Saanko kysyä

Järjestöön kuuluva koulu: Tottakai saavat Vaapaamuuraritkin omia opin ahjojaan pitää!

Rudolf Steiner ole anroposofi, ja hän perusti aikoinaan Antroposofisen liiton jonka ihanteina kasvattaa lapsista ihmisiä jotka eettisesti ja moraalisesti havannoivat elämää syvästi henkiseltä kannalta, jotka huomioivat vain lähimmäisinä, jotka ovat saman elämän hengen lapsia. Stainer koulu keskittyy suurelta osin lapsen henkisen edistymisen ja siinä kasvamiseen, kuten hallitsemaan oikealla tavalla mielen-liikkeitään, joka on lempeän ja aktiiviseen toimintaan hyväntekemiseen. Se on sitä sielunominaisuudelle peruslähtö kohta joka tulee esiin kauniina hartautena ja hartaus on kunnioitusta jokaista elämää kohtaan. Nämä ovat yksi niistä Steinerin koulun opin tärkeimmistä opetus medoteista. Että ihminen joka sitten myöhemmällä iällä voi muistella monia hartaita hetkiä, hän tuntee onnea.

Jos jolle kulle on tapahtunut, että hän pienenä lapsena on kuullut kotonaan puhuttavan jostakin perheen jäsenestä, josta hän saa käsityksen, että häntä suuresti kunnioitetaan, ja jos lapsikin on saanut koulussa kasvatuksen, että hänessäkin on tämä kunnioituksen arvokas tunne, ja sitten lähestyy päivä, jolloin hänkin ensikertaa saa nähdä tämän henkilön - niin tuo lapsi voi tuntea pyhää arkuutta tarttuessaan tuon hartaan hyvän ja rakastettavan ihmisen kodin oven kahvaan, jonka toisella puolen hän on näkevä tuon arvossapidetyn ja rakastettavan henkilön. Silloinhan on tämäkin tunne hartautta. Silloin me omistamme elämässämme paljon, kun olemme nuoruudessamme saaneet tallaisen kasvatuksen, jotka sitten puhkeavat myöhemmin täyteen kukkaan. Hartaus on voima joka vie sinne minkä on asettanut päämääräkseen.

Tietämykseen ei voi päästä kukaan joka ei voi hartaana kunnioittaa yläpuolellaan olevaa. Viha on torjumista, hartaus on kunnioittamista sitä mitä ei vielä voikkaan tajuta. Hartaus on aina siunaus elämässä. kun se oikealla tavalla ymmärretään. Steiner koulua lämpimästi suosittelen jokaisen Perheen lapsille. eremith32

hymyillä;)

Sinä olet pelkkkä anti-adventisti, jatkuva lähimäisistäsi pahan puhuja ja kiero valehtelija!

Vai tulitko ehkä yön aikana uskoon ja adventistiksi?

Adventistit eivät ole verenhimoisia iankaikkisen helvetti elämän opettajia, kuten sinä,joka et kyltymättömässä koston himossasi tunnu saavan tyydytystä mistään.

Eli sinulle ei riitä rangaistus "tekojensa mukaan", vaan ainoastaan iankaikkinen tuskassa piehtarointi!!! Onneks Kaikkivaltias Jumala EI OLE NIIN RAAKA! Jo tämä sulkee sinut pois adventismista.

Lisäksi adventistit eivät pidä halpana Jumalan pyhittämää lepopäivää, Herran sapattia,kuten sinä teet.

eremith32 kirjoitti:

Rudolf Steiner ole anroposofi, ja hän perusti aikoinaan Antroposofisen liiton jonka ihanteina kasvattaa lapsista ihmisiä jotka eettisesti ja moraalisesti havannoivat elämää syvästi henkiseltä kannalta, jotka huomioivat vain lähimmäisinä, jotka ovat saman elämän hengen lapsia. Stainer koulu keskittyy suurelta osin lapsen henkisen edistymisen ja siinä kasvamiseen, kuten hallitsemaan oikealla tavalla mielen-liikkeitään, joka on lempeän ja aktiiviseen toimintaan hyväntekemiseen. Se on sitä sielunominaisuudelle peruslähtö kohta joka tulee esiin kauniina hartautena ja hartaus on kunnioitusta jokaista elämää kohtaan. Nämä ovat yksi niistä Steinerin koulun opin tärkeimmistä opetus medoteista. Että ihminen joka sitten myöhemmällä iällä voi muistella monia hartaita hetkiä, hän tuntee onnea.

