Monet akateemiset luulevat että palkkauksen pitäisi mennä käsikädessä koulutuksen kanssa. Harhaluulo.
Oikeasti palkkauksen pitää mennä käsikädessä työn tuottavuuden kanssa. Ja niin se meneekin jos markkinat ovat toimivat ja vapaat. Markkinataloudessa palkkaus menee käsikädessä työn tuottavuuden kanssa.
Suomi ei ole markknatalous, vaan ihmiset ovat töissä julkisella sektorilla (virastoissa).
Oikeasti palkkauksen pitää mennä käsikädessä työn tuottavuuden kanssa. Ja niin se meneekin jos markkinat ovat toimivat ja vapaat. Markkinataloudessa palkkaus menee käsikädessä työn tuottavuuden kanssa.
Suomi ei ole markknatalous, vaan ihmiset ovat töissä julkisella sektorilla (virastoissa).
Vastaukset 10
Vanhimmat
Miten mittaat tuottavuutta esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja opetusalan ammateissa?
Kysynnän ja tarjonnan laki vapaassa kilpailussa on ainoa keino määrittää työn arvo
Ei ay-liikettä, ei palkkasäännöstelyä
Henkilökohtaiset työsopimukset
Hoitotyönarvo on se jonka potilas kokee hyötyvänsä
Tuloksista tietenkin. Eihän se ole ongelma. "Hyvä veli systeemi" laitosten sisällä sensiaan on.
Kysyntä ja tarjonta määrää hinnan ja markkinoiden rakenne määrää miten lähellä hinta on arvoa.
"Kysynnän ja tarjonnan laki vapaassa kilpailussa on ainoa keino määrittää työn arvo
Ei ay-liikettä, ei palkkasäännöstelyä" Paskapuhetta. Teidän mielestä kysyntä ja tarjonta määrää arvon. Ei määrää.
"Markkinataloudessa palkkaus menee käsikädessä työn tuottavuuden kanssa."
Monissa tehtävissä tuo on hankalaa mitata.
Markkinataloudessa yleensä työn tuottavuus paranee palkkoja alentamalla....
Aika monilla akateemisilla on näissä palkkavaatimuksissa oma lehmä ojassa, eli halutaan korkeaa palkka koulutetuille koska itsellä on virka ja pääsee taloudellisesti hyötymään siitä jos verorahoja ohjataan virkalijoille
Käytännössä monet akateemiset alat on poliittista propagandaa, ei tiedettä
Tottakai ahneet ja laiskat virkalijat (mm professorit) haluaisivat lisää palkkaa virkailustaan.
He eivät halua ryhtyä yrittäjiksi, koska heillä ei ole oikeaa osaamista
Monet virastot ovat turhia. Kun virastoja aletaan lakkauttamaan monien akateemiset saavat kenkää.
kriisi. Suomessa markkinat eivät perustu tehokkaaseen kilpailuun vaan valtion verotulojen optimointiin.
Esimerkkejä:
- Baareissa tulee olla tietyn verran myyntiä asiakaspaikkoja kohti tai a tai b luvat lähtevät
- Taksilupia myönnetään rajoitetusti kaupunkeihin ja ne ovat kalliita
- lähes kaikilla aloilla samalla paikkakunnalla on yksi, tai kaksi toimiaa joilla on monopoli. esimerkiksi kesko omistaa alueen kaikki kaupat, s-ryhmä omistaa kaikki sammonlahden kaupat. Hinnat on helppo nostaa pilviin.
- Katsastus on poikkeus. Se myytiin ulkomaille, eli joka vuosi 30 miljoonaa euroa häipyy ulkomaille. Katsastus maksaa nykyisin n. 120e. Jos tuo olisi valtion omistamaa toimintaa niin hinta olisi varmaan alle puolet tuosta ja rahat pysyisivät suomessa.
Näin mitä tulee palkkoihin, niin julkisten sektorin palkat tulevat loppupeleissä viennistä saaduilla rahoilla joihin myös turismi voidaan laskea. Jos vienti ei toimi ei rahaa tule. Näin viime vuonna otettiin 15 000 000 000 e velkaa.
Valtion palveluksessa tai kunnallla olevilla pitäisi siksi olla kaikkein huonoimmat palkat. Seuraavaksi pitäisi keskittyä hintojen laskemiseen kilpailun kautta ja tämä puolestaan lisäisi ostovoimaa. Teollisuuden palkat puolestaan tulisi sitoa tuottavuuteen. Niiden tulisi olla kilpailukykyisiä Ruotsin kanssa.
Saksa on taloudellinen esikuva maa. Ilman siirtolaisuutta siellä ei todennäköisesti olisi ongelmia.
Saksassa kansakoulun opettajilla on n. 20% huonommat palkat kuin suomessa vaikka maan muu palkkataso on selvästi suomea parempi.
Jos halutaan parantaa suomen kansantalous niin ainakin elvytyksiä pitäisi tehdä.
Palkkojen laskua on odotettava vasta siihen kun maa konkurssissa. Sitten aloitetaan puhtaalta pöydältä.