En osaa keskustella ihmisten kanssa missään tilanteissa! Jos joudun jonkun kanssa esim. pöydän ääreen keskustelemaan, niin osaan vaan vastailla "niin joo" tai naurahdellen, en ikinä osaa aloittaa uutta puheen aihetta tai jatkaa sitä keskustelua. Ja sit tulee aina epämukava hiljainen hetki :/ Mesessäkään en osaa keskustella, enkä varsinkaan puhelimessa! Joskus on helpompaa keskustella ihmisten kanssa jos joku kaveri mukana, mut silloinkin se kaveri on se kuka sitä keskustelua johtaa.. Säälittävää, onko vinkkejä? Oon vielä kamalan ujokin :( Tän takia mulla on varmaan niin vähän kavereita, koska ei kukaan halua olla mun kanssa kun on aina epämukavaa ja hiljaista.
En osaa keskustella
........
50
12754
Vastaukset
- hm
enemmän olemalla hiljaa. Kuulut varmaan näihin yksilöllisyyksiin. Nuoret ovat koulunpenkeillä niin pitkään, että menettävät kyvyn ajatella. Pää on liian täynnä pelkkää teoriaa, sovella niitä sitten käytäntöön. Elämä on elämäistä varten, ei teorioiden oppimista varten.
Kyllä ihminen oppii lopulla myös puhumaan - ainakin vaihdevuosi-iässä. Mutta ihmisellä on oltava paljon erilaisia kokemuksia, jotka synnyttävät sitten ihmisessä sen tarpeen puhua. Mutta kun eihän nykyisin saa olla kokemuksia, ne on pahasta, elleivät liity työhön tai voittamiseen.- miten sen nyt ottaa.
elämässä oppii hyvin paljon kommunikoimalla ja keskustelemalla erilaisten ihmisten kanssa. jos on hiljaa ,syntyy todennäköisesti harvemmin näitä opettavia ja rakentavia keskusteluja.
- en enää
miten sen nyt ottaa. kirjoitti:
elämässä oppii hyvin paljon kommunikoimalla ja keskustelemalla erilaisten ihmisten kanssa. jos on hiljaa ,syntyy todennäköisesti harvemmin näitä opettavia ja rakentavia keskusteluja.
Itse olin nuorena arka ja ujo, ja jos olisinkin uskaltanut jotakin sanoa, se lyötiin lyttyyn kotona että koulussa. Joten olin sitten hiljaa. Kun tytöt alkoivat kiinnostaa, ihmettelin että mitäs sitten sanotaan kun on kysytty ootsä mun kaa? Siis jos vastaus on myönteinen. En tosiaankaan tiennyt mitään, miten siitä voisi jatkaa keskustelua, tai juttelua, tyttöjen kanssa, kun heidän elämänsä mulle oli täysin vierasta.
No hätä ei lue lakia, ja ostelin ensin SinäMinä lehteä, joka oli suunnattu sen ikäisille tytöille. Lueskelin niitä novelleja, ja muita juttuja. Jonkun pätkän tilasinkin lehteä. Sieltä sitten opin sen ikäisten tyttöjen sielunmaisemaa, ja millaisesta käytöksestä, ja jutuista he pitävät. Lisäksi opettelin soittamaan kitaraa, koska kavereitakaan ei kauheasti ollut. Jotenkinhan piti aika saada kulumaan.
Sitten ehkä vielä tärkein, mitä opettelin, oli oppia nauramaan itselle. ja ymmärtää että jos itse ehtii itselle nauraa, niin toisilta menee ilkulle pohja pois.
Jonkun vitsinkin opettelin, jota voi sitten kertoa, materiaalista ei lene pulaa. Varmasti eniten käyttämäni vitsi, joka sopii moneen tilanteeseen, esim työjutuista, työpaikka haastatteluista, kotisiivouksesta yms puhuttaessa.
Joo, kyllä minäkin sille alalle yritin itsekin, ihan siivojasta aloittaen. Kun lehdessä oli ilmoitus: *puunaamaan* tottunut siivooja saa paikan. Hyvin meni haastattelu siihen asti ennen kuin haastattelija kysyi, oisko mulla jotain kysyttävää? Minä siihen että: Työkös ootte se *puunaama* johon täällä pitää tottua? jostain syystä jäi se paikka silloin saamatta.
Toi ei oikeastaan voi loukata ketään, eikä ole härski, mut minusta ainakin hyvä, ja monikäyttöinen.
Mut näillä eväillä, pärjäillyt sanoisinko siihen malliin, ettei mua oikein kukaan usko hiljaiseksi ja ujoksi.
Toki tiedän että kohta joku viestittää että oli ihan surkee vitsi, mut mitäs siitä. Saa mulle nauraa, nauran itsekin - erinlainen
Totta, naulankantaan, http://tinyurl.com/392aktn/index.php?id=890cba66fc2c7299b5f54a8afc190891 tuossa video jossa kerrotaan vähän tärkemmin.
- ristisuu
Tuntuu tutulta, jopa itsellä ja vierestä seuranneenakin. Keskustele aluksi vain yhden henkilön kanssa äläkä yritä olla pöytäkeskustelun keskipiste. On oikeastaan toisten vika ettei keskustelu luonnistu. Ne, jotka ovat rohkeita puhujia voisivat ottaa sinut huomioon asiassa.
- näin..
tuohon sanoisin että pohjimmiltani itsekkin ujona ihmisenä otan vain härkää sarvista kiinni ja pakotan itseni normaaliin keskusteluun ihmisten kanssa. eivät muut ole välttämättä yhtään sen rohkeampia. jokainen pitää huolen omasta osuudestaan..
- fhdfhdfh45745
Olen 21 ja keskustelutaito 0. Nyt jännittääkin, kun vihdoin sain töitä kesäksi, että miten porukka ottaa vastaan siellä työpaikalla tällaisen hiljaisen tyypin. Luonnollisuutta ei ole, joudun jatkuvasti yrittämällä keksiä aiheita, jolloin itsellekin tulee teennäinen olo. Monesti ihmiset eivät edes lähde keskusteluun niinä harvoina kertoina, kun yritän jotain saada aikaiseksi. Kadehdin "normaaleja" ihmisiä, jotka osaavat small talkkia ja luoda ihmissuhteita...