Jos jolle kulle on tapahtunut, että hän pienenä lapsena on kuullut kotonaan puhuttavan jostakin perheen jäsenestä, josta hän saa käsityksen, että häntä suuresti kunnioitetaan, ja jos lapsikin on saanut koulussa kasvatuksen, että hänessäkin on tämä kunnioituksen arvokas tunne, ja sitten lähestyy päivä, jolloin hänkin ensikertaa saa nähdä tämän henkilön - niin tuo lapsi voi tuntea pyhää arkuutta tarttuessaan tuon hartaan hyvän ja rakastettavan ihmisen kodin oven kahvaan, jonka toisella puolen hän on näkevä tuon arvossapidetyn ja rakastettavan henkilön. Silloinhan on tämäkin tunne hartautta. Silloin me omistamme elämässämme paljon, kun olemme nuoruudessamme saaneet tallaisen kasvatuksen, jotka sitten puhkeavat myöhemmin täyteen kukkaan. Hartaus on voima joka vie sinne minkä on asettanut päämääräkseen.

Tietämykseen ei voi päästä kukaan joka ei voi hartaana kunnioittaa yläpuolellaan olevaa. Viha on torjumista, hartaus on kunnioittamista sitä mitä ei vielä voikkaan tajuta. Hartaus on aina siunaus elämässä. kun se oikealla tavalla ymmärretään. Steiner koulua lämpimästi suosittelen jokaisen Perheen lapsille. eremith32

Lue lisää

No, steinerkoulu ei kyllä puhu asioita Jeesuksen Kristuksen nimen alla, että kyllä siellä korostuu ennenkaikkea nämä ihmisen jumaloinnit tai jumaloidaan omien käsityksien luomia jumalia, että vaarallista olisi lapsensa laittaa tuollaiseen kouluun, jos itse vanhempana jo seuraa Jeesusta, että näin adventistina näen näin nämä asiat.

Salli mun kirjoitti:

hymyillä;)

Sinä olet pelkkkä anti-adventisti, jatkuva lähimäisistäsi pahan puhuja ja kiero valehtelija!

Vai tulitko ehkä yön aikana uskoon ja adventistiksi?

Adventistit eivät ole verenhimoisia iankaikkisen helvetti elämän opettajia, kuten sinä,joka et kyltymättömässä koston himossasi tunnu saavan tyydytystä mistään.

Eli sinulle ei riitä rangaistus "tekojensa mukaan", vaan ainoastaan iankaikkinen tuskassa piehtarointi!!! Onneks Kaikkivaltias Jumala EI OLE NIIN RAAKA! Jo tämä sulkee sinut pois adventismista.

Lisäksi adventistit eivät pidä halpana Jumalan pyhittämää lepopäivää, Herran sapattia,kuten sinä teet.

Lue lisää

En ole enää adventisti ollut kymmeniin vuosiin! Joskus aikoinani olin, mutta minun luonteelleni ei sellainen kylmäkäötöksinen asennoituminen avuntarvitsevia ihmispoloisia kohtaan lainkaan miellyttänyt. Adventtikirkossa tuli vietettyä noin 13 vuotta, ja siinä ajassa kuitenkin vain henkinen kasvuni, koki kärsi oikeastaan henkisen "vararikon". Kun uskonnon velvollisuus olisi pelastaa ihminen hädästä ja tuskasta niin, se päinvastoin lisäsi sitä.

Adventtikirkon uskonnosta on tullut niin kaupallinen, että se haisee rahalle. Uskonnollisuudestaan huolimatta, jota adventtikirkko mainostaa, niin sen uskonnollinen elämä saattaa vaikuttaa normaalilta sidonnaisuudestaan ja ihmisopinkappaleistaan huolimatta. Mutta kun sen "huntua" raotat eli hetkeksi kohotat, niin näemme sen takana uskonnon turmeltuneisuuden, se kasvottoman pahuuden ytimen; ihmisen äärettömän halun hallita seurakuntalaisiaan. Todellista teeskentelemätöntä uskoa on lähes mahdottomuus sieltä löytää.

Aikoinaan isäni kuului myöskin adventtikirkkoon ja oli tuossa kirkollisessa lahkossa myöskin lähes koko elämänsä, eli lähes 50-vuotta, ja maksoi tuon kirkkoyhteisössä olonsa aikana säännöllisesti kymmenyksensä. Mutta sitten loppuvuosina ennen kuolemaansa hän, koska oli harras kristitty, niin hän alkoi yhä syvemmin paneutua raamatun tutkimiseen, ja niin hän löysikin tutkimisensa tuloksina raamatustaan aikapaljonkin tekstejä jotka täysin olivat adventistien opinkohtia vastaan joita adventtikirkko opetti. Ja Isäni joka oli todellinen kristitty Jumalan lapsi: Tiedän sen, koska hän kolmesti joka päivä määrättynä aikana meni omaan huoneeseensa rukoilemaan, ja saattoi viipyä rukouksessaan jopa tunnin ajan. Hän oli todellinen Jumalan palvelija.

