Tästä on jo selkeää tietoakin, että miten ilmasto reagoi, jos jostain häviää kosteikko. Aral järvi suuren kokonsa ansiosta on loistava esimerkki siksi, että vaikutukset paikalliseen ilmastoon on niin massiivista luokkaa.
ARALJÄRVI
"Kuivumisen vaikutukset"
"Ilmasto"
"Araljärvi vaikutti aiemmin alueen ilmastoa leudontavana tekijänä. Ilmasto on muuttunut entisen Araljärven ympäristössä merellisestä mantereiseksi, minkä seurauksena kesälämpötilat ovat nousseet ja talvilämpötilat laskeneet. Ilman suhteellinen kosteus on myös pienentynyt ja sateettomien päivien määrä on kasvanut 300 prosentilla. Samalla vuodenajat ovat muuttuneet. Vielä 1950-luvulla helmi- ja maaliskuu olivat sateisimmat ja syyskuu kuivin kuukausi. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin huhtikuusta oli tullut alueen sateisin kuukausi ja heinäkuusta kuivin."
Samat seuraukset ovat sulan ja toisaaltaan jääpeitteisen meren välillä. Jos jäämeri pysyisi kokonaan sulana tulevaisuudessa, se lisäisi sateita ja pilvisyyttä. Tästä pilvisyyden ja sateiden lisääntymisestä ollaan edelleen kovin epävarmoja, että aiheuttaisiko se lämpötilan nousu pilvisyyden lisääntymistä vai ei, mutta väittäisin että siinä on arvioitu vain jo entuudestaan sulan vesialueen muutoksia, ei uusien tai suuremman osan ajasta sulana pysyvien alueiden vaikutusta pilvisyyden lisääntymiseen. Tämä saattaisi tietää monilla alueilla huomattavasti paksumpia lumikerroksia ja lauhempia talvia kuin tähän asti ja toisaaltaan kesälämpötilojen romahtamista.
Jos meren pinta kohoaisi merkittävästi, eikä ihminen estäisi merta valtaamasta tilaa, niin lisääntyvä pinta-ala viilentäisi sekin omalta osaltaan ilmastoa ja muuttaisi sitä tasaisempaan suuntaan kesien ja talvien välillä. Lisääntynyt kosteus taas lisää myös kasvillisuutta, vaikka ihminen onkin etevä estämään kasvien lisääntymistä.
Mitä siis Suomessa on vaikutusta järvien ja soiden ojituksella ja kuivatuksella joillekin alueille. Yksittäisellä suolla ei pilvisyyteen varmaankaan juuri vaikutuksia ole. Eikä edes pienellä järvelläkään. Jos kuitenkin kysytään joiltain viljelijöiltä kuivan kesän jälkeen, että mikä merkitys pienelläkin järvellä on kasvuun... Kosteus ilmassa... Yökaste... Tai sitten keväällä alueiden kuivumisella suhteessa hiukan kauempana oleviin tiloihin tai peltoihin. Kylmän ja kostean kesän jälkeen maanviljelijöillä on oma näkemyksensä järven merkityksestä, kun ei tahdo vilja tuleentua millään. Ja silloin tietyt pellot kypsyy hitaammin kuin toiset.
Kosteudella on merkitys myös valon määrään. Kostea ilma on häkärä ja osa valosta heijastuu takaisin avaruuteen. Ei niin selkeästi kuin pilvissä, mutta kuitenkin. Vesistöt ja vesi tasaa lämpötilanmuutoksia jäätiköiden sulamisesta tai toisaaltaan lisääntymisestä huolimatta pidemmällä aikavälillä. Osa lämpötilojen muutoksista on ihmisen aiheuttamia vesistöjen kuivaamisen ansiosta tai niiden rehevöittämisen ansiosta. Haihtuminen on myös energian vapauttamista maasta, jos kosteutta ei ole, maa varaa energiaa itseensä pidemmäksi aikaa, mikäli maa on kiinteää.
