olla tässä suhteessa. Voisi sanoa että homma toimii. Kummallakin on takana muitakin vakavia suhteita ja ikää on 30 v. molemmin puolin.
Sanoisin että ei se rakkauden tuominen esiin sanoin ole suhteelle elintärkeää, mutta jonkinlaista läheisyyttä (halua siihen) pitää olla. Ainakin jos edes toinen sitä kaipaa. Valitettavasti kuulostaa siltä, että jos miehellä ei ole minkäänlaista tarvetta olla lähellä ja tekee sen vain sun vuoksesi, eikä ole valmis sitoutumaan, tuntuu että mies on suhteessa vain siksi että "niin kuuluu tehdä" ja ei ole muitakaan "ehdokkaita".
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ruotsissa uusi vakava ongelma: Vanhusten seksuaalinen hyväksikäyttö
palvelutaloissa ja kotihoidossa. Tämäkin on ihan puhtaasti väärän maahanmuuton vaikutusta, sillä tekijät ovat kaikki keh731920Työeläkkeiden maksaminen lopetettava ASAP.
"Vanhimmat sukupolvet ovat saaneet vastinetta eläkemaksuilleen moninkertaisesti nykyisiin ja tuleviin sukupolviin verr971663- 1471207
- 59688
- 198652
Järkytys uutisten ystäville - Huomenta Suomen kesään iso muutos
Huomenta Suomi on monen suomalaisen vakio-ohjelma. Suorana nähtävä Huomenta Suomi seuraa päivän tärkeimpiä uutisia, pol6636Trumpille jälleen voitto
Trump ensin tuhosi Iranin ydinohjusprojektin, jotta ko. terroristivaltio ei voisi aiheuttaa ydinsotaa. Ja nyt Trump pako191553- 54547
- 46488
Haluan teidät molemmat elämääni
Toista rakastan todella syvästi, ja toinen on kuin paras ystävä minulle. En voi luopua kummastakaan... </337462