Mikä on kosmoskynä. Englanniksi se on copying pencil mutta mikä se on ja mistä se on saanut nimen kosmoskynä? Tuskin liittyy kosmonautteihin?
Mikä on kosmoskynä?
apua
3515897
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Minun lapsuudessani kosmoskyniä vielä käytettiin (joku viisaampi saa kertoa, mihin). Sellainen muistutti päällisin puolin lyijykynää: puuvarsi, jonka ytimenä oli harmaa väriainetanko. Kosmoskyniä myös teroitettiin lyijykynän tapaan ja sellaisen jälki muistutti lyijykynän jälkeä.
Erona oli ainakin se, ettei kosmoskynän jälki lähtenyt helposti pois kumilla hankaamalla. Kostumaan päässyt kosmoskynän jälki levisi rumasti. Kosmoskynän väriaine oli myös pahanmakuista (pitihän lapsena sekin kokeilla!).
Helsingin keskustassa (Kalevankatu 3) on taiteilijoiden ja henkisen alan työläisten suosima ravintola Kosmos, jonka keittiö on varsin hyvässä maineessa. Pitäisiköhän lähteä sinne kyselemään kynämiehiltä tarkemmin – ja kosmonauttimaan paikan antimista! Kosmoskynän ydintä siellä tuskin jauhetaan ruokien mausteeksi...
http://www.cs.helsinki.fi/group/seco/swehg/ekmdemo/entry.ECM_3572_35.html
Eipä tuota juuri lyijykynästä erota tuossakaan. Tylppään päähän on vain tökätty jatkeeksi hylsy, jotta kynänpätkä päästään käyttämään hyödyksi mahdollisimman tarkoin (jotta onnettoman lyhyellä nysälläkin pystyy vielä auttavasti kirjoittamaan).
Kosmoskynä ei todellakaan ole kynä, jolla kosmonautit kirjoittivat kosmoksessa kosmoksesta.
Pääidea oli juuri siinä, ettei kynällä kirjoitettua tekstiä voinut huomaamatta muuttaa. Tämä oli tärkeä pointti, kun piti kirjoittaa ulkona etenkin talvella pysyviä merkintöjä ennen kuulamustekynäaikaa. Säiliömustekynäthän olisivat moisissa oloissa jäätyneet.
Tuota kynän makua en erityisemmin muista, mutta ainakin kieli värjäytyi mukavan violetiksi, mutta väri haalistui aikaa myöten pois; ainakin nyt kieleni on täysin normaalinvärinen.
Nyt löysin tietoa itsekin googlella hakusanoilla kosmoskynä ja violetti.
kosmoskynä l. aniliinikynä on aniliiniväriä sisältävä kopiokynä. Sen jälki on violettiin vivahtava.
Olet moukka. Itsekäs ja itsekeskeinen, kaukana kosmopoliitista. Unohdit sanoa ystävällisille auttajillesi yhden pienenpienen sanan: kiitos.
Vielä sivistymättömämpi moukka on kyllä se, joka tuohon tyyliin tulee tänne kirjoittelemaan.
Minun lapsuudessani puhuttiin muuten kosmuskynästä (siis -u-).
Joo kiitos vaan kaikille tiedoista...toi kosmoskynä tuli muuten vastaan jossain Päätalon kirjassa ja siitä jäi mieleen...
Kosmoskynä on muuten vieläkin "virallinen" kynä!
Ostin noin vuosikymmen sitten pari nippua kosmoskyniä silloisesta Korhosen kirjakaupasta, paikkakunnalta josta sittemmin on tullut Suomen suurin kaupunki.
Hamasta siitä lähtien olen käyttänyt kosmoskynää veroilmoituksen laatimiseen :o)
Pitäisipä ehkä tarkistaa, onko nykyisessä lainsäädännössä enää mainintaa millaisella kynällä viralliset asiakirjat tulee kirjoittaa!
Luulisi, että kosmoskynä kelpaisi tuohon tarkoitukseen, koska sen jälki ei lähde kumilla.
Eikös silläkin ennen kouluissa jaetulla värikynällä, millä toisesta päästä saa sinistä ja toisesta punaista väriä, ole jokin oma erikoisnimi? Vai vaan sinipunakynä?
Toinen erikoiskynä, joksi ensin kuvittelin kosmoskynää, on tavallista lyijykynää paksuvartisempi ja varsi on "soikeammin" liereä. Olen kuullut, että puusepät käyttivät aikoinaan nimenomaan näitä kyniä. Vai onko kyseessä juuri tämä kosmoskynä?
Ettet vain tarkoita ns. huonemiehen (Zimmermann) kynää? Sellaisille on ystävämme Hatti Jahunen kehittänyt ihan oman teroittimensa:
http://www.hattijahunen.com/timpurinkyna.htm
En hallitse kunnolla noita eri muotoja ilmaisevia sanoja, ja jotenkin yritin kuvata kynän varren poikkeavaa muotoa (!). Onnahteli pahasti, ajattelin minäkin jälkikäteen..
Timpurinkynä se taisi hyvinkin olla, kiitos muistutuksesta!
oijoi, mahtaako nykyään kukaan 20 vuotta myöhemmin täydentää veroehdotuksen kohtia paperilomakkeelle. On sekin vielä mahdollista.
Timperinkynä se meillä oli...