ARALJÄRVI
"Kuivumisen vaikutukset"
"Ilmasto"
"Araljärvi vaikutti aiemmin alueen ilmastoa leudontavana tekijänä. Ilmasto on muuttunut entisen Araljärven ympäristössä merellisestä mantereiseksi, minkä seurauksena kesälämpötilat ovat nousseet ja talvilämpötilat laskeneet. Ilman suhteellinen kosteus on myös pienentynyt ja sateettomien päivien määrä on kasvanut 300 prosentilla. Samalla vuodenajat ovat muuttuneet. Vielä 1950-luvulla helmi- ja maaliskuu olivat sateisimmat ja syyskuu kuivin kuukausi. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin huhtikuusta oli tullut alueen sateisin kuukausi ja heinäkuusta kuivin."
Samat seuraukset ovat sulan ja toisaaltaan jääpeitteisen meren välillä. Jos jäämeri pysyisi kokonaan sulana tulevaisuudessa, se lisäisi sateita ja pilvisyyttä. Tästä pilvisyyden ja sateiden lisääntymisestä ollaan edelleen kovin epävarmoja, että aiheuttaisiko se lämpötilan nousu pilvisyyden lisääntymistä vai ei, mutta väittäisin että siinä on arvioitu vain jo entuudestaan sulan vesialueen muutoksia, ei uusien tai suuremman osan ajasta sulana pysyvien alueiden vaikutusta pilvisyyden lisääntymiseen. Tämä saattaisi tietää monilla alueilla huomattavasti paksumpia lumikerroksia ja lauhempia talvia kuin tähän asti ja toisaaltaan kesälämpötilojen romahtamista.
Jos meren pinta kohoaisi merkittävästi, eikä ihminen estäisi merta valtaamasta tilaa, niin lisääntyvä pinta-ala viilentäisi sekin omalta osaltaan ilmastoa ja muuttaisi sitä tasaisempaan suuntaan kesien ja talvien välillä. Lisääntynyt kosteus taas lisää myös kasvillisuutta, vaikka ihminen onkin etevä estämään kasvien lisääntymistä.
Mitä siis Suomessa on vaikutusta järvien ja soiden ojituksella ja kuivatuksella joillekin alueille. Yksittäisellä suolla ei pilvisyyteen varmaankaan juuri vaikutuksia ole. Eikä edes pienellä järvelläkään. Jos kuitenkin kysytään joiltain viljelijöiltä kuivan kesän jälkeen, että mikä merkitys pienelläkin järvellä on kasvuun... Kosteus ilmassa... Yökaste... Tai sitten keväällä alueiden kuivumisella suhteessa hiukan kauempana oleviin tiloihin tai peltoihin. Kylmän ja kostean kesän jälkeen maanviljelijöillä on oma näkemyksensä järven merkityksestä, kun ei tahdo vilja tuleentua millään. Ja silloin tietyt pellot kypsyy hitaammin kuin toiset.
Kosteudella on merkitys myös valon määrään. Kostea ilma on häkärä ja osa valosta heijastuu takaisin avaruuteen. Ei niin selkeästi kuin pilvissä, mutta kuitenkin. Vesistöt ja vesi tasaa lämpötilanmuutoksia jäätiköiden sulamisesta tai toisaaltaan lisääntymisestä huolimatta pidemmällä aikavälillä. Osa lämpötilojen muutoksista on ihmisen aiheuttamia vesistöjen kuivaamisen ansiosta tai niiden rehevöittämisen ansiosta. Haihtuminen on myös energian vapauttamista maasta, jos kosteutta ei ole, maa varaa energiaa itseensä pidemmäksi aikaa, mikäli maa on kiinteää.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Esimerkiksi Suomen tilanteessa suihkuvirtauksilla on aivan keskeinen merkitys Suomen lämpötiloihin. Suihkuvirtaukset kulkevat lännestä itään jolloin kosteat ilmamassat sulalta merialueelta (golfvirta) pääsevät Suomeen asti, vaikka tuuli kävisikin maan pinnalla joskus toisestakin suunnasta. Näin ollen... Suomen lämpötilaan Golfvirta vaikuttaa myös itätuulten aikaan. Pohjoisessakin meri on sula ja jäätikön raja on jopa 1000 kilometriä kauempana, kuin mitä olisi ilman Golfvirtaa. Tällä on moninaisia merkityksiä myös lumimäärään ja näin ollen vesistöjemme korkeuteen. Ilman Golfvirtaa saattaisi täälläkin olla selkeästi vähemmän järviä ja lampia ja jotkin joetkin kuivuisivat.
