En tiedä, onko tämö oikea fooorumi, mutta kirjoitan kuitenkin:
Elän ns. toipuvan addiktin kanssa viidettä vuotta ja itse olen ns. normaali ja raitis. Hän on ollut narkomaani ja alkoholisti ja niistä addiktioista pidättäytyessään on syntynyt peli- ja seksiaddiktiovaihtohdot.
Peliaddiktio on vaikeampi piilottaa, koska rahat ovat yhteiset ja pidämme kirjaa menoistamme. En kuitenkaan kykene enkä haluakaan vahtia hänen menemmisiään (vaikka esim. auton mittarista näkyy joskus pitkiäkin matkoja, joita hän ei ole ikäänkuin selvittänyt).
Jalkavaimoksi en ryhdy, se tie vie tuhoon meidät molemmat. Meillä on pieni poika, joka on fiksu ja mallikas, taivaan lahja minulle.
Olisiko jollakulla tietoa tästä psyyken sairaudesta? Ja jos on kokemuksia, kirjoittaisitteko! En halua ala-arvoisia ivaviestejä tai turhia ("minä olin hänen kanssaan eilen" -viestejä, ne ovat tyhmän höpinää). Luin netistä, että on olemassa jokin ryhmä, jossa vertaiset kohtaisivat, ja olemme puhuneet mieheni kanssa asiasta. Aihe on kuitenkin kovin kipeä ja haavoittava minuakin kohtaan. Eilenkin, kun tulimme KIRKOSTA, hän himoiten katsoi kahden nuorehkon naisen perään ja kun huomasi käytöksensä, käänsi selkänsä nopeasti. Välillä on niin raskasta, että tekisi mieli jättää kaikki, mutta hän ihan oikeasti haluaa parantua, ainakin siltä vaikuttaa.
Hänen isänsä on pettänyt vaimoaan kuulemma niin häpeämättömästi, että mieheni muistaa NÄHNEENSä joskus 14-vuotiaana isänsä avionrikkomisen.
Joten mallioppiminen on syvällä. Oikean ja väärän erottaaminen on kovin vaikeaa joillekin ihmisille.
Jos Sinulla on kokemusta tai jotain keinoa avun saamisesta, kirjoittaisitko. - Kiitollisena lähimmäisavusta SB
Elän ns. toipuvan addiktin kanssa viidettä vuotta ja itse olen ns. normaali ja raitis. Hän on ollut narkomaani ja alkoholisti ja niistä addiktioista pidättäytyessään on syntynyt peli- ja seksiaddiktiovaihtohdot.
Peliaddiktio on vaikeampi piilottaa, koska rahat ovat yhteiset ja pidämme kirjaa menoistamme. En kuitenkaan kykene enkä haluakaan vahtia hänen menemmisiään (vaikka esim. auton mittarista näkyy joskus pitkiäkin matkoja, joita hän ei ole ikäänkuin selvittänyt).
Jalkavaimoksi en ryhdy, se tie vie tuhoon meidät molemmat. Meillä on pieni poika, joka on fiksu ja mallikas, taivaan lahja minulle.
Olisiko jollakulla tietoa tästä psyyken sairaudesta? Ja jos on kokemuksia, kirjoittaisitteko! En halua ala-arvoisia ivaviestejä tai turhia ("minä olin hänen kanssaan eilen" -viestejä, ne ovat tyhmän höpinää). Luin netistä, että on olemassa jokin ryhmä, jossa vertaiset kohtaisivat, ja olemme puhuneet mieheni kanssa asiasta. Aihe on kuitenkin kovin kipeä ja haavoittava minuakin kohtaan. Eilenkin, kun tulimme KIRKOSTA, hän himoiten katsoi kahden nuorehkon naisen perään ja kun huomasi käytöksensä, käänsi selkänsä nopeasti. Välillä on niin raskasta, että tekisi mieli jättää kaikki, mutta hän ihan oikeasti haluaa parantua, ainakin siltä vaikuttaa.
Hänen isänsä on pettänyt vaimoaan kuulemma niin häpeämättömästi, että mieheni muistaa NÄHNEENSä joskus 14-vuotiaana isänsä avionrikkomisen.
Joten mallioppiminen on syvällä. Oikean ja väärän erottaaminen on kovin vaikeaa joillekin ihmisille.
Jos Sinulla on kokemusta tai jotain keinoa avun saamisesta, kirjoittaisitko. - Kiitollisena lähimmäisavusta SB
Vastaukset 17
Vanhimmat
Olin aikoinaan seksiaddiktin vaimona monta vuotta. Se liitto oli erehdys isolla eellä. Mutta elämää kokematon nuori nainen kun olin, en osannut aavistaa, millainen elämä siitä muodostuisi.
