Vesipisaran synty

Aluksi osoitan kaasupilven painon luonnonlaissa
N = B x V
Esimerkiksi
N = 6,6e 10 g (paino)
B = 19231 g/m3 (tiheys)
V = 3,43e 6 m3 (tilavuus)

Myös gravitaatiolaki vaikuttaa sääilmiöihin
F x r x r = N x E x i
jossa saadaan yhtälöt
F = 0,0042 g (painovoima ja pisaran paino)
r x r = 4,12 M (etäisyyden neliö)
N = 8e-5 g
E = 6,6e 10 g (pilven paino)
i = 3,3e-9 (painovoimavakio grammoissa tai metreissä)

Kun vesipisara syntyy pilvessä,tällöin toteutuu myös verranto m / a = d / r,jossa on tangenttikulma
d / r = tan 0,0003 astetta.
F = 0,0042 g A = 6,28e-6 m2
m = 8e-5 g d = 3,1e-6 M
a = 52 Ms (liike) r = 2,03 (reaktion pituus)

Sitten todistan sadepilven korkeuden yhtälössä
a = B x 4,2 x i x r
Esimerkiksi
a = 52 Ms (liike)
B = 1e 6 g/m3 (veden tiheys)
4,2 x i = 13,9e-9 (painovoimavakio)
r = 3741 M (korkeus ilmassa)

Sen sijaan materian olomuodot muuttuvat sadepilvessä kaasusta nesteeksi luonnonlaissa
B 2 = B1 x a
ja käytännössä
10e 5 g/m3 = 19231 g/m3 x 52 Ms
Kun sadepisaran säde pallossa on millimetrin,tilavuushan on
N = 0,0042 g (paino)
B = 1e 6 g/m3
V = 4,2e-9 m3 (pallo 4,2 x r3)