Lisäksi kasvillisuus muuttuisi monilla alueilla täysin, kuivemman seudun kasvillisuudeksi. Jos kosteikot katoaisivat alueilta, myös paikalliset kuurot vähenisivät. Siis ei kosteutta kauempaa, eikä kosteutta läheltä. Vesi, on maapallolla ilmaston tasapainoittaja. Jää ja lumi on heijastuvuudellaan tärkeitä tekijöitä, mutta myös kosteus ja pilvet heijastavat valoa takaisin avaruuteen. Ja voidaan ajatella, että sade on täynnä "negatiivista" energiaa. Sen sisältämä energiamäärä on selkeästi pienempi kuin ympäröivän ilman ja maan ja veden, jolloin energia pyrkii tasaantumaan ja näin sade on viilentänyt ilman. Vesi on myös hyvin tehokas energian kuljetin, kuin hissi, ylempiin kerroksiin, jossa vesi luovuttaa energiansa ja tiivistyy höyrystä pieniksi pisaroiksi ja taas sateeksi jossain kaukana höyrystymisalueestaan.
Kun on mökki keskellä Saimaata, kevällä lehti tulee koivuun viikon myohemmin kuin 3km.n
päähän kylälle missä kilometreittän(muutama) laajemmat maa-alueet.
Sama syksyllä toisinpäin.
Kyseessä ei kuitenkaan ole UHI-ilmiö koska kylällä ei asu enään juuri ketään.
Ilmasto vaihtelee pienessäkin mittakaavassa, ehkä se on se mikroilmasto?
Käytän tässä poikkeuksellisesti kiellettyä "lmasto" sanaa kun mikrosää sana ei
liene käytössä?
Toisaalta havainnointijakso on yli 30V.
Näinhän sitä taidetaankin kutsua. Mutta niinku siellä saaressakin... Tosiaan viikko myöhemmin kuin kylällä. Se on hyvä mittari, mutta sitten jos sanois jonkun päivämäärän, niin silloin se ei enää toimiskaan. Mikroilmastoonkin vaikuttaa niin monet seikat. Ja monilta etäisyyksiltä. Kuten vaikka suuret säärintamat. Paikalliset kuurot ja veden viilentävä vaikutus tekee kasvusta hitaamman, mutta säärintamien aikaan ja toisaalta jääpeitteen aikaanhan se saari ei juuri vaikuta. No tossa koivun lehtien puhkeamisiin vaikuttaa myös sateet aika pitkälle. Jos on pitkään kuivaa, niin hiirenkorvat ei oikein millään lähde kasvamaan, mutta sit yks sade ja kaikki puut on vihreänä. Silloin ei oikein näe sitä eroa paikalla ja paikalla. Mutta sen sijaan kasvien kasvunopeuksissa ja koossa näkee kyllä. Kuivana kesänä positiivisesti ja kylmänä kesänä taas negatiivisesti.
Niin sää tai keli on ilman mikroakin paikallinen ilmiö, jos sen niin nimeää, mutta sää ilmaisee hetkellistä tilaa, kun taas toi saaren vaikutus on pidempi aikainen ilmiö. Sama kuin manner- tai merellinenilmasto... Paikallisia säätyyppejä selittäviä kokonaisuuksia.
Kun sen kuivumista on käytetty malliesimerkkinä milloin ihmisen tuhoisasta toiminnasta
puuvillapeltojen keinokasteluineen, tai ilmaston lämpeemiseen.
Jääkauden jälkeen se lienee ollut niin suuri että on ollut yhteys Kaspian mereen,
sen jälkeen onkin ollut pelkkää alamäkeä, jos niin voi sanoa.
1800 luvulla tutkimusmatkaajat jo epäilivät järven olevan laskussa.
Jääkaudenaikaisten jäätiköiden sulamisen loppuessa jokin virtaamat ovat pienenneet,
jolloin järven veden haihtuminen on ollut suurempaa kuin jokien virtaama.