Ex harrasti masturbointia kohtuuttoman usein ja katseli pornolehtiä. Minun piti pukeutua seksivaatteisiin. Aviolíiton viimeisenä vuonna hän alkoi pahoinpidellä minua ja lopulta yhdisti seksin ja väkivallan. Sairasta touhua, jota on vaikeaa edes muistella. Hassua kyllä, mutta mekin kävimme kirkossa, kuten tekin. (Käyn edelleen) Ja meillekin syntyi lapsi ennen kuin erosimme. Minunkin exäni halusi parantua, mutta oli kykenemätön ottamaan apua vastaan. Ei auttaneet papit, lääkärit enempää kuin terapeutitkaan. Exäni jopa itki tekojaan ja pyysi niitä anteeksi. Voimaa muutokseen ei ollut.
Tommy Helssten kirjoittaa kirjassaan "Virtahepo olohuoneessa seksuaaliaddiktiosta s. 91. Koko kirja on lukemisen arvoinen.
Netistä löydät tietoa osoitteesta www.paihdelinkki.fi. Klikkaa riippuvuuslinjaa, niin saat tietoa kaikista mainitsemistasi riippuvuuksista.
Googlella löydät muita aiheeseen liittyviä sivuja.
Kiitos viestistäsi, hankin tietoa. Vaikka pelottaakin, mihin päädymme.
Mutta kumpi on syy ja kumpi seuraus? Tai siis kumpi on ollut ensin, aika monet alkoholistit kun parantuvat tulemalla uskoon.
harvemmin uskonto laukaisee esimerkiksi jonkun seksiaddiktion tai alkoholiongelman :D:D Päättelykyky on herranjumala sallittua. Kaikkea sitä kuuleekin...
Kuka on puhunut uskovaisuudesta ja mielenterveysongelmista samassa aiheessa tällä foorumilla?
Ja jos niin on, että niillä on jokin yhteys, lienee syynä se, että ns. uskovaisilla on kenties korkeampi yliminä kuin maallisilla.
Jotenkin tällaiset turhat heitot tuntuvat haetuilta. Jos ihminen on sairas = addikti, kyllä on ihan kannatettava asia, että jos hän löytää Jumalan ja pysyy sen avulla raittiina. Jos ajattelemme tätä kansaa, mieluummin uskovan ja kärsivän rinnalla elän, kun egoaan pullistelevan, virheettömän "ihmisen".
Älä tiiraile makaronin läpi maailmaa, kun katsot kauemmas, näet laajemmalle. Kun katsot lähelle, saatat nähdä tarkemmin. Tosin näissäkin on rajana se oma rajallisuus...
Ei voida yleistää tässäkään tapauksessa. Eihän sitä haluaisi toitottaa, mutta en ymmärrä minkä vuoksi joillakin ihmisillä on halua yksinkertaistaa kaikki, ja pilata varsin hyvätkin asiat tuolla idioottimaisimmalla, raukkamaisimmalla ja täysin sivistymättömällä tavalla: eli yleistämällä.
Se on hallinnan yksi keino niinkuin he jotka sitä tekevät tietävät sitä tehdessään. Kuitenkin on sanottava:
tässä sen näkee
elävä 13.4.2004 klo 10.53
uskovaisillahan noita mielenterveysongelmia tuntuu riittävän.
oikei! ymmärrän sekin oli kannanotto. Etvain ole oppinut rehellisen kommunikoinnin tavoille, eli:
PERUSTELE SANOMASI
mutta toisaalta onhan se kai totta, uskonto ja mielenterveys on yhteydessä toisiinsa..olipa oivallus! elämänkatsomus ja mielenrauha vaikuttavat toisiinsa! hallelujaa! olet nero!
pffffff.. niin täynnä turhaa puhetta nämä sivut ..sanokaa sanottavanne ja perustelkaa, pätekää, olkaa viisaita, mutta turha hyökkiä toisten kimppuun se on turhaa. ja siitä syntyy vain tälläistä kurjaa kränää
sori ihmiset
minä en ole edes uskovainen, mutta sanon yhden asian
usko,toivo,rauhan etsiminen, suunnan hakeminen elämäänsä on äärimmäisen tärkeää..edes suunnattomankin suunnan etsiminen..koskaa sen thedessään ihminen antaa pohjan etiikalleen, suunta estää meidät eksymästä, kun tiedämme tien löydämme perille.
tietäkää ja kertokaa muillekin.