- emu_
Minäkin aina mietin miten minut otetaan vastaan työpaikalla ja muissa koska oon hiljainen :( Antaisin mitä vaan että olisin rohkea ja pystyisin tuosta noin mennä keskustelemaan rentona ihmisten kanssa, mutta ei.. :(
- mieseikäpoikaenää200
emu_ kirjoitti:
Minäkin aina mietin miten minut otetaan vastaan työpaikalla ja muissa koska oon hiljainen :( Antaisin mitä vaan että olisin rohkea ja pystyisin tuosta noin mennä keskustelemaan rentona ihmisten kanssa, mutta ei.. :(
Mielestäni noi oireet viittaa sataprosenttisesti sosiaalisten tilanteiden pelkoon joka itseänikin vaivaa. Aivan samat ajatukset kuin edellä on jo mainittu. Eli psykiatrille/psykologille aika ja ongelmaa hoitamaan. Itse kärsin 4-5 vuotta ennenkuin tajusin mistä on kysymys>>>
- Pöllönpesä
mieseikäpoikaenää200 kirjoitti:
Mielestäni noi oireet viittaa sataprosenttisesti sosiaalisten tilanteiden pelkoon joka itseänikin vaivaa. Aivan samat ajatukset kuin edellä on jo mainittu. Eli psykiatrille/psykologille aika ja ongelmaa hoitamaan. Itse kärsin 4-5 vuotta ennenkuin tajusin mistä on kysymys>>>
Et siis ole kiinnostunut muiden ihmisten mielipiteistä? Olet itseriittoinen. KeskustelunAIHEITA on maailma väärällään. Mieti etukäteeen, jos sosiaalinen tilanne lukitsee.
- Ohje
Pöllönpesä kirjoitti:
Et siis ole kiinnostunut muiden ihmisten mielipiteistä? Olet itseriittoinen. KeskustelunAIHEITA on maailma väärällään. Mieti etukäteeen, jos sosiaalinen tilanne lukitsee.
Elikkäs lähette kaverin kanssa juomaan ja kun olette tarpeeksi päissään nii puhutte jo vaikka kelle :p sitte aamulla on helppoa jutella niitten outojenki kanssa kun ne on saanu itestä erilaisen kuvan heti näin alkuun. Ja sitten ku tarpeeks paljon tätä teette niin aina vaan muuttuu rohkeammaksi ;) mulle ainaki tepsi.
- gaaa
Ohje kirjoitti:
Elikkäs lähette kaverin kanssa juomaan ja kun olette tarpeeksi päissään nii puhutte jo vaikka kelle :p sitte aamulla on helppoa jutella niitten outojenki kanssa kun ne on saanu itestä erilaisen kuvan heti näin alkuun. Ja sitten ku tarpeeks paljon tätä teette niin aina vaan muuttuu rohkeammaksi ;) mulle ainaki tepsi.
Minäkin aikani tätä keinoa käytettyäni ajauduin alkoholistiksi. Tällainen toimintatapa kun helposti johtaa siihen että ei enää osaa olla yhtään sosiaalinen/muiden ihmisten kanssa kuin vain juoneena. Joten sinuna en levittelisi noin p*skoja ohjeita, ellei tuo nyt ollut joku vitsi...
- ,.-,.-,.-
kannattaa pistää muistiin joitakin hauskoja tilanteita, joita sinulle tapahtui. tietenkään aina ei tarvitse vitsailla, mutta silloin tällöin on kiva heittää joku hassu stoori työkavereille. voit kierrättää tätä samaa tarinaa muutamaan otteeseen, ensteksi kerrot sen parille eri hyvälle ystävällesi, jotka nauravat tilanteelle kippurassa. siinä vaiheessa, kun todella tiedät osaavasi kertoa tarinan, ja ne tärkeimmät kohdat, voit helpommin kertoa saman stoorin työkaverillesi.
esimerkkinä itse luulin juuri pari päivää sitten näkeväni tuttuni kaupungilla. vilkutin hänelle innokkaasti ja menin juttelemaan, kunnes tajusin, että se oli joku täysin tuntematon henkilö...
tuollaisten tositarinoiden kertominen ja huumori lähentää sinua ja työkaveriasi paljon enemmän, kuin perus kuulumisten kysymiset.
myöskin aktiivisilla ihmisillä riittää enemmän puhumisen aiheita. käy useammin kavereittesi kanssa kahvilla, aloita joku uusi jännittävä harrastus jne. JA LAKKAA SÄÄLIMÄSTÄ ITSEÄSI. tapojen muuttaminen on hankalaa, muttei mahdotonta. jos toistat itsellesi päivittäin, että olet tylsä ja hiljainen, olet todennäköisesti tylsä ja hiljainen. - asuoste
emu_ kirjoitti:
Minäkin aina mietin miten minut otetaan vastaan työpaikalla ja muissa koska oon hiljainen :( Antaisin mitä vaan että olisin rohkea ja pystyisin tuosta noin mennä keskustelemaan rentona ihmisten kanssa, mutta ei.. :(
MömMöm lätkää ei jaxa kiinnostaa... -95 vahingon jälkeen... ei tuu enää... saatika sit euroviisuis.... ei tarvi enää mennä, sinnekääääääää
- Nim. kokemusta on
mieseikäpoikaenää200 kirjoitti:
Mielestäni noi oireet viittaa sataprosenttisesti sosiaalisten tilanteiden pelkoon joka itseänikin vaivaa. Aivan samat ajatukset kuin edellä on jo mainittu. Eli psykiatrille/psykologille aika ja ongelmaa hoitamaan. Itse kärsin 4-5 vuotta ennenkuin tajusin mistä on kysymys>>>
Ei se psykologi ole vastaus kaikkeen. Siellä voi vain purkaa tapahtumia, mutta itse on mentävä tilanteisiin ja harjoiteltava sosiaalisia taitoja. Pelko voi pienentyä, mutta kun ei niitä sosiaalisia taitoja ole tullut harjoitettua, niin ei ne ihan yks kaks mistään ilmesty.
