Asialle ei ole nauramista.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010/04/32182
Tänään YLE Teema klo22.16 Miestä ei voi raiskata (K15) Elokuva
Oisko näillä asioilla mitään henkistä yhteyttä ja voisiko tästä tällä palstalla vääntää ylevää keskustelua tästä aiheesta? Mielellään siis keskustelisin Asiasta enkä siitä, että voisko tällanen keskustelu palstalla olla mahdollista.
Ihan vaan tunnelman virittäjäksi:
http://www.youtube.com/watch?v=p_ewpyyxj8E&NR=1
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010/04/32182
Tänään YLE Teema klo22.16 Miestä ei voi raiskata (K15) Elokuva
Oisko näillä asioilla mitään henkistä yhteyttä ja voisiko tästä tällä palstalla vääntää ylevää keskustelua tästä aiheesta? Mielellään siis keskustelisin Asiasta enkä siitä, että voisko tällanen keskustelu palstalla olla mahdollista.
Ihan vaan tunnelman virittäjäksi:
http://www.youtube.com/watch?v=p_ewpyyxj8E&NR=1
Vastaukset 37
Vanhimmat
puska kielsi kaikkia keskustelemasta tästä ja ilmoitti, että se on sama, jos keskustelisimme Hornetilla lentämisestä.
ei noteerata. Ne märisee yleensä aina.
ne kannattais noteerata, niin märinä loppuis.
koska naiset ei ollu työelämässä. Joten, tottakai uupuneiden neistenkin määrä kasvaa, koska mitä nuorempi sukupolvi niin sitä innokkaammin työuraa itselleen haluavat.
Ja niin. Ei kai sitä ennen edes ollut mitään kotiäitien uupumistilastoja joihin voisi verrata?
Miten voisimme toimia nyt, ettei tilanne olis näin vaikea nuorille ihmisille? Vois silleen jokanen tuijottaa omaan napaansa ja keksiä toimintatavan, jolla muuttaa nuorten tilannetta. Varmaan liian vaikeeta, kun pitää ite tehä jotain asialle.
Pims ja noin vain on naisten työuupumus ratkaistu. Miehet töihi ja akat kotia.
.
ei se Hornetti mikään Jumala ole, vaikka se taivaalla joskus lenteleekin.
:DDD
Hyi hyi, typerää toimittajaa. Puhuminen 6,6 miljardista eurosta mainitsematta aikaa ja sitä, mistä kustannukset on laskettu, on lukijoiden älyn aliarvioitia.
Lisäksi luulen, että puhe naisten psyykkisestä ja fyysisestä heikkoudesta miehiin verrattuna on niin epäkorrketia, että parempi olisi olla hiljaa. Mutta sanotaan nyt vaikka niin, etä eiköhän miehet sorru elontiellä siinä kuin naisetkin. Vähän eri syistä, mutta lopputulos on samansuuntainen. Jostain syystä miesten juoppous, väkivalta ja vankilatuomiot ovat olevinaan enemmän miesten omaa vikaa ja naisten masennus ja syrjäytyneisyys yhteiskunnan vika. Joku ei tälläkään kertaa tästää...
En ite kiinnittänyt noin paljon huomiota toimittajan mahdollisiin pyrkimyksiin muokata asiaa. Ylipäätään kiinnostuin siitä, että aletaanko vihdoin huomata tällainenkin nuoren ihmisen pahoinvointi.
Väitän, että tätä on ollut aina. Jokin sodan kaltainen tai Suomen pohjoinen sijainti on meistä kaikista ehkä muovannut sellaisia, että hammasta pitää purra ja kestää...mitä vaan. Sitten katsellaan vierestä, kun elon tiellä sortuu toisia...
Naiset on heti ulvomassa pahaa oloaan, jos töissä vituttaa. Valtaosa äijistä vetää kunnon ison resetin pullonsuusta työviikon päätteeksi. Jos ei isompi vitutus sillä lähde, niin otetaan avuksi pari metriä kunnon köyttä.
Jos taas ei tehdä kesken tinkin lopullista ratkaisua, niin viina ja vitutus tekee sen stressin muodossa itekseen ajan kanssa, pumppu sanoo sopimuksen irti ja alottaa oman korpilakkonsa.