Puusepän ja kirvesmiehen kynä on suomessa kääntynyt muotoon "Timpurin" kynä.
Hämärästi muistelen, että kosmoskynää käytettiin meikkaamiseenkin joskus 50- ja 60-luvuilla.
Timpurinkynä on tukeva ja paksulyijyinen, käytetään nykyäänkin paljon puurakentamisessa sahauslinjojen yms. merkkaamiseen. Pysyy kädessä rukkastenkin kanssa ja on helppo teroittaa toimivaksi parilla puukonvedolla.
kosmoskynällä merkattiin metsurille männyn kylkeen tehtyyn leimaan esim. otettavan pylvään pituus..(12m)
Tällä kynällä kirjoitettiin vaatteisiin nimi silitysraudalla silitettin ei lähtenyt pesussa pois
Tuo onkin uutta tietoa, kuinkahan paljon lämpöä paperissa tarvitsisi ettei valu kostuessaan?
Se on kopiokynä, kuten sen englanninkielinen nimikin kertoo. Saksalaisen kopiokynävalmistajan Fa. Josef Schroppin tuotemerkki oli nimeltään "Kosmos". Tästä tuli Suomessa yleisnimi kopiokynälle, vähän samaan tapaan kuin italialaisen tiivisteitä valmistavan Stefa-yhtiön nimestä tuli yleisnimi auton kannentiivisteille.
Kopiokynää, eli "Kosmos-kynää" käytettiin siis kirjoituksen kopiointiin kopiointipaperin avulla, ennen kuulakärkikynän keksimistä. Mustekynäähän ei voinut kopiointiin käyttää. Tämä kopiointikynä jätti jäljen, jota ei voinut pyyhkiä pois. Kekseliäät suomalaiset käyttivät kynää muuhunkin kuin kopiointiin, sillä toisin kuin esim kuulakärkikynä, tämä Kosmoskynä toimi hyvin esim talvisessa metsässä, joten sitä pystyi käyttämään erilaisissa merkkaustöissä, jne.
Stefa on kylläkin akselitiiviste.
Luulin venäläiseksi, isä toi muistaakseni venäjältä sellaisen aikoinaan, merkkiä en muista.
"Stefa on kylläkin akselitiiviste."
Niin juuri ja italialaisuuden sijaan ruotsalaisen Trelleborg Ab:n tuotemerkki.
Stefa on tiiviste ylipäätään.
Naiset käyttävät stefoja jakopään tiivisteenään.
Tai Stefaneita.
Ei muuten ole! On akselitiiviste, huulitiiviste ja jos lienee muitakin nimiä, mutta ei todellakaan tiiviste yleensä.
Kosmoskynä oli kyllä liian hentoinen pöllihommiin.
Se oli tukkiliitu millä kirjoitettiin tukin latvaan pituus, myös pylvään.
Myös sahapölleihin sahurille mitä tavaraa haluttiin kun sahattiin kenttäsirkkelillä.
Tuollaista leimaan merkattavaa katkaisumittaa en ole tavannut tai kuullut.
Se timpurin pännä oli suunnilleen varttituuman paksu ja puolituumaa leveä ja sellaisena mittanakin sitä käytettiin.
Ihme kun kukaan ei ole vielä sanonut tuosta avaruusjutusta. Tavallinen kuulakärkikynähän ei toimi painovoimattomuudessa, kun muste ei painu alaspäin. NASAhan käytti hirveitä summia ulkoavaruudessa toimivan kynän kehittelyyn, mutta kosmonautit käyttivät tuollaista helppoa ratkaisua, joka ilmeisesti sitten on tuo kosmoskynä. Vai oliko se toisteperin tai legendaa koko juttu, mutta jotenkin tuolleen se meni.
Jenkit käyttivät valtavasti aikaa, rahaa ja vaivaa tehdäkseen painottomassa tilassa toimivan mustekynän. Itänaapurissa oltiin käytännönläheisempiä ja tyydyttiin lyijykyniin.
Kosmoskyniä ei käyttäneet kummatkaan.
Huutokauppakeisari myi sellaisen avaruudessa käyneen mustekynän, halvalla meni.
Lopulta todettiin, että ihan tavallisella kuulakärkikynällä voi elokuvastudiossa kirjoittaa aivan hyvin.
Kansakoulun ekaluokkalaisille jaettiin Helsingissä 1950-luvulla pieni ruutuvihko, lyijykynä, pyyhekumi ja kosmoskynä.
Kirjoitus- ja laskuharjoitukset tapahtuivat lyijykynällä, jonka jäljen voi kumittaa jos vaikka oli kirjoittanut 1 2 = 4.
Mutta sitten tuli jännä paikka. Kokeessa vastaukset piti kirjoittaa kosmoskynällä…
Jos opettaja sai selvää vapisevalla kädellä piirretyistä harakanvarpaista, hän kirjoitti korjaukset ja arvosanan koepaperiin kosmoskynällä…
Paperi piti kiikuttaa vanhempien nähtäväksi. He kuittasivat sen nähdyksi, kosmoskynällä…
Ei meillä kansakoulussa ainakaan vuosina 1951-58 kosmuskyniä ollut, mutta ei me Hellsinsgissä asuttukaan vaan pikkukylässä Pohjois-Pohjanmaalla.
Kotona kyllä oli kosmuskynä. Ainakin sellainen noin 3 cm pitkä, millä minäkin nyhertelin...