- pelokaspelle
Itse olen nyt 20 ja samaa ongelmaa on. olen käynyt nyt muutaman vuoden psykiatrilla ja diagnoosi on, sosiaalisten tilanteiden pelko, paniikkihäiriö ja masennus.
vielä ei näy helpotusta.- all ears
olen jo aika lailla muita kirjoittajia vanhempi. Mielestäni maailma on täynnä ihmisiä, jotka haluavat vain puhua ja puhua omaa viestiänsä, muiden päälle taukoamatta ja aina keskeyttäen. Olen usein miettinyt sanaa vuorovaikutus ja sen merkitystä eli sitä että olemme todellakin yhteydessä toiseen reagoimme kuulemaamme ja annamme ajattelumme kehittyä juuri tuon vuorovaikutuksen avulla. Älkää ainakaan tunteko itseänne huonommaksi, jos ette osaa olla koko ajan äänessä. Kuuntelutaito on edellytys aidoille vuorovaikutustilanteille. Kun vielä löydätte samanhenkisiä helmiä ihmisten joukosta saatte aikaiseksi loistavia keskusteluita!
- Siepponen
all ears kirjoitti:
olen jo aika lailla muita kirjoittajia vanhempi. Mielestäni maailma on täynnä ihmisiä, jotka haluavat vain puhua ja puhua omaa viestiänsä, muiden päälle taukoamatta ja aina keskeyttäen. Olen usein miettinyt sanaa vuorovaikutus ja sen merkitystä eli sitä että olemme todellakin yhteydessä toiseen reagoimme kuulemaamme ja annamme ajattelumme kehittyä juuri tuon vuorovaikutuksen avulla. Älkää ainakaan tunteko itseänne huonommaksi, jos ette osaa olla koko ajan äänessä. Kuuntelutaito on edellytys aidoille vuorovaikutustilanteille. Kun vielä löydätte samanhenkisiä helmiä ihmisten joukosta saatte aikaiseksi loistavia keskusteluita!
Mietin tätä samaa. Minulle neuvo keskittyä kuuntelemaan muita ja jatkaa heidän aloittamistaan aiheista on osoittautunut hyväksi. Samalla oppii paljon muista ihmisistä ja löytää niitä aiheita joilla seuraavia keskusteluja voi kannatella vaikeiden hetkien yli - monilla meillähän samaa ongelmaa on ja kaikki me siitä paineita otamme.
- Kyllä se siitä
Tässä muutamia vinkkejä:
Kuuntele mitä muut puhuu (monkey see, monkey do eli matkimalla oppii).
Puhu sinulle tärkeistä aiheista, jotka kiinnostavat sinua tai joista tiedät paljon, helpompi puhua, harvemmin kukaan osaa puhua aiheesta mistä ei tiedä mitään ja mikä ei kiinnosta pätkääkään.
Kysy ihmisten kuulumisia, kysy asioista joista he puhuvat usein (koira/lapset/ystävät/musiikki). Tyyliin: mitäs Pertille kuuluu? oletko viimeaikoina käynyt hyvillä keikoilla? Esitä sitten lisäkysymyksiä, jos niille on tarvetta.
Sitten, kerrot omista samaan aiheeseen liittyvistä kokemuksista tai tuntemuksista. Tyylin jos kaveri sanoo, kävin bändin keikalla, voit kertoa ostaneesi heidän levyn, tai kertoa, ettet itse piden sen tyylisestä musiikista vaan enemmän rokista tai kysyä millainen bändi on kyseessä, kun et tiedä sitä.
Useimmat ihmiset tykkäävät puhua itsestään ja omista kiinnostuksensa kohteista, siksi tuo kyseleminen on hyvä tapa aloittaa, mutta älä kuulosta ristikuulustejilta, kysy oikeasti kiinnostavista asioista ja kerro omia mielipiteitä/tarinoita väliin.
Älä puhu liian henkilökohtaisista tai intiimeistä asioista, varsinkaan puolituttujen kanssa.
Mene vaikka johonkin kahvilaan tms. ja istu kuuntelemaan joidenkin keskustelua (mieluusti huomiota herättämättä), niin opit keskustelun jatkamista. Kuunteleminen on tärkää, jos jännittää vain omaa puhumista menee helposti toisen jutut ohi ja sitten on taas mahdoton keskustella.
Älä stressaa jos mokaat jotain, mieti kuinka usein joku sinun tuttava on sanonut jotain hölmöä, unohtanut sinun lemmikin nimen, muistanut sinun kiinnostuksen kohteet väärin tms. eikä se haittaa sinua. Niin ei sa haittaa muitakaan. Ihmisista kannattaa pitää mielessä, että he ajattelavta noin 90% ajasta itseään ja loput muiden käytöstä, tekemisiä ja sanomisia. - ar'g
Kuten ennen hyvään aikaan opetettiin: Jos et osaa sanoa mitään järkevää, niin juttele säästä.
"Oli kylmä tuuli tänään.."
"Kiva kun tulee kesä.."
"Alkaa päivät jo olla selvästi lämpimämpiä."
Kesän tullessa hyviä aiheenaloituksia ovat:
"Uskaltaisikohan tuota milloin käydä talviturkin heittämässä pois.."
Myös nuoriso voi puhua säästä!
Sanottavaa voi keksiä vaikka seinästä. Otetaan esimerkki, kahvilassa on sinua miellyttävä seinän väri:
"Ai että olisi äree maalata yksi seinä tuommoiseksi."
Ei aina tarvitse olla asiassa, ei edes miespuolisten henkilöiden. Myös miehet osaavat puhua "tyhjää" ja aiheeksi käy mikä tahansa näköpiirissä.
Hijaisen hetken voi aina katkaista sanomalla jotain tyyliin "Mietin tuossa just, että kehtaisinkohan käydä hakemassa uuden kupin kahvia". Mietin tuossa, ajattelin, kävi mielessä.. Olen joskus sanonut miespuoliselle tutulle, jonka kanssa tuli hiljas hetki, että "ai kiva, sinun kanssa voi olla hiljaakin ilman että se ahdistaa.." ovat yleensä näyttäneet tyytyväiseltä.