Toisaalta äijät ei puukottele toisian ihan niin paljon selkään, kuin naiset.
sen sankarin pystin niin kuin tuo relax, ratikka ja moni muu. Sitten vaan on niitä, jotka ei siihen kykene. Mites, kun ihmisiä ei riitä? Ihan oikeesti kaikkia tarvitaan.
pysteistä, mä olen vaan ajatellu lusia tämän elämän läpi suhteellisen lunkisti, mutta joku helkkarin luterilainen moraali pakottaa välillä ylisuorittamaan joten enköhän mä kuitenkin kulje sen saman putken läpi hautuumaalle, kuin kaikki muutkin pölvästit.
Mä olen muuten ymmärtänyt, että maailmassa on sellainen murhe, kuin ylikansoitus, eli globaalisti ei kannata ottaa pulttia siitä, jos muutama ei jaksa loppuun asti. Pääasia, että vielä tämän kvartaalin jaksaa pinnistää.
sitte kysyä toisilta suorittajilta mites muita autetaan puremaan hammasta yhteen.
Ajattelinkin tuossa artikkelia lukiessa, että tämä on kyllä päättäjien asia junailla. Nyt ne sitten kuluttaa aikaansa Tiura-Merisalo kohelluksen taustalla...mitähän nyt oikeesti tapahtuu, kun pitää olla tollanen julkisuusnäytelmä pyörimässä?
Nasvaltaiset työpaikat ovat oikeita kyypesiä. Muutaman äijän suosiosta tapellaan sivistyneen verisesti hymyillen. Muuten se ikuinen tekohymy paljastaa yleensä sen pahimman perseennuolijan ja selkäänpuukottajan. Kilpailu ja valtavat ulkonäköpaineet ovat yksi syy eli kateus kaikissa muodoissaan. Toisaalta kaikki ovat samassa veneessä ja toiset selviää ja toiset sortuu, niin on aina ollut. Miksi toiset tuntuu kestävän mitä vaan ja toiset pillittää pienestä kivestä kengässä?
zisel tämän takia sinua ei arvosteta.
katsot vaan vastauksen tuossa yllä...kaikkia tarvitaan.
Tää alko hienosti mutta päätty surkeesti.
Valitettavasti en osaa auttaa.
nokkeluutta voi käyttää myös jonkin asiallisen asian tuottamiseen. Turhinta haaskausta on, että nokkela ihminen tuhlaa voimavarojaan tyhjän jauhamiseen.
Kiintiöt naisille myös psykiatrisiin palveluihin. Jep.
vastaus yllä . Ihan turhaa voimavarojen haaskausta sulla...
Jos olet yhtään päätöksentekoa tässä maassa viime vuosina seurannut, niin juuri noin se tulee menemään. Joku kukkahattutäti eduskunnasa lukee tutkimuksen ja vetää johtopäätöksen, että naisia alistetaan työelämässä: perustetaan komitea tutkimaan asiaa ja sen loppupäätelmä on, että naisten työssäjaksamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota ja samalla lisätä naisten psykiatrisia palveluja, tai siis kuntien kohdentaa palveluseteleitä enemmän työssäkäyville naisille. Työnjakaminen ei missään nimessä tule kyseeseen, tietenkään.
on kovemmat suorituspaineet. Uskaltaisin väittää.
Ja naisia kohtaan on paljon enemmän vaatimuksia yhä vieläkin.
Ja maailma on vieläkin rakennettu miestä varten, vaikka kuinka koulumaailma olisikin muka tyttöjä suosivaa.
.
ei eroa sillä mitä sukupuolta. Luulen, että nuorella ihmisellä on paljon suorituspaineita...Kuten todettu tuolla yllä. Kuulemma nuoria miehiäkin on aina mennyt...niin että mitäs tehtäisiin tälle ongelmalle?
varmaan ihmisen pitäisi oppia relaamaan, tulemaan toimeen vähemmällä ja pyrkiä rohkaistumaan hyppäämään oravanpyörästä pois edes välillä.
Meidän kaikkien ja yhteiskunnan pitäisi laajentaa inhimillisyys koskemaan kaikkea, eikä vain muutamaa mummoa. Mutta ei! Nopeammin, korkeammalle pitäisi vain aina jaksaa ponnistaa. Vähempikin masentaa; kun maailmankuva on se mikä on - ihmistä ei ole luotu sellaista varten.