Samaan asiaan saattaa liittyä Gobin (Takla Makanin) autiomaan laajeneminen
joka näkyy vieläkin, aiheuttaen tälläkin palstalla alaarm! huutoja ilmaston lämpenemisen
aiheuttamasta kuivuudesta Kiinassa. Siis ymmärtääkseni on näissä on kyse luonnon
luomasta ilmastomuutoksesta.
http://www.karakalpak.com/stanaral.html
Kyllä kuitenkin taitaa olla tohon Araljärven kuivumiseen todella vahvasti ihminen syyllinen. USAssa on vastaavia esimerkkejä olemassa järvien kuivumisesta veden tuhlaamisen ansiosta. Ne vesimäärät mitä sieltä käytettiin peltojen kasteluun niin ne vastaa kyllä melkoista virtaa ja sellaisesta järvestä, josta ei ole varaa ottaa sitä tahtia vettä. Hmm... Olikohan muuten Las Vegas yksi syyllinen jonkin järven pinnan laskuun, jos nyt oikein muistan. Siitä tuli dokumenttia jokunen aika sitten jostain veden käytön vaikutuksesta tai vastaavasta.
Ihminen maankäytöllä tuhoaa paljon enemmän kuin energian käytöllä vallitsevaa ilmastoa. Mistä sä tuollasen väitteen kehitit, ettei ihmisellä olisi tuohon Aralin kohtaloon mitään osuutta? Ei järvet tarvitse tyhjentyäkseen, kuin kohtalaisen kokoisen lisäkulutuksen, jos ei laskujokia juuri ole. Mitenkäs isoilla joilla Suomessa kuivataan soita? Ja kuivaa kuule suurikin suo, kun annetaan vaan aikaa. Ei Aralkaan ole päivässä kuivunut.
On totta, että järvet ja meret joskus kutistuu jonkun tekijöiden ansiosta, mutta joissain tapauksissa kyllä ihmisellä on hyvin vahva rooli.
niinku Araljärven historiasta, sähän voit aloittaa tuosta linkistä, sitten lisää
vaikka Goolella.
Ei vaden haihtuminen ole ihmisen syytä, eikä ollut Saharan autioituminenkaan.
Eikä jääkauden loppumisen aiheuttamat ilmastonmuutokset.
Helsingin kohdalla on ollut 3km jäätä, missä se on nyt?
Miten se liittyy noihin puuvillapeltojen kasteluihin? Tai Araljärven kuivumiseen? Tiedän, että muut seikat kuin ihminen vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen vahvemmin ja että jostain haihtuu vettä ilman ihmistäkin, mutta onhan se selvää, että jos johdetaan altaasta, joka ei juuri täyty, vettä pelloille, niin tyhjeneehän se paljon nopeammin. Jos ämpärin pohjaan porataan reikä, niin se tyhjenee paljon nopeammin sillai, kuin vain haihduttamalla. No... Selitäppä miksi se kuivuminen olisi tapahtunut niin nopeasti vain haihtumalla. Kerro vaikka haihtumismäärät verrattuna siihen määrään joka kulutettiin kasteluun. Ja sittenkin... Joka tapauksessa se ylimääräinen kuorma joka tapauksessa nopeutti nykytilanteeseen joutumista.
Toi jääpeitteen vertaus tässä kohdin oli niin ontuva, että oot varmasti kännissä. Ihmisellä ei ole osuutta hiilidioksidin kasvattamisen kautta KATASTROFAALISEEN ilmaston lämmittämiseen, mutta monilla teoilla ihminen kyllä lämmittää ilmastoa ja tuhoaa maankäytöllään ekosysteemejä saadakseen maksimaalisen hyödyn. Saharan tilaan vaikuttaa monet seikat. Ja eri alueilla Saharaa ovat erillaiset ongelmat. Jossain taitaa olla norsut aavikoitumisen aiheuttajia ja toisaalla kuivuus. Toki ihmisen puunpoltto ja muu ei taatusti helpota asiaa. Tai karjankasvatus alueilla, jossa viimeinenkin kasvillisuus tulee näin tuhottua.
Täytyy käyttää alkuun muistitietoa, joten se on muistista.
Kun ymmärtääkseni Aral on suolajärvi, niin ei sen vettä voi käyttää kasteluun.
Eli tuo kasteluvesi on (oli?) kanavoitu Aral järveen laskevista Amudarja ja Syrdarja
joista. Jotain muistan lukeneeni, että kastelukanavatkin oli tietysti ryssän malliin
eli suuri osa kasteluvedestä valui niinsanotusti hukkaan.