tulimme maailmaan
kuin pienestä pisteestä
pimeys joka ei ollut mitään,
joka ei ollut missään,
aukeni silmissämme, ruumiissamme,
elämäksi,
jolle olimme uskollisia,
tämä elämä täytti meidät alusta asti
suunnattomalla rakkaudella
sellaisella uskolla tulevaan
jolle ei voi eikä tule olemaan elämämme aikana
vertaista
koko elämämme oli sitä, elämä oli yhtä kuin rakkaus.
niinkuin käy kaikille meille, toiveemme ja tuo varma maaperä ja suunta hävisi altamme.
emme nähneet kai enää valoon, mutta pystyimme näkemään jos koimme toiveidemme täyttyvän,
sitä kai ne uskonnot ovat. Ne yrittävät näyttää meille sen valon ja suunnan.
kuulkaa
Sitä on myös jokainen asia täällä maapallolla, mutta sitä ei ole se joka rikkoo meidän kuvamme tästä todellisuudesta
eikä sitä ole se joka huumaannuttaa meidät.
Maailman vaikein asia.
Sitä ihmiset kysyvät uskonnoilta, miksi on pahaa.. miksi on harha,
seksiaddiktio on siinä harhassa elämistä ja siitä vapautuminen on minullekin tullut tehtäväksi.
Näen sen suurena koetin kivenä minulle.Jos puhdistun siitä, unohdan sen suunnattoman hulluuden pahuuden ja ällötyksen voin todella elää elämäni onnellisena loppuun asti.
Sitä jokainen tarina kertoo.. Eisiis seksiaddiktiosta pelkästään vaan ongelmista yleensä.
Jotta voin todella elää, minun on luotava elämäni uudestaan, kaduttava ja muututtava. Se on suunnataon mahdollisuus oppia uutta ja sen vuoksi jaksan yrittää ja myös rakkaiden ihmisten vuoksi.
Onneksi minulla on ihmisiä tukenani.Muutoin elämäni olisi todellista helvettiä.
Seksillä kun sattuu olemaan piiloitettuja puolia, seksuualisuus rakentaa persoonallisuuden ja tuottaa myös elämän energian. Seksistä sekaisin on elämänsä syvän kuoren alla,villipedon luolassa.
Näen äärettömän väkivaltaisia unia. en kerro niistä teille mutta voitte kuvitella,
Jos haluaa ymmärtää seksuaalisuuttaan voi lukea freudin tulkintoja, ne pääsevät pitkälle asiassa, vaikkakin freudista poiketen uskon että seksin symbolistisista aineksista voi vapautua eikä niiden merkki arvot ole enää niin vahvat jos löytää elämälleen suunnan.
Suunta voi olla mikä tahansa uskonto,filosofia, poliittinen suuntautuminen, yrityksen perustaminen, työ, harrastus, mikä vain, kaikki tekeminen johon liittyy alku ja loppu on hyvä avain symbolisen maailmankuvan muuttamiseen. Mielestäni tarinan luominen, jotta oppii arvostaa itseään ja jotta elämä pysyy kiinnostavana normaaleissa mittasuhteissa, on hyvä keino.
Kirjoittaminen ja puhuminen avartaa mieltä.
On surullista että niin vähän ihmiset haluavat kuulla toisten ongelmia. sillä juuri siten ne muuttuvat tarinoiksi ja saavat myytin muodon.
kaikki me haluamme olla tarinan päähenkilöitä.
kultturin parista voi löytää virikkeitä matkalleen.kulttuuri on meitä varten.
Toivoa kaikille jotka kärsivät!!
milloin tietää että seksi on siirtynyt addiktion puolelle ? silloinko kun ei enää pysty hallitsemaan halujaan ? Päteekö tämän addiktion kanssa sama laki kuin alkoholismin kanssa ??
Olen vain kiinnostunut asiasta koska oma mieheni ja myöskin minä olemme erittäin aktiivisia seksin suhteen ja välillä tulee mietittyä ' onko ihan normaalia ' mutta toistaiseksi se ei ole aiheuttanut mitään päänvaivaa vaan nautintoa. Onko addiktio kysessä silloin kun ei enää saa nautintoa vaan tekee tekemisen halusta eli asiasta tulee ns. pakkomielle ??
Nämä addiktiot ovatkin vaikeita juttuja ja varmasti jokainen meistä voisi sairastua jos vain löytyisi jokaiselle oma kohde.