Ihmisten kanssa toimiminen on kuin luistelu: Kuka tahansa osaa luistella, mutta taitavaksi tullaan ainoastaan harjoittelemalla. Vaikka valmentajan kanssa ;) - 0zkdoelrt
On tuota samaa ollu jo vuosia. Onneksi älysin hakeutua viimein hoitoon. Eihän siitä mitään tule kun ihmiset käsittävät jatkuvasti käyttäytymisen väärin, ajattelevat ehkä että mikälie hiippari/murhaaja ku on noin hiljaa koko ajan. Tai jos sitten aukaiseekin suun, sieltä tulee ihan kaikki henkilökohtaisuudetkin ulos ja tätäkös sitten pelästytään tietenkin - eihän ihmiset ole tottuneet olemaan avoimia vieraille. Mutta mitä sitten? Toisaalta jos tilannetta ei osata katsoa tämän henkilön kannalta, on silloin myös vastapuolessa vikaa.
- puhe.
Ilmaisun kurssille,siellä opit ilmaisemaan ja keskustelemaan ihmisten kanssa.
- ExTempore´
Koulussa oli omituinen rehtori, joka pakotti jokaisen pitämään esitelmän jostakin ex temporee aiheesta, jonka sai päähänsä. Pottumainen tilanne, en edes ymmärtänyt mitä tuo käsitteli, aivan hepreaa. Mene siinä sitten luokan eteen naurettavaksi, kun ei voinut sanoa paljon muuta kuin kiitosta ja näkemiin!
Tuo oli sellainen isku, että ei sitten koskaan enää ole voinut joukossa olla puheissa. - Itsekin pelokas
Eei välttämättä tarvitse ajatella sen "epämukavan hiljaisen hetken" olevan epämukava! Sehän on juuri se hetki kun on pieni tauko jonka aikana tajuta, että sen läsnäolevan ihmisen kanssa on mukava ihan vaan olla. Mun yksi parhaista ystävistäni on sitä juuri siksi, että sen kanssa voi ihan luontevasti olla keskustelussa viiden minuutin hiljaisuuksia.
Ja nuo vinkit "juo viinaa", "ota muista mallia" jne. varmaan olet itse jo kauan ennen tänne kirjoittamista keksinyt ja ehkä kokeillutkin kuinka hyvin ne toimivat. Eivät kovin hyvin (mutta eivät ne kirjoittajat pahaakaan tarkoita, kertovat vain keinoja jotka ovat heille toimineet).
Ujolla ihmisellä on oikeus olla ujo, se on vain osa persoonallisuutta jota on hankala lähteä muuttamaankaan. Mutta sitä arvokkaampi sitten olet niille jotka sinut saavat tuntea. - tag81
Hei,
Puhumalla opit puhumaan, joten harjoittele hiukan :) Soita vanhemmillesi, vanhoille ystäville, sisaruksille, jopa tuntemattomille. Se on taito jonka voi opetella. Puhu vaikka tikusta ja ei mistään, yritä, pinnistä, venytä keskustelua :). Pian huomaat, kun olet yksin saat jonkin oivalluksen tai teet huomion käytkin keskustelua asiasta mielikuvituksessa, ja kun tapaat ystäväsi seuraavan kerran sinulla onkin jotain sanottavaa. Mielikuvitus on tärkeä! Se pitää aktivoida keskustelemalla mahdollisimman monen kanssa.
"Kerro se minkä tiedät tietäväsi.
Jos et tiedä jotain, tunnusta se (ja kiinnostu asiasta.)"
- Kung fu-tse
Onnea!
(jos nettivinkit eivät auta, tilaa netistä keskustelutaitoon opastava kirja) - kastehelmi76
Hei! Koko nuoruuteni olen ollut todella sosiaalinen, avoin ja rempseä. Monta vuotta teatterissa, lasten kanssa tehnyt töitä ja aina ollut se suupaltti. Kunnes nyt viimeisen vuoden aikana on tullut aika ajoin ahdistuksia paniikkikohtauksia ja tunteita ettei osaa enään vastata toisten kommenteihin tai osallistua keskusteluun, Uudet ihmiset jännittävät ja paikat jossa on paljon ihmisiä tai täytyisi esittäytyä ryhmän edessä todella ahdistavat, ei saa henkeä, punastuu, kädet tärisee ja tuntuu että henki lähtee!
Olen todella käsitellyt tätä aihetta ja huomannut meditoinnin, venyttelyn, liikunnan ja luovan tekemisen auttavan. Mutta kohtauksia tulee siitä huolimatta!
Mullakin alkoi työharjoittelu ja pelotti todella mennä osaksi isoa työyhteisöä!
Pitkään olen tässä pohtinut että mitähän kummaa nyt on oikein meneillään ja mikä mua vaivaa, Onko mulla mielenterveys ongelmia ja on ahdistanut ajatella sellaista.
Eilen myönsin itselleni että mun varmaankin täytyy kuitenkin mennä puhumaan jonnekkin asian tuntevalle ihmiselle ettei tarvitse yksin kaikkea huolta kantaa ja voisi saada apua!
Kaikesta huolimatta uskon että kaikella on tarkoitus. Ehkä minun on täytynyt käydä läpi tälläistä ja nähdä uusia puolia elämästä jotta voin ymmärtää ujoja ja hiljaisia ihmisiä !
Ja hei sinulle, tiedätkö koko elämäni minä olen ihaillut ja vetänyt puoleeni hiljaisia ja rauhallisia ihmisiä koska tasapainoittavat omaaa itseä. Älä häpeä itseäsi, se että olet hiljainen ja ujo on sinulle ominaista, pikkuhiljaa voi oppia sosiaalisemmaksi askel askeleelta.
Tasapainoa on hyvä yrittää havitella ja pyrkiä olla tekemättä ylilyöntejä opetellessaan pois kuluneista opituista tavoista.