Mutta näitä harvinaisuuksia on todella vähemmän ja vähemmän adventtikirkossa. Mutta siihen asiaan jälleen joka aivankuin jäi kesken, kun nyt isäni sitten kertoi, perjantai-illan kokouksessaan tämän tietosa, että raamattu sotii opetuksellaan hänen raamatusta löytämäänsä totuutta vastaan, josta hän julkaisi myöskin kirjoituksen silloisessa "adventtiairuessa", että eikö meidän olisi adventtikirkkona syytä kulkea raamatun antaman opetuksen mukaan, ja siten kehittää uskossa itseämme raamatun opin mukaan.

Mutta tämä olikin liikaa Isältäni, että hän uskalsi mennä oikaisemaan adventistista auktotoritääristä oppia, siitä seurasi ensin nuhtelu johtoportaalta, mutta kun isäni rukoillen tutki ja valvoi, ja hänen totuuden rakkaudesta täyttämä omatunto,- sittenkin kehoitti häntä pysymään siinä minkä hän vilpittömällä uskontotuuden täyttämällä mielellä ja rukouksen anomalla viisaudella Jumala hänelle raamatusta näytti, niin hän ei voinut tietenkään luopua löytämästään omakohtaisesta uskostaan, ja hänelle ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin eota hänelle jo rakkaaksi käyneestä yhteisöstä jota oli palvellut lähes 50 vuotta.

isälleni sanottiin, että eroa, tai sinut erotetaan - tämä on sitä niin sanotun adventtikirkon omatakeista kristillisyyttä? Voidaanko tätä mielestäsi kutsua veljelliseksi rakkaudeksi ja anteeksiannoksi, tai jotain joka viittaisi Jumalisuuteen-päinkään? - Ei sanoisin minä, se on henkistä terrorismiä - Hengellisen kasvun riistoa kirkkoyhteisön sisällä. Siksi sanoisin, että ajatelkaa hyvät ihmiset mitä teiltä tullaan riistämään, kun hyväksytty tallaisen järjestön kuin adventismin jäsenyyden, teiltä riistetään hengellisen kasvun lisäksi vielä henkinen vapaus muiden yksilöllisten totuuden etsijöiden mahdollinen yhteiselo. Olen käynyt läpi tuon kokemuksen.
.

eremith32 kirjoitti:

En ole enää adventisti ollut kymmeniin vuosiin! Joskus aikoinani olin, mutta minun luonteelleni ei sellainen kylmäkäötöksinen asennoituminen avuntarvitsevia ihmispoloisia kohtaan lainkaan miellyttänyt. Adventtikirkossa tuli vietettyä noin 13 vuotta, ja siinä ajassa kuitenkin vain henkinen kasvuni, koki kärsi oikeastaan henkisen "vararikon". Kun uskonnon velvollisuus olisi pelastaa ihminen hädästä ja tuskasta niin, se päinvastoin lisäsi sitä.

Adventtikirkon uskonnosta on tullut niin kaupallinen, että se haisee rahalle. Uskonnollisuudestaan huolimatta, jota adventtikirkko mainostaa, niin sen uskonnollinen elämä saattaa vaikuttaa normaalilta sidonnaisuudestaan ja ihmisopinkappaleistaan huolimatta. Mutta kun sen "huntua" raotat eli hetkeksi kohotat, niin näemme sen takana uskonnon turmeltuneisuuden, se kasvottoman pahuuden ytimen; ihmisen äärettömän halun hallita seurakuntalaisiaan. Todellista teeskentelemätöntä uskoa on lähes mahdottomuus sieltä löytää.

Aikoinaan isäni kuului myöskin adventtikirkkoon ja oli tuossa kirkollisessa lahkossa myöskin lähes koko elämänsä, eli lähes 50-vuotta, ja maksoi tuon kirkkoyhteisössä olonsa aikana säännöllisesti kymmenyksensä. Mutta sitten loppuvuosina ennen kuolemaansa hän, koska oli harras kristitty, niin hän alkoi yhä syvemmin paneutua raamatun tutkimiseen, ja niin hän löysikin tutkimisensa tuloksina raamatustaan aikapaljonkin tekstejä jotka täysin olivat adventistien opinkohtia vastaan joita adventtikirkko opetti. Ja Isäni joka oli todellinen kristitty Jumalan lapsi: Tiedän sen, koska hän kolmesti joka päivä määrättynä aikana meni omaan huoneeseensa rukoilemaan, ja saattoi viipyä rukouksessaan jopa tunnin ajan. Hän oli todellinen Jumalan palvelija.