Mielestäni seksuaalisuus on henkilökohtainen asia ja jokainen tekee sen kaavan mukaisesti kuin kokee itselleen hyväksi, mutta KETÄÄN EI SAA PAKOTTAA OMAAN SEKSIMAAILMAANSA, TAI MUUTEN LOUKATA TAI KÄYTTÄÄ VÄÄRYYDELLÄ HYVÄKSEEN, tämä on minun mielipiteeni.
Sen voit esim. testata netissä näin karvalakkitasolla.
kirjoitat vain esim. googleen sanan seksiaddiktio, niin johan löytyy joitakin linkkejä ainakin. Mulla on yks tuttava, jonka ukko on SAIRAS!
Etten nyt syyllisty moittimaan pelkästään, sanon, että: Pitää muistaa, että oikea addiktio on IHAN OIKEA SAIRAUS ja se häiritsee elämää. Sairastuneen ja myös hänen kaikkien läheistensä elämää (lähinnä tulee ensisijaisena mieleen perhe)
Sairaus haittaa jopa työntekoa. Voisi sanoa, että koko ajan lähes kaikki asiat aktivoivat seksihalut. Vaikka telkkaria tuijotellessa vähäpukeiset naiset tai kadulla kulkeva mikä tahansa, joka liikkuu...vaikka mikä, vaikka lojuvat sukkahousut tai mikä se kunkin sairauden aste lieneekään. Mutta totuus on se, että se on RUMAA, INHOTTAVAA JA LIKAISTA.
Partneria ei rakastella vaan pannaan. Keskellä yötä saatetaan ns.käydä kimppuun ja alkaa jyystää.
Jos luette enemmän aiheesta, ymmärrätte, että se johtaa lopulta seksuaalisesti sairaaksi, raiskaajaksi, paljastelijaksi, tirkistelijäksi jne. SE EI LOPU ITSESTÄÄN, se pahenee koko ajan. - Ihan kuin holismi. NA, AA, peliriippuvaiset, seksiriippuvaiset, läheisriippuvaiset ja silleen.
oletko sitä mieltä, tai olisko jollain muulla asiallista mielipidettä´? Onko ns. "normaalia" perheellisen ihmisen, parisuhteessa olevalle aloittaa päivä nettikuvilla ja lopettaa se siellä? kone koko ajan makuuhuoneessa, ja masturboiden: aamu siis alkaa sillä, ja siihen se myös loppuu.
Itse olen alkanut ajatella, että jossain mättää...... kirjoittakaa jos on samanlaisia kokemuksia.
Hei,
Sexpo:lla on ainakin Hgissä ja Treella (?) seksiaddiktien miesten vertaistukiryhmä SAA (ja naisille SLAA-ryhmä).
Sexpo:ssa on mahdollista saada myös terapiaa. Jussi Nissinen on erikoistunut seksiaddiktien auttamiseen.
Netistä löytyy lisätietoja, kun laittaa Googleen hakusanat.
terv. yksi saman vaikean asian kanssa kipuileva
aivan normaalia miesten käytöstä, valitettavasti. Hormonitoiminta on luotu miehille sellaiseksi.
Ihan normaali mies.
Ei näissä ole yhtä totuutta. Tällainen tarina:
Minä olin ensin naimisissa alkoholistin kanssa ja kun sain tarpeekseni, hän vaihtoi alkoholin seksiin. Aluksi tuo tuntui mukavalta, mutta kun tuli päivä, jolloin olisin halunnut vain nukkua, mies suuttui. Tuo kai johtaa ajan myötä väkivaltaan... ja raiskaamiseen. Tavallaan väkisinhän suostuin, kun minulle huudettiin sängyn vieressä. Väkivaltaahan sekin oli, vaikkei mustelmia jäänytkään. Meillä oli muitakin ongelmia ja henkistä väkivaltaa kaikkia muita perheenjäseniä kohtaan. Oli persoonallisuushäiriötäkin taustalla. Yksin jäätyään elää kai lähes ihmisiksi. Joku saattaa vielä erehtyä kuvittelemaan löytäneensä hyvänkin miehen. Ja aluksi on ok. Jopa vuosia. Sitten alkaa paheneva "kierre". Ja muiden syytä kaikki vielä. Jopa omien lasten syytä.
Addiktio on sairaus jonka kanssa on vaikea elää henkilön itse sekä hänen läheistensä. Addiktiivinen käytös laajenee herkästi pää-addiktiosta sekundäärisiin addiktioihin, elikkä esimerkiksi alkoholisti voi ruveta pelaamaan tai etsimään nautintoa seksistä. Taustalla toimii oikeastaan kaksi mekanismia joista toinen on nautinnon etsiminen ja toinen jännityksen etsiminen. Ajan mittaan addiktin elämää ohjaa täysin tuo mekanismi ja voisi sanoa että hänen elämänsä todellakkin on yhtä nousua ja laskua, siihen väliin ei mahdu juuri muuta.