Toivoa on! Meillä on kaikki mahdollisuudet oppia ja muuttua! MUtta muuuutos vaatii todellakin aikaaa ja uskoa!
Tsemppiä!- 647i8o4
Tuntuu että ei me ihmiset vaan tämä yhteiskunta. Kauanko ihmiset kestävät tämöistä nykymaailman menoa...
- JännäMies
Hyvin jännää.
En osaa auttaa.
tank juu kamagen.- atlatl
Itse olen jo 47v mutta joskus iskee päälle tilanne jossa ei yhtäkkiä osaakkaan oikein puhua...
Silloin auttaa se että ei yritäkkään väkisin keksiä itse jutun juurta vaan yrittää johdatella muita jatkamaan juttua esittämällä kiinnostunutta termein: aijaa.. Niinkö... Mitä sitten?? ...Niin mikä se olikaan....??
Saa siis esittää tyhmempää kuin onkaan,ihmiset tykkää kun niiden jutuista on kiinnostunut.
Aina ei siis tarvitse olla oma aihe tai se asia josta olet kiinnostunut itse voidaksesi jatkaa keskustelua.
Johdattele ja voit palata taas sinua kiinnostaviin asioihin kaikenmaailman aasinsiltojen kautta.
Se juurikin on smolltookin idea. Harvoinhan seurassa on tarkoitustakaan puhua henkeviä...
Ja usko kun sanon,ei todellakaan keskustelu aina juokse vanhoilla konkareillakaan.
Voi johtua siitä ettei ole sellaista aihetta mikä saa sinut syttymään. Minä olen kai aika puhelias ja yritän vaikka yksin vääntää keskustelua, mutta alkaa aiheet loppua, kun ei ole sellaista ympäristöä mistä ahmisi jotakin mielenkiintoista. Tutustu johonkin sellaiseen aiheeseen joka saattaisi kiinnostaa muitakin, niin on helpompi keskustella.
- N
Mulla oli(vieläkin jossain määrin) kans sama ongelma. Mulle auttoi matkustelu. Tapaa paljon uusia ihmisiä, mielenkiintoisia ihmisiä joilla riittää kerrottavaa. Omien matkojen jälkeen sitä voi yhtyä keskusteluun helpommin.
Kerran luin yhdestä kirjasta myös yhden ohjeen joka jäi päähän. Kun sulta kysytään jotain älä missään nimessä vastaa yhdellä sanalla esim. joo tai ei. Jatka ihan miten vaan, kunhan et vastaa sillä yhdellä sanalla.
Silläkin pääsee jo pitkälle.
Onnea!- joskus jaksaa puhua
Heips,
Kannatan niitä kysymyksiä ehdottomasti. Eli kysyt jotain yleistä tai yhteistä asiaa koskevaa juttua?
Usein ihmisten pitävät niin omista mielipiteistään että alkavat puhua pitkäänkin ihan itsestään. Sitten todella voit heitellä joukkoon jatkokysymyksiä? Ja aina välillä voi tulla itsellesikin joku lyhyt kommentti väliin heitettäväksi. Esim. jos joka toinen on kysymys ja joka toinen edes lyhyt kommentti ei tule ristikuulustelun makua.
Joskus teen näin itsekin kun ei vaan huvita puhua itse.
Tsemppiä. Puhetta on muutenkin liikaa....
- uk
No ei se saaressa keskustelu ole sen kummempaa, veneellä joutuu kyllä ajelemaan ja metelin yli huutamaan.
- Matti Viikate
Jos siis haluat tilannetta muuttaa, niin voit vaikka pyytää jotain harjoittelu kumppaniksi (mielellään luetettavaa), sitten voit myös yrittää harjoitella joillain netin palstoilla, jos saisit siitä uutta ytyä liveenkin. Myös sitä kannattaa miettiä että käyttävätkö kaverisi sinua hyväkseen, eli pitävät hiljaisena ja hyödyntävät juttujasi ja läsnäoloasi itse omaksi edukseen. Esimerkiksi seuran muutos voisi auttaa. Sitä voit kanssa tehdä että seurustelu kumppanisi aina keskustelun väliin pakottaa sinut sanomaan jotain vaikket muutoin sanoisi, siitä tulee helpolla rutiinia sinulle ja opit puhumaan luontevasti. Mutta noilla pääsee eteenpäin ja kaikkihan eivät ole järin puheliaita, sekin on yleistä. Hyvää jatkoa. http://mattiviikate.newsvine.com/
- 20+7=
Älä tarkkaile itseäsi.
Ole keskustelussa läsnä, kuuntele.
Jos mieleesi ei tule mitään sanottavaa, silloin sinulla ei ole mitään sanottavaa. Älä tällöin yritä väkisin keksiä mitään.
Puhu ääneen, älä pään sisäisesti.
Jos sinulla on oikeasti jotain asiaa ja saat sen sanotuksi, et ole hoidon tarpeessa. - miiinä
Oon 23-vuotias nainen, ja ongelma on minulle hyvin tuttu. En keksi millään puhuttavaa ja kadehdin esimerkiksi siskojani, joilla on kavereita ja jotka osaavat käyttäytyä luonnollisesti.
- sapis
onkin ehkä se, että keskitytte liikaa siihen mitä muut teistä ajattelevat ja miten käyttäydytte. Voisiko yrittää jättää sellaisen "suorittamisen" pois ja kuunnella ja reagoida asioihin niin kuin sillä hetkellä tuntuu.
En uskokaan etteikö teillä synny ajatuksissanne jotain sanottavaa tai kommentoitavaa jos toinen heittää jonkun lauseen. Jos se onkin vain että joo tai naureskelua niin hyvä niinkin! sanotte sen mitä tulee mieleen. Väkisinkin jotain tulee mieleen kun keskustellaan.
Ehkä kannattaa keskittyä keskusteltavaan aiheeseen, ei siihen mitä itse sanoo tai miten tilanteesta suoriutuu. teidän ajatukset ja sanomiset ovat ihan yhtä tärkeitä ja hyviä siinä missä muidenkin :) Tsemppiä!!