Mutta näitä harvinaisuuksia on todella vähemmän ja vähemmän adventtikirkossa. Mutta siihen asiaan jälleen joka aivankuin jäi kesken, kun nyt isäni sitten kertoi, perjantai-illan kokouksessaan tämän tietosa, että raamattu sotii opetuksellaan hänen raamatusta löytämäänsä totuutta vastaan, josta hän julkaisi myöskin kirjoituksen silloisessa "adventtiairuessa", että eikö meidän olisi adventtikirkkona syytä kulkea raamatun antaman opetuksen mukaan, ja siten kehittää uskossa itseämme raamatun opin mukaan.

Mutta tämä olikin liikaa Isältäni, että hän uskalsi mennä oikaisemaan adventistista auktotoritääristä oppia, siitä seurasi ensin nuhtelu johtoportaalta, mutta kun isäni rukoillen tutki ja valvoi, ja hänen totuuden rakkaudesta täyttämä omatunto,- sittenkin kehoitti häntä pysymään siinä minkä hän vilpittömällä uskontotuuden täyttämällä mielellä ja rukouksen anomalla viisaudella Jumala hänelle raamatusta näytti, niin hän ei voinut tietenkään luopua löytämästään omakohtaisesta uskostaan, ja hänelle ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin eota hänelle jo rakkaaksi käyneestä yhteisöstä jota oli palvellut lähes 50 vuotta.

isälleni sanottiin, että eroa, tai sinut erotetaan - tämä on sitä niin sanotun adventtikirkon omatakeista kristillisyyttä? Voidaanko tätä mielestäsi kutsua veljelliseksi rakkaudeksi ja anteeksiannoksi, tai jotain joka viittaisi Jumalisuuteen-päinkään? - Ei sanoisin minä, se on henkistä terrorismiä - Hengellisen kasvun riistoa kirkkoyhteisön sisällä. Siksi sanoisin, että ajatelkaa hyvät ihmiset mitä teiltä tullaan riistämään, kun hyväksytty tallaisen järjestön kuin adventismin jäsenyyden, teiltä riistetään hengellisen kasvun lisäksi vielä henkinen vapaus muiden yksilöllisten totuuden etsijöiden mahdollinen yhteiselo. Olen käynyt läpi tuon kokemuksen.
.

Lue lisää

että adventtikirkon oppi soti opetuksellaan hänen löytämäänsä selvää raamtunopin kohtaa vastaan. tämä oikaisu lisänä eremithin kommenttiin!

Lapselle ei tule järjetää koulutusta vain jonkun ideologisen kasvatusmenetelmän tai oppisuunnan perusteella.
Lapsen kirjaimellisesti täytyy saada välillä "turpiinsa", jotta hänestä kasvaisi henkisesti vahva ja tasapainoinen.
Isien pitäisi vain opettaa lapsiansa puolustautumaan kunnolla näitä koulussa olevia häiriköitä ja pullistelijoita vastaan, jotka ovat niinkutsuttuja "koulukiusaajia."
Jos ei mikään muu auta on oppilaiden itsensä joukolla kitkettävä koulukiusaaminen pois.
"Pumpuleissa" kasvattaminen ja siihen pyrkiminen vain heikentää lapsen itsetuntoa ja kaikenmaailman ideologiset kasvatusmenetelmät ovat pahasta ja vain henkistä väkivaltaa lapselle.
Silloin kun lapsi tulee täysi-ikäiseksi, voi hän halutessaan valita ideologiansa vapaasta tahdostaan.
Ei pakkosyöttämällä.

sda.manager kirjoitti:

Lapselle ei tule järjetää koulutusta vain jonkun ideologisen kasvatusmenetelmän tai oppisuunnan perusteella.
Lapsen kirjaimellisesti täytyy saada välillä "turpiinsa", jotta hänestä kasvaisi henkisesti vahva ja tasapainoinen.
Isien pitäisi vain opettaa lapsiansa puolustautumaan kunnolla näitä koulussa olevia häiriköitä ja pullistelijoita vastaan, jotka ovat niinkutsuttuja "koulukiusaajia."
Jos ei mikään muu auta on oppilaiden itsensä joukolla kitkettävä koulukiusaaminen pois.
"Pumpuleissa" kasvattaminen ja siihen pyrkiminen vain heikentää lapsen itsetuntoa ja kaikenmaailman ideologiset kasvatusmenetelmät ovat pahasta ja vain henkistä väkivaltaa lapselle.
Silloin kun lapsi tulee täysi-ikäiseksi, voi hän halutessaan valita ideologiansa vapaasta tahdostaan.
Ei pakkosyöttämällä.

Lue lisää

on ideologia, jota se kunnan koulu pakkosyöttää.