Sääntö on, että älä ajattele. Ymmärrän tämän toisaalta, johan Aristoteles totesi, ettei rahvaan kanssa tule väitellä. Mutta nyt ei olekaan kyse väittelystä, vaan omien ajatusten esiin tuomisesta. Minua ottaa päähän asia X ja sanon siitä kommentin Y. En voi valita seuraani jossa kommentin sanon, kuten arkielämässä ehkä valikoisin. Nyt ajattelusta täysin vieroittuneet joutuvat alttiiksi pintaa syvemmälle pohdiskelulle. Olen keskellä sosiaalisen todellisuuden murrosta, ystäväpiiri on kriisissä, he eivät tiedä miten suhtautua siihen, että ihminen ajattelee.
Heillä on kuitenkin valmis tapa suhtautua: Lopeta ajattelu! Pohdiskelevia mielipiteitä ei ole soveliasta julkaista, koska se ärsyttää heitä joilla ei ole tapana pohdiskella, vaan empimättä sanoa yksiselitteinen mielipide totuutena. Pääni kuulemma räjähtää ym vastaavaa. Räjähtää kuin eläkepommi. Yhtäkkiä savu nousee, näkyy välähdys ja kaikki on toisin sekunneissa.
Tällainen kirjoittamaton sääntö "syö miestä".
Heillä on kuitenkin valmis tapa suhtautua: Lopeta ajattelu! Pohdiskelevia mielipiteitä ei ole soveliasta julkaista, koska se ärsyttää heitä joilla ei ole tapana pohdiskella, vaan empimättä sanoa yksiselitteinen mielipide totuutena. Pääni kuulemma räjähtää ym vastaavaa. Räjähtää kuin eläkepommi. Yhtäkkiä savu nousee, näkyy välähdys ja kaikki on toisin sekunneissa.
Tällainen kirjoittamaton sääntö "syö miestä".
Vastaukset 7
Vanhimmat
Anna esimerkki. Yllä oleva ei oikein vakuuta.
...mikä oli lopulta myös riittävä syy sille, että lähdin Facebookista. Suurin osa tilapäivityksistä oli kiinnostavuusarvoltaan lähellä nollaa.
En koe mielekkäänä esittää yksittäistapauksia omista kannanotoistani, vaan pikemminkin nostaa esiin periaatteellista ajattelukieltoa. Olen itseoppinut mitä enemmissä määrin, joten ystäväni eivät ole yliopistoista joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Minulla on siis ystävissä kattava otos keskiverto Suomalaista, miehiä ja naisia, Suomalaisia ja ulkomaisia.
Abstraktiota, analogioita, eettisyyttä ja moraalia pohtiessa keskustelee yksinään. Perusteltua kritiikkiä esittäessään keskustelee yksinään. Kertoessaan olevansa pirteä, väsynyt, vihainen, masentunut, rakastunut, pelokas, tai jotain näiden välimuotoja, saa runsaasti osallistujia hedelmälliseen keskusteluun.
Nyt ajankohtaista ystävieni päivityksissä on, että yksi on kävellyt siellä ja toinen täällä, suurin osa on töissä ja yhdellä valuu nenästä räkää. Tällaiset päivittelijät sitten pitävät yllä sanatonta ajattelukieltoa.
Muistettakoon, että Facebookissa jokainen meistä on tekemisissä vain niiden henkilöiden kanssa, joita olemme itse valinneet "kavereiksemme". Jos tilapäivitysten taso alkaa tökkiä, voi kysyä itseltään olisiko minun syytä tarkistaa suhteeni näihin "kavereihini", ja tarvittaessa sulkea epäkiinnostavat tuttavuudet elämäni ulkopuolelle.
Jos lähtö Facebookista herättää lähipiirissä älämölöä, vastaukseksi riittää "puhelin ja sähköposti ovat edelleen käytössä" tms. Koko Facebook on nykyään niin arkielämän jatke, että huolestuttavan moni ei osaa enää kuvitella elämää sen ulkopuolella.
Jos naisellisen sielun omistanut Aristoteles olisi todella väitellyt rahvaan kanssa,eihän kellään herralla ja kuninkaalla olisi silloin arvovaltaa eli kykyä riistää köyhiä.Ei valtiossa voi olla mitään siis demokraattista keskustelua,sillä juuri herrat estävät sen.
Ottakaas myös huomioon et monille iskostunut käsitys ettei saa liikaa ajatella jo lapsuudesta tai muista kokemuksista.. et monet pelkää aloittaa ajattelua ja monet jopa näkee sen oman mielenterveyden uhkana alkaa ajatella.. :D
ei sillä ole väliä kenen kanssa väittelee, kaikki olemme pohjimmiltaan samanlaisia! aristoteles väitti näin, koska halusi estää ihmisten sivistymisen! sivistynyt ei nimittäin tarkoita sitä, että esim. osaa aristoteleen opit ulkoa, vaan sitä, että osaa ajatella loogisesti ja pohtia asioita monesta näkökulmasta. kenelläkään ei ole synnynnäisiä kykyjä, vaan kaikki ovat samanlaisia syntyessään! kaikki me painamme yhtä paljon elämän ja kuoleman vaa'assa!