Tietysti tämä oli omiaan lisäämään järvenpinnan laskemista, mutta ei muuta sitä
että järvi on ollut laskussa ties' kuinka kauan. Niinkuin linkissä mainittiin
asiaan kiinnitetiin huomiota 1750 - luvulla, jolloin tutkijoille ei tullut mieleen ihmisen
syyllisyys.
on kolmen solan padon kanssa. Kas kummaa kun kuivuus alkoi jo nyt vaivaamaan kyseisessä maakunnassa ja sieltä vielä otetaan vesi Pekingiin joka pahentaa vielä lisää paikallisten ongelmia.
Assuapadon aiheuttaneen ennaltaarvaamattomia ongelmia, eli virtaamat olivat
ennakoitua pienempiä mikä johtui ennakoitua suuremmasta haihtumisesta järvessä,
mikä taas johtui ennakoimattomista tuulista jotka syntyivät järven synnyttyä autiomaahan.
Nii en kiellä sitä, että olis saattanu tosiaan muutenkin Aral kuivua, ilman ihmisen toimiakin. Ja varmaan niin olisi käynytkin. Vain jonkin verran hitaammin.
Tuo haihtuminen on juuri veden yksi viilentäviä tekijöitä. Jos aiemmin on ollut lämmintä aavikkoa ja sitten johonkin tulee vesiallas... Syntyy ilmavirtauksia ilman muuta. Tavallaan outoa, ettei kaiken maailman nerot sitä osannu ottaa huomioon. Yksi tekojärvi luo ihan oman ilmaston. Hmm... Itse pidän järvistä, joten mielellään kannatan järviä aavikoiden lähistölle. Sitten on tuo inhimillinen puoli... Jos vastakkain on luonto tai ihmiset... Tekojärvi... Onko se sit luontoa? En tiedä kyllä tätä tarinaa yhtään. Joskus kuullut tosta padosta, siinä kaikki.
Pekingikin sen verran suuri kaupunki, että vastaa jo pieni kokoista jokea veden kulutus tuon kokoisessa paikassa. Mitäs se olikaan yhden ihmisen arvioitu veden kulutus päivässä... Oliko jotain 20 litraa? En muista. Ja sitten kaikki yritykset ja kaupungin tarpeet siihen päälle. Kymijoen 20 minuutin virtaus kattaisi henkilöiden kulutuksen, jos kulutus olisi tuolla tasolla. Eihän se ihan kamalasti ole, mutta 60 osa kymenvirtauksenmäärästä pois jostain joesta, onhan sekin jotain. Yksi kulma jostain järvestä. Aika karkea arvio sitten toi laskelma...
Jostain muistan lukeneeni, että keskivertosuomalainen kuluttaa vettä 200 litraa päivässä eli Suomi kuluttaa 11500 litraa sekunnissa. Kiinalaiset ehkä kymmenesosan.
Jossain Australian osavaltiossa on annettu suositus, että suihkussa saisi olla enintään 2 minuuttia, jotta vesi riittäisi kaikille.
Jos Kaliforniassa pihojen nurmikkoa kosteutettaisiin kastelun sijaan tihkuttamalla, viljelypinta-alaa voitaisiin kasvattaa roimasti, en muista lukuja, ja maaperän suolaantuminen voitaisiin estää. Suolaantuminen tekee maasta viljelykelvottoman useaksi sukupolveksi ja muuttaminen takaisin viljelykelpoiseksi on älyttömän kallista.
Semmoista se vesi on
Eli Assuanin padon aikaansaama järvi, käännän vähän alkua.
Veden menetys Nasserjärvestä etelä Egyptissä on yksi kansallisista ongelmista, koska
se on Egyptin vesipankki ja haihtunut vesi määrältään 10.stä 16 miljardia kuutiometriä
joka vuosi, joka vastaa 20 - 30% Egyptiin tulevasta Niilin vedestä.
Kyllä oli yllätys että määrä osottautui noin suureksi!
Tossa koko stoori.
http://adsabs.harvard.edu/abs/1997AdSpR..19..515S
Saattaa joutua vankilaan, jollei nurmi ole kauniin vihreä, joten tuskin mennään tihkutteluihin. :D
Ja noista haihtumisista... Noh, ei se tavallaan yllätä sittenkään. Kun joskus kesähelteellä tulee jokin ukkoskuuro, joka jättää jälkeensä jopa lammikoita, joka ei kuitenkaan kestä kovin kauaa, niin kestää vain minuutteja kun maa on jo suurimmilta osiltaan kuiva. Jos lähellä on aavikko, josta tulee kuivaa ilmaa, niin sellainen ilma kykenee heti ottamaan kosteutta itseensä. Lämpimämpään ilmaan vieläpä sopii enemmän kosteutta, kuin viileään.