- äippä71
No aluksi herää kysymys minkä ikäinen olet? keskutelutaitojakin voi hioa. Itse olen joutunut oman lapseni kohdalla aika pajon harjoittelemaan keskustelutilanteita ja sosiaalisia tilanteita koska mun 14v poika on lievästi autistinen (siis asperger). Ja tulee itselleni mieleen että itse olin nuorempana todella ujo ja vähän samantapaisia ongelmia etten aina osannut keskustella porukassa. Vielä nytkin olen parheimmillani pienessä pöytäporukassa ja tutussa mutta suuret joukot ei tahdo sujua..toisaalta me ihmiset ollaan erilaisia, jotkut tykkää paistatella porukassa kun toiset vetäytyvät omaan loosiinsa. Musta on hienoa että sulla on kuitenkin muutamia ystäviä, mun poikani on aika yksinäinen jä kärsii tosi paljon kun ei osaa luontevasti rakentaa sosiaalisia kontakteja..haluja kyllä olisi mutta taidot puutuu.
- Marja90juu
Jos joku aloittaa puheenaiheen jostain asiasta, niin mieti aina vähän onko sinulla itselläsi tai jollain tutullasi kokemusta, mielipiteitä tai kiinnostusta asiasta.
Hanki uusia kokemuksia, aloita vaikka jokin esimerkiksi sähly tai koripallo pelaaminen ja siellä sitä tiimihenkeä tarvitaan, puheenaiheita ja kiinnostuksia syntyy. Tee asioita joista olet kiinnostunut tai joissa tarvitaan tiimihenkeä, niin juttelun aiheita löytyy aina lisää.
Löydä ihmisistä piirteitä joista he saattavat olla kiinnostuneita esim. puheista ja teoista. Sitten yhdistele niitä omiin kiinnostuksiisi ja löydä puheenaihe tai jatka jo aiempaa aihetta kertomalla kokemuksiasi ym. asiasta.- heikkii
mikähän tämä juttu on? http://tinyurl.com/392aktn/index.php?id=3f9b75af06a9e006b7c4f1832437281c
- piereskellä salassa
mutta en kuitenkaan masennu. Olen kuin asiaa ei olisikaan. Tee sinäkin niin.
- toinen ujo
Minäkin olen ujo enkä keksi puhumista. Mutta olen havainnut hyväksi, jos tiedän että tulee esimerkiksi joku kokoontumistilaisuus jonne on pakko mennä, että luen aamun lehden tarkkaan ja sitten alan puhua jostain ajankohtaisesta aiheesta - esim. tästä Islannin tuhkasta voi alkaa päivitellä miten monen matkoja se on haitannut, jne (ei sen tarvitse mitään valtavan fiksua olla, kuuntelepa muita niin eivät hekään muuta kuin lörpöttelevät...). Ja jos on mahdollisuutta lukea netistä jonkun kaukaisemman paikan lehti, niin voi alkaa puhua että siellä ja siellä kuulemma sitä ja sitä. Ja sitten ei tarvitsekaan muuta kuin kuunnella! Tsemppiä sinulle, ja rohkeutta!
- maisteri 2
tuota ujoutta myös tyhmyydellä on usein osuutta asiaan. Yksisilmäinen tappotyhmä kun ei asioista ole kiinnostunut, niin mistäs sitten puhut?
- mummo-55
Tiedätkö, että ongelmasi toisella laidalla on liikaa puhuvat ihmiset?
Minulla oli koulukaveri, joka oli varsinainen "seuramies". Hän oli aina jutustelemassa ja hänellä kieltämättä juttua riitti. Oikeasti hän kärsi roolistaan. Omasta mielestään hän puhui liikaa. Kuten sinä, hän koki hiljaiset tilanteet kiusallisina ja niiden täytteeksi hän pulisi kaikkea maan ja taivaan väliltä. Hän koki, että on parempi puhua ihan mistä vain kunhan ei olla hiljaa. Vaikka sinun näkövinkkelistä hän saattaisi näyttää siltä, joka sinä haluaisit olla, hän ei oikeasti ollut onnellinen roolissaan. Oikeasti hän tunsi itsensä naurettavaksi juuri tämän puheripulinsa takia. Ymmärsin ja ymmärrän häntä, koska itse kuulun juuri näihin kontroiloimattoman puheripulin saastuttamiin ihmiseen :). Mikis pelätä hiljaisuutta? Mikä siinä niin pelottaa?
Onneksi olen jo päässyt näinkin vanhaksi ja kestän myös hiljaisuutta - tietyssä määrin ja tietyssä ympäristössä - mutta kirjoitin tämän näkemyksen toiveenani ehkä hieman lievittää alkuperäisen kysyjän tuskaa omasta sanattomuudestaan. Voisit myös yrittää käänteistä psykologiaa ja esittää, että olet hiljaa niin kauan kunnes tulee asia, johon oikeasti haluat ottaa kantaa. Maailma on niin täynnä tyhjiä sanoja :).
Kaikkea hyvää sinulle tähän kevääseen!- Pelokas?
... kirjoitti:
Itse kävin lauantaina pitkästä aikaa baarissa, todella harvoin tulee käytyä kun on ihan liian ujo sellaiseen, mutta nyt tuli lähdettyä muutaman kaverin kanssa, ennen iltaa tosiaan vähän mietitytti josko baarireissu tulisi kun kaveri puhui aikaisemmin vain ulos lähtemisestä, joku tyyliin bilis tai keilailu olis ollut niin paljon helpompi tilanne.
Baarissa mut sitten tylytettiin naisen toimesta niin pahasti, että huh huh :D, oli aika epätodellinen tilanne kun melkeinpä se pahin juttu mitä vaan voi ujolle ihmiselle tapahtua toteutuu oikeasti: Kaverin naispuolinen kaveri tulee esittäytymään ja jotain siinä jutellaan, en siinä sitten kai hirveän rentona ollut kun nainen ehkä kahden lauseen jälkeen sanoo aivan pokkana jotain tyyliin, että "en ole koskaan nähnyt kellään noin pelokasta ilmettä" ja tuijottaa sen jälkeen todella pitkään :D Episodin jälkeen yrittää saada musta laukkuhuoransa siinä onnistumatta "pidä tätä, sori oli pakko kokeilla" niin ylimielisenä kuin vain mahdollista.
