Mielestäni seuraava esitys on nimenomaan merkki kielitajun rappeutumisesta. Näitä on alkanut näkyä hyvin usein eri muodoissa vähän joka puolella.
"Menin tavaratalossa vaateosastolle ostaakseni pukupaidan.
Avulias naismyyjä kysyi, mitä väriä olin ajatellut.
Kuultuani vastaukseni hän katsoi minua hymyillen."
Kirjoittaja ei siis ole tajunnut, että pitäisi viitata myyjään muodolla "kuultuaan" eikä itseensä muodolla "kuultuani".
Mielestäni ongelma alkaa olla vakava. Yllähän ei ole kyse elämästä ja kuolemasta, mutta milloin sekin tilanne tulee eteen?
"Menin tavaratalossa vaateosastolle ostaakseni pukupaidan.
Avulias naismyyjä kysyi, mitä väriä olin ajatellut.
Kuultuani vastaukseni hän katsoi minua hymyillen."
Kirjoittaja ei siis ole tajunnut, että pitäisi viitata myyjään muodolla "kuultuaan" eikä itseensä muodolla "kuultuani".
Mielestäni ongelma alkaa olla vakava. Yllähän ei ole kyse elämästä ja kuolemasta, mutta milloin sekin tilanne tulee eteen?
Vastaukset 2
Vanhimmat
kyse ajatuksissaan kirjoittamisesta - itsellä ainakin käy joskus, ehkä useinkin niin, että ajatukset ovat karanneet jo pitkälle eteenpäin, ehkä muuttuneet, ja tulee sitten kirjoitettua jälkijunassa jotain totaalisen kieliopillisesti virheellistä tai siis ajatuksellisesti virheellistä.
Näin.
Minäkään en kuule mielellään tuollaisia esityksiä.