Muistutan tuossa artikkelissa:
*****Työelämän käytännöt ovat ristiriidassa juhlapuheiden kanssa. Liikaa on puhuttu vanhuuseläkkeen alarajasta. Suomen tulevaisuuden kannalta paljon suurempi ongelma on nuorissa aikuisissa...****
No nyt olen kanssasi aikalailla yhtä mieltä. Minusta vanhuuseläkkeen ikäraja on epäoleellinen ongelma. Ongelma on nuoret eläkeläiset. Ammattiliitot puhuvat mieluusti vanhuuseläkkeellejäämisiästä, mikä on jo lähes 63 vuotta. Työnantajapuoli ja hallitus taasen puhuu mieluusti keskimääräisestä eläkeiästä, joka on 4 vuotta alempi johtuen sairaseläkkeistä.
Minusta ihmisten pelottelu eläkeiän nostolla on aivan silkkaa kusetusta. Nythän pääsee reilusti alle 60-vuotiaana ansiosidonnaiselle, sen lisäpäiville ja työttömyyseläkkeen kautta vanhuuseläkkeelle, jos ei jaksa töissä. Sen kun ottaa loparit. Mutta kun se pienentää eläkettä jonkun satasen. Eli syy ei olekaan jaksamisessa vaan ahneudessa. ;-)
Toki joukossa on vammaisia ja ruumiillisen työn runtelemia, mutta ennen kaikkea mielenterveydellisistä syistä työelämästä pois joutuneita. Osalle heistä tuskin voidaan tehdä mitään, mutta entäs ne suorituspaineiden alla masentuneet? Mistä ne suorituspaineet oikein johtuvat? Kotoa tulevista malleista? Ystäviltä? Koulusta? Tiedotusvälineistä? Vai nuoren omista odotuksista?
Kaikille kun ei riitä sitä yliopistopaikkaa eikä pomon hommia työelämässä. Silti niihin tuntuu olevan enemmän tunkua kuin rahkeita. Moni elontiellä sortunut löytää syyn aina muualta kuin itsestään. Miksi on niin vaikeaa tyytyä siihen, mihin omat kyvyt ja ahkeruus kohtuudella riittävät? Mikä helvetin selitys se on, että "minulta odotetaan jotain"? Eihän minustakaan tullut astronauttia tai aivokirurgia ja silti olen aivan tyytyväinen elämääni. Ei olisi riittänyt opinnoissa pinnistely vaan olisi pitänyt vielä työelämässäkin 40 vuotta pinnistellä. Ja pinnistely ei ole minun juttuni. Nauttiminen ennemminkin.
" Osalle heistä tuskin voidaan tehdä mitään, mutta entäs ne suorituspaineiden alla masentuneet? Mistä ne suorituspaineet oikein johtuvat? Kotoa tulevista malleista? Ystäviltä? Koulusta? Tiedotusvälineistä? Vai nuoren omista odotuksista?"
Työnjohdolta ja pankilta. Vähän aikaa sitten uutisoitiin, miten eräälläkin tehtaalla työntekijät tehtailevat itsemurhia kiihtyvällä tahdilla apinan raivolla. Kenenkään mieleen ei ilmeisesti tule ottaa lopareita, jos pälli alkaa paukkumaan?
Hyvin komppaat tyyppiä, jonka mielestä kaikki rekisteröityä nimimerkkiä omaamattomat keskustelupalstalla käyvät ovat "märisijöitä". Ja tiedoksi sullekin - mäntti, että jollen mä olisi täysipäinen ja elämää, sekä ystäviä omaava, olisin saattanut jopa tappaa itseni sinun kaltaistesi tuntemattomien nettipalstakiusaajien vuoksi.
Kuvottavan teennäinen kirjoittaja.
Näkisin, että tässä jutussa ei ole oleellista mikään nainen/mies-vastakkainasettelu vaan ylipäätään (nuorten) ihmisten pahoinvointi ja masennus:
"Masennus on yhä merkittävämpi sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden syy. Mielialalääkkeitä käyttää säännöllisesti 700 000 suomalaista. "
Suomen väkilukuun nähden 700 000 mielialalääkkeiden (säännöllistä!) käyttäjää on järkyttävän suuri luku.
Masennuksen aiheuttajia omasta mielestäni:
-Yliopistokoulutuksella ei enää saa töitä samalla tavalla kuin ennen, mutta silti korkealle kouluttautumista arvostetaan ja siihen kannustetaan. Kun se tutkinto ei sitten avaakaan uraa ja työtä saa vain jämähommista, totta kai ihminen tuntee itsensä masentuneeksi ja epäonnistuneeksi. Yliopistossa on paljon aloja, joihin houkutellaan aivan liikaa opiskelijoita, vaikka ollaan varsin tietoisia huonosta työtilanteesta. Työelämän realiteetit tulisi ottaa paljon aikaisemmin huomioon ja niistä tulisi puhua avoimesti ja selkeästi jo lukiosta valmistuneille eikä vasta siinä vaiheessa, kun pääsykokeet ovat ohi.