Toipuminen lähtenee siitä että ihminen rehellisesti itselleen myöntää että hänellä on ongelma. Siihen pisteeseen pääseminen voi olla todella hankalaa, etenkin jos ei ole aiempaa kokemusta ommasta addiktiivisesta käytöksestään. Kun on selvää että ongelma on, pitäisi sille myös jaksaa tehdä jotain. Yleensä ihminen pystyy vähän aikaa hillitsemään itseään ja saa addiktionsa kontrollin alle, mutta usein käy sitten läheisten pettymykseksi niin että addikti jatkaa toimintaansa ennemmin tai myöhemmin. Salailu, valehtelu, kykenemättömyys hallita omia tunteita sekä addiktiotaan kuuluvat kaikki tällaiseen käytökseen. Kontroloimattomuuden tunne aiheuttaa addiktissa häpeän tunnetta ja hän voi olla aidosti pahoillaan sekä katua tekojaan, mutta se ei paranna hänen ongelmaansa. Tästä syystä useimmat addiktit jotka haluavat elää ilman addiktioonsa hakee apua. AA, NA jne. ovat erittäin hyviä kohteita.
Addiktio on erittäin hankala ongelma ja sen hoitaminen vaatinee henkilöä joka on todella perehtynyt siihen mitä hän tekee, esimerkiksi toisten toipuvien addiktien vertaistuki ryhmän. Vertaistuki on erittäin hyvä tapa lähestyä asiaa. Addiktin kanssa eläminen on luottamuksen puutteen vuoksi vaikeaa, etenkin jos itse ei ole toipuva addikti. Kannattaa lukea ongelmasta mahdollisimman paljon esim. juuri tuolta päihdelinkin sivuilta ja AA:n, NA:n sekä A-klinikan sivuilta. Älkää jääkö yksin pyörittämään asiaa, hakekaa apua ja neuvoa ongelmaan rohkeasti. Addiktille itselleen se voi olla äärimmäisen vaikeaa.
Aivan, olen itse aloittelemassa suhdetta, jota en sitten vielä tiedä aloitako, vaan ihmisen kanssa joka pitkien kiemuroiden kautta kertoi mulle että on seksi addikti, no aivan ihana ihminen on kyseessä ja sänkyyn asti emme vielä ole päässeet. Kun sitten kysyin että, miten ilmeneekö se sitten että pitää joka paikkaan hyppiä, niin ei, hänellä on ollut pitkiä parisuhteita, eikä mitään pettämistä. Vaan en nyt sitten tiedä, kunnen ole koskaan moisen ongelman kanssa tekemisiin joutunut. Nimittäin pettämistä mä en siedä, mutta olen kuitenkin varsin seksuaalinen itse. Nyt joutuu kelaamaan kaiken uusiksi, mutta jos ihminen itse ton kertoo, ja tietää... niin...
Katsellaan
Et tunnu ihan ymmärtävän vielä ainakaan v. 2010 mitä on seksiaddiktio. Se ei tarkoita viriiliä miestä joka tyydyttää halusi vaan miestä joka on JOKA HETKI kinuamassa sinua sänkyyn eikä koskaan aktin jälkeen ole tyydytetty, vaan hän haluaa HETI JUURI NYT udelleen, eli et pääse sieltä sängystä tai pöydästä tai sohvalta tai saunasta tai suihkusta liikkeelle koko päivänä muihin hommiin ellet sitten halua pahoittaa miehen mieltä, sillä sen hän kyllä osoittaa että mieli on paha kun ei saa! Mikään yhteinen harrastus ei onnistu koska kaiken aikaa hän puhuu kuinka taas tekee mieli ja kiire on kotii tms. paikkaan jossa tätä voisi harrastaa.
Alati mies kertoo kuinka haluttava olet ja taas tekee mieli mutta haluttava on myös jokainen nainen lähipiirissä ystäviäsi ja sukulaisia poissulkematta.
Olet nyt kaksi vuotta ehkä tutustunut tuohon mieheen. Miten kävi?
Parasta mitä voit tehdä miehellesi on päästää hänet menemään.
Kai huomaat, että pidät hänestä kiinni väkisin.
Ole hänen paras ystävä ja vapauta hänet!
Miehesi tarvitsee kohtalonsa omiin käsiin, ei sinun käsiin!
Yksin hän selviää kaikista haasteista, eikä tarvitse kantaa SINUN häpeää
Lapsi tossaki eniten kärsii