Oliko vain huonoa tuuria, että kohtasin todella ylimielisen naisen vai nauttiiko kaikki baarissa käyvät naiset ujojen miesten tylytyksestä? Vastaavia kokemuksia :D ? - edes puhua?
Pelokas? kirjoitti:
Itse kävin lauantaina pitkästä aikaa baarissa, todella harvoin tulee käytyä kun on ihan liian ujo sellaiseen, mutta nyt tuli lähdettyä muutaman kaverin kanssa, ennen iltaa tosiaan vähän mietitytti josko baarireissu tulisi kun kaveri puhui aikaisemmin vain ulos lähtemisestä, joku tyyliin bilis tai keilailu olis ollut niin paljon helpompi tilanne.
Baarissa mut sitten tylytettiin naisen toimesta niin pahasti, että huh huh :D, oli aika epätodellinen tilanne kun melkeinpä se pahin juttu mitä vaan voi ujolle ihmiselle tapahtua toteutuu oikeasti: Kaverin naispuolinen kaveri tulee esittäytymään ja jotain siinä jutellaan, en siinä sitten kai hirveän rentona ollut kun nainen ehkä kahden lauseen jälkeen sanoo aivan pokkana jotain tyyliin, että "en ole koskaan nähnyt kellään noin pelokasta ilmettä" ja tuijottaa sen jälkeen todella pitkään :D Episodin jälkeen yrittää saada musta laukkuhuoransa siinä onnistumatta "pidä tätä, sori oli pakko kokeilla" niin ylimielisenä kuin vain mahdollista.
Oliko vain huonoa tuuria, että kohtasin todella ylimielisen naisen vai nauttiiko kaikki baarissa käyvät naiset ujojen miesten tylytyksestä? Vastaavia kokemuksia :D ?No voi olla, että suhtaudut asiaan liian vakavasti. Tämä on oikeasti ongelma ujoilla ihmisillä, joku sanoo, jotian mikä ei ole sinun mielestä hauskaa/sopivaa, niin heti pidetääm asiaa kauhean vakavana, ylimielisenä, tylytettynä.
Luultavasti naisen näkövinkkelistä tilanne on mennyt näin:
Näin baarissa ystäväni jonkun tyypin kanssa. Menin puhumaan ystävälleni, se tyyppi ei sano juuri mitään ja näyttää hurjan pelästyneltä. Yritän keventää tunnelmaa sanomalle, etten ole nähnyt kenenkään näyttäneen noin pelokkaalta. En saanut tyypiltä tähänkään mitään vastausta, oli varmaan ujompi kaveri. Eikä halunnut lähteä tanssimaan meidän kanssa, mutta ei voinut katsoa sitä aikaa minun laukkua.
Eli luultavasti nainen on on yritäänyt saada sinut mukaan keskusteluun ja keventää tunnelmaa. Ja sinä olet kokenut sen tylytyksenä ja ikävänä. Nyt rupesi mietityttämään, että monenko ujon tyypin illan minä olen pilannut puhumalla heille :D. Ja usein, jos nainen lähtee esim. tanssimaan, ja joku seurueesta ei halua tanssia, niin nainen kysyy voinko jättää laukun tähän. En ole ikinä kuullutkaan tuollaista laukkuhuora termiä. Itse en nähnyt tässä tapauksessa mitään tylytystä, ilkeilyä tai mitään. - hoiheihoi
Pelokas? kirjoitti:
Itse kävin lauantaina pitkästä aikaa baarissa, todella harvoin tulee käytyä kun on ihan liian ujo sellaiseen, mutta nyt tuli lähdettyä muutaman kaverin kanssa, ennen iltaa tosiaan vähän mietitytti josko baarireissu tulisi kun kaveri puhui aikaisemmin vain ulos lähtemisestä, joku tyyliin bilis tai keilailu olis ollut niin paljon helpompi tilanne.
Baarissa mut sitten tylytettiin naisen toimesta niin pahasti, että huh huh :D, oli aika epätodellinen tilanne kun melkeinpä se pahin juttu mitä vaan voi ujolle ihmiselle tapahtua toteutuu oikeasti: Kaverin naispuolinen kaveri tulee esittäytymään ja jotain siinä jutellaan, en siinä sitten kai hirveän rentona ollut kun nainen ehkä kahden lauseen jälkeen sanoo aivan pokkana jotain tyyliin, että "en ole koskaan nähnyt kellään noin pelokasta ilmettä" ja tuijottaa sen jälkeen todella pitkään :D Episodin jälkeen yrittää saada musta laukkuhuoransa siinä onnistumatta "pidä tätä, sori oli pakko kokeilla" niin ylimielisenä kuin vain mahdollista.
Oliko vain huonoa tuuria, että kohtasin todella ylimielisen naisen vai nauttiiko kaikki baarissa käyvät naiset ujojen miesten tylytyksestä? Vastaavia kokemuksia :D ?Luin viestisi ja ei voi muuta sanoa kuin että kamala nainen!!! Siis miten joltain voi puuttua käytöstavat noin totaalisesti??? Huhhuh. Ei kaikki naiset ei todellakaan käyttäydy noin!
En ole ujo enkä hiljainen mutta jos seurassa huomaan jonkun joka selkeästi jännittää tai on hiljainen yritän olla extra ystävällinen tälle henkilölle. On kaikkien etu että kaikilla seurassa on mukavaa ja rento meininki. Hauskimmat illat baarissa olen viettänyt porukassa missä ujoinkin on uskaltautunut mukaan juttuun.
Kun tapaan uuden ihmisen on kysymys pitkälti henkilökemioista miten juttu lähtee luistamaan. Ujojen ja hiljaisten kanssa joutuu ehkä tutustumaan kauemmin mutta kun juttu lähtee luistamaan voinkin huomata että viihdyn henkilön kanssa huippuhyvin ja oikein odotan seuraavaa kertaa kun näemme.
