Geenit ja hedelmöitys evoluutiossa

Tapio A. Kärnä kirjoitti:

Noin 67 miljoonaa vuotta sitten alkumaahan satoi hitaasti paljon hiilipitoisia aineita,joten alkusiittiöt ja munasolut syntyivät lämpimässä luonnossa.Siten siittiön ominaisuuksia on kahdessa luonnonlaissa
A = d x r ja F = m x a
ja ne ovat verrannollisia keskenään
A = 0,000000000395 m2 (puolipallo 6,28 x r x r)
d = 0,0000079 M (paksuus)
r = 0,00005 M (siittiön pituus)

Myös hormonitoiminta aiheuttaa siittiön liikkettä
F = voimaton
m = 0,0000079 g (massa)
a = 0,00005 Ms (kasvunopeus)

Näillä luonnonlaeilla on tangentiikulma
m / a = tan 9 astetta.
Sitten todistan siittiön geenit eli perintötekijät
5 x 0,00000158 M = 0,0000079 g
Sen sijaan hedelmöitys perustuu luonnonlakiin
m = B x a x r
ja käytännössä viisi perintötekijää siirtyi munasoluun
m = 0,0000158 g (munasolu)
B = 100000 g/m3 (Tiheys oli 10-kertaa pienempi kuin veden tiheys,millä perustellaan vaikkapa varpaiden
ja sormien lukumäärä).
a = 0,0001 Ms (kasvunopeus)
r = 0,00000158 M (geenin pituus)

Toisaalta hedelmöityksen tangenttikulma oli jo muinoin
m / a = 0,158 = tan 9 astetta.

Mutta hedelmöityneessä munasolussa oli kaksinkertainen määrä perintötekijöitä
m / r = 10 = 5 5 (kahdella yksilöllä)
Evoluutiossa munasolu oli pallo,jonka säde oli 0,000335 M,ja alkuihmisissä eli Tyrankissa oli 10 erilaista
solua,yhdeksän erilaista elintä: iho,sydän,maksa,suolisto,sukuelin,haima,sydän,aivot ja munuainen.Niillä
kaikilla oli siis erilaiset solut ja geenit.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä