Miljoonia vuosia sitten olleen alkumaan paino N1 ja ratanopeus a1 ovat verrannollisia vieläkin
N2 / N1 = a2 / a1
jossa merkitään
N2 = 20e 23 g (maapallon paino)
N1 = 6,7e 19 g (alkumaan paino)
a2 = 29851 Ms (maapallon nykyinen ratanopeus)
a1 = 1 Ms (alkumaan lähtönopeus)
Jo alkumaan säde pallossa oli 7000000 M,mutta ei kaasukehässä ollut happea.Näin ollen alkumaan pinnalla
oli aineen olomuotojen pallovyöhykkeet: kaasu,neste ja kiinteä,eikä kuuta vielä ollut.Planeetan sisällä
oli kuuma laavakartio,mutta vuodenaikoja ei vielä ollut.Se johtui myös avaruuskulman luonnonlaista
A = d x r
Koska Aurinko eli tähti on galaksin keskipiste,kaikki planeetat kiertävät aaltoympyräradoilla,eli mitä
kauempana planeetta kiertää Aurinkoa,sitä pienempi on avaruuskulma.Ja alkumaan etäisyys Auringosta oli
sama kuin maapallolla nykyään.Sen sijaan Auringon säde pallossa on 7e 8 M
A = 308e 16 m2 (Auringon puolipallo 6,28 x r x r)
d = 205e 5 M (aallonkorkeus)
r = 1,5e 11 M (alkumaan etäisyys)
niinpä avaruuskulma on
d / r = 1,4e-4 = tan 0,008 astetta.
Alkumaan paino ja tiheys B perustuivat yhtälöön N = B x V.Luonnollisesti alkumaan pinnalle satoi hitaasti lisää materiaa,mikä noudatti luonnonlakia
a = B x 4,2 x i x r
jossa todistan
a = 0,005 Ms (suurin putoamisnopeus)
B = 0,048 g/m3 (alkumaan keskitiheys)
4,2 x i = 13,9e-9 (painovoimavakio grammoissa)
r = 7e 6 M (planeetan säde)
N2 / N1 = a2 / a1
jossa merkitään
N2 = 20e 23 g (maapallon paino)
N1 = 6,7e 19 g (alkumaan paino)
a2 = 29851 Ms (maapallon nykyinen ratanopeus)
a1 = 1 Ms (alkumaan lähtönopeus)
Jo alkumaan säde pallossa oli 7000000 M,mutta ei kaasukehässä ollut happea.Näin ollen alkumaan pinnalla
oli aineen olomuotojen pallovyöhykkeet: kaasu,neste ja kiinteä,eikä kuuta vielä ollut.Planeetan sisällä
oli kuuma laavakartio,mutta vuodenaikoja ei vielä ollut.Se johtui myös avaruuskulman luonnonlaista
A = d x r
Koska Aurinko eli tähti on galaksin keskipiste,kaikki planeetat kiertävät aaltoympyräradoilla,eli mitä
kauempana planeetta kiertää Aurinkoa,sitä pienempi on avaruuskulma.Ja alkumaan etäisyys Auringosta oli
sama kuin maapallolla nykyään.Sen sijaan Auringon säde pallossa on 7e 8 M
A = 308e 16 m2 (Auringon puolipallo 6,28 x r x r)
d = 205e 5 M (aallonkorkeus)
r = 1,5e 11 M (alkumaan etäisyys)
niinpä avaruuskulma on
d / r = 1,4e-4 = tan 0,008 astetta.
Alkumaan paino ja tiheys B perustuivat yhtälöön N = B x V.Luonnollisesti alkumaan pinnalle satoi hitaasti lisää materiaa,mikä noudatti luonnonlakia
a = B x 4,2 x i x r
jossa todistan
a = 0,005 Ms (suurin putoamisnopeus)
B = 0,048 g/m3 (alkumaan keskitiheys)
4,2 x i = 13,9e-9 (painovoimavakio grammoissa)
r = 7e 6 M (planeetan säde)
Vastaukset 7
Vanhimmat
Koska tähti eli Aurinko on galaksin keskipiste,luonnollisesti sitä kiertää kaikenlaisia taivaankappaleita,
mikä on verrannollista
a2 / a1 = B2 / B1
Ja muinaiselle alkumaalle osoitan lukuarvot
a2 = 29851 Ms (maapallon nykyinen ratanopeus)
a1 = 1 Ms (alkumaan lähtönopeus)
B2 = 1430 g/m3 (Maapallon nykyinen keskitiheys on sama kuin hapella eli oksilla)
B1 = 0,048 g/m3 (alkumaan keskitiheys)
Kun pallon säde r on 7000000 M,tilavuus lasketaan geometriassa 4,2 x r3 ,jolloin alkumaan paino N
on luonnonlaissa N = B x V.Siten alkumaan paino N ja putoamisliike a olivat gravitaatiolaissa
a x r x r = N x i
ja käytännössä
a = 0,005 Ms (suurin putoamisliike)
r x r = 4,9e 13 M (planeetan säteen neliö)
N = 6,7e 19 g (alkumaan paino)
i = 3,3e-9 g (garvitaatiovakio)
Jos kaksi materiaa reagoi evoluutiossa keskenään,niiden tapahtumiin vaikutti gravitaatiokin
F x r x r = N x E x i
Itse asiassa jo alkumaa kiersi aaltoympyräradalla Aurinkoa,mikä perustui yhtälöön A = d x r.Tässä
luonnonlaissa alkumaan avaruuskulma oli tan 0,008 astetta,joka täytti painovoimalain ehdon
F / N = 0,008 astetta.
Auringon ja maapallon välinen painovoima F oli joskus siis pienempi,vaikka Auringon eli tähden energia E on
pysynyt samana
F = 5,37e 17 g (gravitaatio)
r x r = 2,25e 22 M (etäisyyden neliö)
N = 6,7e 19 g (alkumaan paino)
E = 5,47e 28 g (auringon energia)
i = 3,3e-9 (painovoimavakio)
auringolla ei ole mitään tekemistä galaksin keskipisteen kanssa!!! olemme siitä noin 25000 valovuoden päässä, linnunradan kierteishaarassa. ja jos kuu on irronnut muka maasta (mitä ei voida mitenkään todistaa) miksei sen alkuaine koostumus ole sama kuin maapallolla. jos kuu olisi muodostunut sattumalta, laskeppa todennäköisyys sille, että sen näennäinen läpimitta taivaalla etäisyyserosta huolimatta on sama suhteessa aurinkoon. ja piinataanpa ateisteja vielä.. jos oletetaan maailman kaikkeuden räjähtäneen sattumalta, niin todennäköisyys, että luonnonlait sallivat materiaalin (massan) olemassaolon on lähes olematon. teoriassa vetyä, ja heliumia raskaampia alkuaineita ei pitäisi olla olemassa, eikä tiedetä kuinka atomi pysyy kasassa kahden toisiaan hylkivän & varauksista huolimatta.
Ei todennäköisyyksiä voi noin laskea. Se mikä on, on todennäköidyydellä 1. Vedä pakasta kortti, vaikka ruutunelonen, ja hämmästele sitten, miten juuri se sattui, vaikka tn on vain 1/52. Tai heitä kolikkoa 100 kertaa ja kirjaa kruunujen ja klaavojen jono. Laske huviksesi tn, että sait juuri tuon jonon? Tarvittiinko siihen jumalia, vaikka tn on lähes olematon?
Uskishan vallan riehaantui vanhan höppänän puutaheinää olevista "kaavoista". Ei taida uskiksillakaan olla kaikki inkkarit kanootissa, voi teitä... ; )
Näinhän on, ihan todennäköisyysmatwmatiikan alkeiden perusteella. Itse asiassa tuon ymmärtäminen kaataa keskeisen kresuargumentin siitä, että nykyinen olotila vaikkapa maapallolla olisi pienen todennäköisyyden mukaan mahdotonta ilman jotain "luojaa".
Koska esitän sielunlain takia materialistista evoluutiota,ei jumalaa ole eikä tarvita.
Kuun koostumus eroaa Maan vastaavasta siksi, että Kuun muodostaneen materian iskeytyessä irti Maasta olivat raskaammat aineet jo ehtineet vajota kohti Maan ydintä ja Kuu muodostui Alkumaan keveämmästä pintamateriaalista. Tietysti pakkaa olivat sekoittamassa diffuusio ja konvektiovirtaukset, eikä teoriasta ole kai vielä täyttä varmuutta saatu.
Kuun kulmahalkaisija ei ole sama kuin Auringon.
Maailmankaikkeus ei ole räjähtänyt.
Vetyä ja heliumia raskaampia alkuaineita nimenomaan kuuluu olla olemassa, koska rauta ja nikkeli ovat stabiileimmat alkuaineet.
Atomin kasassapysyminen tunnetaan erittäin hyvin. Kyseessä on vahva vuorovaikutus. Asiassa ei ole mitään merkittäviä epäselvyyksiä.