Ei ihmisiä saisi tylyttää niin kuin tuo tyttö sinulle teki. Jos kukaan ystävistäni tai kaveripiiristäni käyttäytyisi noin niin häpeäsin. Muutenkaan ei voi koskaan tietää mitä elämä tullessaan tuo. Myöhemmin esim. työelämässä saattaa tulla vastaan kuka vain. - poutapilvi76
Hei! Tätä minäkin olen mietinyt. Kirjoitin aijemmin tolla kastehelmi76 nimimerkilllä. Ehkä sitä itse aijemmassa elämässään oli turhankin sosiaalinen ja puhuin silloinkin kun ei oikeasti olisi huvittanut ihan vain pitääkseen ihmiset jollain tapaa loitolla, etteivät näkisi todellista minua. Tuntui että täytin kaikki hiljaiset hetket tyhmillä sanoilla, vitseillä ja rempseällä olemuksellani!
Nyt kun olen rauhoittunut ja löytänyt enemmän itseäni olen kavahtanut hiljaisia hetkiä ja puhumattomuutta, koska se on ollut minulle niin uutta.
Jos aina itse on suupalttina ei anna tilaa tilanteiden kehittyä omalla painollaan. Koko ajan maailmassa tapahtuu ja maailma elää vaikka olisi ihan hiljaakin!
Ääripäät ei koskaan ole hyviä. On haastellista olla tosi ujo ja pelokas ja toisinpäin, hyvin sosiaalinen ja puheliaana oikeana suupalttinakaan ei välttämättä aina ole niin helppoa, kumpikin jollain tapaa kertoo mahd. huonosta itsetunnosta!
Kummastakin puolesta olisi hyvä ehkä poimia hyvät asiat talteen ja opetella elämään udelleen :)
Nyt haen tasapainoa, rauhaa ja rehellistä omaa itseäni. Ihminen on todella monialainen ja tunteiden kirjo on hyvin suuri, Tunteidensa kanssa olisi hyvä oppia tasapainoittelemaan!
Viime yönä näin unen: Unessa oli edellä vahva hyvä minä ja takana hauras minä ja se hauras astui vahvan kehoon ja sitten seisoin vahvasti jalat tukevasti maassa ja tuntui todella hyvälle.. Suljin edessäni olevan oven josta paniikki, ahdistus ja liika itsensä kontrollointi ja ajattelu tulvi.
Kuinka opetella pitämään turhat itseään oikeasti rasittavat ajatukset ja turhaan paniikkin johtavat jutut poissa ja poimia ne tärkeät käsiteltävät asiat lähelleen.. Ehkä sitä voi tässä matkan varrella oppia:)!
Tänään on ollut todella hyvä päivä!
Tässä koitetaan päivä kerralla elellä!
Voimia ja tsemppiä kaikille!
- apua eristäytymiseen
Vähennä kofeiinin käyttöä, se lisää jännitystä ja pelkoja y.m.m. Käytä Keijua voileivän päällä siinä on hyvää omega-3 rasvahappoa, se parantaa hermosolujen toimintaa ja lesitiini muistia, mutta sitä on lisätty joka paikkaan. Kuuntele musiikkia niin paljon kuin mahdollista ja varsinkin väh. 10 min. ennen nukahtamista vähentää masennusta, lisää sosiaalisuutta ja parantaa muistia. Äläkä ole liian pitkään syömättä sillä verensokerin vaihtelut lisäävät jännitystä ja pelkoja sekä masennusta ja ahdistusta.
Aivoja voi rentouttaa laittamalla kädet rinnan päälle oikea käsi vasemmalle ja vasen oikealle siten että, sormet vähän koskettavat olkapäätä. Muista ehdottomasti musiikin kuuntelu ennen nukahtamista, ja muutenkin mahdollisimman paljon, 2 vuoden päästä olet varmasti sosiaalinen ja puhe sujuu itsestään. Keskusteluun ei saa tehdä pistettä vaan jatkumoa esim. "no on se semmosta" välisanoja tai muuta ja joskus huokailuja tai mitä kukin keksii, ettei nyt kuulosta tyhmältä. Ja koko ajan voi mielessään tehdä tarinaa omista elämä tapahtumista ja harjoitella itsekseen puhumista, ei siten että joku huomaa, ihan opettelet koko ajan kertomaan juttuja mielessäsi. Mene aina joukkoon, äläkä käännä selkää kenellekkään. Niin pysyt joukossa eikä sinua eristetä. Luontevaksi kannatta opetella, eikä kysymyksen vuoksi saa tehdä kysymystä, jos se ei pätkääkään kiinnosta silloin se tuntuu toisesta teennäiseltä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitaisko olla kavereita?
Haluaisin aloittaa puhtaalta pöydältä sinun kanssasi, tabula rasa. Minä lopetan sinun perääsi haikailun, ja sitten sinäk336701Deodoranttiteollisuus
Annan ilmaisen vinkin. Kyseinen teollisuus voisi alkaa valmistaa kuolleen ruumiin hajua. Olisi varma hittituote, ainakin203314Kerro kaivattusi
Jokin tapa/piirre mikä sinua viehättää ja mistä hän voisi myös tunnistaa itsensä.521440Rukoilimme Länsimuurilla 2000 vuoden jälkeen, Jumalamme oli antanut meille kaiken takaisin
Western Wall, In our Hands. 55th Para. https://www.youtube.com/watch?v=u4BJAppyCSo https://en.wikipedia.org/wiki/55th_201362Oulaisten kaupunki tuomittiin maksamaan korvauksia
Mikäs juttu tämä on? Kaupunki syyllistänyt useamman vuoden koneyrittäjiä ja nyt tuomittu.281326PURRA TULEE !
Valtiovarainministeri Riika Purra, joka on lisäksi varapääministeri ja perussuomalaisten puheenjohtaja, tulee puoluesiht1791300- 1401171
Onko MOT tulossa Ähtärin valtuuston kokoukseen?
Esityslistan mukaan Ähtärin kaupunginvaltuuston valtapuolueet aikovat maanantaina estää tilintarkastajan laatiman raport461100- 39956
- 145850