Kuitenkin tuollainen normaali pinnan aleneminen vielä kun on kyseessä järvi, josta on laskujoki... Sen väähentää jokeen menevää vedenmäärää automaattisesti, jos haihtuukin enemmän tai jos käytetään enemmän vettä. Aralissa oikeastaan niistä tulojoista ottaminen on pahempi synti, kuin jos olisi järvestä otettu. Silloin olisi luultavasti jossain vaiheessa kanavat kuivunu. Mutta mutta... Onhan muitakin alueita, joilla on saman tapainen kohtalo, jotka siis kuivuu, jollei ihminen ala pelastajaksi jollain ihmeen konsteilla. Ihan kuin muistelisin jostain lukeneeni, että Kuollutmerikin pienenisi. Joskin muistelen siihenkin vaikuttaneen myös ihmisen veden käytön.
Joo, näin olikin: "Alueen kasvaneen vedenkulutuksen takia Jordanvirran tuoma vesimäärä on jatkuvasti vähentynyt, ja Kuollutmeri on vuosi vuodelta supistunut uhkaavasti."
Tässä kun tuhkan kulkeutumista katsellaan, niin samalla voidaan miettiä miten se Golfvirta Suomen ilmastoon vaikuttikaan ja miten vaikuttaa vaikkapa ennätys kova El Nino jopa Suomeen asti.
Tällä hetkellä Kanadassakin suljetaan kenttiä tuhkan takia. Virtaukset kulkevat itään... Hyvin kauas itään.
Jos co2 lämmittäisi ilmastoa , niin nyt meille pitää tulla kuumat ajat. Lähes puoli maapalloa on hiilidioksidi tuhkan peitossa , joten lämmön nousu pitäisi olla varma jos uskoo IPCP:tä tai muita ilmastohurahtaneita tahoja. Miksi oma ilmastohihhulimme Tyrä Onkkunen ei huuda ja mesoa maailmanloppuaan ? Miten saada tulivuorten purkaukset ihmisten aiheuttamiksi ? , jotta niistä voitaisiin rahastaa ?
Mutta oikeasti noista ei purkaudu mitenkään jättimäisiä määriä hiilidioksidia. Jotain 100 miljoonaa tonnia muistaakseni. Ja luulen että rikkidioksidilla ja höyrypilvillä on yhteensä paljon suurempi viilentävä vaikutus. Sen sijaan tuhka pohjoisilla jäätiköillä voi lämmittää paljonkin ilmastoa. Ja noki. Toistaiseksi kovin pohkoiseksi ei ole tuhkapilvet levinneet, mutta nyt jo on monilla lumialueiden päällä leijumassa osa pilvestä. Ja sulattaa jo yksin Islannissa jäätiköitä mittavia määriä. Ja jos tällä hetkellä mitattaisiin niitä lämpötiloja siellä pilvien korkeudessa... Taitaisi olla aika reilusti korkeammalla kuin normaalisti. Jos IPCC laittaa kaiken hiilidioksidin piikkiin, niin taatusti saattaisi hetken olla hiilidioksidi nostanut lämpöä järkyttäviä määriä.
että 200 ltr/vrk/henkilö. Sitä käytetään mitoituksena kun mitoitetaan viemäreitä ja vesijohtoja.
Todellisen kulutuksen näet vesimittarin lukemasta. Itsellä se on huomattavasti pienempi. 200 ltr/vrk/henk tarkoittaa vuositasolla, että 4 hengen perheen kulutus olisi 292 m3/vuosi!!!
Juu kans tsekkailin jotain dokuja joskus, niin hissuksiin kuivumaan päinhän tuo järvi oli jo valmiiksi,
immeinen kyllä nopeuttaa sitä toimillaan, tiiä sitten suhteista, en oo perillä,
jokatapauksessa koska kyseessä erittäin loivarantainen lutakko niin pinta-ala pienenee pienelläkin tulovirtauksen muutoksella paljon, joten ihmisen vaikutus on suhteellisen selkeästi pienelläkin aikavälillä näkyvissä?