-Työn saaminen on aivan liian vaikeaa, jos ei ole jo kymmentä vuotta työkokemusta ja vakituinen työpaikka on nuorelle ihmiselle lähinnä utopistista satumaailmaa. Ihmisiä otetaan ihan liikaa töihin suhteilla. Ymmärrän kyllä, että on helppoa ottaa se siskon poika töihin, mutta ei ole kivaa menettää työpaikkaansa pomon sukulaiselle, vaikka on itse kirjoittanut hyvän hakemuksen, soittanut perään ja omistaa vielä paremman ansioluettelonkin.
-Ulkonäkökeskeisyys ja ihmissuhteiden pinnallisuus. Ihmisiä kohdellaan kuin käveleviä ansioluetteloita: arvostellaan ulkonäkö, luonne, historia, huumori, sosiaalinen status ja jonkin osa-alueen puuttuessa, ihminen voidaan hylätä. Kukaan ei enää pidä parisuhteita kestävänä ja melkein mikä tahansa ihmissuhde voidaan katkaista. Vaimon/miehen vaihtaminen "parempaan", hyvännäköisempään tai nuorempaan on ihan normaalia.
Elämme toden totta vaihto ja kierrätyselämää mutta sitähän on meille mainostettukin modernina ja hyvänä vaihtoehtona. Tää on nyt vaan tätä päivää, ota tai jätä ja so what! !Mikä on ongelma? Eli heikot sortuu edelleen elontiellä mutta jätkä sen kuin porskuttaa. Ähäkutti vaan kaikille hyysäreille ja muille tietäjille.
On skitsofreeninen.
Toisaalta se on sellainen että "vanhat tekijät" - mitä korkeammassa virassa tai asemassa - torppaavat omalla sarallaan ja tekevät pitkää uraa. Tätä kutsutaan "työväestöksi". He ovat ikuisia jääriä. Näiden perusteella ollaan luotu "idealistinen työntekijän malli".
FST5 Klo: 21.00 Pvm: 07.04.2010
Debatti: Firmat myyvät henkilökuntansa säästääkseen rahaa. Työntekijät ovat kauan sitten lakanneet olemasta yrityksen voimavara - ne ovat pelkkä kustannus. Kenellä on enää oikeus turvalliseen työsuhteeseen?
omalla panoksella ei oikeastaan ole vaikutusta siihen, miten käy, kun isossa konsernissa päätetään leikata kustannuksia. Mä olen nähny, kun kilometritehtaalle on lähteny sellaisia henkilöitä, jokka on edellisillä kierroksilla ollu ite päättämässä, että kuka niiden porukasta lähtee. Jotenkin tulee mieleen, että olihan keskitysleireissäkin kapoja. Kaikki ei vaan tajua sitä, ennen kuin ne ite lähtee piipusta pihalle. Elämä on.
Parempi kun ottaa homman niin, että tehdään sitä niin kauan, kuin sitä kestää ja jättää kaiken maailman johdon visiot samaan kastiin, kuin poliitikkojen höpinät vaalien alla.
Tahtoo työntekijät olla firmoille pelkkiä numeroita jossain exel-taulukossa/palkanlaskijoiden tietokannassa. Sen takia työntekijöillä ei ole heille muuta arvoa, kuin se työ suoritus mitä työntekijä on palkattu suorittamaan. Jos tämä työntekijä hyytyy, niin se laskelmoidaa aika nopeasti ulos. Siinä ei kysellä mitään työntekijältä mitään, kun käsi huitoo ulos. Se ei ole kovin ihmisläheistä toimintaa, mutta yrityksien tehtävä on vuolla rahaa, eikä pitää huolta työntekijöistään (Saavatpahan he korvauksen suorituksestaan!)
Toi luku 1/5-osa suomalaisista vetää masennuslääkkeitä tulee tulevaisuudessa kasvamaan, osin sen takia, että ihmisiä jää laskimien alle, osaksi henkilökemioista ja ties mistä... Kukaan ei tee mitään järkevää elettä asian korjaamiseksi ja muutamankymmenen vuoden päästä ollaankin ihmeissämme, että mites se nyt näin? Noita asioita ei ole yksinkertaista "korjata" jälkikäteen, vaan se vaatisi tekoja nyt.